Ilmanvaihtojärjestelmien ja jäähdytyspalkkien puhdistaminen sairaalan vuodeosastolla

1 Ilmanvaihtojärjestelmien ja jäähdytyspalkkien puhdistaminen sairaalan vuodeosastolla Holopainen Rauno 1), Salmi Kari 1), Hintikka Eeva-Liisa 1), Kähkönen Erkki 1), Pasanen Pertti 2), Kakko Leila 3) ja Reijula Kari 1) 1) Työterveyslaitos, Laadukas sisäympäristö -teema 2) Itä-Suomen yliopisto, Ympäristötieteen laitos 3) Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Johdanto Ilmanvaihtojärjestelmiin kertyy käytön aikana epäpuhtauksia, jotka saattavat erityisesti yhdessä järjestelmään päässeen kosteuden kanssa aiheuttaa sisäilmaongelmia. Järjestelmiin kertyvät epäpuhtaudet saattavat lisäksi heikentää järjestelmien paloturvallisuutta, kasvattaa energian kulutusta sekä aiheuttaa laitteiden toimintahäiriöitä. Ilmanvaihtojärjestelmien säännöllinen puhdistaminen ja puhdistamisen yhteydessä tehtävä ilmavirtojen tasapainottaminen ovat huoltotoimenpiteitä, jotka osaltaan ylläpitävät terveellistä, turvallista, viihtyisää ja energiataloudellista sisäilmastoa rakennuksissa. Ilmanvaihtojärjestelmien puhdistusta ohjannut Sisäasiainministeriön asetus 802/2001 on vanhentunut vuoden 2006 lopussa. On mahdollista, ettei asetusta tulla enää uusimaan (Rahikainen 2009). Asetusta voidaan kuitenkin käyttää ohjeena tulkittaessa Pelastuslain 468/2003 mukaisia ilmanvaihtolaitteiden kunnossapitovaatimuksia (Sisäasiainministeriö 2009). Asetuksen 802/2001 mukaan sairaaloiden ilmanvaihtokanavat ja -laitteistot on puhdistettava vähintään viiden vuoden välein. Puhdistuksen jälkeen järjestelmä- ja tilakohtaiset ilmavirrat on tarkastettava mittauksin. Mikäli järjestelmäkohtaiset ilmavirrat poikkeavat yli ±10 % tai tilakohtaiset ilmavirrat yli ±20 % suunnitteluarvoista, on ilmavirrat tasapainotettava vastaamaan suunnitteluarvoja. Ilmavirtamittausten yhteydessä tulee lisäksi tarkastaa, että rakennuksen tilojen väliset paine-erot ovat suunnitelmien mukaiset (SFS 5512). Sairaaloiden huonetilojen jäähdytystarve on kasvanut sisäisten lämpökuormien kasvaessa. Jäähdytyksen puuttuessa korkeita huonelämpötiloja on pyritty alentamaan pääasiassa ikkunatuuletuksella. Peruskorjausten yhteydessä sairaaloiden huonetiloihin on asennettu jäähdytyslaitteita kuten jäähdytyspalkkeja, joita käytetään yleisesti toimistorakennuksissa. Jäähdytyspalkkien puhtaudesta ja puhdistettavuudesta on kuitenkin olemassa vain vähän tutkittua tietoa. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää jäähdytyspalkkien puhtautta ja puhdistettavuutta sekä puhdistustyön aiheuttamaa hiukkaspäästöä sairaalan vuodeosastolla. Tutkimuksessa selvitettiin myös huoneilmanpuhdistimien vaikutusta potilashuoneen hiukkaspitoisuuteen puhdistustyön aikana. Aineisto ja menetelmät Tutkimuskohde Tutkimukseen valittiin vuodeosasto Etelä-Suomen alueella sijaitsevasta sairaalasta. Osasto sijaitsi rakennuksen ylimmässä kerroksessa. Vuodeosastolla oli kymmenen sulku- ja wc-tilallista potilashuonetta, joista yksi potilashuone oli osaston eristystila. Potilashuoneiden lisäksi osastolla oli toimisto-, toimenpide-, varasto-, yms. huonetiloja. Osaston potilashuoneisiin ja osaan muita huonetiloja oli asennettu jäähdytyspalkkeja (ns. aktiivipalkkeja) vuonna 2005 tehtyjen korjausten yhteydessä. Jäähdytyspalkkeja ei oltu puhdistettu palkkien asentamisen jälkeen. Sairaalahuolto oli imuroinut jäähdytyspalkkien ulkopinnat vuosittain. Osaston ilmanvaihtojärjestelmät ja jäähdytyspalkit puhdistettiin tavanomaisena määräaikaispuhdistuksena (13. - 16.7.2009 välisenä aikana). Puhdistustyön teki kaksi noin viisi vuotta alalla toiminutta puhdistajaa. Sairaalalaitteiden, huoneiden kalusteiden yms. pintojen suojaukseen sekä puhdistustyöstä tiedottamiseen kiinnitettiin erityistä huomiota puhdistustyön

2 aikana. Osaston apulaisosastonhoitaja, ilmanvaihtojärjestelmien puhdistaja ja puhdistuksesta vastaava työnjohtaja haastateltiin puhdistustyön jälkeen. Aloituskokous Osaston ilmanvaihtojärjestelmien ja jäähdytyspalkkien puhdistustyön toteutuksesta pidettiin aloituskokous ennen puhdistustyön aloitusta. Paikalla oli sairaalan käyttöpäällikkö, osaston apulaisosastonhoitaja, sairaalahuollon työnjohtaja ja ilmanvaihtojärjestelmien puhdistusyrityksen työnjohtaja. Kokouksessa käsiteltiin mm. puhdistustyön aikataulua, puhdistusjärjestystä, osaston ruokailuaikoja ja epäpuhtauksien leviämisen estämiseksi tehtäviä toimenpiteitä. Kokouksessa sovittiin mm. siitä, että osaston sisäänkäynnin oveen kiinnitetään tiedote osastolla tehtävästä ilmanvaihtojärjestelmien puhdistustyöstä, ja että kaksi huoneilmanpuhdistinta sijoitetaan potilashuoneeseen 1 osastolla tehtävien ilmanvaihtojärjestelmien ja jäähdytyspalkkien puhdistustöiden ajaksi. Ilmanvaihtojärjestelmien ja jäähdytyspalkkien puhdistusmenetelmät ja -järjestys Ilmanvaihtokoneiden kammioiden, lämmönsiirtimien yms. koneen osien pinnat puhdistettiin pääosin pölynimurilla. Ilmanvaihtokanavistojen puhdistukseen käytettiin puhdistustyöhön kehitettyjä harjauspuhdistuslaitteita. Jäähdytyspalkit puhdistettiin pölynimurilla ja -huiskalla. Tulo- ja poistoilman päätelaitteet puhdistettiin pesemällä. Osaston tuloilmakone, huonetilojen jäähdytyspalkit ja päätelaitteet sekä osaston käytävältä huonetiloihin tulevat kanavat puhdistettiin ensimmäisenä. Tämän jälkeen puhdistettiin osaston käytävän runkokanavat ja viimeisenä poistoilmakoneelle nousevat pystykanavat ja poistoilmakone. Osaston huonetilojen ilmavirrat tasapainotettiin puhdistustyön jälkeen (20.7.2009). Ilmanvaihtojärjestelmien ja jäähdytyspalkkien puhdistusjärjestys on esitetty kuvassa 1. Tulo ja poistoilmajärjestelmien puhdistus: (1) Tuloilmakoneen pysäytys ja koneen puhdistus, tuloilmakoneen käynnistys (2) Virtaussäätimen sulkeminen puhdistettavasta tuloilmakanavistosta, erillisen alipaine- ja suodatinyksikön (merkitty katkoviivoilla) kiinnitys kanavistoon ja puhaltimen käynnistys (3) ja (4) Huonetiloissa jäähdytyspalkkien ja päätelaitteiden sekä osaston käytävältä huonetiloihin tulevien vaakakanavien puhdistus (tulo ja poisto) (5) ja (6) Osaston käytävällä sijaitsevien vaakakanavien puhdistus (tulo ja poisto) (7) Tuloilmakoneille nousevien pystykanavien puhdistus (tulo) (8) Alipaine- ja suodatinyksikön pysäytys ja irrotus tuloilmakanavistosta, virtaussäätimen avaus (9) Poistoilmakoneille nousevien pystykanavien puhdistus (poisto) (10) Poistoilmakoneen pysäytys ja koneen puhdistus, poistoilmakoneen käynnistys Kuva 1. Periaatekuva ilmanvaihtojärjestelmien ja jäähdytyspalkkien puhdistusjärjestyksestä. Tuloilmakanavien puhdistuksen ajaksi puhdistettavan runkokanaviston virtaussäädin suljettiin ja kanavisto alipaineistettiin ilmanvaihtokonehuoneeseen sijoitetulla alipaineyksiköllä (kuva 2). Alipaineyksikön jäteilma johdettiin suodatinyksikön (F7-luokan suodattimen) kautta ilmanvaihtokonehuoneeseen ja sieltä avoimen oviaukon kautta ulkoilmaan. Poistoilmakanavien puhdistuksessa kanavapinnoilta irtoavien epäpuhtauksien ulosjohtamiseen käytettiin järjestelmien omien poistoilmakoneiden ilmavirtaa.

3 Kuva 2. Alipaineyksikön imuputken kiinnittäminen puhdistettavaan tuloilmakanavistoon. Alipaine- ja suodatinyksikön liittäminen sarjaan. Tuloilmakoneen puhdistus Osaston tiloihin vaikuttava tuloilmakone oli puhdistettu edellisen kerran muutamaa päivää aikaisemmin muiden huolto- ja korjaustöiden yhteydessä Tuloilmakone pysäytettiin ja koneen kammiot, lämmönsiirtimien yms. koneen osien pinnat puhdistettiin imuroimalla. Tuloilmakoneen suodattimet vaihdettiin ja käytetyistä suodattimista otettiin näytteet mikrobitutkimuksia varten. Puhdistustyön jälkeen tuloilmakone käynnistettiin. Ilmanvaihtojärjestelmien ja jäähdytyspalkkien puhdistus potilashuoneissa Sairaalahuolto ja apulaisosastonhoitaja siirsivät puhdistettavasta potilashuoneesta potilassängyt, tuolit, pöydät yms. kalusteet osaston käytävälle puhdistustyön ajaksi. Sairaalahuolto suojasi potilashuoneen sairaalalaitteet, television ja dvd-laitteet sekä potilashuoneiden sulkutilassa olevat sairaalatarvikkeet muovilla likaantumisen estämiseksi (kuva 3). Puhdistajat kiinnittivät tämän jälkeen oman suojamuovin potilashuoneessa olevien sairaalalaitteiden päälle. Kuva 3. ja Kalusteiden siirtäminen potilashuoneesta osaston käytävään ja sairaalalaitteiden suojaaminen muovilla puhdistustyön ajaksi. Pintojen suojaamisen jälkeen jäähdytyspalkin (Swegon Oy, BALTICa) etulevy avattiin. Etulevyn avaamiseen ja takaisin kiinnittämiseen tarvittiin kaksi henkilöä (kuva 4). Potilashuoneiden jäähdytyspalkkien lämmönsiirtimien ja jäähdytysvesiputkien pinnoille oli kertynyt runsaasti epäpuhtauksia. Osa epäpuhtauksista irtosi etulevyn avaamisen yhteydessä. Jäähdytyspalkkien lämmönsiirtimet ja palkkien tasopinnat puhdistettiin (Hurricane 32) pölynimurilla (kuva 5). Palkin tuloilman ulospuhallusaukot puhdistettiin pölyhuiskalla ja -imurilla. Jäähdytyspalkkien puhdistettavuudessa havaittiin olevan parannettavaa. Huolellisesta imuroinnista huolimatta palkkien lämmönsiirtimien pinnoille jäi epäpuhtauksia. Erityisesti lämmönsiirtimen päätyjen ja reunojen puhdistaminen oli imurin tavallisella suulakkeella hankalaa.

4 Jäähdytyspalkkien tuloilmakanaviin tehtiin puhdistusluukut, joista osaston käytävältä huonetiloihin tulevat tuloilmakanavat puhdistettiin harjaamalla. Potilashuoneiden ja wc-tilojen poistoilmakanavat puhdistettiin poistoilmaventtiilien aukkojen kautta. (c) (d) (e) (f) Kuva 4. Jäähdytyspalkin etulevyn irrotus. ja (c) Jäähdytyspalkin puhdistus imuroimalla ja pölyhuiskalla. (d) Jäähdytyspalkin tuloilmakanavan puhdistus harjaamalla. Jäähdytyspalkin lämmönsiirrin (e) ennen puhdistusta ja (f) puhdistuksen jälkeen. Jäähdytyspalkkien puhdistukseen käytettiin hienojakoisen pölyn poistamiseen suunniteltua pölynimuria (Hurricane 2010). Pölynimurissa käytetyt pölypussit olivat ns. kertakäyttöpusseja. Pölynimurin pölypussi vaihdettiin kolme kertaa puhdistustöiden aikana (potilashuoneiden, eristystilan ja osaston kanslian puoleisten huonetilojen jäähdytyspalkeista imuroitu pöly kerättiin eri pölypusseihin mikrobitutkimuksia varten). Kuvassa 5 on potilashuoneiden jäähdytyspalkeista imurin pölypussiin kertynyttä epäpuhtautta.

5 Kuva 5. Jäähdytyspalkkien puhdistukseen käytetty pölynimuri (Hurricane 32). Jäähdytyspalkkien puhdistuksessa imurin pölypussiin kertynyttä epäpuhtautta. Tulo- ja poistoilman päätelaitteet pestiin (Thunder E rasvanpoistoainetta käyttäen) potilashuoneiden wc-tilojen pesualtaissa (kuva 6), jonka jälkeen ne kuivattiin ja asennettiin takaisin samoihin kanava-aukkoihin, joissa ne olivat ennen puhdistusta. Puhdistuksen ajaksi avatut päätelaitteiden säätöosat palautettiin ennen puhdistusta olleisiin säätöarvoihin. Kuva 6. ja Päätelaitteiden puhdistus potilashuoneen wc-tilan pesualtaassa. Ilmanvaihtojärjestelmien puhdistuksen jälkeen sairaalahuolto siivosi potilashuoneen ja siirsi huoneen kalusteet osaston käytävältä takaisin potilashuoneeseen. Potilashuoneen ovi sulkutilasta osaston käytävään pidettiin kiinni puhdistustyön aikana. Ilmanvaihtojärjestelmien ja jäähdytyspalkkien puhdistus osaston eristystilassa Osaston eristystilassa hoidetaan tuberkuloosia, sikainfluenssaa yms. tartuntavaarallisia tauteja sairastavia potilaita. Ennen eristystilan puhdistustyön aloitusta puhdistajat pukeutuivat apulaisosastonhoitajan opastuksella tarvittaviin suojavaatteisiin ja hengityssuojaimiin (kuva 7). Eritystilan sairaalalaitteet suojattiin likaantumiselta ja tilan ilmanvaihtojärjestelmät ja jäähdytyspalkki puhdistettiin vastaavalla tavalla kuin potilashuoneissa. Eritystilan jäähdytyspalkin (Fläkt Woods Oy) lämmönsiirtimen edessä oleva etulevy oli helposti avattavissa puhdistustyön

6 ajaksi. Eristystilan sulkutilassa olevia tulo- ja poistoilmasuodattimia ei vaihdettu puhdistustyön yhteydessä. Pölynimurin pussi vaihdettiin eritystilassa tehtyjen puhdistustöiden jälkeen. Kuva 7. Sairaalalaitteiden suojaaminen muovilla puhdistustyön ajaksi. Jäähdytyspalkin ja poistoilmakanavan puhdistus. Ilmanvaihtojärjestelmien ja jäähdytyspalkkien puhdistus osaston muissa huonetiloissa Potilashuoneiden lisäksi jäähdytyspalkkeja oli osaston muissakin huonetiloissa kuten osaston kansliassa ja lääkehuoneessa. Näissä huoneissa jäähdytyspalkkien alapuolella olevat kalusteet, atklaitteet yms. suojattiin likaantumiselta puhdistustyön ajaksi. Erityistä huomiota kiinnitettiin kaappien ja sairaalatarvikkeiden suojaukseen tutkimus- ja lääkehuoneessa (kuva 8). Näissä huoneissa jäähdytyspalkit olivat silmämääräisesti arvioituna puhtaampia kuin potilashuoneiden jäähdytyspalkit. Osaston kanslian ja kotisairaanhoitotilan jäähdytyspalkit olivat kuitenkin likaantuneet muita toimistohuoneita enemmän. Sairaalahuolto siivosi huonetilan, kun ko. huoneen ilmanvaihtojärjestelmät ja jäähdytyspalkki oli puhdistettu. Kuva 8. Lääkekaappien suojaus likaantumisen estämiseksi. Jäähdytyspalkin ja poistoilmakanavan puhdistus lääkehuoneessa. Huonetiloissa, joissa ei ollut jäähdytyspalkkeja kuten keittiö, pintoja ei suojattu tai suojattiin vain vähäisessä määrin kuten liinavaatevarasto (kuva 9). Huonetilojen tulo- ja poistoilman päätelaitteet ja virtaussäätimet pestiin joko huoneiden tai osaston käytävän wc-tilojen pesualtaissa.

7 Kuva 9. Vaatevaraston liinavaatteiden suojaaminen muovilla ennen kanaviston puhdistusta ja poistoilmakanavan puhdistus. Osaston käytävän ilmanvaihtokanavat ja päätelaitteet puhdistettiin osaston huonetiloissa tehtyjen puhdistustöiden jälkeen. Osaston käytävän vaakatasossa olevat runkokanavat puhdistettiin huonetilojen tulo- ja poistoilma-aukkojen ja kanavien puhdistusluukkujen kautta kanaviston loppupäästä puhallinta kohti. Poistoilmakoneen puhdistus Osaston poistoilmakoneelle tulevat pystyrunkokanavat ja poistoilmakone puhdistettiin viimeisenä. Poistoilmakone pysäytettiin koneen puhdistuksen ajaksi. Poistoilmakoneen kammioiden pinnat, lämmön talteenottosiirtimen lamellit ja puhaltimen pinnat puhdistettiin imuroimalla. Huonosti valaistuissa poistoilmakoneen kammioissa ja kanavissa työskentelyssä puhdistaja käytti valaisimena käsivalaisinta (taskulamppua). Poistoilmakoneen kammiossa oli antureita, joita puhdistajan oli varottava koneen kammioissa työskentelyn aikana (kuva 10). Poistoilmakoneen suodattimet vaihdettiin puhdistustyön yhteydessä (käytetyistä suodattimista otettiin näytteet mikrobitutkimuksia varten). Poistoilmapuhaltimen jälkeistä ulkoilmaan johtavaa kanavaosaa ei puhdistettu. Puhdistaja käytti (FFP2 luokan) hengityssuojainta poistoilmakoneen kammioissa työskentelyn ajan. Kuva 10. Poistoilmakoneen kammion ja lämmön talteenottosiirtimen puhdistus.

8 Puhdistustyön päätyttyä puhdistajat kuljettivat alipaine- ja suodatinyksikön sekä muut puhdistukseen käytetyt laitteet ja välineet portaiden kautta hissiaulaan. Portaiden jyrkkyyden ja tilan ahtauden takia laitteet oli vaikeasti kuljettavissa ilmanvaihtokonehuoneesta hissikäytävään (kuva 11). Kuva 11. Alipaine- ja suodatinyksikön kokoaminen ja kuljettaminen ilmanvaihtokonehuoneesta hissiaulaan. Puhdistustyöhön käytetty työaika Potilashuoneissa (n=9) kalusteiden siirtoon ja sairaalalaitteiden pintojen suojaukseen käytettiin keskimäärin aikaa 19 % ja ilmanvaihtojärjestelmien ja jäähdytyspalkkien puhdistukseen 81 % puhdistustyöhön käytetystä työajasta (keskimäärin 70 minuuttia). Vastaavasti muissa osaston huonetiloissa (n=8), joissa oli jäähdytyspalkkeja, pintojen suojaukseen käytettiin aikaa keskimäärin 26 % ja ilmanvaihtojärjestelmien ja jäähdytyspalkkien puhdistukseen 74 % puhdistustyöhön käytetystä työajasta (keskimäärin 50 minuuttia). Puhdistajien tekemän työtuntilistan mukaan osaston ilmanvaihtojärjestelmien ja jäähdytyspalkkien puhdistustyöhön ja raportointiin käytettiin aikaa yhteensä 69 tuntia (Lepo 2009a). Taulukossa 1 on esitetty yhteenveto eri tiloissa puhdistustyöhön käytetystä työajasta.

9 Taulukko 1. Puhdistustyöhön käytetty työaika. Huonetila (n=huonetilojen lukumäärä) ja työvaiheet Keskimääräinen työaika (minimi- ja maksimiarvo) yhtä huonetilaa kohden Ilmanvaihtokonehuone (n=1) tuloilmakoneen puhdistukseen käytetty työaika yhteensä (2 henkilöä) 180 min 1) Potilashuoneet (n=9), joissa oli jäähdytyspalkki pintojen suojaukseen ja puhdistustyöhön käytetty työaika yhteensä (2 henkilöä) 70 min (50-80 min) Eritystila (n=1), joissa oli jäähdytyspalkki pintojen suojaukseen ja puhdistustyöhön käytetty työaika yhteensä (2 henkilöä) 80 min Osaston muut huonetilat, joissa oli jäähdytyspalkki (n=8) pintojen suojaukseen ja puhdistustyöhön käytetty työaika yhteensä (2 henkilöä) 50 min (20-90 min) Osaston muut huonetilat, joissa ei ollut jäähdytyspalkkeja, mutta pintoja suojattiin likaantumiselta (n=2) pintojen suojaukseen ja puhdistustyöhön käytetty työaika yhteensä (2 henkilöä) 40 min (20-60 min) Osaston muut huonetilat, joissa ei ollut jäähdytyspalkkeja eikä pintoja suojattu likaantumiselta (n=5) puhdistustyöhön käytetty työaika yhteensä (1 henkilö) 10 min (5-20 min) Osaston käytävän vaaka- ja pystyrunkokanavien puhdistus (n=1) puhdistustyöhön käytetty työaika yhteensä (2 henkilöä) 190 min Ilmanvaihtokonehuone (n=1) poistoilmakoneen puhdistukseen käytetty työaika yhteensä (1 henkilö) 50 min 1) Tuloilmakone oli puhdistettu edellisen kerran muutamaa päivää aikaisemmin muiden huolto- ja korjaustöiden yhteydessä Hiukkas- ja paine-eromittaukset Osaston huonetiloissa mitattiin ilman hiukkaspitoisuutta. Hiukkasmittaukset tehtiin optisilla Aerotrak 8220, Climet CI-500, CI-550 ja CI-152x hiukkaslaskureilla sekä TSI P-Trak 8525 pienhiukkaslaskureilla. Sisäilman hiukkaspitoisuus mitattiin noin 1,1 metrin korkeudelta lattiatasosta. Ulkoilman hiukkaspitoisuus mitattiin tuloilmakoneen ulkoilmakammiosta ja rakennuksen katolta. Hiukkasmittauksia tehtiin optisilla hiukkaslaskureilla noin viikon ajan ennen puhdistusta, puhdistustyön aikana ja noin viikon ajan puhdistustyön jälkeen. Pienhiukkasmittaukset tehtiin puhdistustyön aikana muutaman tunnin mittausjaksoissa. Ikkunoiden avaamista osaston huonetiloissa pyydettiin minimoimaan hiukkasmittausten aikana. Osaston jäähdytyspalkeista otettiin myös pintanäytteitä mikrobitutkimuksia varten. Jäähdytyspalkkien mikrobimittausten tarkemmat tulokset julkaistaan erikseen.

10 Tulokset Potilashuone 1 Potilashuoneen 1 ilmanvaihtojärjestelmät ja jäähdytyspalkki puhdistettiin 14.7.2009, klo 13.50-14.25 välisenä aikana. Potilashuoneessa oli 13.7.2009, klo 12 alkaen kaksi huoneilmanpuhdistinta (ks. kuva 12). Kuvissa 12 ja 13 on esitetty ulkoilman ja potilashuoneen 1 hiukkaspitoisuusvaihtelu keskimäärin 0,387 m hiukkasille (hiukkaskokoluokan alaraja 0,3 m ja yläraja 0,5 m). Kuvan 12 aika-akseli on 13. - 16.7.2009 ja kuvan 13 aika-akseli 14.7.2009, klo 13.00-15.24 väliseltä ajanjaksolta. Hiukkasmittaukset tehtiin Climet CI-550 hiukkaslaskureilla. 400 ulkoilmakammio, ka 96 (30-215) potilashuone 1, ka 22 (6-165) dn /dlog d p [cm -3 ] 300 200 potilashuoneessa kaksi huoneilmanpuhdistinta (puhdistimien ilmoitettu tehollinen ilmavirta 2 x 150 m 3 /h) ilmanvaihtojärjestelmien puhdistus potilashuoneessa 14.7.2009, klo 13.50-14.25 100 0 13.7.09 14.7.09 15.7.09 16.7.09 17.7.09 Aika (13. - 16.7.2009) Kuva 12. Hiukkaspitoisuusvaihtelu keskimäärin 0,387 m hiukkasille (0,3-0,5 m) 13. - 16.7.2009 välisenä aikana tuloilmakoneen ulkoilmakammiossa ja potilashuoneessa 1. 400 ulkoilmakammio, ka 63 (51-76) potilashuone 1, ka 55 (26-165) 300 dn /dlog d p [cm -3 ] 200 1 2 ilmanvaihtojärjestelmien puhdistukseen käytetty aika noin 35 minuuttia jäähdytyspalkin imurointiin käytetty aika noin 20 minuuttia 1 2 100 0 13:00 13:18 13:36 13:54 14:12 14:30 14:48 15:06 15:24 Aika (14.7.2009) Kuva 13. Hiukkaspitoisuusvaihtelu keskimäärin 0,387 m hiukkasille (0,3-0,5 m) 14.7.2009, klo 13.00-15.24 välisenä aikana tuloilmakoneen ulkoilmakammiossa ja potilashuoneessa 1.

11 Potilashuone 2 Potilashuoneen 2 ilmanvaihtojärjestelmät ja jäähdytyspalkki puhdistettiin 14.7.2009, klo 13.12-13.50 välisenä aikana. Kuvissa 14 ja 15 on esitetty ulkoilman ja potilashuoneen 2 hiukkaspitoisuusvaihtelu keskimäärin 0,387 m hiukkasille (hiukkaskokoluokan alaraja 0,3 m ja yläraja 0,5 m). Kuvan 14 aika-akseli on 13. - 16.7.2009 ja kuvan 15 aika-akseli 14.7.2009, klo 13.00-15.24 väliseltä ajanjaksolta (vrt. kuva 13). Hiukkasmittaukset tehtiin Climet CI-550 ja CI- 152x hiukkaslaskureilla. 400 ulkoilmakammio, ka 96 (30-215) potilashuone 2, ka 62 (20-263) 300 dn /dlog d p [cm -3 ] 200 ilmanvaihtojärjestelmien puhdistus potilashuoneessa 14.7.2009, klo 13.12-13.50 100 0 13.7.09 14.7.09 15.7.09 16.7.09 17.7.09 Aika (13. - 16.7.2009) Kuva 14. Hiukkaspitoisuusvaihtelu keskimäärin 0,387 m hiukkasille (0,3-0,5 m) 13. - 16.7.2009 välisenä aikana tuloilmakoneen ulkoilmakammiossa ja potilashuoneessa 2. 400 ulkoilmakammio, ka 63 (51-76) potilashuone 2, ka 111 (64-263) dn /dlog d p [cm -3 ] 300 200 2 1 1 2 ilmanvaihtojärjestelmien puhdistukseen käytetty aika noin 40 minuuttia jäähdytyspalkin imurointiin käytetty aika noin 20 minuuttia 100 0 13:00 13:18 13:36 13:54 14:12 14:30 14:48 15:06 15:24 Aika (14.7.2009) Kuva 15. Hiukkaspitoisuusvaihtelu keskimäärin 0,387 m hiukkasille (0,3-0,5 m) 14.7.2009, klo 13.00-15.24 välisenä aikana tuloilmakoneen ulkoilmakammiossa ja potilashuoneessa 2.

12 Potilashuone 3 Potilashuoneen 3 potilassängyt, tuolit, pöydät yms. kalusteet siirrettiin osaston käytävälle 15.7.2009, klo 8.56 9.03 ja potilashuoneen ilmanvaihtojärjestelmät ja jäähdytyspalkki puhdistettiin klo 9.03-9.25 välisenä aikana. Sairaalahuolto aloitti potilashuoneen siivouksen klo 9.30 ja siirsi siivouksen jälkeen huoneen kalusteet osaston käytävältä takaisin potilashuoneeseen. Kuvassa 16 on esitetty ulkoilman ja potilashuoneen 3 hiukkaspitoisuusvaihtelu eri työvaiheiden aikana keskimäärin 0,141 m hiukkasille (hiukkaskokoluokan alaraja 0,02 m ja yläraja 1 m). Hiukkasmittaukset tehtiin TSI P-Trak 8525 pienhiukkaslaskureilla. 50000 40000 1 2 3 kalusteiden siirto potilashuoneesta osaston käytävälle ja sairaalalaitteiden suojaus likaantumiselta jäähdytyspalkin ja ilmanvaihtojärjestelmien puhdistus suojausten poisto, jälkisiivous ja kalusteiden siirto takaisin potilashuoneeseen dn /dlog d p [cm -3 ] 30000 20000 1 2 3 ulkoilma, ka 1 518 (1 176-2 235) potilashuone 3, ka 8 180 (623-39 186) 10000 0 8:00 8:30 9:00 9:30 10:00 10:30 11:00 Aika (15.7.2009) Kuva 16. Hiukkaspitoisuusvaihtelu keskimäärin 0,141 m hiukkasille (0,02-1 m) 15.7.2009, klo 8.00-11.00 välisenä aikana rakennuksen katolla ja potilashuoneessa 3. Jäähdytyspalkkien mikrobimittaukset Jäähdytyspalkkien pölystä otetuista näytteistä löydettiin mikrobeja, joita on yleisesti rakennusten huoneilmassa ja pinnoilla sekä ulkoilmassa. Nämä mikrobit saattavat kuitenkin aiheuttaa sairauksia vastuskyvyltään heikoille potilaille. Mikrobimittauksista tullaan tiedottamaan laajemmin muissa yhteyksissä. Tulosten tarkastelu Sairaalan osaston ilmanvaihtojärjestelmät ja jäähdytyspalkit puhdistettiin osaston normaalin toiminnan aikana. Puhdistajat pyrkivät työskentelemään siten, että puhdistustyöstä aiheutuva haitta olisi ollut mahdollisimman vähäistä osaston hoito- yms. työlle. Hankkeessa tehtyjen tutkimusten ja haastattelujen aikana on tullut esille, että käytännön syistä sairaaloiden vuodeosastojen ilmanvaihtojärjestelmiä joudutaan usein puhdistamaan osaston henkilökunnan ja potilaiden ollessa osaston tiloissa. Potilashuoneiden ripeä tyhjentäminen ja pintojen suojaaminen vaati sairaalahuollolta ja ilmanvaihtojärjestelmien puhdistajilta hyvää yhteistyötä. Osaston apulaisosastonhoitajalla oli merkittävä rooli työn organisoinnissa. Potilashuoneiden tyhjennykseen ja sairaalalaitteiden suojaukseen käytettiin työaikaa noin viidesosa (noin 15 minuuttia) huonetilan tyhjentämiseen, suojaukseen ja puhdistustyöhön käytetystä työajasta. Ilmanvaihtojärjestelmien puhdistuksen aikana osastolla oli yksi ylimääräinen työntekijä auttamassa sairaalahuoltoa tarvittavissa siirto-, suojaus- ja puhdistustöissä. Potilashuoneiden tyhjennykseen, pintojen suojaamiseen ja puhdistustyöhön käytettiin työaikaa keskimäärin 70 minuuttia. Samaa suuruusluokkaa olevia työaikoja on saatu myös pitempiaikaisten

13 kokemusten perusteella (Mustasilta 2009): yhden jäähdytyspalkin puhdistamiseen on käytetty työaikaa keskimäärin 75 minuuttia eli kahdelta puhdistajalta on kulunut työaikaa hieman yli puolituntia jäähdytyspalkin puhdistamiseen. Ilmanvaihtojärjestelmien puhdistusurakoitsijoille maksettu työkustannus jäähdytyspalkkia kohden on ollut ko. sairaalassa noin 50 euroa (alv. 0 %). Ilmanvaihtojärjestelmien ja jäähdytyspalkkien puhdistuksessa syntyy kustannuksia myös sairaalan oman henkilökunnan työkustannuksista, kuten työnjohdosta, sairaalahuollon ja osaston sairaanhoitohenkilökunnan työkustannuksista. Jäähdytyspalkkien (BALTICa) etulevyn avaamiseen ja takaisin kiinnittämiseen tarvittiin kaksi henkilöä. Palkkien lämmönsiirtimen päätyjen ja reunojen puhdistaminen oli imurin tavallisella suulakkeella hankalaa. Osassa jäähdytyspalkkien lämmönsiirtimien lamelleja oli myös havaittavissa valmistus-, varastointi- ja asennusaikaista epäpuhtautta ja osa lamelleista oli taipunut. Taipuneet lamellit olisi oikaistava huolto- ja puhdistustöiden yhteydessä ns. rivakammalla. Noin neljä vuotta käytössä olleet potilashuoneiden jäähdytyspalkit olivat likaantuneet merkittävästi. Osaston kanslian puoleisten huonetilojen palkit olivat likaantuneet potilashuoneiden palkkeja vähemmän. Silmämääräisesti arvioituna suurin osa epäpuhtauksista oli kertynyt jäähdytyspalkkien otsa- ja sivupinnoille sekä palkkien päissä olevien jäähdytysvesiputkien pinnoille. Jäähdytyspalkkien likaantuminen pienentää todennäköisesti palkkien lämmönsiirtimien läpi kulkevaa ilmavirtaa ja vähentää siten jäähdytyspalkkien jäähdytystehoa. Jäähdytyspalkkien imurointi kasvatti potilashuoneissa erityisesti pienempien (0,02-1 m) hiukkasten pitoisuutta. Huonetilaan tulijoita pyydettiin arvioimaan aistinvaraisesti huoneilman laatua ilmanvaihtojärjestelmien ja jäähdytyspalkkien puhdistuksen jälkeen. Huonetilassa oli aistittavissa epämääräistä hajua, mutta ilman pölyisyyttä huonetilaan tulijat eivät kokeneet aistivansa. Jäähdytyspalkkien puhdistukseen käytetty pölynimuri on suunniteltu hienojakoisen pölyn, kuten betonipölyn imurointiin (Hurricane 2010). Laite-esitteen mukaan pölynimuriin on saatavilla myös erikoissuodattimia (teflon- ja goretexsuodattimia), joiden hiukkasten erotusaste on 99,8 %. Potilashuoneessa 1 oli puhdistustöiden aikana kaksi huoneilmanpuhdistinta, joiden yhteenlaskettu tehollinen ilmavirta oli puhdistimien 2-teholla noin 83 dm 3 /s (Genano 2009). Potilashuoneen ilmanvaihtojärjestelmien puhdistustyön aikana huoneilmapuhdistimia käytettiin lyhytaikaisesti, noin 10 minuutin ajan puhdistimien 3-teholla. Potilashuoneen 1 (potilas- sulku- ja wc-tilan yhteenlaskettu) tuloilmavirta oli ilmanvaihtopiirustusten mukaan 35 dm 3 /s ja poistoilmavirta 40 dm 3 /s. Potilashuoneen 1 hiukkaspitoisuus 0,3-0,5 m hiukkasille oli pienempi ja ilma puhdistui hieman nopeammin ilmanvaihtojärjestelmien ja jäähdytyspalkkien puhdistuksen jälkeen kuin potilashuoneessa 2, jossa ei ollut huoneilmanpuhdistimia. Tulosten tulkinnassa tulee kuitenkin ottaa huomioon, että potilashuoneiden jäähdytyspalkit olivat likaantuneet eritavalla. Silmämääräisesti arvioituna potilashuoneen 2 jäähdytyspalkki oli ennen puhdistusta likaisempi kuin potilashuoneen 1 palkki. Tämän vuoksi huoneilmanpuhdistimien tehokkuutta ei voida tässä tutkimuksessa arvioida. Ikkunoiden avaamista pyydettiin minimoimaan puhdistustöiden aikana. Huoneilmanpuhdistimen vaikutus potilashuoneen hiukkaspitoisuuteen olisi saattanut jäädä vähäiseksi, jos huonetilaa olisi tuuletettu puhdistustöiden aikana. Huoneilmapuhdistimen tehollinen ilmavirta on puhdistustoimenpiteiden aikana oltava riittävän suuri huonetilaan ja huoneen yleisilmanvaihtoon nähden. Jäähdytyspalkkien tuloilmakanaviin asennettiin kanavien puhdistukseen tarvittavia puhdistusluukuja yhteensä 13 kappaletta. Puhdistajien haastattelussa tuli esille liiankin yleinen ilmiö, että rakennusten tuloilmakanavista puuttuu ilmanvaihtopiirustuksiin merkittyjä puhdistusluukkuja tai asennettuja luukkuja ei voi käyttää puhdistustyössä. Vastaanottotarkastuksissa tulisi huolellisemmin varmistua siitä, että ilmanvaihtojärjestelmät ja jäähdytyspalkit ovat helposti puhdistettavissa. Puhdistajat tarkastivat ilmanvaihtokanavien tiiviyden ja palonrajoittimien toiminnan silmämääräisesti. Ilmanvaihtojärjestelmien tiiviys vaikuttaa mm. ilmanvaihtojärjestelmien energiankulutukseen ja paloturvallisuuteen. Tämän vuoksi ilmanvaihtokoneiden ja -kanavien tiiviysvaatimuksia on tiukennettu rakentamismääräyksiä ja -ohjeita uusittaessa (D2 1978, D2 1987 ja D2 2003). Tarkastus- ja puhdistuspöytäkirjan (Lepo 2009a) mukaan osaston ilmanvaihtokanavien tiiviydessä ei ollut huomautettavaa.

14 Jäähdytyspalkkien tuloilmakanavien IRIS-säätimet avattiin kanavien puhdistuksen ajaksi. Puhdistuksen jälkeen säätimet palautettiin samoihin säätöarvoihin, jossa ne olivat ennen kanavien puhdistusta. Puhdistajien mukaan potilashuoneiden jäähdytyspalkkien tuloilmakanavissa olevien IRIS-säätimien säätöarvot olivat asetettu kaikissa virtaussäätimissä samaan (esisäätö)arvoon. Ilmavirtamittauspöytäkirjan (Lepo 2009b) mukaan osa osaston ilmanvaihtokanaviston IRISsäätimistä oli sijoitettu kanavistoon siten, ettei ilmavirtaa voitu ko. säätimellä säätää. Yhdestä IRISsäätimestä puuttui säätöasteikko. Huonetilojen tuloilmavirrat poikkesivat suunnitteluarvoista -10-13 % ja poistoilmavirrat -40-10 % tasapainotustyön jälkeen. Suurimmat poikkeamat (-40 %) olivat poistoilmakanaviston loppupään huonetiloissa. Ilmavirtojen tasapainotustyöhön käytettiin työaikaa noin 12 tuntia. Osaston apulaisosastonhoitaja haastateltiin puhdistustyön jälkeen. Apulaisosastonhoitaja piti erityisen tärkeänä riittävää ja tarkkaa tiedottamista. Osaston huoneiden puhdistusjärjestys tulisi olla tiedossa jo aloituskokouksessa, jotta huonetilojen tyhjentämiset, potilaiden hoitotyöt yms. voidaan suunnitella edeltäkäsin. Kokonaisuutena ilmanvaihtojärjestelmien puhdistus oli mennyt osastolla hyvin - pahempaan oli varauduttu. Yhteenveto ja suosituksia Sairaaloiden ilmanvaihtojärjestelmät on puhdistettava säännöllisesti. Tuloilmajärjestelmien puhdistuksella ylläpidetään pääasiallisesti tuloilmajärjestelmien hygieniaa ja poistoilmajärjestelmien puhdistuksella poistoilmanjärjestelmien paloturvallisuutta. Molemmat ovat tärkeitä tekijöitä sairaaloissa. Jo vanhentuneen, mutta edelleen ohjeena käytettävän Sisäasiainministeriön asetuksen 802/2001 mukaan sairaaloiden ilmanvaihtokanavat ja laitteistot on puhdistettava vähintään viiden vuoden välein. Määräaikaisen puhdistuksen lisäksi ilmanvaihtojärjestelmiä on huollettava laitteiden hoito- ja huolto-ohjeiden edellyttämällä taajuudella ja tavalla. Sairaaloiden vuodeosastoilla olevat jäähdytyspalkit likaantuvat käytön aikana. Jäähdytyspalkkien likaantumiseen vaikuttaa useat tekijät kuten huoneen käyttötarkoitus, henkilökuormitus ja palkin tuloilmavirta. Jäähdytyspalkkien säännöllinen puhdistus edesauttaa palkkien suunnitelman mukaista toimintaa. Tässä tutkimuksessa saatujen kokemusten perusteella sairaaloiden potilashuoneiden jäähdytyspalkit tulisi puhdistaa vähintään 1-2 vuoden välein ja toimistohuoneissa olevat jäähdytyspalkit vähintään 2-5 vuoden välein. Potilashuoneiden tyhjennykseen, pintojen suojaamiseen ja varsinaiseen ilmanvaihtojärjestelmien ja jäähdytyspalkkien puhdistustyöhön tulisi varata työaikaa vähintään yksi tunti huonetilaa kohti. Potilas- yms. huoneiden siivous ja käyttöönotto tulisi tehdä vasta noin puolen tunnin kuluttua puhdistustöiden jälkeen. Sairaaloiden ilmanvaihtojärjestelmien ja jäähdytyspalkkien puhdistettavuudessa on parantamisen varaa. Tuloilmakanavista puuttuu usein tarvittavia puhdistusluukkuja, ja huolettavia ilmanvaihtolaitteita on sijoitettu huollon ja puhdistuksen kannalta ahtaisiin tai vaikeapääsyisiin paikkoihin. Jäähdytyspalkkien suunnittelussa ja asennuksessa ei ole riittävästi huomioitu palkkien puhdistettavuutta. Jäähdytyspalkit tulee olla helposti puhdistettavissa ja tarvittaessa palkit tulee olla helposti irrotettavissa pesua tms. huoltotyötä varten. Ahtaat kulkureitit vaikeuttavat suurempien puhdistuslaitteiden kuljettamista ilmanvaihtokonehuoneisiin ja huoltotiloihin. Puhdistajien asiantuntemusta tulisi hyödyntää, kun suunnitellaan ilmanvaihtojärjestelmien puhdistusta ja puhdistettavuuden parantamista. Tuloilmasuodattimien hiukkasten erotusasteella ja suodattimien ohivirtauksilla on merkittävä rooli tuloilman hiukkaspitoisuuteen ja tuloilmakanaviston likaantumiseen. Tulo- ja poistoilmasuodattimet tulisi vaihtaa ilmanvaihtojärjestelmien puhdistuksen yhteydessä. Suodattimien kuntoon ja ohivirtauksiin tulee kiinnittää erityistä huomiota ilmanvaihtojärjestelmien huolto- ja puhdistustyössä. Tulo- ja poistoilmalaitteet ja virtaussäätimet tulisi puhdistaa sairaalan ns. likaisissa tiloissa. Puhdistuksen jälkeen päätelaitteiden ja virtaussäätimien säätöosat tulee palauttaa samoihin säätöarvoihin ja kiinnittää takaisin samoihin kanava-aukkoihin, jossa ne olivat ennen puhdistusta. Tämä käytäntö helpottaa ilmavirtojen tasapainotusta puhdistustyön jälkeen. Alakattolevyjen irrottaminen on yksi pölyävä työvaihe puhdistustyössä. Alakattolevyt tulisi kiinnittää takaisin, kun huolto- ja puhdistustyöt on saatu ko. alakaton kohdalta valmiiksi tai kun työ keskeytyy pitemmäksi aikaa. Ilmanvaihtojärjestelmien puhdistusta ja alakattolevyjen irrotusta tulisi välttää tekemästä osastojen ruokailujen aikana.

15 Puhdistustyössä kanavapinnoilta irtoavien epäpuhtauksien määrä voi olla hetkellisesti korkea, minkä vuoksi hiukkaset on erotettava alipaineistajan ja poistoilmapuhaltimien jäteilmasta. Tällä vältetään epäpuhtauksien kulkeutuminen sääolosuhteiden vaikutuksesta rakennusten ulkoilman sisäänottoaukkojen tai avattavien ikkunoiden läheisyyteen. Likaantuneet suodattimet on hävitettävä asianmukaisesti. Sairaaloissa tulo- ja poistoilmakoneiden vaikutusalue on yleensä laaja. Tämän vuoksi tuloilmakoneen pysäyttäminen vaikuttaa useamman kerroksen ja osaston ilmanvaihtoon. Poistoilman tilalle tulevan korvausilman sisään johtamiseen tulee kiinnittää huomiota tuloilmakoneiden pitempiaikaisten pysäytyksen ja ilmanvaihtojärjestelmien puhdistustyön aikana. Huonetilojen liian voimakasta alipaineisuutta olisi vältettävä. Ilmanvaihtojärjestelmien puhdistukseen käytettävä pölynimuri saattaa olla merkittävä hiukkaslähde, jos imurin ulospuhallusilmaa ei suodateta riittävän tehokkaalla suodattimella. Sairaaloissa puhdistustyön tilaajan olisi hyvä esittää jo tarjouspyyntövaiheessa urakoitsijalle vaatimukset pölynimureille ja muille puhdistustyössä käytettäville puhdistuslaitteille. Ilmanvaihtojärjestelmien puhdistuksen yhteydessä puhdistajien tulee tarkastaa ilmanvaihtokanavien tiiviys ja palonrajoittimien toiminta. Sairaaloissa ilmanvaihtojärjestelmien paloturvallisuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota ja tämän vuoksi ilmanvaihtokanavien tiiviys tulisi tarkastaa puhdistuksen yhteydessä painekokeella (Sisäasiainministeriö 2009). Painekokeen suuritöisyyden takia tiiviysmittauksia ei ole sairaaloissa kuitenkaan juuri tehty. Ilmanvaihtokanavien tiiviyttä ja tiiviysmittausten tarpeellisuutta tulisi selvittää sairaaloissa tarkemmin. Ilmanvaihtojärjestelmien puhdistuksen yhteydessä havaitaan usein laitevikoja ja korjaustarpeita, joiden kunnostamisella voidaan parantaa järjestelmien hygieniaa ja toimintaa. Esimerkiksi ulkoilman sisäänoton sääsuojaus on usein riittämätön lumen ja kosteuden kulkeutumisen estämiseksi tuloilmajärjestelmään. Ilmanvaihtokoneiden kammioiden ja kondenssiveden viemäröinnin toiminnassa on myös usein puutteita. Puhdistustyön yhteydessä äänenvaimentimien pintojen kunto on tarkastettava ja vaurioituneet äänenvaimentimet on vaihdettava tai kunnostettava. Äänenvaimentimien kunnostukseen käytettävien pinnoitteiden kestoiästä ei ole tutkittua tietoa. Ilmanvaihtojärjestelmien puhdistuksen jälkeen huonetilojen ilmavirrat on mitattava ja tarvittaessa tasapainotettava vastaamaan suunnitteluarvoja. Mikäli vuodeosaston ilmanvaihtoa pienennetään yönajaksi, on potilas- yms. huonetilojen tulo- ja poistoilmavirtojen täytettävä Suomen rakentamismääräyskokoelman osassa D2 esitetyt ohjearvot myös ilmanvaihdon yöaikaisella käytöllä. Puhdistajat joutuvat työskentelemään riskialttiissa paikoissa kuten ilmanvaihtokoneiden kammioiden ja kanavien sisällä, tikkailla ja rakennusten katoilla. Lisäksi puhdistajat saattavat tietämättään alistua työssään tartuntavaarallisille epäpuhtauksille. Puhdistajia tulee kouluttaa ja motivoida käyttämään tarvittavia suoja- ja turvalaitteita puhdistustyössä. Ilmavaihtojärjestelmien puhdistusta ei suositella tehtäväksi sairaaloiden vuodeosastoilla silloin, kun potilaat ja hoitohenkilökunta ovat osaston tiloissa. Tämän vuoksi pääosa ilmanvaihtojärjestelmien puhdistustöistä tulisi ajoittaa siten, että osastot ovat suljettu puhdistustöitä tehtäessä. Ilmanvaihtojärjestelmien puhdistaminen on tällöin nopeampaa ja siksi usein myös puhdistuskustannukseltaan edullisempaa. Osa ilmanvaihtojärjestelmien puhdistustöistä joudutaan käytännön syistä tekemään osastojen normaalin toiminnan aikana. Ennen ilmanvaihtojärjestelmien puhdistusta tulisi osastolla järjestää aloituskokous, jossa käsitellään mm. puhdistustyön aikataulua, puhdistusjärjestystä, osaston ruokailuaikoja, epäpuhtauksien leviämisen estämiseksi tehtäviä toimenpiteitä ja miten puhdistajat suojautuvat tartuntavaarallisilta epäpuhtauksilta. Osaston potilaat tulisi pyrkiä siirtämään potilashuoneista muihin tiloihin, kun ko. potilashuoneen ilmanvaihtojärjestelmiä puhdistetaan. Puhdistustyön tekeminen osaston normaalin toiminnan aikaan edellyttää osaston- ja hygieniahoitajan, sairaalan teknisen ja laitoshuollon sekä puhdistajien tiivistä ja hyvää yhteistyötä. Yhteistyössä tulee panostaa riittävään ja tarkkaan tiedottamiseen. Ilmanvaihtojärjestelmien puhdistustyön standardoinnissa on vielä paljon tekemistä, jotta voidaan puhua ilmanvaihtojärjestelmien puhdistustyön ammattimaisesta toteuttamisesta sairaaloiden vuodeosastoilla. Esimerkiksi puhdistajien työtavoissa, henkilökohtaisten suojaimien käytössä ja

16 pintojen suojaamisessa on eroja ja käytäntöjä tulisi yhtenäistää. Ilmanvaihtojärjestelmien puhdistustyön tilaamisesta, puhdistustyöstä, vastaanottotarkastuksesta ja puhdistustyön raportoinnista tulisi tehdä selkeät ohjeet sairaaloille. Lisäksi tarvitaan ohjeita mm. siitä, miten tilojen käyttäjät toimivat osastojen tiloissa ja miten sairaalan siivousta tulee tehostaa ilmanvaihtojärjestelmien puhdistuksen aikana ja sen jälkeen. Taulukoissa 2 ja 3 on esitetty tekijöitä, joita olisi huomioitava sairaaloiden vuodeosastojen ilmanvaihtojärjestelmien ja jäähdytyspalkkien puhdistuksessa sekä ilmavirtojen tasapainotuksessa. Taulukko 2. Sairaalan vuodeosaston ilmanvaihtojärjestelmien puhdistustyössä huomioitavia tekijöitä. Työvaihe Työssä huomioitavia tekijöitä Ennen puhdistustyötä pidetään aloituskokous aloituskokouksessa käsitellään käytännön asioita, kuten puhdistustyön aikataulua, puhdistusjärjestystä, epäpuhtauksien leviämisen estämiseksi tehtäviä toimenpiteitä ja tiedottamiskäytäntöjä osastonhoitajalle selvitetään huonetilojen ilmanvaihdon toiminta ja ikkunatuuletuksen käyttö puhdistustyön aikana osaston sisäänkäynnin oveen olisi hyvä laittaa tiedote tehtävästä puhdistustyöstä Potilas- ja henkilöturvallisuuden huomiointi Puhdistukseen käytettävät laitteet Pintojen suojaus puhdistustyön aikana Ilmanvaihtojärjestelmien ja jäähdytyspalkkien puhdistus Päätelaitteiden ja virtaussäätimien puhdistus puhdistustyöt on pyrittävä tekemään osastojen ollessa suljettuna mikäli puhdistustöitä tehdään osaston normaalin toiminnan aikana, on potilaat pyrittävä siirtämään potilashuoneista pois ko. potilashuoneen ilmanvaihtojärjestelmien puhdistustöiden ajaksi puhdistus- yms. pölyäviä töitä ei saa tehdä osastojen ruokailujen aikana puhdistajien tulee käyttää tarvittavia suojaimia puhdistustyössä työhön käytettävät laitteet tulee olla huollettuja, turvallisia ja sairaalakäyttöön sopivia pölynimureissa on oltava HEPA-luokan suodatus sairaalalaitteet, -tarvikkeet ja huonepinnat suojataan tarvittavilta osin likaantumisen estämiseksi puhdistustöiden ajaksi sairaaloiden ilmanvaihtokanavat ja laitteistot on puhdistettava vähintään 5 vuoden välein sairaaloiden potilashuoneiden jäähdytyspalkit tulisi puhdistaa vähintään 1-2 vuoden välein ja toimistohuoneissa olevat jäähdytyspalkit vähintään 2-5 vuoden välein määräaikaisen puhdistuksen lisäksi ilmanvaihtojärjestelmiä on huollettava laitteiden hoito- ja huolto-ohjeiden edellyttämällä taajuudella ja tavalla kanavista irrotettavat päätelaitteet ja virtaussäätimet tulee puhdistaa sairaaloiden ns. likaisissa tiloissa puhdistuksen jälkeen päätelaitteiden ja virtaussäätimien säätöosat on palautettava samoihin säätöarvoihin ja kiinnitettävä takaisin samoihin kanava-aukkoihin, jossa ne olivat ennen puhdistusta Epäpuhtauksien leviämisen hallinta puhdistustyön aikana alipaineyksikkö on sijoittava rakennukseen siten, että siitä aiheutuva haitta on mahdollisimman vähäinen tilojen käyttäjille ja ympäristölle epäpuhtauksia kuljettavan jäteilma tulee suodattaa ennen ulosjohtamista huonetilojen liian voimakasta alipaineistusta tulee välttää Huonetilojen käyttöönotto puhdistustöiden jälkeen potilashuoneen ilmanvaihtojärjestelmien ja jäähdytyspalkkien puhdistukseen on varattava työaikaa vähintään 1 tunti potilashuonetta kohti potilas- yms. huoneiden siivous ja käyttöönotto tulisi tehdä vasta noin 30 minuutin kuluttua puhdistustöiden jälkeen Puhdistustyön yhteydessä tehtävät tarkastukset puhdistuksen yhteydessä tulee tarkastaa palonrajoittimien toiminta ja kanavien tiiviys sekä äänenvaimentimien pintojen kunto havaitut laite- yms. viat kirjataan/korjataan (sovitaan tilaajan kanssa tehtävistä lisätöistä) Puhdistuspöytäkirja tarkastus- ja puhdistuspöytäkirjassa tulee esittää kohteen tiedot, työn suorittaja, työnsuorituksen ajankohta, tehdyt puhdistustoimenpiteet ja niiden laajuus sekä havaitut puutteet ja tehdyt korjaukset Puhdistustyön vastaanottotarkastus puhdistustyön vastaanottotarkastus tulee tehdä riittävän edustavasti puhtauden tarkastus tehdään ensisijaisesti silmämääräisesti, tarvittaessa kanavien puhtaus voidaan kuvataan laajemmin puhtauden tarkastukseen tarkoitetulla videokuvauslaitteella pölykertymämittauksiin ryhdytään silloin, jos tilaajalla ja työnsuorittajalla on eriävä käsitys puhdistustyön lopputuloksesta tarvittaessa tehdään uudelleen puhdistus niiltä osin, missä puhdistustyö ei vastaa sovittua tasoa

17 Taulukko 3. Ilmavirtojen tasapainotustyössä huomioitavia tekijöitä. Työvaihe Työssä huomioitavia tekijöitä Ilmavirtojen mittaus ilmavirtamittaukset tehdään ensisijaisesti kiinteästi kanavistoon asennettuja tyyppihyväksyttyjä mittauslaitteita käyttäen mittauslaitteena voidaan käyttää myös ominaisuuksiltaan tunnettua ja mittauslaitteena kalibroitua ilmanvaihtokoneen tai kanaviston osaa ilmavirtamittausten yhteydessä tarkastetaan, että rakennuksen tilojen väliset paine-erot ovat tarkoituksen mukaiset Ilmavirtojen tasapainotus ilmavirtojen tasapainotus tehdään ilmanvaihtojärjestelmien puhdistuksen jälkeen ilmavirrat tulee tasapainottaa, jos järjestelmäkohtaiset ilmavirrat poikkeavat yli 10 % tai tilakohtaiset ilmavirrat yli 20 % suunnitteluarvoista Mittauspöytäkirja mittauspöytäkirjassa tulee esittää varsinaisten mittaustulosten lisäksi käytetyt mittausmenetelmät ja -laitteet ja selvitys niiden kalibroinnista, sääolosuhteet mittausten aikana, selvitys mittauksiin vaikuttavista sekä havaitut laiteviat ja korjaustarpeet Tasapainotustyön tasapainotustyön vastaanottotarkastus tehdään ilmavirtamittauksin vastaanottotarkastus tarkastusmittaukset tulee tehdä riittävän edustavasti (tarkastusmittaukset ovat yleensä riittävän edustavia, kun vähintään 30 % päätelaitteiden ja virtaussäätimien ilmavirroista mitataan) selvitetään syyt, jos ilmavirrat poikkeavat järjestelmäkohtaiset yli 10 % tai tilakohtaiset yli 20 % Kiitokset Tutkimus on tehty Sairaaloiden ilmanvaihtokanaviston puhtaus ja puhdistuksessa leviävien epäpuhtauksien hallinta -hankkeessa (http://www.tsr.fi/tutkimus/tutkitaan/hanke.html?id=108065). Tekijät kiittävät lämpimästi Työsuojelurahastoa, Helsingin kaupungin kiinteistöviraston tilakeskusta, HUS-Kiinteistöt Oy:tä, Kuopion yliopistollista sairaalaa, Are Oy:tä ja Fläkt Woods Oy:tä hyvästä yhteistyöstä ja tutkimuksen rahoittamisesta. Lisäksi tekijät kiittävät DI Janne Koramoa kenttämittauksiin osallistumisesta. Lähteet D2 (1978) Sisäasianministeriön määräykset ja ohjeet (D2/27.10.1978). Helsinki 1978. D2 (1987) Suomen Rakentamismääräyskokoelma. Rakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto. Määräykset ja ohjeet 1987. Helsinki 1987. D2 (2003) Rakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto. Määräykset ja ohjeet 2003. Suomen rakentamismääräyskokoelma. (http://www.finlex.fi/pdf/normit/1921-d2s.pdf, luettu 2.11.2009) Genano (2009) Genano 310 -ilmanpuhdistin. Asennus ja käyttöohje. (http://www.genano.fi/pdf/genano310kaytto-ohje.pdf, luettu 30.12.2009) Hurricane (2010) Hurricane hienonpölynimurit. Esite. (http://www.suomenimurikeskus.fi/esitteet/fi/001040.pdf, luettu 5.1.2010) Lepo Jani (2009a) Tarkastus- ja puhdistuspöytäkirja. Suomen Ilmastointi ja Savunpoisto Oy. 21.7.2009. Lepo Jani (2009b) Ilmamäärien mittauspöytäkirja. Suomen Ilmastointi ja Savunpoisto Oy. 21.7.2009. Mustasilta Harri (2009) Rauno Holopaisen henkilökohtainen yhteydenotto sairaalainsinööri Harri Mustasiltaan sähköpostitse 28.12.2009. Vastaus sähköpostiin 30.12.2009. Pelastuslaki 13.6.2003/468. (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030468, luettu 20.10.2009)

18 Rahikainen Jussi (2009) Rauno Holopaisen henkilökohtainen yhteydenotto yli-insinööri Jussi Rahikaiseen puhelimitse 20.10.2009. SFS 5512 (1989) Ilmastointi. Ilmavirtojen ja painesuhteiden mittaus ilmastointilaitoksissa. Suomen Standardisoimisliitto SFS. Vahvistettu 20.3.1989. Sisäasiainministeriön asetus 802/2001 ilmanvaihtokanavien ja -laitteistojen puhdistamisesta. Annettu Helsingissä 13. päivänä syyskuuta 2001. (http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2001/20010802, luettu 20.10.2009) Sisäasiainministeriö (2009) Asetuksen 802/2001 tulkinta ilmanvaihtokanavien tiiviyden tarkastuksesta painekokeella (SMDno/2009/3142). Rauno Holopaisen yhteydenotto Sisäasiainministeriön kirjaamoon sähköpostilla 2.10.2009. Vastaus kirjeeseen 15.10.2009.