Jussi Humalsaari. Jussi ja Kaija Humalsaari 23.3.1947. Morsiuslapsina Veikko ja Liisa Humalsaari.



Samankaltaiset tiedostot
Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Nimien yleisyys Väestörekisterikeskuksen mukaan 2000-luvulla

Minun elämäni. Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, 2017

Pauli Holmlund. Pauli, Varma ja Else Holmlund n

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola

Liikuntalupaus. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä.

Taustatietoa. Heidän lapsiaan olivat:

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Mun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi

Jarmo kertoo: Se oli mielenkiintoista työtä. Tunsin kaikki vankilat ja rikollisten säilöpaikat kuin omat taskuni.

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

Preesens, imperfekti ja perfekti

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

SAMU ON TYÖSSÄ KOULUSSA. LAPSET JUOKSEVAT METSÄÄN. POJAT TULEVAT KAUPASTA.

AIKAMUODOT. Perfekti

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

Matti tapasi uuden naapurin Jussin. Matti: Hei, olen Matti. Asun talossa sinun rakennuksen oikealla puolella. Jussi: Hei! Olen Jussi, hauska tavata!

Asumisen suunnitelmani. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Asumisen yksilölliset tukimallit projektin tuottamaa aineistoa

Temppelin johtomies tulee Jeesuksen luo

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

MIKSI JEESUS KUOLI RISTILLÄ?

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä.

Puutaloasumisen ihanuus kurjuus?

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

o l l a käydä Samir kertoo:

q-toset Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja 6a-luokan lehti numero 2/2011

VERBI + VERBI - LAUSE. -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä

Muistoja ja muinaistekniikkaa

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ

Koska naapurit olivat kaataneet puun meidän pihalle, he korjasivat sen pois.

Nettiraamattu. lapsille. Jumalan. mies

Eeva Orvokki Laaksonen, o.s. Sivusaari syntyi Porissa. Hän muutti vanhempiensa mukana Vaasaan ja kävi koulunsa siellä.

ANOPPI NAIMATON SORMUS LAPSETON KIHLOISSA KOTI UUSPERHE VANHEMMAT PARISKUNTA PUOLISO NAMISISSA SINKKU AVIOLIITOSSA VAIMO SUURPERHE

Tyttö, joka eli kahdesti

Janakkala, Sauvala, RATALAHTI

Jumalan lupaus Abrahamille

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille

Ranska, Chamonix TAMMIKUU

Olipa kerran lue linnoihin liittyvät tarinat

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry

Viisas kuningas Salomo

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika ( ) Venäjän vallan aika ( ) Itsenäinen Suomi (1917 )

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti

Kalle Kallenpoika Sorri

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika

Bob käy saunassa. Lomamatka

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset:

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA

РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

LASTEN JA NUORTEN VAPAA-AIKATUTKIMUS 2018:

Sulho Henrik Holmlund syntyy 17. maaliskuuta 1887 Ulvilassa ja käy koulunsa siellä.

Nettiraamattu lapsille. Jumala koettelee Abrahamin rakkautta

ESS-KONTAKTILOMAKE tutustumista varten

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko

FOCUS stipendiaattitoiminnan nimikkoraportti 2/2014, Nepal

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen

Liturgiset värit. Vihreä on kesän ja kasvun väri. Valkoinen merkitsee iloa ja puhtautta. Punainen kuvaa tulta ja verta. Violetti kuvaa katumusta.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

苏 州 (Suzhou)

Hiusalan perustutkinto, parturi-kampaaja Tartu Kutsehariduskeskus, Kopli 1C

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö

Ksenia Pietarilainen -keppinuket

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

Laki. opintotukilain muuttamisesta

Jurkoja. SUKUTUTKIMUS MUISTIO Into Koivisto ja Markus Koivisto JURKOJA JA KOIVISTOLAISIA 1600-LUVUN INKERISSÄ

Löydätkö tien. taivaaseen?

- Elämäntilanteen ESY selvittämisen ympyrä

Mitä muistat 1960-luvun Helsingin Uudesta yhteiskoulusta

Rikas mies, köyhä mies

JÄRVI-POHJANMAAN VETOVOIMATEKIJÄT JA KEHITTÄMISEN KOHTEET

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Asumisoikeuden siirtäminen ja huoneiston hallintaoikeuden luovuttaminen. Vesa Puisto Lakimies

LIIKUNTAKESKUS KÄYTTÄJÄ PROFIILIT

Kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet

Albergan kartanolla kummittelee. Albergan kartano. Espoo-päivän Sellon kirjastolla pidetty esitys Arja Salmi, Leppävaara-seura ry

Nukketeatterin virtuoosit kohtasivat Vaasassa

Kysely kotona asuville kehitysvammaisille. Seutu III

Kiteen kaupunki Kesälahden Vuokratalot Oy 1 (6) Asiakastyytyväisyyskysely

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI Mika Niskanen

Kotoutuminen, maahanmuuttajat. Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Liisa Larja

KESKUSTELUJA KELASSA. Kansalaisopistot kotouttamisen tukena hanke/opetushallitus Kuopion kansalaisopisto

Simson, Jumalan vahva mies

Allaahin, Armeliaimman Armahtajan Nimeen. 1. Luku. Kuka Allaah on? Allaah on Ar-Rabb (Hän, joka luo, pyörittää asioita ja omistaa kaiken.

Raija Kaarina Kaarlentytär Lehtonen, e. Holmlund, o.s. Ahola, s Virroilla. Pauli Holmlund adoptoinut

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2003

INTERVAC KANSAINVÄLINEN LOMAPALVELU. Lomailijoille, jotka kulkevat omia polkujaan

Yhtenäiskoulu. Louhentie HELSINKI PL HELSINGIN KAUPUNKI. YHTENÄISKOULU. opas. peruskoulun.

LAUSUNTO TERWARAITTI, SAHANRANTA, VAALA RANTASAUNAN KORJAUSARVIO JA LISÄRAKENTAMISMAHDOLLISUUDET TONTILLE

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa)

Nettiraamattu lapsille. Komea mutta tyhmä kuningas

HIIHTOKESKUS. KÄYTTÄJÄPROFIILIT Hiihtokeskus KÄYTTÄJÄ PROFIILIT

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.

Transkriptio:

Jussi Humalsaari Aarno Johannes Holmlund syntyi 6.1.1918 Porissa. Hän kävi kansakoulun ja sen jälkeen ammattikoulun metallilinjan. Suoritti armeijan 1938 1939, kävi reservialiupseerikoulun ja oli sodan päättyessä kersantti. Ylikersantin arvon hän sai 1968. Taisteli sodan aikana Karjalan kannaksella, myös sen sortuessa kesällä 1944. Kävi sodan jälkeen Helsingissä Primulan konditoriakoulun. Työskenteli Holmlundin leipomossa, kunnes Holmlund oy purettiin. Sen jälkeen hän ryhtyi sekatavarakauppiaaksi. Aarno muutti nimensä Humalsaareksi 1936. IImeisesti toisen etunimensä perusteella hänet sukulais- ja ystäväpiirissä tunnettiin yleisesti Jussina. Rotary, Raision tehtaiden hallintoneuvoston jäsen. Talousneuvos 1968. Kuoli 17.3.1992 Porissa. Jussi ja Kaija Humalsaari 23.3.1947. Morsiuslapsina Veikko ja Liisa Humalsaari.

Puoliso Kaino (kutsumanimi Kaija) Orvokki o.s. Hellström syntyi 13.8.1922 Porissa. Hän kirjoitti ylioppilaaksi 1942 ja lähti opiskelemaan sairaanhoitajaksi Helsinkiin Valtion Sairaanhoitajaoppilaitokseen. Syksyllä 1943 sai koko toinen vuosiluokka rintamamääräyksen lähteä Viipurin lääninlääkärin alaisuuteen ja sieltä hänen määräämänään sotasairaaloihin. Kaino valmistui sairaanhoitajaksi sodan jälkeen 1946. Toimi sairaanhoitajana myös Punaisessa Ristissä. Työskenteli Helsingin kirurgisessa sairaalassa ja muutti Poriin vasta juuri ennen häitään 31.1. 1947. Porissa Kaino meni töihin Porin Yleiseen Sairaalaan ja oli siellä töissä vielä ensimmäisen lapsen syntymän jälkeen jonkin aikaa. Kaino jätti sairaanhoitajan työn ja ryhtyi kauppiaan vaimoksi 1950-luvun alussa. Liike-elämän suomat sosiaaliset kontaktit ja ihmisten kanssa toimiminen olivat Kainolle niin tärkeitä, että perheessä oli kotiapulainen vuoteen 1975 saakka ja Kaino työskenteli liikkeissä. Kuului kolme viimeistä vuottaan Inner Wheel naisjärjestöön. Sukulaisille Kaija-täti. Aviopari sai kaksi lasta. Satu Marja Johanna syntyi 2.1.1948 ja Matti Juhani 14.10.1952, mutta hän kuoli jo samana päivänä. Kun Holmlund oy oli Sulho Henrik Holmlundin kuoleman jälkeen lopetettu, perustivat Jussi ja Kaino Humalsaari Poriin useita sekatavarakauppoja eli siirtomaatavaraliikkeitä. Ensimmäinen oli Porin araviin Kiertokadulle (n:o 14) avattu liike 1952. Tämän he lopettivat 1976 voimien vähentyessä. Liikkeitä heillä oli esim. Itäpuiston varrella. Tämän liikkeen he joutuivat jättämään, kun omistaja otti tilat omaan käyttöönsä. Herkkuliike oli Yrjönkatu 10:ssä vuodesta 1958 vuoteen 1969, jolloin se siirtyi Ilmari Holmlundille. Heillä oli myös iso liike yli 10 vuotta aravissa Presidentinpuistokadulla. Lopulta siinä nousi vuokra niin kohtuuttomaksi, että Jussi päätti lopettaa liikkeenpidon. Tärkein liike perheelle oli talouskauppa Yrjönkatu 5:ssä, jonka osakkeen he ostivat jouduttuaan lähtemään Itäpuisto 5:stä. Tämän liikkeen he lopettivat kesäkuussa 1978, kun Jussi alkoi jo olla liian väsynyt liikealalle. Näin eläkkeelle siirtyessään Jussi ja Kaino saivat 10 yhteistä onnellista vuotta. Kaino kuoli 10.10. 1988. Jussi eli leskenä vielä muutaman vuoden ja kuoli maaliskuussa 1992. Perhe hankki Merikarvialta Pooskerista merenranta-metsätilan, jossa lomat vietettiin. Jussi harrasti metsänhoitoa ja keräili vanhoja maalaisesineitä, joista kertyi kokonainen pieni museo. Eläkevuosinaan vanhemmat eivät matkustelleet vaan elämä oli sosiaalisesti aktiivista kaupungissa. Viikonloput vietettiin Pooskerissa. Jussi kunnosti ja korjaili vanhoja esineitään. Hän oli harvinaisen kätevä käsistään ja teki myös metallitöitä. Yhdessä aviopari kulki metsässä saha ja vesuri kädessään suunnittelemassa istutuksia ja hakkuita, jotka sitten esitettiin metsänhoitoyhdistykselle. He korjasivat aivan uuteen uskoon tilalla alun perin olleet neljä rakennusta jo 1960-luvulla. He siirsivät sinne vanhan aitan ja heinäladon Siikaisista. Rakensivat

rantasaunan, joka nyt on luonnonsuojelualueella, mutta perheellä on siihen luonnollisesti käyttö-, korjaus- ja kunnossapito-oikeus. Pihapiiristä saunalle muodostui kaunis luontopolku. Kaija Humalsaari 50 v. 14.8.1972 Pooskerin huvilalla. Tytär Satu ja aviopuoliso Jussi. Satu Marja Johanna Humalsaari syntyi 2.1.1948, kävi koulun Porissa, opiskeli Turussa, suoritti valtiotieteen maisterin tutkinnon 1976 ja toimi sosiaalityöntekijänä Naantalissa ja Turussa. Aviopuoliso Jouni Antero Reunamo, s. 23.4.1952 Turussa. Pari vihittiin Porissa 12.4.1975. Satu ja Jouni Reunamo Satu oli muuttanut Turkuun jo 1969, ja naimisiinmenon jälkeen Jouni muutti hänen luokseen. Jouni on koulutukseltaan merkonomi mutta on työskennellyt koko elämänsä betoniteollisuudessa. Hänet on koulutettu työn kautta eri tehtäviin ja nyt (2009) hän on tilauskeskuksessa ajojärjestelijänä. Satu ja Jouni saivat kaksi tytärtä. Tytti Johanna syntyi 12.1.1976 Turussa ja Katju Marja syntyi 14.4.1979 Naantalissa.

Satu ja Jouni 1982 Kainon 60-vuotispäivillä tyttäriensä Katjun ja Tytin kanssa. Kolmas lapsi, pieni poika, on kaukaisemman sukulaisen lapsi. Satu ja Jouni ovat koko elämänsä harrastaneet hiihtoa ja laskettelua. Vuodesta 1986 he ovat vähintään kerran vuodessa käyneet Lapissa. Saariselkä, Ylläs ja Levi ovat heidän mielipaikkojaan. Myös ulkomaila he ovat matkustelleet, lähinnä Euroopassa. Kerran he kävivät Alpeilla ja Zell am Seen maisemat olivat mieleen jäänyt kokemus. Ainakin kerran kuussa he myös vierailevat Tukholmassa tapaamassa tytärtään, joka on asunut siellä jo 13 vuotta. Satu Reunamo sekä tyttäret Tytti ja Katju äitienpäivänä 2009.

Satu on rakennuttanut Pooskerin tilalleen vuonna 2000 uuden pihasaunan. Metsän, rakennusten ja pihan kunnossapito antaa hänelle ja Jounille riittävästi puhdetöitä. Heillä on myös pieni koira, Japanese chin Rufus, synt. 30.10 2006. Satu muistelee isovanhempiaan: Olin kaksivuotias Sulho-tuffan kuollessa, joten henkilökohtaisia muistoja minulla ei hänestä ole. Lempi-mamma asui kolmen kadunkulman päässä lapsuuskodistani Porin viidennessä osassa. Talohan oli samalla tontilla kuin Holmlundin leipomo, Juhana Herttuankadun Ja Vähälinnankadun kulmatontti. Me asuimme Juhana Herttuankatu 7:ssä äidin vanhempien kanssa. Tulihan siinä poikettua usein Mammalle, hänen kuolemaansa saakka, varsinkin kun talo oli matkalla meiltä keskustaan. Muistan, kuinka aivan lapsena, kun Mammalla oli vielä sekatavarakauppa siinä talossa, minä sain ostaa karkkeja syreeninlehdet rahana. Myöhemmin Mamma pyysi minua hakemaan aina kaksi leivosta leipomosta ja me söimme ne yhdessä. Erityisesti on mieleeni jäänyt mansikkaleivosten aika, sen parempaa en ole koskaan myöhemmin saanut. Aika vähän Mamma puhui minulle Tufusta. Ymmärtääkseni Tufu oli lähtenyt hänen peräänsä Viipuriin ja kihlannut hänet. Mamman 70- ja 75-vuotispäivät muistan. Paljon väkeä, mutta muistikuvani ovat enimmäkseen kauppiaista ja leipureista. Mamma vietti aina jouluaatot Kaukon perheen luona ja joulupäivät meillä. Minä hain Mamman aina aamupäivällä meille, kun äiti viimeisteli joulupöytää. Myös juhannukset vietti Mamma kanssamme. Tufuhan oli hankkinut Ahlaisista saaren, ja siellä mekin vietimme kesälomat vuoteen 1958. Kaukon perhe oli hankkinut oman paikan niin aikaisin, etten muista heitä Ahlaisten saaressa. Meillä oli vakituiset vieraat juhannuksena 13 vuoden ajan, 4-lapsinen Nevan perhe sekä äidin molemmat siskot lapsineen, he hiukan vaihtelevasti. Tytti Johanna Reunamo syntyi 12.1.1976 Turussa. Hän kirjoitti ylioppilaaksi 1995 Turun suomalaisesta yhteiskoulusta ja lähti sen jälkeen opiskelemaan Ruotsiin. Vuonna 2002 hän valmistui Uumajan kauppakorkeakoulusta ekonomiksi (civilekonom). Hän on töissä Viking Linen toimistossa Tukholmassa. On kihloissa ja asuu sulhasensa kanssa. Parilla ei ole lapsia. Tytin harrastukset ovat kovin liikunnallisia. Kouluaikana Tytti kuului Turun Riennon voimistelu-ja taitoluisteluryhmiin. Balettia hän harrasti yli 7 vuotta Aurinkobaletissa. Opiskelijana Uumajassa jäi liikunta aerobickiin, uintiin ja Suomessa käydessä perheen yhteisiin harrastuksiin. Tytti kävi pianotunneilla kouluaikana 10 vuotta. Uimakoulua hän kävi Porissa isovanhempien luona kesinä 1984, 1986 ja 1987 ja suoritti viimeisenä kesänä uimakandidaatin tutkinnon. Nyt Tukholmassa hän harrastaa näitä silloin tällöin; työ vie luonnollisesti oman aikansa. Tytti on osallistunut kolmena edellisenä keväänä Viking Linen joukkueessa Tukholman naisten kymppiin. Kielet ovat aina kiinnostaneet häntä. Sadun perheessä oli YFU:n kautta amerikkalainen tyttö seitsemän

viikkoa kesällä 1990. Tytti kävi Englannissa kielikursseilla Tjäreborgin ja EF:n kautta kesinä 1991,1993 ja vuonna 2000 Oxfordissa. Myöhemmin kolmen kielen hyvä ja yhden välttävä taito on auttanut työelämässä etenemistä. Katju Marja Penttilä o.s. Reunamo syntyi 14.4.1979 Naantalissa. Hän kirjoitti ylioppilaaksi 1998 Turun suomalaisesta yhteiskoulusta ja alkoi samana syksynä opiskella Tampereen teknillisessä yliopistossa. Hän valmistui diplomi-insinööriksi marraskuussa 2003 ja pääsi töihin diplomityöpaikkaansa Vaasan Wärtsilään, jossa työskentelee vieläkin. Katju oli kouluaikana vähemmän kiinnostunut liikunnasta, oli kuitenkin Riennon jäsen voimistelu- ja taitoluisteluryhmissä. Hän oli innostunut pianonsoittaja ja kaipailee nyt pianoa omaan kotiinsa. Samoin kuin sisarensa, Katjukin oli kiinnostunut kielistä, hän oli koulusta ystäväkoulun vaihto-oppilaana Rothenburgissa keväällä 1996. Seuraavana keväänä sieltä tuli vaihto-oppilas Katjun kotiin kahden viikon ajaksi. Saksalaistyttö oli nimeltään Nadja Wagner. Kielikursseilla Englannissa Katju oli yhdessä Tytin kanssa 1993, kaverin kanssa 1996 Jerseyn kanaalisaarella ja 2000 Oxfordissa. 1990-luvun alussa Tytin kanssa suoritettujen tenniskurssien jälkeen Katju harrasti vuosina 1994-1998 sulkapalloa tyttökaverin kanssa Turun verkkopalloseurassa. Opiskelu- ja työaikana on aina löytynyt sulkkiskavereita ja kesäiset voimisteluhetket Vaasan Hietalahdessa ovat vuodesta 2003 kuuluneet Katjun elämään miellyttävinä rentoutumishetkinä. Katju vihittiin Henri Penttilän kanssa 19.9.2009 Turun Kakskerran kirkossa ja hääjuhlat olivat Paasikivi-opiston Harjattulan kartanossa Kakskerrassa. Katju on henkikirjoilla miehensä kotikunnassa Teuvalla, jossa tämä työskentelee isänsä yrityksessä. Oma kotitalo on juuri valmistunut, mutta Katju pitää asuntonsa Vaasan Koulukadulla työnsä vuoksi. Isä saattamassa tytärtään alttarille Kakskerran kirkossa.

Nuoripari Penttilä. Iloista hääväkeä Harjattulan kartanon edessä. Miehensä Henrin kanssa tehdyt pitkät murtomaahiihdot ja kävelylenkit ovat olleet osa elämää suhteen alusta. He myös laskettelevat, joten ydinperheen kanssa alkanut harrastus on jatkunut. Katju on matkustellut Euroopan lisäksi Taiwanissa, USA:ssa sekä Väli-Amerikassa työnsä vuoksi. Matkailu on nykyään myös nuoripari Penttilän harrastus.