Valtakunnallinen jätesuunnitelma 2017 2022 Tiivistelmä työpajoista 2.11.2015. Johanna Laaksonen, Hanna Salmenperä, Sirje Stén

Samankaltaiset tiedostot
Kierrätyksestä kiertotalouteen - valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen Keskustelutilaisuus Ylitarkastaja Sirje Stén

Ehdotuksia toimenpiteiksi tekstiilien kierrätyksen edistämiseksi

Suunnitteleminen kiertäväksi: Kiertotalous keskeisissä arvoketjuissa

Jätelaki ja jätealan asetusten valmistelu. Kuntamarkkinat Ari Seppänen, ympäristöministeriö

Itä-Suomen jätesuunnitelman toimenpiteiden priorisointi Ehdotetut hankeaihiot Alue 5: Materiaalitehokkuus

Mottomme pidä pönttösi tyhjänä!

Alueelle soveltuvat uudet liiketoimintamahdollisuudet

Energiatehokkuus ja kestävä rakentaminen. Kimmo Tiilikainen Asunto, energia ja ympäristöministeri

Luottamushenkilökoulutus Kehittyvää ympäristönhuoltoa Lapissa

Kiertotaloustoimet erilaisissa arvoketjuissa I Ilkka Hippinen, Motiva Oy

Korjausliike kestävään talouteen. Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja. 1Lassila & Tikanoja Oyj

Vähähiilisen rakentamisen ohjauskehitys

Loimi-Hämeen jätehuollon yhteistoiminta-alueen jätepoliittinen ohjelma Jätehuolto -määräykset

Kiertotalous rakentamisen ohjauksessa. Harri Hakaste ympäristöministeriö Puu rakentamisen kiertotaloudessa

Kiertotalous ja rakentaminen. INFRA ry Juha Laurila

EU:N KIERTOTALOUDEN TOIMINTASUUNNITELMA

Kierrätyksestä kiertotalouteen - valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen 2023

Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari Porvoo

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Eko-Kymppi. KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari

Esimerkkejä Vihdissä jo toteutetuista ilmastotoimenpiteistä. Hanna Keinänen tammikuu 2016

EU:n kiertotalouden toimintasuunnitelma, neuvottelutilanne ja kytkentä biotalouteen. Merja Saarnilehto, YM Eduskunnan suuri valiokunta 25.5.

Kiertotalous maataloudessa

Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman (KAISU) linjaukset ja toimeenpano kunnissa ja alueilla

Valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen 2022

Biotalous osana kiertotalouden tiekarttaa Mari Pantsar, Sitra. Kansallinen biotalouspaneeli

Tuottajavastuu. Sähkö ja elektroniikkalaitteet

Jäte arvokas raaka-aine FIBS Ratkaisun Paikka 2015 Jorma Mikkonen, Lassila & Tikanoja Oyj. Lassila & Tikanoja Oyj 1

Rakennusosien ja materiaalien uudelleenkäytön sääntelyyn liittyviä kysymyksiä

Kestävä ja turvallinen kiertotalous - SIRKKU

RAKENNUSJÄTTEIDEN KIERRÄTYS JA HYÖTYKÄYTTÖ

Luomu EU:ssa ja Suomessa. Päivi Rönni Pro Luomu

EU ja julkiset hankinnat

Katsaus kiertotalouden mahdollisiin taloudellisiin ohjauskeinoihin

Tekstiilit matkalla kohti kiertotaloutta

Rakentamisen toimenpiteet valtakunnallisessa jätesuunnitelmassa

Toimeksiannon määrittely

Kiertotalouden mahdollisia taloudellisia ohjauskeinoja

Ilpo Saukkonen. Sisäilmapaja Nurmes Pohjois-Karjalan tulevaisuusrahasto

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

SER Keski-Suomessa. Outi Pakarinen Keski-Suomen liitto Outi Pakarinen

Valtakunnallinen jätesuunnitelma missä mennään?

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta

EU:N KIERTOTALOUDEN TOIMINTASUUNNITELMA

Kierrätystavoitteet kiristyvät millä keinoilla Suomen kierrätysaste nousuun? Sirje Stén, ympäristöministeriö CIRCWASTE, Helsinki

EU:N KIERTOTALOUDEN TOIMINTASUUNNITELMA

Etelä-Karjala: Kiertotalouden tiekartta

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä

Gastroskoopin ja kolonoskoopin hankinta. 2. Hankinnan kohde 1/

KEVÄT- Keski-Suomen. kehittämisohjelma. Esitys Maakunnan Yhteistyöryhmälle

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat Fiksu kaupunki Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen

Kohti kiertotaloutta hankkeen avaus

Kehittämisrakenneseminaari Ilmoittautumisen yhteydessä tehty kysely

PAKKAUSJÄTTEEN TUOTTAJAVASTUU

KIERTOTALOUSMAAKUNNASSA kaikille riittää tekemistä

Keski-Pohjanmaan Yrittäjät Mervi Järkkälä

Innovointi osana maatilojen neuvontaa. Seinäjoki 2.12

Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta. Rakennukset ja ilmastonmuutos

EU:n jätesäädöspaketin toimeenpano. Jätealan strateginen yhteistyöryhmä Riitta Levinen, ympäristöministeriö

Kuluttajan aktivointiin tähtäävät toimenpiteet Euroopan sähkömarkkinoilla. Antti Raininko

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen

RAVINTEIDEN KIERRÄTYKSEN KÄRKIHANKE. Marja-Liisa Tapio-Biström, MMM Tarja Haaranen, YM

Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle?

1(6) VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN TEEMAT 2017 HAUSSA PAINOPISTEALUE 1. TYÖLLISYYS JA KILPAILUKYKY SELVITYS-/TUTKIMUSTEEMA

Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana

VALTSU:n painopistealueetsähkö- elektroniikkalaiteromu (SER)

Kiertotalouden mahdollisuudet Suomelle. Kari Herlevi, johtava asiantuntija, Sitra

L&T:N RATKAISUT RAKENNUSJÄTTEIDEN KÄSITTELYYN

Keski-Suomi: Circwaste tiekartta

Tehdään lähiruokapäätöksiä tänään! -seminaari

KJY:n verkostot Verkostojen puheenjohtajat

Maatalouden ravinteet kiertoon. Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström Eduskunnan ympäristövaliokunta

Innovatiiviset julkiset hankinnat

Kestävä yhdyskunta. Virpi Mikkonen Kiinteistöt ja rakentaminen, Tekes Copyright Tekes

Digitalisaatio ja älykkäät ratkaisut parantavat maailmaa ministeriönäkökulma. LifeData-hankkeen loppuseminaari 1.12.

Hallituksen strategiset tavoitteet ja kärkihankkeet

Palvelukuvaus Datatalkkari LOUNEA DATATALKKARI PALVELUKUVAUS.

KIERRÄTYSPASSI- koulutus TOTEUTAMISSUUNNITELMA

Kiertotalouskriteerit rakennetun ympäristön hankkeille

Huippuostajia ympäristöpalveluihin

Green Deal Suomen näkökulmasta. Jarmo Muurman Ympäristöneuvos Green Deal askel kestävään infrarakentamiseen, YGOFORUM seminaari, 2.11.

MIKÄ ON MUUTTUNUT VERIVALMISTEHUOLTO 2000-LUVULLA

Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö

Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä

VÄHÄHIILISEN RAKENTAMISEN TIEKARTTA. Tytti Bruce-Hyrkäs, Bionova Oy Hirsitaloteollisuuden syysseminaari

Keppiä ja porkkanaa biojätteiden vähentämiseksi

Jätehuollon tuottajavastuuvalvonta

Vanhojen rakennusmateriaalien tietopankki + verkkopohjainen rakennusjäteilmoitus. Harri Hakaste, YM Lounais-Suomen sisäilmapäivä

Kierrätys Suomessa (biohajoavat jätteet)

Fiksu kaupunki Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Hiilipihi valmistus- ja betoniteknologia

Hallitusohjelman analysointia lainsäädännön näkökulmasta

TUOTTAJAVASTUUILTAPÄIVÄ TERVETULOA! Tuottajayhteisöjen neuvottelukunta TYNK. J-P Salmi /Suomen Kuitukierrätys Oy, TYNK

Miten rakennettua ympäristöä kehitetään kestävästi. Kimmo Tiilikainen Asunto-, energia- ja ympäristöministeri

Viranomaisen näkökulma Tasehallinnan verkkosääntö

Suomen metsäsektorin tulevaisuus globaalissa kehityksessä

PSK:n kevätseminaari Kysyntä- ja käyttäjälähtöinen innovaatiopolitiikka energia- ja ympäristöala esimerkkinä

IPT-hanke: Kehitysvaihe -työpaja Työpaja 5: Kokoushotelli Gustavelund

Vesihuoltolaitosten kehittämistarveselvitys: mitä kehitettävää seuraavaksi?

Transkriptio:

Valtakunnallinen jätesuunnitelma 2017 2022 Tiivistelmä työpajoista 2.11.2015 Johanna Laaksonen, Hanna Salmenperä, Sirje Stén

Sidosryhmätyöpajat Valtsun tavoitteiden ja toimenpiteiden laatimista varten pidettiin jokaisesta painopistealueesta sidosryhmätyöpajat Tavoite: kuulla sidosryhmien näkemyksiä jätehuollon suunnasta tavoitteenasettelun muodossa ja kerätä ehdotuksia tarvittaviksi toimenpiteiksi Materiaalia tuli paljon. Vastakkaisiakin näkemyksiä. Useat toimenpiteet ovat päällekkäisiä ja koskevat monta painopistealuetta, kuten verotus Painopistealueet: 1. Rakennus- ja purkujäte 2. Biohajoavat jätteet ja ravinteiden kierto 3. Sähkö- ja eletkroniikkalaiteromu 4. Yhdyskuntajäte Tässä esitetyt ehdotukset on lajiteltu teemojen mukaan, eivätkä ne ole tärkeysjärjestyksessä.

TVK kokoontuu 1 x kk OhRy 1 x 2 kk Aikataulu Kesä 2015 Syksy 2015 Tilanne Kevät 2016 2.11.2015 Syksy 2016 Tavoitetilan määrittäminen Painopistealueiden määrittäminen Toimenpiteiden määrittäminen Tavoitteiden määrittäminen Valtsun kirjoitustyö Vaikutusten arviointi Painopistekohtaiset työpajat Asiantuntija -keskustelut Painopistekohtaiset keskustelut Alueelliset keskustelutilaisuudet Kuuleminen Valtioneuvosto hyväksyy Valtsun Otakantaa.fi - keskustelu käyntiin Aktiivinen sidosryhmäviestintä mm. verkossa, somessa, tilaisuuksissa, s.postilla jne.

Mitä seuraavaksi? Tavoitteet ja toimenpiteet Tarvitsevat vielä työstämistä Painopistekohtaiset asiantuntijakeskustelut, lisätiedon saamiseksi, erityisesti: Rakennus- ja purkujätteen sääntely Biohajoavien jätteiden ravinteiden kiertoon ja lannoituskäyttöön liittyviä asioita SER tuotteiden valmistajien näkökulmia jätteen synnyn ehkäisyyn Otakantaa.fi Tavoitteita lisätty kommentoitavaksi Kevään aluetilaisuudet Ei vain hallinnolle Oulu, Kuopio, Tampere Suunnittelu aloitettu Valtsu teksti ja sisältö Selvitetään, mitä lisätaustatietoja tarvitaan nykytilatietojen lisäksi Uudet indikaattorit? Voisiko valtsuun laitaa alueellisia tavoitteita?

Työpajojen tulokset Konkretiaa!

Työpaja: Rakennus- ja purkujäte Jätteen synnyn ehkäisy > uudelleenkäytön ja rakennusmateriaalien elinkaaren aikaisen arvon lisääminen Liiketoimintakonseptit (materiaalitietopankki, 3D tulostaminen, digitalisaatio, rakennusten päivittäminen, modulaarisuus, määrämittaiset kipsilevyt, toimistojen työpisteiden leasing, jätehuoltopalveluinnovaatiot, markkinapaikkoja pienerille) Ohjaus Säädöstalkoot; eritasoisen rakentamisen mahdollistaminen (esim. melu, energiatehokkuusvaatimukset) Verotus, jotta korjaaminen tulisi kannattavaksi. Rakennuslupiin sähköinen ilmoitus, jossa ilmoitettu, paljon ovia, ikkunoita jne. Kaavoituksen pitkäjänteisyydellä voitaisiin parhaiten vaikuttaa purkuun (kaavat sitovammiksi, jotta rakennettu rakennuskanta voitaisiin hyödyntää paremmin) Tietotaidon tason nostaminen ja asenteet (koko ketju, myös isännöitsijät) Jätteen tuojalla tulisi olla tieto jätemateriaalista ja sen alkuperästä

Työpaja: Rakennus- ja purkujäte Talonrakentamisen jätteiden kierrätys > from downcycling to upcycling Uudis-, korjaus- ja purkukohteisiin omat velvoitteet ja ohjeet Kierrätystavoitteet rakennusprosessien tilaajille, vaatimuksena jo urakkakilpailutuksessa Työmaalajittelun parantaminen (ohjeistus, jh-määräykset, tiedotus, sopivan lajittelutyylin löytäminen kohteeseen, tieto rakennusmateriaaleista ) Asiakirjat sähköiseen järjestelmään (purkuluvat, siirtoasiakirjat) Erotteluteknologian kehittäminen edelleen Koko toimijaketjun koulutus Maarakentaminen ja kierrätys > Paikkatieto - Missä, Mitä, Minne? Kaavoitusvaiheessa kierrätyksen huomioiminen (maa-ainespankki, välivarastointimahdollisuus pidempiin aikoihin) Koulutus ja osaaminen, onnistumisten jakaminen Tilaus- toimitusketju: Oltava online (josta käy ilmi maalaatu)

Työpaja: Rakennus- ja purkujäte Haitallisten aineiden poisto kierrosta Tietoa tarvitaan! mitkä aineet halutaan pois kierrosta Uusien rakennusten materiaalitietopankki Eri vuosikymmenten rakennuksista ja maarakennuskohteista materiaalikoostumus (tietokannat julkisiksi) Purkuvaiheessa rakennuksen haitta-aineiden kartoitus (jos sisältää, ei yritetä kierrättää) Uudelleenkäytön ja kierrätyksen tukeminen (standardit, omavalvonta, sääntely vain riskitekijöitä sis. materiaaleille, käyttökohteen mukaan rajoittaminen) Syntypaikkalajittelu jakeille, jotka haittaavat käsittelyä, jos joutuvat sekaisin muihin jätteisiin Korkean jalostusasteen kierrätystuotteet ja palvelukonseptit > julkiset hankinnat, kannustimet, ammattimaisuus Panostusta tutkimus-, kehittämis- ja kokeiluhankkeisiin (joissa joustavampi lupakäytäntö) Joukkoistamisen käyttö innovointiin (opiskelijoiden mukaanotto, valtion tukema open forum kunnille) Julkiset hankinnat kierrätysmateriaaleja suosivaksi (esim. tiehallinto) Toimijoiden ja viranomaisten yhteistyö (yhteinen tietopohja, ympäristöluvat pois kunnista) Harmaan talouden kitkeminen alalta (sanktiot ja valvonta) Purkutuotteissa korkea-asteisuus alkaa työmaalta (vaatimukset tarjouspyyntöön, velvoitteet erilliskeräyksestä, suunnitelmallisuus) Tuotteistaminen (sertifiointi samalla tasolla kuin muilla tuotteilla, CE-merkinnät)

Työpaja: Biohajoavat jätteet ja ravinteiden kierto Jätteen synnyn ehkäisy > ruokahävikki pienemmäksi! Systeemiajattelu; tilaus- toimitus prosessien optimointi Osaamisen lisääminen (mukaan koulutukseen) Kuluttajien asenteiden muuttaminen (materiaalitehokkuusmerkki, Parasta ennen päivämäärä vs. viimeinen käyttöpäivä) Kokeilukulttuuriin monimuotoisuutta (ruokaterminaalit, jakamistalous, kouluruokakokeilut, internetin hyödyntäminen, kevyttä byrokratiaa) JSE:n mittaaminen ja raportointi (indikaattorit, merkit) Sisältöä raportointiin (määristä pois -> arvoa mieluummin, ravinnesisältö) Kierrätys > syntypaikkalajittelu ja ravinteiden talteenotto, systeemitason tarkastelu YKJ: Neuvontaa ja opetusta lisää, lajittelu helpoksi, jätemaksujen ohjaavuus Hankintojen yhteydessä jätteen haltija voi esittää vaatimuksia jätteen käsittelijöille Tuotteistuksesta liiketoimintaa (puutarhajäte) -> yhteistyökumppaneita jh-yhtiöille Lisää tilakoon biokaasulaitoksia Alueellisia tarkasteluja kokonaishyödyn määrittelemiseksi ennen kuin lisätään kierrätystä (LCA:n käyttö, Suomen olosuhteet!)

Työpaja: Biohajoavat jätteet.. Kestävän liiketoiminnan edistäminen > Kierrätystuotteet taloudellisesti ja toiminnallisesti paras vaihtoehto Yritystoiminnan rahoitusinstrumentit Kannustimet maanviljelijöille kierrätyslannoitteiden käyttöön (vero neitseellisille lannoitteille, vesiensuojelumaksu, tukiehdot, maan ravinnetutkimus ja lannoitteen räätälöinti palvelut) Ympäristölupaan ravinteiden kierrätykseen liittyviä vaatimuksia ja laitosten sijoittaminen markkina-alueelle Julkisissa hankinnoissa kierrätysmateriaalikriteerien asettaminen Tuotteistaminen: tarkka ravinnesisältö, räätälöidyt tuotteet, puutarhajäte Digitalisaatio (ruokahävikkiatlas, ruoanvalmistuksen sovellukset) Haitalliset aineet > pois kierrosta, ravinteiden käytettävyyden optimointi Tutkimustiedon tarve - haitallisten aineiden kulkeutumisen hajoamisen ja kertyminen ketjussa Osaamisen yhdistäminen sektorirajojen yli sekä eri lainsäädännön raja-arvojen yhtenäistäminen Valvonta (esim. hammaslääkärit, autoala) Valistus lääkeaineista ja ennaltaehkäisevä terveydenhuolto Uusien teknologioiden kehittäminen (esim. sensorit, jotka tunnistavat aineet, fosforin talteenotto jätevesilietteen polton tuhkasta) Luomutuotannon lisääminen

Työpaja: Sähkö- ja elektroniikkaromu Jätteen synnyn ehkäisy ja uudelleenkäyttö > kulutuksen pienentäminen, korjaustoiminta ja korjattavuus, valvonta ja tilastointi Korjaustoiminnan kehittäminen ja palvelukonseptien luominen: veroporkkanat korjaustoiminnalle, alennettu/poistettu alv, asennekasvatus Jakamistalouden edistäminen (myös hallinnossa) Kevyempi rahoitusinstrumentti kokeiluhankkeille ja palveluinnovaatioille, esim. Tekesin kautta Uudelleenkäytön huomiointi tilastoinnissa (menetelmä kehitettävä) Keräilyverkoston ja logistiikan valvonta (rikkoutumisen ehkäisy), SYKE & Tulli yhteistyön tehostaminen (tarkastuslistat)

Työpaja: Sähkö- ja elektroniikkaromu Arvometallit sekä haitalliset aineet ja kierrätys > talteen saannin tehostaminen, tiedon laatu ja valistus, käsittelymenetelmät Kierrätystavoitteiden muutos: nyt tonneja, tulisi huomioida myös materiaalien arvo ja ympäristövaikutukset! Tietokanta tuotteiden materiaalisisällöistä QR-, RFID- koodit (haitalliset aineet, kriittiset materiaalit, arvometallit) ALV: alempi alv hyville tuotteille, alv takaisin tuottajalle ja ostajalle 50/50, jos laite toimii vielä 5 v. kuluttua Haitallisten aineiden tunnistustekniikat tullissa ja muualla (käyttöönotto ja kehittäminen) Talteen saannin tehostaminen (panttijärjestelmä, palveluiden myyminen tuotteiden sijaan, jolloin tuotteet palautuvat, tuottajavastuun alaisten jätteiden koordinoitu keräys) Käsittelymetodien standardointi ja hyvien käytäntöjen leviäminen Tiedotus ja neuvonta koko ketjussa (kuluttajat, käsittelijät)

Työpaja: Yhdyskuntajätteet Jätteen synnyn ehkäisy > jätemäärän vähentäminen, toimintaympäristö kannustavaksi, kansalaisten asenteet Jakamis- ja vuokraustalouden esteiden selvittäminen - voisiko lainsäädännöllisesti helpottaa? Velvoitteen asettaminen tietyille tuotteille takuuajasta, takuusta tai takuuhuoltoketjuista (esim. pakollinen takuuaika tai verohelpotus, jos korjausmahdollisuus) Tuotehävikin vähentäminen digitalisaation avulla Tuotestandardit korjattavuuden helpottamiseksi Selvitys ALV:n mahdollisuuksista edistää jätteen synnyn ehkäisyä (korjaus) Yrityksille kannustimia, kun sitoutuu kiertotalouteen (esim. veroetua, tms. kun täyttää tietyt kriteerit) Pakkausten uudelleenkäytön uudet konseptit (vientimahdollisuus) Toimialakohtaiset sopimukset Kuluttajien valistus (kohtuullisuus, käyttö- ja säilytystavat, takuu, ympäristömerkin vahvistaminen)

Työpaja: Yhdyskuntajätteet Kierrätys > erilliskeräyksen tehostaminen, kierrätettävyys Ohjauskeinot: Kiellot (esim. tekstiilijätteen polttokielto), rajoitukset ja verot -> arvottomien materiaalien kierrätys Panttijärjestelmän laajentaminen pilottikokeilun kautta. Jätemaksut (lajittelun kannattavuus, maksujen näkyvyys kuluttajille) Tuotesisällöt tuotteisiin kierrätyksen helpottamiseksi (tunnistekoodi haitallisista aineista, arvometalleista) Kierrätystuotteiden markkinoiden luominen/vahvistaminen (julkiset hankinnat) Yritysten kannustaminen kierrätykseen (kustannusten subventointi, yritysten energiajätteissä potentiaalia kierrätettäväksi) Käsittelytason ja hyödyntämistason seuranta keräystason sijaan (aito kierrätys!) Yhteistyö ja/tai uudet vastuut: Energia- ja jätesektorin yhdistäminen Jätehuollon toimijoiden verkostoitumisen tukeminen ja helpottaminen Vapaaehtoisen lajittelun mahdollistaminen (eli, jos kuluttaja haluaisi lajitella useampia jakeita omalla kustannuksellaan, olisi hänellä mahdollista ostaa palveluja yksityisiltä markkinoilta) Vapaaehtoisen tuottajavastuun mahdollistaminen / helpottaminen / kannustaminen. Esim. tekstiilit. Kokeilukulttuurin edistäminen

Työpaja: Yhdyskuntajätteet Pakkaukset >pakkausten keräyksen helpottaminen, tilastointi Tilastoinnin kehittäminen (uudelleenkäyttö, tuottajayhteisöjen ja täydentävän keräyksen erikseen tilastointi ) Pakkaussuunnittelun ja innovoinnin rahoittaminen ja edistäminen Tuottajavastuujärjestelmä (tuottajayhteisöjen yhteistyö, vastuun laajentaminen, järjestelmän vastuu uusien innovaatioiden kehittämiseen, mahdollisuus täydentävään palveluun kuluttajalle) Harvaanasutut alueet ja palvelutaso > palvelutaso turvataan, kokonaisuus järkeväksi jätelajeittain, tilastointi Hyväksyttävä tietty erilliskeräyksen vajaus (erityisalueilla) Paikalliset keräys- ja kierrätysratkaisut (biohajoavan jätteen naapurikäsittely) Omakotialueet mukaan erilliskeräykseen: keskitetty suunnittelu jätehuollon alueille, kimppa-astia (velvoittavana) Käänteinen logistiikka: valmiit palvelukonseptit, erityisaluekokeilu, kokeilurahoitus, Erilliskeräyksen logistiikkainnovaatiot: posti, nuohooja, aurauspalvelut Yhteistyön kehittäminen Tuottajavastuutahojen, kuntien ja yritysten yhteiskeräys haja-asutusalueella Hallinnollinen yhteistyö kuntien raja-alueilla Kesämökkialueiden huomiointi: osavuotinen keräys, kesäekopisteet

Muutosehdotukset EU-tasolle Globaali kiertotalouspolitiikka ilmastopolitiikan tapaan Tuottajavastuun terävöittäminen: etäkaupan haasteet, tuotesuunnittelu, tuotteita koskevat vaatimukset maahantuojille Tuotteisiin tunnistetiedot materiaalisisällöistä, korjattavuudesta ja kierrätettävyydestä Luotettava ja yhdenmukainen tilastointi EU-tasolla kaikkien jätejakeitten osalta Kierrätyksen laskentatapojen uudistaminen (aito kierrätys, uudelleenkäytön laskeminen mukaan) Jäte / sivutuote / EOW / tuote-rajapintojen selkiyttäminen Suomen erityisolosuhteet otettava huomioon (rakentamisen puujätteet, biopolttoaineisiin liittyvät tulkinnat, pitkät välimatkat ja haja-asutusalueet)

Lisätietoja Verkkosivut: http://www.ym.fi/fifi/ymparisto/jatteet/valtakunnallinen_jatesuunnitelma www.ymparisto.f/valtsu Otakantaa: https://www.otakantaa.fi/valtsu Yhteydenotot: johanna.laaksonen@ymparisto.fi +358 50 599 6380, +358 2 952 51878