Poliisin kehitysnäkymät ja rikollisuus Suomessa Poliisijohtaja Robin Lardot
Poliisin tehtävä Poliisilaki, 1 Poliisin tehtävä. Poliisin tehtävänä on oikeus- ja yhteiskuntajärjestyksen turvaaminen, yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen sekä rikosten ennalta estäminen, selvittäminen ja syyteharkintaan saattaminen. Poliisi toimii turvallisuuden ylläpitämiseksi yhteistyössä muiden viranomaisten sekä alueella olevien yhteisöjen ja alueen asukkaiden kanssa. Poliisin on suoritettava myös muut sille erikseen säädetyt tehtävät ja annettava jokaiselle tehtäväpiiriinsä kuuluvaa apua.
PORA I - Paikallispoliisin rakenneuudistus 1.1.2009 lukien: 90 poliisilaitoksesta 24:ään. Poliisilaitoksiin yhdenmukaiset johtorakenteet. Erikoistumista vaativia tehtäviä keskitettiin osaamisen varmistamiseksi. Toimintaprosessit uudistettiin ja yhtenäistettiin koko maassa. Lupapalveluverkostoa kehitetään sähköisten ja liikkuvien palvelujen sekä yhteispalvelun suuntaan. Tuottavuutta parannetaan ja operatiivisten tehtävien resurssit turvataan rakenteita keventämällä.
POLIISIN ORGANISAATIO SUOMEN POLIISI YLIJOHTO Sisäasiainministeriö, poliisiosasto VALTAKUNNALLISET YKSIKÖT Keskusrikospoliisi Liikkuva poliisi Suojelupoliisi POLIISIOPPILAITOKSET Poliisikoulu Poliisiammattikorkeakoulu LÄÄNINJOHTO PROVINCIAL PO Läänien poliisiosastot PAIKALLISPOLIISI Kihlakuntien poliisilaitokset Ahvenanmaan poliisipiiri MUUT YKSIKÖT Poliisin tekniikkakeskus Poliisin tietohallintokeskus Helsingin kihlakunnan poliisilaitos
Poliisin hallintorakenne 1.1.2010 Sisäasiainministeriö Poliisitoimen strateginen ohjaus, Poliisihallituksen tulosohjaus, kehysten valmistelu, lainsäädäntö, SM:n kansainväliset asiat Poliisihallitus Keskusrikospoliisi Suojelupoliisi Liikkuva poliisi Poliisiammattikorkeakoulu Poliisin tekniikkakeskus Poliisilaitokset (24) + Ahvenanmaa Poliisihallituksen Turun, Oulun ja Mikkelin toimipisteet ovat organisatorisesti myös osa aluehallintovirastoa.
Poliisihallitus Sisäasiainministeriön alainen keskushallintoviranomainen, joka toimii poliisin ylijohtona. Aloitti toimintansa 1.1.2010. Päätoimipaikka Helsingissä ja muut toimipisteet Turussa, Oulussa, Mikkelissä ja Riihimäellä. (max. 3 v. ylimenokauden ajan myös Hämeenlinnassa, Kouvolassa ja Joensuussa) Henkilöstömäärä n. 190. Johtajana poliisiylijohtaja Mikko Paatero.
Poliisihallituksen organisaatio 1.1.2010 Poliisiylijohtaja Esikunta Sisäinen tarkastus Strategiatyö, tulosja resurssiohjaus Laillisuusvalvonta Organisaatioturvallisuus Viestintä Poliisiylijohtajan tuki Valvonta- ja hälytystoiminnan yksikkö Rikostorjuntayksikkö Lupahallintoyksikkö Kansainvälinen yksikkö Hallintoyksikkö Tekniikan yksikkö Valvonta- ja hälytystoiminta Vakavan rikollisuuden torjunta Lupahallinto Yleiset kansainväliset tehtävät Hallinto Tietohallinto Ulkomaalaisasiat Tutkinta Asehallinto EU- ja muut kv- tehtävät Neuvottelutoiminta Materiaalihallinto ja toimitilat Suunnittelu ja operatiivinen tuki Rikostorjunnan tukipalvelut Turva-alan valvonta Taloushallinto Rekisterinpito Arpajaishallinto
Poliisien määrä 2000-2010 Poliisit pl opiskelijat 10 000 9 000 8 000 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Poliisit pl opiskelijat 7 699 7 685 7 745 7 774 7 756 7 718 7 654 7 608 7 676 7 860 7 934
2002 2003 2004 2005 2006 2020 Henkilöä/poliisi Henkilöitä yhtä poliisia kohti tarkasteltavissa maissa 2001 2020 700 600? 500 400 300 200 100 Suomi Ruotsi Norja Tanska Viro Irlanti Itävalta 0
Poliisin kaikkien hälytystehtävien määrä
Kotihälytystehtävien määrä
POLIISILLE ILMOITETTUJA RIKOKSIA KOKO MAASSA Rikoslakirikokset (pl. liikennerikokset) 380 000 60,0% 370 000 58,0% 360 000 56,0% 350 000 54,0% 340 000 52,0% 330 000 50,0% 320 000 48,0% 310 000 46,0% 300 000 44,0% 290 000 42,0% 280 000 2006 2007 2008 2009 2010 Ilmoitettu Kpl 326 546 344 837 355 540 351 454 345 721 Selvitys% 49,1% 49,5% 49,3% 50,4% 52,60 % 40,0%
POLIISILLE ILMOITETTUJA RIKOKSIA KOKO MAASSA
Toimintalinjat massarikosten torjunnassa Erityisesti omaisuusrikosten selvitystasoa pyritään parantamaan tehostamalla rikosten selvittämistä edistävien menetelmien käyttöä. Rikoksentekijöiden rekisteröinnit.
DNA-rekisteröinnit (kumulatiivinen) Henkilöt 120 000 Rekisterin koko Tahrat 12000 100 000 10000 80 000 8000 60 000 6000 40 000 4000 20 000 2000 0 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 0 Henkilö Tahra 11.3.2011 rekisterissä oli 101 591 henkilötunnistetta ja 11 908 tahratunnistetta
Toimintalinjat massarikosten torjunnassa Erityisesti omaisuusrikosten selvitystasoa pyritään parantamaan tehostamalla rikosten selvittämistä edistävien menetelmien käyttöä. Rikoksentekijöiden rekisteröinnit. Kattavat rikospaikkatutkinnat. Rikosten sarjoittaminen. Pakkokeinojen tarkoituksenmukainen käyttäminen. Tietoteknisen tutkinnan kehittäminen.
http://www.poliisi.fi/nettivinkki
Toimintalinjat massarikosten torjunnassa Erityisesti omaisuusrikosten selvitystasoa pyritään parantamaan tehostamalla rikosten selvittämistä edistävien menetelmien käyttöä. Rikoksentekijöiden rekisteröinnit. Kattavat rikospaikkatutkinnat. Rikosten sarjoittaminen (Vitja-hanke). Pakkokeinojen tarkoituksenmukainen käyttäminen. Tietoteknisen tutkinnan kehittäminen. Vaikeuttaa rikoksella hyötymistä. Estää hit and run -tyyppiset rikokset.
Ulkomaalaisten osuus asuntomurroissa vuosina 2005-2010 (RikiTrip 13.9.2010) Ulkomaalaisten osuuus asuntomurroissa 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % 2005 2006 2007 2008 2009 2010
8 kpl (10 %) 2 kpl (2 %) Kiinniotettujen kansalaisuus (vkot 24-33, yht. 84 re/os.) 7 kpl (8 %) 15 kpl (18 %) 43 kpl (51 %) 9 kpl (11 %) Romania Puola Liettua Viro Venäjä Bulgaria Kaavio esittää kiinnijääneiden kansalaisuudet. Lukumäärä on suurempi, kuin mitä kiinnijääneitä on viikkopöytäkirjoissa mainittu. Syynä tähän on se, että ilmoituksissa on saattanut olla re:ksi merkitty rikoskumppani, joka ei ole Koppi-projektissa mainittu. Lisäksi Koppi-henkilö saattaa esiintyä useammassa ilmoituksessa re:nä, tällöin rikoksesta epäiltyjen määrä on suurempi.
JÄRJESTÄYTYNEEN RIKOLLISUUDEN TORJUNTA Rajojen avautumisen myötä järjestäytynyt rikollisuus lisääntynyt Järjestäytynyt rikollisuus on monialaista kytkeytyy lailliseen toimintaan Järjestäytynyt rikollisuus on usein kansainvälistä Suomen torjuntamallia pidetty kansainvälisestikin hyvänä
Järjestäytynyt rikollisuus Poliisiyksiköt Tilannekuva Analyysikeskus PTR -ryhmät Kohdevalinta PTR + syyttäjät Tutkinta PTR + syyttäjät Rikosvastuu tekijän kotivaltiossa
Toimintalinjat järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa PTR-rikostiedustelu- ja analyysitoimintoa hyödynnetään kattavasti vakavan rikollisuuden torjuntatoimenpiteiden suunnitelmalliseksi toteuttamiseksi ja yhteensovittamiseksi Viranomaisuhkien torjuntaa ja todistajansuojelua kehitetään Selkeät vastuut poliisiyksiköiden välillä Kansainvälisellä toiminnalla lisätään vaikuttavuutta ja toteutetaan rikoksentekijän rikosvastuu hänen kotimaassaan
POLIISILLE ILMOITETTUJA RIKOKSIA KOKO MAASSA Talousrikostutkinta
Toimintalinjat talousrikosten torjunnassa Edistetään 5. talousrikosohjelman täytäntöönpanoa. Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnassa kehitetään tutkintaa läpivirtauksen tehostamiseksi ja lisätään yhteistyötä verohallinnon, ulosottohallinnon ja tullin kanssa. Sujuvalla poliisin ja syyttäjän välisellä yhteistyöllä nopeutetaan rikosprosessia jo esitutkinnan alkuvaiheessa ja tarkoituksenmukaista esitutkinnan rajoittamista hyödynnetään tehokkaasti. Järjestetään nykyinen tutkinta joustavammaksi.
Talousrikostutkintaverkostot
Vuosien 2010-2014 rikostorjunnan vaikuttavuustavoitteet Kansalaiset luottavat poliisiin ja sen kykyyn ennalta estää, paljastaa ja selvittää rikoksia. Rikosten selvitystaso ei laske. Ennalta estetään ja tunnistetaan väkivaltarikoksia. Harmaan talouden ja talousrikollisuuden kokonaismäärä vähenee. Järjestäytyneen rikollisuuden ja muun vakavimman rikollisuuden toimintaedellytykset heikkenevät. Esille nousee: massarikokset, väkivaltarikokset, talousrikokset ja järjestäytynyt rikollisuus.