Helsinki University of Technology Laboratory of Telecommunications Technology



Samankaltaiset tiedostot
Helsinki University of Technology

Helsinki University of Technology

ELEC-C7230 Tietoliikenteen siirtomenetelmät

ELEC-C7230 Tietoliikenteen siirtomenetelmät. Yleistä

Helsinki University of Technology

TIETOLIIKENNETEKNIIKKA I A

Helsinki University of Technology

JATKUVAN AWGN-KANAVAN KAPASITEETTI SHANNON-HARTLEY -LAKI

521361A TIETOLIIKENNETEKNIIKKA II

Muuntavat analogisen signaalin digitaaliseksi Vertaa sisääntulevaa signaalia referenssijännitteeseen Sarja- tai rinnakkaismuotoinen Tyypilliset

HAHMONTUNNISTUKSEN PERUSTEET

T DSP: GSM codec

Tiedonsiirron perusteet ja fyysinen kerros. Tietoliikenne kohtaa todellisuuden OSI-mallin alimmainen kerros Kirja sivut 43-93

Henkilökunta - harjoitukset. Teletekniikan perusteet S-2000 S Kurssin tavoite. Aloitusluennon sisältö. Henkilökunta- luennot

HAHMONTUNNISTUKSEN PERUSTEET

Pv Pvm Aika Kurssin koodi ja nimi Sali Tentti/Vk Viikko

BINÄÄRISET TIEDONSIIRTOMENETELMÄT TÄRKEIMPIEN ASIOIDEN KERTAUS A Tietoliikennetekniikka II Osa 11 Kari Kärkkäinen Syksy 2015

521357A TIETOLIIKENNETEKNIIKKA I

T Multimediatekniikka

ELEC-C5070 Elektroniikkapaja (5 op)

Tiedon esitys tietokoneessa. Jyry Suvilehto T Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2014

Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä

T DATASTA TIETOON

30 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. järjestelmätyöt: työskentely

Radiokurssi. Modulaatiot, arkkitehtuurit, modulaattorit, ilmaisimet ja muut

Digitaalinen audio

SIGNAALITEORIAN JATKOKURSSI 2003

AV-muotojen migraatiotyöpaja - ääni. KDK-pitkäaikaissäilytys seminaari / Juha Lehtonen

T Verkkomedian perusteet. Tietoliikennekäsitteitä Tiedonsiirron perusteet

Digitaalinen signaalinkäsittely Johdanto, näytteistys

Digitaalitekniikan matematiikka Luku 1 Sivu 1 (19) Johdatus digitaalitekniikkaan

1. Perusteita Äänen fysiikkaa. Ääniaalto. Aallonpituus ja amplitudi. Taajuus (frequency) Äänen nopeus

Johdanto tieto- viestintäteknologian käyttöön: Äänitystekniikka. Vfo135 ja Vfp124 Martti Vainio

Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulu Korvaavuusluettelo

521330A TIETOLIIKENNETEKNIIKKA

Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulu Korvaavuusluettelo

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto

Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulu Korvaavuusluettelo

Anturit ja Arduino. ELEC-A4010 Sähköpaja Tomi Pulli Signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitos Mittaustekniikka

Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulu Korvaavuusluettelo

esimerkkejä erilaisista lohkokoodeista

Laajakaistatekniikoiden kehitys. Lvm Laajakaistan kehittämistyöryhmä

Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulu Korvaavuusluettelo

S Tietoliikennetekniikan perusteet. Luento Informaatioteorian alkeita Tiedonsiirron perusteet

ELEC-C5210 Satunnaisprosessit tietoliikenteessä

Data ja informaatio. Tiedonsiirron perusteet ja fyysinen kerros. Ohjattu media. Tiedonsiirto. Ohjaamaton media

S Liikenneteorian perusteet (2 ov) K-98

Mediakonvergenssi. Multimediajärjestelmät. Päätelaitteet. Palvelujen jakelu. Päätelaitteet. Multimediatietokoneet

Multimediajärjestelmät

521330A TIETOLIIKENNETEKNIIKKA KURSSI ANALOGISEN JA DIGITAALISEN TIEDONSIIRRON TEORIASTA JA TOTEUTUSMENETELMISTÄ

Kurssin aloitus. AS XML-kuvauskielten perusteet Janne Kalliola

Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulu Korvaavuusluettelo

Tiedonsiirron perusteet ja fyysinen kerros. Tietoliikenne kohtaa todellisuuden OSI-mallin alimmainen kerros "Miten siirretään yksi bitti"

INFORMAATIOTEORIA & KOODAUS TÄRKEIMPIEN ASIOIDEN KERTAUS A Tietoliikennetekniikka II Osa 28 Kari Kärkkäinen Syksy 2015

Suodatus ja näytteistys, kertaus

ELEC-C7230 Tietoliikenteen siirtomenetelmät

Tietoliikenteen fyysinen kerros. Tietoliikenne kohtaa todellisuuden Kirja sivut 43-93

Luento 8. Suodattimien käyttötarkoitus

Bachelor level exams by date in Otaniemi

Peruskerros: OFDM. Fyysinen kerros: hajaspektri. Hajaspektri: toinen tapa. FHSS taajuushyppely (frequency hopping)

Bachelor level exams by subject in Otaniemi

1 VUOKRATTAVAT TUOTTEET TOIMITUSAIKA PALVELUKUVAUKSET Analoginen 2- johdinyhteys, tavanomainen laatu (O)...

KAISTANLEVEYDEN JA TEHON KÄYTÖN KANNALTA OPTIMAALINEN MODULAATIO TRELLISKOODATTU MODULAATIO (TCM)

2. Peruskerros. tiedonsiirron perusteet siirtotie (media) siirtoverkkoja. puhelinverkko: modeemi, isdn, langaton verkko: soluradio satelliittiverkko

TIETOLIIKENNEVERKKOJEN OPISKELU TTY:llä

Moniantennitekniikat langattoman tietoliikenteen kapasiteetin räjäyttäjinä

Digitaalisen TV-verkon liikennepalvelujen kokeilut

T Johdatus tietoliikenteeseen 5 op. Kevät 2013

Tilanne sekä MS-A0003/4* Matriisilaskenta 5 op

Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunta Korvaavuusluettelo S-38 Tietoverkkotekniikka

SIGNAALITEORIAN KERTAUSTA OSA 2

puheen laatu kärsii koodauksesta mahdollisimman vähän. puhe pakkautuu mahdollisimman pieneen määrään bittejä.

Kurssin käytännön järjestelyt. Tuotantotalous 1 Tuomo Tanila

Pv Pvm Aika Kurssin koodi ja nimi Sali Tentti/Vk Viikko


Kon HYDRAULIIKKA JA PNEUMATIIKKA

Multimediajärjestelmät. Johdanto Päätelaitteet Verkkoteknologiat Palvelut Yhteenveto

Luennon sisältö. Protokolla eli yhteyskäytäntö (1) Verkon topologia

SISÄLMYSLUETTELO QUO VADIS?... 9

Ohjelmistoarkkitehtuurit. Kevät

TKK 100 vuotta -merkki

S Tietoliikennetekniikan perusteet. Piirikytkentäinen evoluutio

Tiedonvälitystekniikka 1-3 ov. Kurssin sisältö ja tavoite

Additions, deletions and changes to courses for the academic year Mitä vanhoja kursseja uusi korvaa / kommentit

SGN-4200 Digitaalinen audio

521365S Tietoliikenteen simuloinnit ja työkalut: Advanced Design System ADS

S Tietoliikennetekniikan perusteet. Piirikytkentäinen evoluutio. Annukka Kiiski

Flash AD-muunnin. Ominaisuudet. +nopea -> voidaan käyttää korkeataajuuksisen signaalin muuntamiseen (GHz) +yksinkertainen

Puhetie, PCM järjestelmä, johtokoodi

S Tietoliikennetekniikan perusteet. Jukka Manner Teknillinen korkeakoulu

HARJOITUSTEN UUDISTAMINEN SEKÄ TIETOLIIKENNETEKNIIKKAA VIIKKO-, VÄLI-, JA LOPPUKOKEILLA SUORITETTUNA: SUORITUSTAPOJEN VERTAILU

1 Olkoon suodattimen vaatimusmäärittely seuraava:

TAAJUUDEN SIIRTO JA SEKOITUS VÄLITAAJUUSVASTAANOTIN & SUPERHETERODYNEVASTAANOTTO

Tervetuloa jatkamaan DIGITAALI- TEKNIIKAN opiskelua! Digitaalitekniikka (piirit) Luku 0 Sivu 1 (8)

Application of the theory of rational decisionmaking to adaptive transmission (RATIONALE)

AS Automaation käyttöliittymät L Opetussuunnitelma

TL5503 DSK, laboraatiot (1.5 op) Suodatus 2 (ver 1.0) Jyrki Laitinen

Digitaalinen Televisio

Sisällysluettelo KIINTEIDEN YHTEYKSIEN HINNASTO OPERAATTOREILLE 1 TILAAJA- JA KIINTEÄT YHTEYDET OPERAATTORILAAJAKAISTA DATAYHTEYDET...

Alla olevassa kuvassa on millisekunnin verran äänitaajuisen signaalin aaltomuotoa. Pystyakselilla on jännite voltteina.

Transkriptio:

Helsinki University of Technology Laboratory of Telecommunications Technology S-38.211 Signaalinkäsittely tietoliikenteessä I Signal Processing in Communications (2 ov) Syksy 1998 1. Luento: Johdanto prof. Timo Laakso Vastaanotto torstaisin klo 10-11 Huone G210, puh. 451 2473 Sähköposti: timo.laakso@hut.fi Opintojakson asema Teletekniikan (S-38) ja Tietoliikennetekniikan (S-72) yhteinen opetuspaketti: 5 polkua, joista yksi on Siirtojärjestelmät ja signaalinkäsittely S-72.244 Digital Modulation and Coding (Digitaalinen modulaatio ja koodaus) antaa perustiedot modulaatiomenetelmistä ja koodauksesta S-72.227 Digital Communication Systems (Digitaaliset siirtojärjestelmät) painottuu johtosiirtojärjestelmiin S-72.232 Radioliikennejärjestelmät paneutuu langattomiin järjestelmiin S-38.211 johdattaa signaalinkäsittelyn menetelmiin joita käytetään sekä johtosiirto- että langattomissa järjestelmissä syyskuu 23, 1998 Laboratory of Telecommunications Technology Page 2 1 Tietoliikennetekniikan polut Opintojakson tavoite Keskeiset signaalinkäsittelyfunktiot käytännön tietoliikennejärjestelmissä: Pulssinmuokkaus: sovitettu suodatin, Nyquistin kriteeri Adaptiivisten korjaimien toimintaperiaatteiden ja suorituskyvyn ymmärtäminen Kaiunpoiston periaate ja toteutustavat Kanavan kapasiteetti ja signaalinkäsittelyn mahdollisuudet Signaalinkäsittelyjärjestelmien suunnittelu ja toteuttaminen (2 vierailuluentoa) syyskuu 23, 1998 Laboratory of Telecommunications Technology Page 3 syyskuu 23, 1998 Laboratory of Telecommunications Technology Page 4 2

Esitiedot Perustiedot digitaalisesta signaalinkäsittelystä ja digitaalisesta siirtotekniikasta Suositellaan opintojaksoja: Tik-61.145 Signaalien digitaalisen käsittelyn per. S-72.116 Signaalit ja järjestelmät S-72.322 Televiestintäjärjestelmät S-72.244 Digital modulation and coding (voi suorittaa samana syksynä!) tai vastaavat tiedot Opetus Luennot ke klo 9-11 sali E110 (Timo Laakso) Laskuharjoitukset: ke 11-13 (Amoakoh Gyasi-Agyei) n. 4 laskuharjoitusta (ks. aikataulu) lisäksi vapaaehtoisia kotilaskuja, korottavat arvosanaa Harjoitustyö: (Petri Karttunen) toteutetaan tiedonsiirtoyhteyteen adaptiivinen korjain Työympäristö: MATLAB Työ tehdään pareittain, dokumentoidaan ja arvostellaan (vaikuttaa arvosanaan!) Demo loka-marraskuussa, jolloin annetaan tarkat ohjeet syyskuu 23, 1998 Laboratory of Telecommunications Technology Page 5 syyskuu 23, 1998 Laboratory of Telecommunications Technology Page 6 3 Kurssin suorittaminen Loppuarvosana Kurssille ilmoittauduttava www-topilla!!!!!!! (Tiedotukset mahd. aikataulumuutoksista yms. sähköpostilla!) Opintojakso suoritetaan tentillä ja harjoitustyöllä (+ vapaaehtoiset kotilaskut) Tenttivaatimuksena on luennoilla (mukaanlukien vierailuluennot!) ja harjoitustyön yhteydessä esitetty aineisto Kurssin suoritukseen vaaditaan hyväksytty tentti ja harjoitustyö Lopullinen arvosana muodostuu tentistä ja harjoitustyöstä: A = 08. A + 02. A tot tentti harj Kotilaskuista max 4 pistettä tenttiin (5 tehtävää á 6 pistettä = 30 pistettä, 14=1, 18=2, 22=3, 26=4, 30=5) syyskuu 23, 1998 Laboratory of Telecommunications Technology Page 7 syyskuu 23, 1998 Laboratory of Telecommunications Technology Page 8 4

Kirjallisuus Luentomoniste ( = kalvot) Luentokalvot www-sivuilla ennen luentoa (tavoite!) Tulevat myös opetusmonisteissa (kuten harjoitusmateriaali ym.) E. A. Lee ja D. G. Messerschmitt, Digital Communication. Kluwer, 2. painos 1994, soveltuvin osin (oheislukemisto!) Muuta suositeltavaa oheislukemista: S. Haykin: Adaptive Filter Theory, Prentice-Hall 1996 (3p). J. Proakis, Digital Communication Systems, McGraw-Hill, 1995. Alustava aikataulu ja sisältösuunnitelma (versio 21.9.1998 - muutokset mahdollisia!) Luennot: ke 9-11 E110 (Timo Laakso) L1 23.9.98 Johdanto; digitaalisen tietoliikennejärjestelmän perusfunktiot L2 23.9. Pulssinmuokkaussuodatus. Sovitettu suodatin. Nyquistin kriteeri L3 30.9. Optimaalinen ML-vastaanotin. Viterbi-algoritmi L4 7.10. Kanavakorjaimet I syyskuu 23, 1998 Laboratory of Telecommunications Technology Page 9 syyskuu 23, 1998 Laboratory of Telecommunications Technology Page 10 5 Alustava aikataulu ja sisältösuunnitelma L5 14.10. Kanavakorjaimet II L6 21.10. Adaptiiviset korjaimet I L7 28.10. Adaptiiviset korjaimet II L8 4.11. Kaiunpoisto L9 11.11. Kanavan kapasiteetti ja OFDM L10 18.11. Guest lecture: DSP for digital subscriber lines (?) L11 25.11. Kertausta L12 2.12. Guest lecture: DSP for mobile communications (?) Tentti ke 9. 12. 1998 12-16 (Tarkista!) (Toinen tentti tammikuussa, muulloin vain pyynnöstä) Harjoitusaikataulu Exercises: Wed 11-13 E110 (Amoakoh Gyasi-Agyei) Will be held in English Homework will be given after the session (also in the web) Return time: two weeks H1 30.9. Matched filters. H2 7.10. Viterbi algorithm. H3 14.10. Equalizers. H4 21.10. MSE gradient algorithm 28.10. Nothing! H5 4.11. MATLAB demo (by Petri Karttunen) Changes possible! syyskuu 23, 1998 Laboratory of Telecommunications Technology Page 11 syyskuu 23, 1998 Laboratory of Telecommunications Technology Page 12 6

Johdanto Digitaalinen informaation siirto korvaamassa analogista kaikilla tietoliikennetekniikan osa-alueilla Digitaalinen signaalinkäsittely mahdollistaa tehokkaiden järjestelmien ja laitteiden kehittämisen jotka hyödyntävät käytännön kanavan siirtokapasiteetin tehokkaasti Analoginen suunnittelu perustuu yksinkertaisten komponenttien tehokkaaseen toteuttamiseen -> suorituskyky jää usein kauas optimaalisesta Digitaalinen suunnittelu: perustuu tiedonsiirtoyhteyden matemaattiseen malliin ja lähetin-vastaanotinratkaisun optimointiin -> toteutus lähellä optimia Johdanto Esimerkkejä digitaalisista siirtojärjestelmistä PCM-tekniikka puheensiirtoon puhelinverkoissa ISDN-palvelu (Integrated Services Digital Network): datan ja/tai puheensiirtoon Ääniradio: DAB-järjestelmä (Digital Audio Broadcasting) tulossa 2000-luvun alussa Video ja TV: digitaalisia järjestelmiä tulossa eri siirtoteille maanpäällinen radiojakelu kaapeli-tv-verkot satelliittilähetykset syyskuu 23, 1998 Laboratory of Telecommunications Technology Page 13 syyskuu 23, 1998 Laboratory of Telecommunications Technology Page 14 7 Johdanto Matkaviestimet digitaaliset matkapuhelinjärjestelmät voimakkaassa kasvussa (GSM yms.) seuraavan sukupolven järjestelmät (UMTS, Universal Mobile Telecommunication System) kehitteillä puhe + data, monen järjestelmän puhelimet jne. Digitaaliset tilaajayhteydet (DSL, Digital Subscriber Line) HDSL, ADSL, VDSL jne. = xdsl olemassaolevien kupariparien siirtokapasiteetin parempi hyödyntäminen (2-50 Mbit/s asti) Johdanto Kaapelimodeemit: datasiirtoa kaapeli-tv-verkoissa 2-10 Mbit/s datasiirtoyhteys kilpaileva vaihtoehto xdsl-tekniikoille taajamissa syyskuu 23, 1998 Laboratory of Telecommunications Technology Page 15 syyskuu 23, 1998 Laboratory of Telecommunications Technology Page 16 8

Johdanto Lähitulevaisuuden tärkeimmät kehityskohteet: Matkaviestimet kännykkä jokaiselle kommunikaattori datasiirtoyhteyksineen ammattikäyttöön korvaa lankapuhelimen? (Kehitysmaat) Digitaalinen tilaajayhteys joka kotiin sähköposti, pankki, tiedonhaku, viihde, pelit www-palvelut, internet Haastavia töitä tiedossa tietoliikenneinsinööreille! Claude Shannon 1948: A Mathematical Theory of Communication INFORMATION MESSAGE TRANSMITTER SIGNAL RECEIVED SIGNAL RECEIVER NOISE Fig. 1 -- Schematic diigarma of a general communication system. MESSAGE DESTINATION syyskuu 23, 1998 Laboratory of Telecommunications Technology Page 17 syyskuu 23, 1998 Laboratory of Telecommunications Technology Page 18 9 Shannonin perusideat: 1) Lähteen koodaus Mikä tahansa signaali (puhe, kuva, mittausdata jne.) voidaan näytteistää, kvantisoida ja esittää halutulla tarkkuudella bittivirtana. Tämä bittivirta voidaan tiivistää sopivalla koodauksella (lähteen koodaus) bittivirraksi jonka nopeus on mielivaltaisen lähellä lähteen entropiaa eli informaationopeutta. 2) Kanavakoodaus Sopivalla kanavakoodauksella siirtovirhetodennäköisyys voidaan saada mielivaltaisen pieneksi koodauksen kompleksisuutta ja koodausviivettä kasvattamalla. Yleistetty digitaalinen siirtojärjestelmä: SINK CODER DECODER CODER DECODER syyskuu 23, 1998 Laboratory of Telecommunications Technology Page 19 syyskuu 23, 1998 Laboratory of Telecommunications Technology Page 20 10

Digitaalisen siirtojärjestelmän komponentit: Lähteen koodaus (Source coding) signaalin bittinopeuden pienentäminen redundanssia poistamalla Kanavakoodaus (Channel coding) kanavassa syntyvien virheiden vaikutusten pienentäminen (virheenkorjaus) redundanssia lisäämällä Modulaatio (Modulation) bittivirran muuntaminen analogiseksi aaltomuodoksi joka soveltuu kanavaan Kanava (Channel) vääristää signaalia ja lisää häiriöitä Kanavadekoodaus (Channel decoder) korjaa kanavassa syntyneet virheet niin hyvin kuin mahdollista Lähteen dekoodaus (Source decoding) palauttaa lähteen redundanssin ja rekonstruoi alkuperäisen bittivirran syyskuu 23, 1998 Laboratory of Telecommunications Technology Page 21 syyskuu 23, 1998 Laboratory of Telecommunications Technology Page 22 11 Digitaalisen siirtojärjestelmän suunnittelu Kanavan kapasiteetti Käytettävissä olevien resurssien tehokas hyödyntäminen niin että saavutetaan haluttu siirtonopeus haluttu siirron laatu (riittävän pieni bittivirhesuhde, pieni viive jne.) X(t) N(t) + Y(t) Tähän tarvitaan: tietoliikenneteorian ymmärrys kanavan ominaisuuksien tunteminen toteutusteknologian rajat ( + standardointi, lainsäädäntö jne.) menetelmien ja algoritmien tuntemus, analyysi, simulointi = digitaalinen signaalinkäsittely syyskuu 23, 1998 Laboratory of Telecommunications Technology Page 23 Oletetaan: jatkuva-aik. kaistarajoitettu signaali X(t) (kaista 0..W Hz) valkoista kaistaraj. Gaussin kohinaa N(t) (AWGN) syyskuu 23, 1998 Laboratory of Telecommunications Technology Page 24 12

Kanavan kapasiteetti Näytteenotto: kaistanleveyteen W rajoitetut jatkuvat signaalit voidaan esittää diskreetillä näytesekvenssillä joka on näytteytetty aikavälein T= 1/(2W) Informaatioteoreettisin tarkasteluin (Shannon) voidaan johtaa AWGN-kanavan kapasiteetti (Hartley-Shannonin laki): x C= Wlog 2 1+ σ 2 σ 2 Kanavan kapasiteetti riippuu kaistanleveydestä (-> max. symbolinopeus) signaali-kohinasuhteesta (-> symboliaakkoston koko) n Kanavan kapasiteetti Esimerkki: puhelinkanavan kapasiteetti Kaistanleveys W = 3400 Hz Signaali-kohinasuhde SNR = 30 db (oletus) Mikä on kanavan kapasiteetti? Ratkaisu: 30/ 10 SNR = 10 = 1000 C = 3400 log ( 1001) bit / s = 33. 9kbit / s 2 Tämä on tyypillistä normaalilla kupariparilla toteutetulla puhelinyhteydellä. Miten on mahdollista, että xdsltekniikoilla voidaan saavuttaa jopa 50 Mbit/s siirtonopeuksia? syyskuu 23, 1998 Laboratory of Telecommunications Technology Page 25 syyskuu 23, 1998 Laboratory of Telecommunications Technology Page 26 13