TULEVAISUUS JA HAASTEET SKAL, MKY Puutavarajuhlaseminaari: Autopuuta ja järjestötyötä Elokuu 26 27, 2011, Joensuu Finland Teijo Palander School of Forest Sciences, University of Eastern Finland
TALOUDENPIDON GLOBAALIT TAUSTAT Sijoitusmarkkinatalous Sijoitusrahastojen differentiointi Automaattisesti sijoittavat sijoitustietokoneet Lyhyen aikavälin tuotto-odotukset korkeat Kannattavan (> 7 %) tuotannon lopettaminen Kreikka -odotukset Sijoitusvarallisuuden siirto Suomesta Kreikalle Rahamarkkinatalous - Markkinoilla liikkuu n. 40 kertaa enemmän rahaa kuin on reaalitaloudessa vastaavaa (40/1) - USA:n yksityinen rakentaminen - Islanti-ilmiö Reaalitalous - Energiapuumarkkinat - Pankkitalletukset Korkotuotto < 1 % - Investoinnit reaaliomaisuuteen - Työmarkkinat
YLEISIÄ LAINAUKSIA MUILTA Suomen teollisuustuotannon rakennemuutos on siirtänyt rautatiekuljetuksia maanteille, koska perusteollisuuden osuus tuotannon arvonlisäyksestä on jatkuvasti pienentynyt. Samanaikaisesti tapahtuneet logististen toimintatapojen muutokset (kuljetuserien pienentyminen, varastojen alasajo ja toimitusvaatimusten kasvu) ovat myös vaikuttaneet. Kuljetusala tarvitsee nyt ja tulevaisuudessa, kasvun taittuessa, uutta teknologiaa ja uuden vuosituhannen materiaaleja saadakseen konttiliikenteen kasvun jälleen kiitettävälle tasolle. + _
TULEVAISUUSAIHEITA PUUNHANKINNAN JOUKOSTA POIMITTUNA Käsittelen vanhoja ennustuksiani koskien kuljetusyrittäjien mielipiteitä tulevaisuudesta Esittelen yhden potentiaalisen ulkoistamisteorian ja sovellan sitä autokuljetuksen erään pienen ulkoistamisongelman ratkaisuun Tarkastelen ulkoistamisen haasteita Tarkastelen energiapuumarkkinoiden synnyttämistä
KULJETUSTEN YHDISTÄMISEN SÄÄSTÖPOTENTIAALI Nykyisissä organisaatioissa (kuljetukset omille tehtaille) kuljetuksissa 1,5-2,3 % prosessissa 0,3-0,4 % erot olivat eri organisaatioissa pieniä Itse asiassa tulokset kertovat vain meno-paluukuljetusten vaikutuksen Yhteisessä ohjausorganisaatiossa (lähimmälle tehtaalle) kuljetuksissa 21,9 % prosessissa 3,3 % odotettavissa olisi merkittävät säästöt tulokset kertovat kuljetusten yhdistämisen merkityksen Kuljetusten yhdistämisen esteet tulisi selvittää ja poistaa.
KULJETUSYRITTÄJIEN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET Yrittäjien mielenkiinto ja toteutusmahdollisuudet erilaisia yhteistyömuotoja kohtaan. 1 = Täysin eri mieltä, 2 = Eri mieltä, 3 = Vähän eri mieltä, 4 = Ei tiedä, 5 = Loivasti samaa mieltä, 6 = Samaa mieltä, 7 = Täysin samaa mieltä. Yhteistyömuoto Keskiarvo Mielenkiinto Mahdollisuus Aliurakointi 3.5 3.8 Yhteisyritys 4.1 4.0 Yhteisyritys myyntiin ja markkinointiin 4.7 4.5 Yritysten yhdistyminen 3.7 3.7 Yritysosto 4.0 4.3
ERIKOKOISTEN KULJETUSYRITYSTEN ASENTEET YHTEISTYÖTÄ KOHTAAN AliurakointiA AliurakointiB Toimintaympäristö on raaka ja altis häiriöille YhteisyritysA YhteisyritysB Yhteisyritys myyntiin ja markkinointiina Yhteisyritys myyntiin ja markkinointiinb Yritysten yhdistyminena 1 auto 2 autoa >2 autoa Yritysten yhdistyminenb YritysostoA YritysostoB 0 1 2 3 4 5 6 A=kiinnostavuus, B=mahdollisuus toteuttaa: 1 = Ei kiinnosta/ei ole mahdollinen laisinkaan, 2 = Ei kiinnosta/ei ole mahdollinen, 3 = Ehkä ei kiinnosta/ehkä ei ole mahdollinen, 4 = En tiedä, 5 = Kiinnostaa/on mahdollinen jonkin verran, 6 = Kiinnostaa/on mahdollinen, 7 = Kiinnostaa erittäin paljon/on täysin mahdollinen.
KULJETUSYRITTÄJIEN AJATUKSIA TULEVAISUUDESTA Väitteet, jotka selittivät yhteistyömuodon valintaa: 1 = Täysin eri mieltä, 2 = Eri mieltä, 3 = Vähän eri mieltä, 4 = Ei tiedä, 5 = Loivasti samaa mieltä, 6 = Samaa mieltä, 7 = Täysin samaa mieltä. Yrittäjät jaettiin ryhmiin (Pieni (1 auto) = S, Keskisuuri (2 autoa) = M, Suuri (3 tai enemmän) = L) ja tärkeimmän asiakkaan mukaan (Stora-Enso = A, UPM = B, Metsäliitto = C, Metsähallitus = D, Muut asiakkaat = E. _ + Asiakas Yrityksen koko A B C D E S M L Yrityksen koon kasvattaminen lisää kannattavuutta. 2.8 2.4 3.2 2.1 2.6 2.5 2.3 3.3 Olen halukas laajentamaan yritystäni. 2.6 3.9 3.0 2.9 2.7 2.9 2.9 3.7 Olen harkinnut myyväni yritykseni, jos joku laajentaa toimintaansa. 3.3 3.8 4.2 2.9 3.6 3.4 4.6 2.8 Yrityksen kasvun myötä voi palkata lisää henkilökuntaa, koska tehokkuus kasvaa. 4.0 3.8 4.3 3.4 4.3 3.8 4.2 4.1 Yhteistyö korjuuyrittäjien kanssa kiinnostaa. 4.6 3.8 5.0 4.3 4.1 4.0 3.9 4.6 Rahoitus kyllä järjestyisi yrityksen laajentamista varten 4.5 4.3 5.0 5.0 3.3 4.4 3.8 4.8 Yrityksen kasvun myötä oma kuljetusten suunnittelu säästäisi rahaa. 5.1 4.9 5.1 4.6 4.7 4.4 5.3 5.4 Yrityksen kasvattaminen vaatii työnjohdon palkkaamista. 5.5 5.1 4.8 4.8 5.9 5.1 5.9 5.1 Kuljettajapula uhkaa lähitulevaisuudessa. 6.0 6.5 6.4 6.5 6.3 6.2 6.3 6.1
KULJETUSKUSTANNUKSET Työnjohtokustannukset ennallaan? 1.2 % 3.6 % 2.6 % 13.3 % 4.0 % 9.3 % 2.5 % 1.1 % 20.4 % 13.7 % 1.1 % 4.0 % 2.5 % 1.1 % 1.6 % 13.1 % 4.1 % 9.6 % 21.0 % 13.1 % Driver's wages Indirect wages Fuel Repair and maintenance Tyres Depreciations Interest Insurances Traffic payments Management Maintenance (upkeep) 28.3 % 28.8 % Figure 2. Change of timber haulage truck s cost index from 2005 (left) to 2010 (right) according to K. Palojärvi (personal communication June 15, 2010).
Tulevaisuuden tarjontaketjussa olisi tarvetta kuljetusalan PKyrityksille? - Kuljetusyritykset ovat pian osakeyhtiöitä 1993 2004; 0 60%. - Suurimmassa kuljetusalan organisaatiossa on mukana 100 yritystä ja 200 autoa.
KULJETUSTEN KEHITTÄMISTRADITIOT Puutavaralajilogistiikka/Osaoptimointimenetelmät varastojen hallinta juuri oikeaan aikaan juuri oikeaan paikkaan tuottavuuden lisääminen kustannusten alentaminen Puuvirtalogistiikka/Alueellinen kokonaisoptimointi ilman varastoja monipistekuljetukset kuljetusten vaihdot monialakuljetukset kustannustehokkuuden lisääminen Operatiivinen Taktinen ja Strateginen
PAIKALLISET TIET PALVELUTASON PULLONKAULANA? Kuljetusorganisaatioita pitäisi kehittää niin, että operatiivinen kuormien optimointi tapahtuisi kuljetusyrityksissä. Tätä nykyisin optimoidaan Tätä pitäisi optimoida
PAIKALLISET TIET PALVELUTASON PULLONKAULANA? Ratkaisu: ulkoistaminen mahdollistaisi kuljetusyritysten tietojärjestelmät, joilla eräkohtainen ohjaus siirtyisi kuljetusyrittäjälle.
PAIKALLISET TIET PALVELUTASON PULLONKAULANA?
LISÄÄ POHDITTAVAA Onko olemassa reunaehtoja, joita on vaikea havaita kuljetusten organisoinnissa? - Tulevaisuudessa on valittava johdetaanko puunhankintaketjua (wood-procurement management, WPM) vai tarjontaketjua (wood-supply-chain management, WSCM). Tarvitaanko kuljetusten ulkoistamista varten esim. uusia puunhankinnan organisatorisia muutoksia? - WSCM:ssä ulkoistaminen on tarpeellista esim. ohjausorganisaation avulla, mutta WPM:ssä ei. Johtaako kuljetusten uudelleen organisointi tietojärjestelmien kustannusten kasvuun? Tutkimusten mukaan WSCM:n verkottuminen/alihankintamalli on tässä suhteessa edullisempi kuin keskitetty.
Autokuljetuksen ulkoistaminen Kokonaisurakointi Kumppanuus Alueyrittäjyys Avainyrittäjyys Laajavastuinen urakointimalli Ulkoistamismalli Koordinointimalli Reaktiivisuutta Proaktiivisuutta
KULJETUSYRITYKSEN TOIMINTAMALLI Ulkoiset liiketoimikustannukset Kuljetusyritys Työmarkkinat Kuljetusyritys A Kuljetusyritys E Aliurakoija A Ulkoiset liiketoimikustannukset Kuljetusyritys D Institutio A PuunhankintaorganisaatioB Puunhankintaorganisaatio A Aliurakoija B Sisäiset liiketoimikust. Kuljetusyritys Kuljetusyritys Kuljetusyritys B Kuljetusyritys C Ronald Coase, Taloustieteen Nobel -palkinto 1992, Liiketoiminnan kustannusteoria.
KORJUU- ja KULJETUSYRITYKSEN TOIMINTAMALLI Korjuuyritys E Kransportation Korjuuyritys company A Kuljetusalan aliurakoija A Korjuuyritys D Institutio Wood procurement company Puunhankintaorganisaatio A Aliurakoija B Sisäiset liiketoimikust. Koransportation Korjuuyritys company B Kransportation Korjuuyritys company C
PUUNHANKINNAN OSA-PROSESSIN ULKOISTAMINEN (PILOTTI) The effect of outsourced measurement on time consumption using truck loader scale. Actor Change, % Change, min/m 3 m 3 /year/actor Change, h/year Entrepreneur 4.4 0.05 2500 2.9 (one truck) Mill -14.6-0.01 50000-8.3 measurement Manager -24.3-0.44 2000-24.8 Total -0.40-30.2 Kuljetuserän mittaaminen siirretään(ulkoistetaan) yrittäjälle The effect of outsourced measurement on transaction costs using truck loader scale. Actor Change, % Change, /m 3 m 3 /year/actor Change, /year Entrepreneur 0.5 0.03 2500 67.5 (one truck) Mill measurement -14.3-0.01 (-0.05) 50000-500 (-2500) Manager -25.5-0.25 2000-500 Total -0.23-932.5 (-0.27) (-3067.5) Erien mittaamisen ulkoistaminen oli järkevää, koska kokonaiskustannukset laskivat.
DABC TOIMINTA-ANALYYSI Vanha työmenetelmä Uusi työmenetelmä Asiakas mittaa erät Aika, min Kustannukset, Määrä, m 3 Aika, min Kustannukset, Määrä, m 3 Manager Roadside measurement Results No Logging Roadside Inventory Outsourced measurement Lot information No Truck loader scale Yes Yes Kuljetusyrittäjä mittaa erät Entrepreneur Roadside operations Measurement, lot information Aika, min Kustannukset, Määrä, m 3 Transport Aika, min Kustannukset, Määrä, m 3 Mill measurement No Mill Inventory (Manager) Outsourced measurement Yes Mill measurement Aika, min Kustannukset, Määrä, m 3 Truck load measurement No Several timber lots Yes Timber lot measurement Results Production Vanhaa ja uutta menetelmää verrattiin toisiinsa kokonaiskustannuksia vertailevalla työn tutkimusmenetelmällä.
ENERGIAPUUMARKKINOIDEN (EPM) SYNNYTTÄMISEN TAUSTAT Eurooppa on edellä kulkija uusiutuvien raaka-aineiden käytössä Suomen uusiutuvan energian markkinoita on lisättävä 28,5%:sta 38%:iin (direktiivi) Metsähakkeen käyttöä on lisättävä 2-3 -kertaiseksi Sähköntuotannon ja lämmitystapojen muututtava Tavoitteiden toteuttamiseksi tarvitaan rahamarkkinoiden tukitoimia, jotta reaalimarkkinatalouteen uskovat kansalaiset saadaan houkuteltua mukaan näihin talkoisiin
EPM:n TULEVAISUUDEN HAASTEET Onko meillä riittävästi voimaloita puun käyttöön? Voidaanko puuttuva uusiutuva energiaraakaaine saada metsästä tuotantoon? Mitkä ovat tarvittavat ja samalla parhaat tukijärjestelmät?
-540 GWh -Tuupovaara 600 kwh - Pohjois-Karjala = 21 kpl - Pohjois-Karjala = 9 MWh
EPM:n EDISTÄMISEN OPERATIIVISET PAINOPISTEALUEET 1) Kauppatavan vakiinnuttamien -Kiintokuutiometriin perustuva hinnoittelu kannustaisi puun myyjiä, koska kauppa olisi avointa ja hinta- ja määräinformaatio luotettavaa. 2) Korjuu- ja kuljetusteknologian kehittäminen -Joukkokäsittelyyn perustuva integroitu puunkorjuu investointitukien piiriin -Korjuu- ja kuljetusteknologian kehittäminen 3) Logistiikan suunnittelu -Terminaalit -Suunnittelu- ja ohjausjärjestelmät
EPM:n EDISTÄMISEN OPERATIIVISET PAINOPISTEALUEET 4) Metsäpalvelumarkkinoiden kehittäminen ja kasvattaminen -Toimintaympäristön muutoksen avulla muodostetaan kustannustehokkaita kasvu- ja kärkiyrityksiä 5) Tukien lisääminen - Tuet tulisi ulottaa myös järeämpien metsien energiapuun hankintaan - Kustannustehokkuus lisääntyisi korjuun tuottavuuden noustessa - Samansuuruisen tuen avulla myös määrät lisääntyisivät - Itä-Suomen laajat firmojen ja Metsähallituksen metsät myös tuen piiriin
EPM:n EDISTÄMISEN STRATEGISET PAINOPISTEALUEET 1) Hajautetulle sähkön tuotannolle takuuhinta 2) Investointitukea sähköä ja lämpöä tuottaville kunnallisille laitoksille 3) Maakunnalliset lähisähkömarkkinat 4) Energiapuulogistiikan ja -teknologian tukeminen
KORJUU- JA KULJETUSJÄRJESTELMIEN TEKNINEN KEHITTÄMINEN EILEN TÄNÄÄN T.tekijä Ympäristö Leimikko-olosuhteet Työolosuhteet Tuotos Ihminen Kone Ohjausjärjestelmä Kone säätää itsensä, Lisää työn joutuisuutta Sopeutuva työjärjestelmä
KORJUU- JA KULJETUSJÄRJESTELMIEN TEKNINEN KEHITTÄMINEN Ympäristö HUOMENNA Tuotannontekijä Leimikko-olosuhteet Työolosuhteet Tuotos Ihminen Kone Ohjausjärjestelmä Elinikäinen oppiminen, Itseopiskelu, Aikuisten kurssitus, Oman työn seuranta jne Muuttaa työtekniikka Sopeutuva koulutus- ja työjärjestelmä Ohjausjärjestelmä, jossa säätöparametrit muuttuvat dynaamisesti, jotta kuljettajan ja koneen toiminta sopeutuu erilaisiin työkohteisiinn. Gullberg 1995, Palander 1995.