sivu 1 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2016 LAKI OMAISHOIDON TUESTA Sosiaali- ja terveyslautakunta Liedon aluejaosto 22.3.2016 19
sivu 2 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET Voimassa 1.4.2016 alkaen YLEISTÄ Omaishoidon tuki on vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön päivittäisen hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidettavan läheisen henkilön avulla. Omaishoidolla tarkoitetaan kokonaisuutta, joka muodostuu hoidettavalle annettavista tarvittavista palveluista sekä omaishoitajalle annettavasta hoitopalkkiosta, vapaasta ja omaishoitoa tukevista palveluista, jotka määritellään hoidettavan hoito- ja palvelusuunnitelmassa. Omaishoidontukea voidaan myöntää henkilölle, jonka väestökirjalainmukainen kotipaikka on Liedon kunta, jossa hän myös asuu. Omaishoidontukea haetaan kirjallisella hakemuslomakkeella palveluohjaajalta, joko vammais-, kehitysvamma- tai vanhuspalvelulta. Hakemuksen liitteenä on oltava hoidettavan terveydentilaa koskeva lääkärinlausunto tai mahdollinen kuntoutussuunnitelma. Saapuvat hakemukset otetaan aina käsittelyyn ja arvioidaan asiakkaan yksilöllinen tarve omaishoidon tukeen. Tuen myöntämisestä tai epäämisestä lähetetään hakijalle aina kirjallinen päätös. Kunta voi myöntää omaishoidon tukea, jos omaishoitajan antama hoito yhdessä muiden sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden kanssa on hoidettavan edun mukaista sekä hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden kannalta riittävää ja näillä varmistetaan hoidon jatkuvuus. Hoidettavalla on mahdollisuus hakea KELAsta mm. hoito- tai vammaistukea. Omaishoidontuen palkkio maksetaan korvauksena tehdystä hoitotyöstä. Tukeen ei ole oikeutta, mikäli avuntarve on pelkästään ruuanlaitossa, siivouksessa ja asioinnissa kodin ulkopuolella. Arvioinnissa otetaan huomioon myös perheen normaalit sisäiset vastuut esim. puolisoiden välinen tavanomainen auttaminen tai vanhempien tavanomainen vastuu lapsesta. Omaishoidon tukea voidaan myöntää vain, jos hoitajan terveys ja toimintakyky vastaavat omaishoidon asettamia vaatimuksia. Hoitajan tulee olla terveytensä ja toimintakykynsä puolesta sopiva hoitajaksi ja hänen on kyettävä kantamaan kokonaisvastuu hoidettavasta. Hoitajan toimintakykyä arvioitaessa kiinnitetään huomiota mm. hänen omiin sairauksiinsa, muistiinsa, liikuntakykyynsä ja elämäntapoihinsa. Kunta voi pyytää hoitajalta selvityksen hänen terveydentilastaan.
sivu 3 Omaishoidon tuen arvioinnissa otetaan huomioon hoitajan: fyysinen ja psyykkinen terveydentila, ikä, mahdolliset sairaudet (mm. muistisairaus) ja niiden vaatima hoito sekä sosiaaliset syyt (esim. liiallinen päihteiden käyttö). toimintakyky ja voimavarat, kuten kyky selviytyä päivittäisistä perustoiminnoista ja arjen askareista, huolehtia lääkityksestä, liikkumisesta kotona ja kodin ulkopuolella. tarvittaessa voidaan pyytää lääkärinlausunto hoitajan terveydentilasta. Omaishoidon tukea ei myönnetä, jos hoidettava asuu sosiaali- ja terveydenhuollon julkisessa tai yksityisessä toimintayksikössä. Esim. tehostetussa palveluasunnossa asuvalle palveluasumisyksikkö tarjoaa riittävät palvelut asiakkaiden säännölliseen hoitoon ja huolenpitoon. Tukea ei makseta, jos vammainen tai pitkäaikaissairas lapsi tai nuori opiskelee oppilaitoksessa, jossa on mahdollisuus asua kouluviikkojen ajan oppilaskodissa. Lomakaudella voidaan maksaa omaishoidontukea palkkioluokan mukaisesti, mikäli omaishoitaja hoitaa lasta tai nuorta yhtäjaksoisesti kotona vähintään kahden kuukauden ajan, jolloin lapsi ei ole esim. kunnan järjestämässä hoidossa/ työ- ja päivätoiminnassa. Hoitotilanteen tarkistus pyritään tekemään kerran vuodessa. Omaishoitajan on ilmoitettava omaishoidettavan ja omaishoitajan terveydentilassa tapahtuvista muutoksista päätöksen tehneelle viranomaisille. Lisäksi hoitajan on otettava yhteyttä päätöksen tehneeseen viranomaiseen, mikäli hoidettava sitä pyytää. Muutosten ensisijainen ilmoitusvelvollisuus on omaishoitajalla. Omaishoidon asiakkuus koskee sekä hoidettavaa että omaishoitajaa. Tästä syystä heidän molempien tiedot avataan Härkätien sosiaali- ja terveyspalveluiden hallinnoimaan asiakastietojärjestelmään.
sivu 4 TUEN MYÖNTÄMISEDELLYTYKSET Hoitopalkkion maksamisen edellytyksenä ovat päivittäinen henkilökohtaisen hoidon- ja huolenpidon tarve sekä asianmukaisen hoidon järjestämismahdollisuudet. Hoidon ja huolenpidon tarve tulee kaikissa tapauksissa yksilöllisesti selvittää. Laitoshoidon tai tehostetun palveluasumisen korvaaminen ja/tai kotipalvelun määrän tuntuva väheneminen ovat ensisijaiset kriteerit hoitopalkkion myöntämisestä päätettäessä. Jos esimerkiksi palkkion puuttuessa kotihoitoa jouduttaisiin olennaisesti lisäämään useiksi käynneiksi päivän aikana tai vaihtoehtona olisi laitoshoito tai tehostettu palveluasuminen, voidaan hoitopalkkion myöntämistä pitää perusteltuna. Kunta voi myöntää omaishoidon tukea, mikäli kaikki seuraavat kriteerit täyttyvät 1) Henkilö alentuneen toimintakyvyn, sairauden, vamman tai vastaavanlaisen syyn vuoksi tarvitsee kotioloissa hoitoa tai muuta huolenpitoa ja valvontaa. 2) Hoidettavan omainen tai muu hoidettavalle läheinen henkilö on valmis vastaamaan hoidosta ja huolenpidosta tarpeellisten palveluiden avulla. 3) Hoitajan terveys ja toimintakyky vastaavat omaishoidon asettamia vaatimuksia. 4) Omaishoito yhdessä muiden tarvittavien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kanssa on hoidettavan hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden kannalta riittävää, 5) Hoidettavan koti on terveydellisiltä ja muilta olosuhteiltaan siellä annettavalle hoidolle sopiva. 6) Tuen myöntämisen arvioidaan olevan hoidettavan edun mukaista. 7) Omaishoidettava asuu Liedon kunnassa.
sivu 5 TUKILUOKAT JA HOITOISUUS Hoitajalle maksettavan hoitopalkkion suuruus määräytyy porrastettuna hoidon sitovuuden ja vaativuuden perusteella. Hoidon ja huolenpidon tarve arvioidaan yksilöllisesti. Jos hoidettavalle järjestetään palveluja siinä määrin, että hoidon sitovuus ja vaativuus vähenevät, tämä voidaan ottaa huomioon hoitopalkkion määrässä. Omaishoitoa voidaan tukea lisäksi Liedon kunnan muilla palveluilla. Kaikissa tukiluokissa huomioidaan, että omaishoidon tuki on kokonaisuus, joka rahallisen tuen lisäksi voi sisältää erilaisia hoitamista tukevia palveluja. Myöntämisperusteita harkittaessa tehdään kotikäynti paikkaan jossa hoidettava asuu ja jossa häntä hoidetaan. Arviointitilanteessa tulee sekä hoidettavan että hoitajan olla läsnä. Ratkaisevaa ei niinkään ole diagnoosi vaan sairaudesta, iästä tai vammasta henkilölle aiheutuva arkipäivän elämää rajoittava haitta ja sitä myötä lisääntynyt avun ja hoivan tarve. Arviointikäynti tehdään parityöskentelynä. Omaishoidon tuen palkkioluokkia määrittäessä huomioidaan ainakin hoidettavan toimintakyky, tarvittava hoidon määrä, sitovuus ja vaativuus. Hoidon sitovuus voidaan luokitella esim. ajoittaisesti, toistuvasti, lähes jatkuvasti ja ympärivuorokautisesti sitovaksi hoidoksi. Arvioinnin tukena käytetään Ravatar-mittaristoa, MMSE-muistitestiä, CERAD- tehtäväsarjaa, ADL/IADL- toimintakykymittareita ja GDS-depressioseulaa. Alle 16 v. lasten kohdalla toimintakyvyn arvioinnin tukena voidaan käyttää SPECSarviointilomaketta. Alin tukiluokka 387,49 (1.1.2016) Tähän tukiluokkaan kuuluvat henkilöt, jotka tarvitsevat säännöllistä päivittäistä hoitoa ja huolenpitoa ja tuen tarve on sitovaa. Omaishoidon tuki myönnetään jos hoidettava tarvitsee heikentyneen toimintakyvyn, sairauden tai vamman vuoksi päivittäin hoitoa, huolenpitoa, tukea, ohjausta ja/tai valvontaa arjessa selviytymiseen. Hoidettavalla on sen verran omia voimavaroja, että hän selviytyy yksin joitakin ajanjaksoja vuorokaudesta. - Omaishoidon tuki on vaihtoehto laitoshoidolle tai palveluasumiselle tai säännölliselle kotihoidolle. Asiakkailla on mahdollisuus kotihoidon sairaanhoidollisiin käynteihin, omaishoidon tukitiimin tai lapsiperheiden kotipalvelun palveluihin sekä muihin tukipalveluihin. Lisäksi heillä on erityistilanteissa lyhytaikaisesti mahdollisuus kotihoidon palveluihin. Edellä mainituista palveluista peritään voimassaoleva asiakasmaksu. - Hoidettava tarvitsee apua ja ohjausta useamman kerran päivässä päivittäisissä toiminnoissa ja/ tai henkilökohtaiseen hoitoon liittyvissä toimissa. - Ravan minimiarvo on 2,5 (viitteellinen). - Alle 16-vuotiaden lasten arvioinnissa voidaan tarvittaessa käyttää SPECSarviointia. -.
sivu 6 - Kun hoidettava on lapsi, rinnastetaan hänet oman ikäryhmän lapsiin hoidon sitovuutta arvioitaessa. Keskimmäinen tukiluokka 774,98 (1.1.2016) Tähän tukiluokkaan kuuluvat henkilöt, jotka tarvitsevat runsaasti päivittäistä hoidollista apua ja hoitotyö on erittäin sitovaa ja vaativaa. Tuki myönnetään kun hoidettava tarvitsee heikentyneen toimintakyvyn, sairauden tai vamman vuoksi runsaasti jatkuvaa tai lähes jatkuvaa ympärivuorokautista hoitoa, huolenpitoa, tukea, ohjausta ja/tai valvontaa arjessa selviytymiseen. Tämän vuoksi hoidettava voi olla yksin korkeintaan aivan lyhyitä ajanjaksoja vuorokaudessa. - Omaishoidon tuki on vaihtoehto laitoshoidolle tai palveluasumiselle tai säännölliselle kotihoidolle. Asiakkailla on mahdollisuus kotihoidon sairaanhoidollisiin käynteihin, omaishoidon tukitiimin tai lapsiperheiden kotipalvelun palveluihin sekä muihin tukipalveluihin. Lisäksi heillä on erityistilanteissa lyhytaikaisesti mahdollisuus kotihoidon palveluihin. Edellä mainituista palveluista peritään voimassaoleva asiakasmaksu. - Hoidettavalla on ympärivuorokautisen hoidon, valvonnan ja tuen tarve (esim. vuodehoidettava, dementoitunut, liikuntavammainen tai kehitysvammainen). - Hoitaja ei voi olla kokopäivätyössä - Hoidettava voi olla yksin vain lyhyen aikaa kerrallaan 1-2h, eikä hän voi asua yksin. - Ravan minimiarvo on 3 (viitteellinen). - Alle 16-vuotiaiden lasten arvioinnissa voidaan tarvittaessa käyttää SPECSarviointia. - Kun hoidettava on lapsi, rinnastetaan hänet oman ikäryhmän lapsiin hoidon sitovuutta arvioitaessa. Hoitopalkkio alennetaan seuraavaan alempaan tukiluokkaan (alin tukiluokka) - hoidettavalle on myönnetty henkilökohtaisen avustajan tunteja taa yli 7h/ vrk Erityistukiluokka 1291,56 (1.1.2016) Tuki myönnetään kun hoidettava tarvitsee heikentyneen toimintakyvyn, sairauden tai vamman vuoksi runsaasti jatkuvaa tai lähes jatkuvaa ympärivuorokautista hoitoa, huolenpitoa, tukea, ohjausta ja/tai valvontaa, minkä vuoksi hän voi olla yksin korkeintaan aivan lyhyitä ajanjaksoja vuorokaudessa. Tällaisia tilanteita ovat saattohoitovaihe tai hoidettavan toipuminen vakavasta sairaudesta, jolloin hoitaja jää pois työstä kokopäiväisesti hoitamaan hoidettavaa tai siirtyy työttömyydestä omaishoitotyöhön eikä saa muuta korvausta ansiotulon menetyksestä. Omaishoitajan jäädessä pois työstä tulee hänen toimittaa työnantajan todistus asiasta. Kun kyseessä on saattohoitotilanne tulee siitä olla lääkärin tekemä saattohoitopäätös.
sivu 7 - Hoidettava tarvitsee laitoshoitoa tai tehostetun palveluasumisen tasoinen hoidon ja huolenpidon ja hoitotyö on ympärivuorokautista, erittäin sitovaa ja vaativaa. - Hoitaja on estynyt tekemästä omaa tai toisen työtä tai opiskelemasta - Hoitajalla ei voi olla vähäistä suurempia työtuloja tai hän ei voi saada vuorotteluvapaalain mukaista vuorottelukorvausta tai sairasvakuutuslain mukaista erityishoitorahaa. Erityistukiluokka on määräaikainen. Hoidon arvioidaan olevan lyhytaikaista ja sitä maksetaan enintään puolen vuoden ajalta. Sairaanhoidolliset käynnit eivät vaikuta tukeen. Kotihoidon tilapäinen saanti kuntoutuksen/hoidon aikana ei vaikuta omaishoidon tuen määrään. Palvelujen määrä ei vaikuta palkkion määrään. OMAISHOITOSOPIMUS JA VAPAAN JÄRJESTÄMINEN Omaishoitosopimus Omaishoidon tuesta laaditaan omaishoitajan ja kunnan välillä sopimus, jonka liitteenä on oltava hoito- ja palvelusuunnitelma. Sopimuksessa tulee mainita palkkion määrä ja hoitopalkkion maksaminen hoidon keskeytyessä sekä hoitajan mahdollinen oikeus lain mukaisiin vapaisiin sekä miten vapaapäivät järjestetään. Omaishoidon tukea koskevat sopimukset laaditaan talousarvioon varatun määrärahan puitteissa ja se myönnetään toistaiseksi voimassa olevaksi. Lasten ja nuorten omaishoidon tukea kohdennetaan pääsääntöisesti vaikeasti vammaisten ja sairaiden omaishoitoon, joilla hoito terveeseen samanikäiseen lapseen tai nuoreen verrattuna on erittäin vaativaa ja sitovaa. Lasten ja nuorten terveydentilan ja kuntoutumisen edistymistä seurataan säännöllisesti arvioitaessa oikeutta omaishoidon tuen jatkumiseen. Omaishoitosopimus on ns. toimeksiantosopimus eikä hoitaja ole työsuhteessa kuntaan, hoidettavaan tai hoidettavan huoltajaan. Sopimukset laaditaan toistaiseksi voimassa oleviksi. Irtisanomisaika on kunnan taholta kaksi ja hoitajan taholta yksi kuukausi. Irtisanomisajasta riippumatta sopimus päättyy sen kuukauden lopussa, jonka aikana hoito kotona päättyy. Tai välittömästi jos sopimuksen jatkaminen vaarantaa hoidettavan tai omaishoitajan terveydentilan tai turvallisuuden. Hoito- ja palvelusuunnitelma Hoito- ja palvelusuunnitelmaan on kirjattava omaishoitajan antaman hoidon määrä ja sisältö sekä muut hoidettavan hoitoa tukevat palvelut, palvelujen määrä ja sisältö. Lisäksi tulee kirjata omaishoitajan tekemää hoitotyötä tukevat palvelut, niiden määrä ja sisältö. Hoito- ja palvelusuunnitelmaan kirjataan myös miten hoidettavan hoito järjestetään hoitajan vapaan tai muun poissaolon aikana. Hoito- ja palvelusuunnitelma liitetään omaishoi-
sivu 8 tosopimukseen ja suunnitelma tarkistetaan tarvittaessa sekä aina hoidettavan tai hoitajan pyynnöstä. Omaishoitajalle järjestettävä vapaa Kunnan on huolehdittava hoidettavan hoidon tarkoituksenmukaisesta järjestämisestä hoitajan vapaan aikana kunnan osoittamassa paikassa. Hoitajalle järjestettävän vapaan tavoitteena on tukea omaishoitajan jaksamista ja samalla pyrkiä varmistamaan, että hoidon laatu säilyy moitteettomana. Omaishoitajalla on oikeus pitää vapaata vähintään kolme vuorokautta kuukaudessa sellaista kalenterikuukautta kohti, jonka aikana hän on yhtäjaksoisesti tai vähäisin keskeytyksin sidottu hoitoon ympärivuorokautisesti tai jatkuvasti päivittäin. Sidonnaisuus katsotaan ympärivuorokautiseksi siitä huolimatta, että hoidettava viettää säännöllisesti vähäisen osan vuorokaudesta käyttäen kotinsa ulkopuolella järjestettyjä sosiaali- tai terveyspalveluja, taikka saaden kuntoutusta tai opetusta. Omaishoitolain mukaisen vapaan pitäminen (3vrk/kk) ei vähennä palkkion määrää. Vapaata voi kerätä pidemmäksi vapaaksi saman kalenterivuoden sisällä tai pitää vapaapäivät säännöllisesti toistuvina aikoina. Mikäli keskeytysjakso on yli 14 vuorokautta, kyseinen kuukausi ei kerrytä lakisääteisiä vapaita. Asiakasmaksulain (387/2008) 6 b :n mukaan niistä palveluista, joita kunta järjestää hoidettavalle omaishoidon tuesta annetun lain 4 :n 1 momentissa tarkoitetun omaishoitajan vapaapäivän ajaksi ja jotka korvaavat omaishoitajan antamaa hoitoa ja huolenpitoa, voi hoidettavan maksettavaksi tulla enintään 11,50 euroa /vrk. Omaishoidon tuen palkkion ohella myönnetyistä palveluista peritään normaalit asiakasmaksulain ja -asetuksen mukaiset sekä kunnan päättämät maksut. Omaishoitajan vapaan aikainen sijaishoito voidaan järjestää toimeksiantosopimuksella. Omaishoitajan sijaisen avulla toteuttava hoito voidaan järjestää hoidettavan kotona. Kunta tekee tällöin hoidosta 18 vuotta täyttäneen sijaishoitajan kanssa sopimuksen ja maksaa hänelle korvauksen tilapäisen perhehoidon hoitopalkkion mukaisesti. Sijaishoitajan työoikeudellinen asema sekä eläke- ja tapaturmavakuutusturva on samanlainen kuin omaishoitajalla. Palkkion maksaminen Omaishoidon palkkio on saajalleen veronalaista tuloa, josta kunta pidättää ennakon. Omaishoitajan tulee pyytää itselleen verokortti omaishoidon tuen maksamista varten ja toimittaa se kuntaan. Omaishoitajan eläketurvasta säädetään kunnallisessa eläkelaissa. Eläkettä karttuu vasta siitä lähtien kun hoitosopimus on tehty ja sitä on haettava erikseen. Palkkio saattaa vaikuttaa muihin maksettuihin etuuksiin (asumistuki, työmarkkinatuki, toimeentulotuki jne.), joten niistä kannattaa neuvotella ko. maksajan kanssa etukäteen. Omaishoidontukea ei makseta takautuvasti vaan se myönnetään hakemuskuukautta seuraavan kuukauden alusta. Palkkio maksetaan kuukausittain jälkikäteen kuukauden 16.
sivu 9 päivä. Kunta on lisäksi velvollinen järjestämään omaishoitajalle tapaturmavakuutuslain mukaisen vakuutuksen. (Tapaturmavakuutuslaki (608/1948) 57 :n 1). Jos omaishoito keskeytyy tilapäisesti hoidettavan terveydentilasta johtuvasta syystä, hoitopalkkion maksaminen keskeytyy kuukauden kuluttua. Hoitajan estyessä toimimasta omaishoitajana hoitopalkkion maksaminen keskeytyy kahden viikon kuluttua. Hoitajalla on velvollisuus ilmoittaa omaishoidon keskeytykset omaishoidon tuen yhteyshenkilölle. Ilmoitus on tehtävä siihen tarkoitukseen tehdyllä lomakkeella: Ilmoitus omaishoidon tuen vapaiden käytöstä tai muusta omaishoidon keskeytymisestä. Palkkion maksaminen edellyttää että ilmoituslomake palautetaan kuukausittain sähköisesti tai lomakkeena vastauskuoressa. Ilmoituslomake on palautettava kerran kuukaudessa omaishoidontuen määrärahasidonnaisuuden ja seurannan vuoksi. Lomake löytyy Liedon kunnan internet-sivuilta ja niitä saa palveluohjaajilta taannehtivasti omaishoidontukea maksetaan kuitenkin vain kahden kuukauden ajalta. Mikäli hoidettava on säännöllisesti lyhytaikaishoidossa kaksi viikkoa kuukaudessa kerrallaan, omaishoitajan antaman hoidon ja huolenpidon tarpeen voidaan kokonaisuutena ottaen katsoa olevan vähäistä, jolloin oikeutta omaishoidon tukeen ei ole. Hoidettavan tulee olla kotihoidossa vähintään 16 vrk/kk, jotta omaishoidontuki voidaan myöntää täysimääräisenä. Hoitopalkkiota voidaan alentaa esimerkiksi jos asiakkaalle on myönnetty henkilökohtainen avustaja keskimäärin yli 7h/ vrk ja omaishoidon tarve on vuorokauden aikana vähäistä. Omaishoidon tukea koskevan sopimuksen irtisanominen ja purkaminen Omaishoidontuen irtisanomisaika on kunnan taholta kaksi kuukautta ja omaishoitajan taholta yksi kuukausi. Omaishoidon tukea koskeva sopimus voidaan purkaa välittömästi, mikäli hoidon tasossa on selviä puutteita tai hoitajan terveydentilassa tapahtuu oleellisia muutoksia tai jos omaishoidon tukea koskeva sopimuksen jatkaminen vaarantaa hoidettavan tai omaishoitajan terveyden tai turvallisuuden. Hoidettavan hoidon jatkuvuus on turvattava. Hoidon jatkon suunnittelu perusteluineen kirjataan asiakastietojärjestelmään. Irtisanomisajasta riippumatta sopimus päättyy sen kuukauden lopussa, jonka aikana hoito hoidettavan terveydentilan muutoksista johtuen käy tarpeettomaksi. Jos omaishoito hoidettavan terveydentilasta johtuvasta syystä keskeytyy tilapäisesti, hoitopalkkion maksaminen keskeytyy kuukauden kuluttua. Hoidettavan menehtyessä hoitopalkkion maksaminen päättyy saman kuukauden lopussa.
sivu 10 Irtisanomisen ja purkamisen on oikeutettu tekemään se viranhaltija, jolla delegointisäännön mukaan on oikeus päättää omaishoidontuen myöntämisestä. Päätöksestä on valitusoikeus päätöksessä mainittuun osoitteeseen.
sivu 11 Laki omaishoidon tuesta 2.12.2005/937 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Lain tarkoitus Tämän lain tarkoituksena on edistää hoidettavan edun mukaisen omaishoidon toteuttamista turvaamalla riittävät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut sekä hoidon jatkuvuus ja omaishoitajan työn tukeminen. 2 Määritelmät Tässä laissa tarkoitetaan: 1) omaishoidolla vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidettavalle läheisen henkilön avulla; 2) omaishoitosopimuksella hoitajan ja hoidon järjestämisestä vastaavan kunnan välistä toimeksiantosopimusta «omaishoidon» järjestämisestä; 3) omaishoitajalla hoidettavan omaista tai muuta hoidettavalle läheistä henkilöä, joka on tehnyt omaishoitosopimuksen; 4) «omaishoidon tuella kokonaisuutta, joka muodostuu hoidettavalle annettavista tarvittavista palveluista sekä omaishoitajalle annettavasta hoitopalkkiosta, vapaasta ja omaishoitoa tukevista palveluista; 5) omalla työllä omassa tai perheenjäsenen yrityksessä, liikkeessä tai ammatissa taikka maa-, metsä-, koti- tai muussa taloudessa suoritettua työtä ja itsenäistä tieteellistä tai taiteellista työtä sekä päätoimista opiskelua. 3 Tuen myöntämisedellytykset Kunta voi myöntää omaishoidon tukea, jos: 1) henkilö alentuneen toimintakyvyn, sairauden, vamman tai muun vastaavanlaisen syyn vuoksi tarvitsee kotioloissa hoitoa tai muuta huolenpitoa; 2) hoidettavan omainen tai muu hoidettavalle läheinen henkilö on valmis vastaamaan hoidosta ja huolenpidosta tarpeellisten palveluiden avulla; 3) hoitajan terveys ja toimintakyky vastaavat omaishoidon asettamia vaatimuksia;
sivu 12 4) omaishoito yhdessä muiden tarvittavien sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden kanssa on hoidettavan hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden kannalta riittävää; 5) hoidettavan koti on terveydellisiltä ja muilta olosuhteiltaan siellä annettavalle hoidolle sopiva; ja 6) tuen myöntämisen arvioidaan olevan hoidettavan edun mukaista. 4 Omaishoitajalle järjestettävä vapaa Omaishoitajalla on oikeus pitää vapaata vähintään kolme vuorokautta sellaista kalenterikuukautta kohti, jonka aikana hän on yhtäjaksoisesti tai vähäisin keskeytyksin sidottu hoitoon ympärivuorokautisesti tai jatkuvasti päivittäin. Sidonnaisuus katsotaan ympärivuorokautiseksi siitä huolimatta, että hoidettava viettää säännöllisesti vähäisen osan vuorokaudesta käyttäen kotinsa ulkopuolella järjestettyjä sosiaalitai terveyspalveluja taikka saaden kuntoutusta tai opetusta. Kunta voi järjestää omaishoitajalle 1 momentissa säädettyä enemmän vapaapäiviä sekä alle vuorokauden pituisia virkistysvapaita. Vapaapäiviä ja virkistysvapaita voidaan järjestää muillekin kuin 1 momentissa tarkoitetuille omaishoitajille. Kunnan on huolehdittava hoidettavan hoidon tarkoituksenmukaisesta järjestämisestä hoitajan vapaan aikana. Edellä 1 momentissa tarkoitettujen vapaapäivien ja virkistysvapaan pitäminen eivät vähennä hoitopalkkion määrää. 5 Hoitopalkkio Palkkion taso määräytyy hoidon sitovuuden ja vaativuuden mukaan. Hoitopalkkio on vähintään 317,22 euroa kuukaudessa. Jos omaishoitaja on hoidollisesti raskaan siirtymävaiheen aikana lyhytaikaisesti estynyt tekemästä omaa tai toisen työtä, palkkio on vähintään 634,43 euroa kuukaudessa edellyttäen, että hoitajalla ei ole tältä ajalta: 1) vähäistä suurempia työtuloja; 2) oikeutta sairausvakuutuslain (1224/2004) 10 luvun mukaiseen erityishoitorahaan; 3) oikeutta vuorotteluvapaalain (1305/2002) 13 :n mukaiseen vuorottelukorvaukseen. Hoitopalkkio voidaan sopia säädettyä määrää pienemmäksi, jos: 1) hoidon sitovuus on vähäisempää kuin mitä 4 :n 1 momentissa edellytetään ja hoidon ja huolenpidon tarve on vähäistä; taikka
sivu 13 2) siihen on hoitajan esittämä erityinen syy. 6 Hoitopalkkion määrän tarkistaminen Hoitopalkkioiden määriä tarkistetaan kalenterivuosittain kertoimella, joka vuosittain vahvistetaan työntekijäin eläkelain (395/1961) 7 b :n soveltamista varten. 7 Hoito- ja palvelusuunnitelma Omaishoidon tuesta on laadittava yhdessä hoidettavan ja omaishoitajan kanssa hoito- ja palvelusuunnitelma. Suunnitelmaan tulee liittää tiedot tämän lain mukaisista hoidettavan ja hoitajan oikeuksia koskevista säännöksistä ja niiden soveltamisesta. Lisäksi suunnitelmaan tulee kirjata ainakin: 1) omaishoitajan antaman hoidon määrä ja sisältö; 2) muiden hoidettavalle tarpeellisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen määrä ja sisältö; 3) omaishoitajan hoitotehtävää tukevien sosiaalihuollon palvelujen määrä ja sisältö; sekä 4) miten hoidettavan hoito järjestetään hoitajan vapaan, terveydenhoitoon liittyvien käyntien tai muun poissaolon aikana. 8 Omaishoitosopimus Omaishoidon tuesta laaditaan omaishoitajan ja kunnan välillä sopimus, jonka liitteenä on oltava hoitoja palvelusuunnitelma. Omaishoitosopimuksen tulee sisältää tiedot ainakin: 1) hoitopalkkion määrästä ja maksutavasta; 2) oikeudesta 4 :n 1 momentin mukaisiin vapaapäiviin; 3) mainitun 4 :n 2 momentin mukaisen vapaan järjestämisestä;
sivu 14 4) määräaikaisen sopimuksen kestosta; sekä 5) hoitopalkkion maksamisesta hoidon keskeytyessä hoitajasta johtuvasta syystä tai hoidettavasta johtuvasta muusta kuin terveydellisestä syystä. Omaishoitosopimus on voimassa toistaiseksi. Erityisestä syystä sopimus voidaan tehdä määräaikaisena. Sopimusta voidaan tarvittaessa tarkistaa. 9 Omaishoitosopimuksen irtisanominen ja purkaminen Kunta voi irtisanoa omaishoitosopimuksen päättymään aikaisintaan irtisanomista seuraavan kahden ja omaishoitaja irtisanomista seuraavan yhden kuukauden kuluttua. Jos sopimuksen jatkaminen vaarantaa hoidettavan tai omaishoitajan terveyden tai turvallisuuden, sopijapuolet voivat purkaa sopimuksen välittömästi. Irtisanomisajasta riippumatta sopimus päättyy sen kuukauden lopussa, jonka aikana hoito hoidettavan terveydentilan muutoksista johtuen käy tarpeettomaksi. Jos omaishoito hoidettavan terveydentilasta johtuvasta syystä keskeytyy tilapäisesti, hoitopalkkion maksaminen keskeytyy kuukauden kuluttua. Sopimusehto, joka poikkeaa tämän pykälän säännöksistä omaishoitajan vahingoksi, on mitätön. 10 Omaishoitajan eläke- ja tapaturmavakuutusturva Omaishoitaja ei ole työsopimuslain (55/2001) tarkoittamassa työsuhteessa sopimuksen tehneeseen kuntaan, hoidettavaan tai hoidettavan huoltajaan. Omaishoitajan eläketurvasta säädetään kunnallisessa eläkelaissa (549/2003).. Omaishoidon tuesta hoitajan kanssa sopimuksen tehneen kunnan on otettava tapaturmavakuutuslain (608/1948) 57 :n 1 momentin mukainen vakuutus hoitajalle. 11 Palvelun järjestäjä Omaishoidon tuen järjestämisestä vastaa se kunta, joka sosiaalihuoltolain (710/1982) 3 luvun mukaan on velvollinen järjestämään hoidettavalle sosiaalipalveluja. 12 Muutoksenhaku ja omaishoitosopimusta koskevan riidan käsittely Muutoksenhausta tässä laissa tarkoitetuissa asioissa on voimassa, mitä sosiaalihuoltolain 7 luvussa säädetään. Omaishoitosopimusta koskeva riita käsitellään hallintoriita-asiana hallinto-oikeudessa siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään.
sivu 15 13 Voimaantulo Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2006. Tällä lailla kumotaan sosiaalihuoltolain 27 a 27 c niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen. Jos muussa lainsäädännössä viitataan tällä lailla kumottuihin säännöksiin tai niiden nojalla annettuun asetukseen, viittauksen on katsottava tarkoittavan tämän lain säännöksiä. Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Kunnan on huolehdittava siitä, että omaishoitosopimukset ja niiden liitteinä olevat hoito- ja palvelusuunnitelmat saatetaan vastaamaan tämän lain säännöksiä 1 päivästä tammikuuta 2006. HE 131/2005, StVM 21/2005, EV 134/2005