H A L S T A R I LOHJAN ROTARYKLUBI LOJO ROTARYKLUBB SELOSTE N:o 2 2006-2007 ISSN 0781-4151
HALSTARI Seloste 2006-2007 N:o 2 tammikuu 2007 Sisältö Sivu 3 Presidentin palsta 5 Uutta pankkitoimintaa Lohjalla - Tapiola-pankki 7 Tieteen ja taiteen kaksoiskaupunki Helsinki-Tallinna 9 Rotarysäätiön maailmanlaajuiset hankkeet 13 Rotarysäätiön rahastot ja niiden tarkoitus 16 RYLA-palaute 17 Moottoritietä Turkuun vuonna 2008 20 Isännöitsijän ilot ja surut 22 Rautia Tynninharjulla 24 Kuvernööri vieraanamme 26 Lohjan rotaryklubin vaalikokous 28 PolioPlus - tilanne tänään 30 Perinteinen joulujuhla Vivamoss 30 Vuosikokouksen satoa 32 Meidän varpaat Painopaikka: Lohjan kopio Halstarin toimituskunta: Veikko Salminen Pentti Kuosmanen taitto, kuvat) 2 (päätoimittaja,
PRESIDENTIN PALSTA Joulu on ohi ja uusi vuosi alkanut. Tässä vaiheessa Rotaryvuosi on yli puolen välin. On aika tarkistaa aikaansaannokset ja loppuvuoden tavoitteet. Ohjelma näyttää toteutuneen syyskaudella lähes täysin. Vain yksi muutos jouduttiin tekemään painettuun ohjelmaan. Tieyhtiö Ykköstie Oy:n esityksen paikka siirtyi varapäivään ja sitä paikkaamaan saatiin puuseppä Ari Toivonen aiheena Mestarin tutkinnon merkitys ammatillisessa koulutuksessa. Jäsenhankinasta kirjoitin edelliseenkin Halstariin. Tavoitteena on saada viisi jäsentä lisää tämän toimintavuoden aikana. Siinä suhteessa tilanne on huono. Olemme menettäneet Ville-Veikko Vuorion ulkomaille muuton vuoksi. Yhtään uutta jäsentä emme ole onnistuneet rekrytoimaan. Kauden alussa jäsenmäärä oli 44, nyt 43. Ihannemäärä olisi vähintään 55 mielellään 60 jäsentä klubin elinvoimaisuuden takaamiseksi. Siksi haastan kaikki klubin jäsenet näihin talkoisiin. Olen jo aiemmin todennut, että eniten tänä toimintavuonna huhtikuun loppuun mennessä jäseniä hankkinut on PHFarvon ansainnut. Kansainvälinen projektimme Suomen lääkäripankin tukeminen 500 eurolla on hoidettu. Sillä panoksella takaamme omalta osaltamme Lääkäripankin toiminnan Tansaniassa. Kotimainen projektimme on Katupalveluyhdistys Kartsa ry:n tukeminen. Rahat on tarkoitus käyttää päivystysliivien hankintaan. Vanhat ovat käytössä lähes loppuun kuluneet. Uusi hallitus on valittu. Sen suurin muutos on presidentin vaihtuminen. Osaltaan ratkaisu takaa hallinnon jatkuvuuden. Tosin vanha tapa sallia sihteerille vapaavuosi ei tällä tapaa toteudu. Ilmeisesti siihen ei kuitenkaan ole suurta tarvetta. On mielenkiintoista nähdä, mitä kevään aikana tapahtuu. Suhtaudun siihen suurin odotuksin. 3
SUURSEUDUN OSUUSKAUPAN (SSO) TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Meillä oli ilo saada kokoukseemme 5.10.2006 Suurseudun Osuuskaupan toimitusjohtaja Esko Jääskeläinen kertomaan johtamansa osuusliikkeen tulevaisuuden näkymistä. Hän kertoi SSO:n menestyneen hyvin alueellaan. Lukuisia rakennushankkeita on parhaillaan meneillään. Niistä suurin on Lohjan keskustaan tuleva Prisma. Jonkin verran hän kertoi sijoituksen taustoista. Siinä löysivät kunta ja liike-elämä toisensa idearikkaalla tavalla. Prisman sijoittaminen kaupungin keskustaan tukee Lohjan keskustan säilymistä elinvoimaisena. Vaihtoehtona ollut Tynninharju-ratkaisu olisi merkinnyt keskustan kuihtumista, koska kaikki keskeiset liikkeet olisivat sijainneet Tynninharjulla. Eipä tuo Esko Jääskeläinen harjun alue kuitenkaan kokonaan ole jäänyt vaille SSO:n aktiivisuutta. Sinne remontoitiin vanhaan kiinteistöön uusi S-market. Kunnon rautakauppaa ei S-liikkeellä Lohjalla ole. Agrimarket ei sitä paikkaa kunnolla täytä. Salossa aloitetusta rautakauppatoiminnasta on saatu hyviä kokemuksia. Toistaiseksi ei kuitenkaan ole päätöstä toiminnan aloittamisesta Lohjalla. Prismaa rakennetaan vanhan linja-autoaseman paikalle. Tavaratalon lisäksi kortteliin tulee asuntoja, toimisto- ja liiketiloja sekä pysäköintitilat. Linja- autoasema tulee Kauppakadun varrelle korttelin länsisivulle. Rakennuksen pohjakerrokseen sijoitetaan yhteensä n. 12.000 neliötä myymäläja huoltotiloja. Niiden yläpuolella sijaitsee kolmessa tasossa yhteensä 635 autopaikan pysäköintilaitos. Erillisestä 3-4 -kerroksisesta toimisto- ja liiketiloja sisältävästä siivestä muodostuu Kauppakeskuksen itäsivun Laurinkadun varrella. Huoltamoketju ABC on kahminut markkinaosuuksia nopealla tahdilla. Jääskeläinen arveli onnistumisen olevan kiinni muuten staattisesta tilanteesta. Osuuskauppa on ainoa runsaasti toimintaan investoinut ryhmä. Hän ei uskonut ilkeisiin juttuihin, joiden mukaan osuuskaupat saavat kaikki haluamansa hyvät liikepaikat. Moottoritiehen liittyvä investointi on tulossa Nummen liittymään. Sinne rakennetaan ABC-asema. 4
Jääskeläinen esitti mielenkiintoista tilastotietoa asiakasuskollisuudesta. Näyttää siltä, että salolaisiin verrattuna lohjalaiset ovat vähemmän uskollisia asiakasomistajia. Heidän keskiostoksensa ovat selvästi alhaisempia kuin Salossa. Esityksestä jäi kuva, että SSO on voimakkaassa myötätuulessa. Päivittäistavarakaupassa ei kovin paljon voi enää markkinaosuutta kasvattaa. Kun kasvua haetaan, pitää siirtyä uusille liiketoiminta-alueille. Näitä saattaisivat olla Lohjan alueella rautakauppa ja ravintolatoiminta. - pentti kuosmanen - UUTTA PANKKITOIMINTAA LOHJALLA TAPIOLA- PANKKI Tarja Heinonen Minna Riihinen Sijoitusneuvoja Minna Riihinen ja pankkineuvoja Tarja Heinonen vierailivat kokouksessamme 19.10.2006 kertomassa Tapiolan toiminnasta Lohjalla. Keskinäinen vakuutusyhtiö Tapiola lienee useimmille tuttu, mutta pankkija sijoitustoiminnasta harvemmalla meistä on tietoa. Koko palvelupaletti on 5
seuraavanlainen: Verkkopankki Tilit Kortit Lainat Rahastot Osakkeet Säästö-/henkivakuutukset Joukko- ja indeksilainat Matkavaluutta Oma talousarvio Sijoitusneuvoja Riihinen suositti oman talousarvion tekemistä. Siihen hän lupasi auliisti apuaan. Toki vastaanottoaika on varattava etukäteen. Kartoituksessa selvitetään elämäntilanne, lapset, omat tavoitteet, lyhyt ja pitkäaikainen säästäminen, lainatilanne ja lainan tarve. Oman tilanteen kokonaisnäkemys parantaa talouden hallintaa. Lainat ja pankkipalvelut hoitaa pankkineuvonta. Omaisuuden ja henkilöiden vakuutusturva sisältyy myös kartoitukseen. Erityisesti Minna Riihinen korosti kanta-asiakkaiden matkavakuutusetuja: edullisuutta ja korkeita ikärajoja. Keskinäisyys eli asiakkaiden omistama yhtiö vilahti monessa käänteessä selittämässä palvelujen hyvyyttä. Kaikki voitto menee palvelujen kehittämiseen ja asiakkaan etujen turvaamiseen. - pentti kuosmanen - 6
Kokousseloste 26.10.2006 TIETEEN JA TAITEEN KAKSOISKAUPUNKI HELSINKI- TALLINNA Aluerehtori Jaakko Tarkkanen Laurea Ammattikorkeakoulusta antoi meille tietopaketin Helsinki-Tallinna -hankkeesta ja loi myös katsauksen joihinkin muihin vastaaviin aluekohtaisiin hankkeisiin, joissa tieteen, taiteen ja yritystoiminnan keskeisellä yhteistyöllä on saatu aikaan hyviä tuloksia. Esimerkkeinä Jaakko Tarkkanen toi esille Britanniasta Oxford-Cambridge yliopistojen aloitteesta rakentuneen alue- yhteistyön ja myös valtakuntien rajoja ylittävän Leuven-Aachen-Eindhoven yhteystyöliittymän. Samanlaisia esimerkkejä löytyy eri puolilta maailmaa, kuten esimerkiksi Yhdysvalloista Piilaakso (Silicon Valley); tietotekniikkaan keskittyneen alueen, jonka merkitys alan kehityksessä on ollut ratkaiseva. Se on kerännyt alan huippuasiantuntijoita ympäri maailmaa. Miksi tämänkaltaista alueyhteistyötä tarvitaan? - maailman talouden muuttuminen globaaliseksi (maailmastuminen) - uusien vahvojen toimijoiden tulo (Kiina, Intia) teollisuuden, kaupan ja tuotekehitystoiminnan alueille. - toiminnalla pyritään vahvistamaan oman alueen kilpailukykyä muuttuvassa maailmassa.. Helsinki-Tallinna yhteistoiminta - Yhdistävänä tekijänä on yhteinen historia ja kansojen sukulaisuus, monet taloudelliset ja kulttuuriset yhteydet varsinkin ensimmäisen ja toisen maailmansodan välisenä aikana ja Viron itsenäistymisen jälkeen kasvavassa määrin. - Itämeri ja Suomenlahti, yhteinen vesitie ja samat ympäristöongelmat. - Tiivistä yhteistyötä on jo tällä hetkellä olemassa Teknillinen Korkeakoululla ja Sibelius-Akatemialla. Myös kaupallista ja teollista toimintaa harjoitetaan jo huomattavassa määri yli Suomenlahden. Yliopistoilla on vaihtoa sekä professori- että opiskelijatasolla. - Työvoiman liikkuvuus alkaa olla tärkeä tekijä, koska Helsingin metropoli-alueella on työvoimasta pulaa ja yhteydet yli Suomenlahden ovat hyvät. Pelisäännöt tässä toiminnassa ovat tarkentuneet ja toimintatavat parantuneet. Kun Virosta tuli EU-maa, ammattiyhdistysten painostuksesta asetettiin työvoiman vapaalle liikkuvuudelle ylimenoaika. Säädöksen mielekkyyttä voi epäillä, koska koulutettua ja ammattitaitoista väkeä siirtyi Virosta niihin EU-maihin, joilla ei tämänkaltaista estettä ollut, kuten esimerkiksi Ruotsiin. 7
Seuraavat vaiheet - Uudenmaan Osaamiskeskus tulee toimimaan yhteistyön moottorina - Alueellinen laajentuminen, Uusimaa/Harju alueet, jolloin Uusimaahan katsottaisiin Tammisaari-Hämeenlinna-Itä Uusimaa ympyrän sisään jäävä laajennettu Helsinki-metropolialue. - Tulevaisuudessa tähän yhteistyökuvioon pitäisi saada myös Pietarin alue, koska se on vahvasti kasvava ja kehittyvä alue, jolla on yhteisenä tekijänä Suomenlahti kulkureittinä ja ympäristönsuojeluun liittyvät ongelmat. Jaakko Tarkkanen päätti tämän tiiviin ja antoisan tietopakettinsa toteamukseen: jahkailemmeko me suomalaiset liikaa ja virolaiset pistävät sillä välillä toimeksi? Tälle aiheelle saamme tulevaisuudessa varmasti lisävalaistusta kun sisaremme Päivi Korhonen siirtyy uuteen tehtäväänsä nimenomaan oppilaitostasolla tapahtuvan yhteistyön koordinointiin. 8
ROTARYSÄÄTIÖN MAAILMANLAAJUISET HANKKEET Tämä kooste on tehty veli Keijo Latvalan 2.11.2006 pitämän esityksen pohjalta. Rotarisäätiön historiaa Vuonna 1917 RI:n konventiossa Atlantassa Georgian osavaltiossa USA: ssa silloinen Rotaryn presidentti Arch C. Klumph ehdotti rahaston perustamista. Sen avulla tuettaisiin hyväntekeväisyyttä, koulutusta ja muita yhteiskuntapalvelun hankkeita. Muutaman kuukauden kuluttua rahasto sai ensimmäisen lahjoituksen arvoltaa USD26.50 Kansas Cityn Rotaryklubilta Missourista. Vuonna 1928 rahaston kasvettu yli 5000 dollarin sille annettiin nimeksi The Rotary Foundation, Rotarisäätiö. Kaksi vuotta myöhemmin säätiö lahjoitti ensimmäisen kerran varoistaan 5000 dollaria kansaiväliselle raajarikkoisten lasten yhdistykselle (International Society for Crippled Children). Toisen maailmansodan aikana rahaston kasvu vauhdittui. Kestävän rauhan kaipuu vauhditti sodanjälkeistä Rotarisäätiön kasvua. Paul P. Harrisin kuoltua 1947 lahjoituksia suorastaan satoi Rotary Internationaliin. Silloin perustettiin Paul Harris Memorial Fund säätiön varojen kasvattamiseksi. Saman vuonna käynnistettiin säätiön ensimmäinen ohjelma Fellowships for Advanced Study. Se on Rotary Ambassadorial Scholarships -ohjelman edeltäjä. Vuosina 1965-1966 käynnistettiin kolme uutta ohjelmaa: Group Study Exchange, Awards for Technical Training, and Grants for Activities in Keeping with the Objective of The Rotary Foundation, jota alettiin myöhemmin kutsua nimellä Matching Grants. The Health, Hunger and Humanity (3-H) -ohjelma käynnistettiin vuonna 1978. Polio Plus -ohjelman käynnistys tapahtui vuosina 1984-1985. Seuraavana vuonna perustettiin Rotary Grants for University Teachers. Ensimmäinen rauhanfoorumi pidettiin puolestaan 1987-1988. Sen tuloksena käynnistettiin Rotary Peace Programs (Rotarin rauhaohjelma). Rotarysäätiö TRF (The Rotary Foundation) toimii tavallaan avustusjärjestönä. Se ei kuitenkaan suoraan lahjoita varoja eri hankkeisiin, vaan kaikki toiminta edellyttää klubien tai piirien osallistumista projekteihin. Niihin Rotarysäätiö antaa sitten anomuksesta avustusta. Rotarysäätiön rahastot tukevat kolmeen pääluokkaan jakautuvia hankkeita. Educational Programs (Koulutus- ja sivistysohjelmat)) Humanitarian Grants Program (Humanitaariset ohjelmat) PolioPlus 9
Educational Programs eli koulutusohjelmat Rotarisäätiön koulutusohjelmien divisioona pyrkii lisäämään kansojen välistä ymmärtämystä ja maailman rauhaa ihmisten kansainvälisellä vaihdolla. Kyseinen yksikkö auttaa rahastoja koskevissa asioissa ja tarvittaessa käytännön matkajärjestelyissä. Se toimii yhteistyössä rotarien, rotariklubien ja -piirien kanssa erilaista tukea tarjotessaan. Ambassadorial Scholarships Group Study Exchange (GSE) (Ryhmävaihto) Rotary Peace and Conflict Studies (Rauhantyö) Rotary Centers for International Studies in peace and conflict resolution (Rauhantyö) Rotary Grants for University Teachers (Avustukset ylipistoopettajille) Humanitarian Grants Program eli humanitaarisen avun ohjelmat Rotarisäätiön humanitaarisen avun yksikkö tukee rotareita heidän humanitaarisissa palveluprojekteissaan. Divisioona auttaa projektien hallinnossa ja varmistaa siten rahojen asiallisen käytön rotarisäätiön ohjeiden mukaisesti. Alla olevasta luettelosta näkyy miten monen tyyppisiä rahastoja humanitaarisen avun alueella on käytettävissä. District Simplified Grants on väline, jolla rotaripiirit voivat tukea lyhytkestoisia yhteiskuntaa hyödyttäviaä humanitaarisia projekteja. Volunteer Service Grants Volunteer Service Grants (aiemmin Individual Grants) tukee yksittäisten ammattihenkilöiden tai pienten ammattilaisryhmien matkoja humanitaarisiin tehtäviin Rotarymaissa, kun matkan kesto on korkeintaan 60. Matching Grants tukee kansainvälisiä palveluprojekteja, joihin osallistuu rotariklubeja tai -piirejä vähintään kahdesta maasta Health, Hunger & Humanity (3-H) Grants on tarkoitettu pitkäaikaiseen, oma-aloitteiseen, ruohonjuuritasoiseen toimintaan, joka on liian laaja jollekin klubille tai piirille yksin hoidettavaksi. Blane Community Immunization Grants auttaa klubeja ja piirejä Yhdysvalloissa niiden työssä ehkäistä sairauksia omassa yhteisössä. Disaster Recovery -varat on koottu tilapäisesti selvästi rajattuihin tarkoituksiin tukemaan RI:n kansainvälistä avustustoimintaa esim. luonnonkatastrofeista toipumiseen. 10
PolioPlus Polio on helposti leviävä sairaus, joka ensisijaisesti leviää alle kolmivuotiaiden lasten keskuudessa ja voi halvaannuttaa sairastuneen muutamassa tunnissa. Ennen kampanjan alkua vuonna 1988 polio halvaannutti yli 1000 lasta päivässä, yhteensä 350 000 lasta vuodessa. Siitä hetkestä on polion esiintyvyys vähentynyt yli 99 prosenttia. Rokotuksella voidaan helposti torjua tauti. Rokotustoiminnalla estetään yli 500 000 lapsen sairastuminen vuosittain. Vain neljässä maassa polio esiintyy enää endeemisenä. Näitä maita ovat Nigeria, Intia, Pakistan ja Afganistan. Rotary International on polion hävittämistä ajavan liikkeen kärkihahmo ja samalla sen suurin yksityissektorin lahjoittaja. Se on tukenut polion hävittämistä 122 maassa yli 600 miljoonalla dollarilla. Kymmenet tuhannet rotarit ovat osallistuneet Polio Plus projektin käytännön toimiin. Polio Plus on Rotarisäätiön tukema ohjelma, johon yksittäiset rotarit, klubit ja piirit voivat osallistua poliovapaan maailman aikaansaamiseksi. Projektissa on useita partnereita: World Health Organization (WHO), United Nations Children s Fund (UNICEF) and the U.S. Centers for Disease Control and Prevention (CDC). Monet valtiot ovat tukeneet Polio Plus -ohjelmaa huomattavilla rahasummilla. Humanitarian Grants Program eli humanitaarisen avun ohjelmat Water, Health & Hunger -ohjelma Vaikka polion hävittäminen maailmasta on loistava tavoite, eivät haasteet siihen lopu. Maailmassa on 1.2 miljardia ihmistä ilman kunnon juomavettä ja 2.5 miljardia ilman kunnon viemäriä. Päivittäin kuolee 6000 lasta puhtaan veden puutteeseen. YK:n niin kutsuttu milleniumtavote numero 7 koskee vesi ja viemäriasioita. Tavoitteena on vuoteen 2015 puolittaa niiden ihmisten määrä, joka ei ole kunnon vesihuollon piirissä. Muutama luku kuvaa hyvän veden puutteessa olevien määrää: Saharaa ympäröivä Afrikka-47% Etiopia - 78% Somalia - 71% Tsad - 66% Mosambik - 58% Ginea - 56% Kongo - 54% Lähi-itä-18% Itä-Aasia-29% 11
Etelä-Aasia-28% Latinalainen Amerikka-18% Muutama esimerkki valaissee rotarien suhtautumisen asiaan. Alla oleva lista on vain murto-osa hankkeista, joita Rotarysäätiö tukee eri kanavien kautta. Sample Rotary Club and District Water Projects - Muutama esimerkki Rotariklubien ja -piirien vesiprojekteista Solar Water Pasteurization (SWP) Project (Valon avulla tapahtuva veden pastorisointi) Ghana Clean Water for Elementary School (Puhdas vesi peruskouluhin) Filippiinit Arsenic Contamination (Arseenin poisto) - Bangladesh Water Pipeline Project (Vesijohtoprojekti) Sri Lanka Water Filtration Technology (Veden suodatusteknikkaa) - Honduras Portable Water Delivery Systems (Kantoveden jakelujärjestelmä) India Water Conservation Awareness (Vesien suojelun tietoisuuden lisääminen)- France (Ranska) Channel Repair to Prevent Flooding (Tulvien esto kanavia korjaamalla) - Uganda Sample Rotary Club and District Health Projects - Esimerkkejä Rotaryklubien ja -piirien tereysprojekteista Health Clinic Equipment Nepal Playground for Hospitalized Children South Africa Equipment for Cleft Lip and Palate Surgeries - India Medical Treatment for Children Injured in Civil War - Bosnia-Herzegovina Optical Surgical Equipment Pakistan Audiometers for School Children - Papua New Guinea Blood Bank - Australia Newborn Intensive Care Unit Equipment - Jamaica Sample Rotary Club and District Hunger Projects - Esimerkkejä Rotaryklubien ja -piirien ruokaprojekteista Famine Relief Zimbabwe (food to the people of Zimbabwe) Agricultural Training and Infrastructure - Brazil Goats For Families Nicaragua Jaipur Foot Project - Kenya Muita projekteja Agroforestry Democratic Republic of the Congo Crop Soil Revival Haiti Soy Breakfast Program - Bolivia Rotary First Harvest USA - pentti kuosmanen - 12
ROTARYSÄÄTIÖN RAHASTOT JA NIIDEN TARKOITUS Rotarysäätiö (The Rotary Foundation of Rotary International) on Rotary Internationalin perustama stipendi-ja avustusrahasto. Rotarysäätiö on perustettu 1917 Atlantan konventiossa. RI:n presidentti Arch Klumph oli aloitteen tekijä. Vuonna 1928 säätiö sai nykyisen nimensä Rotary Foundation. Vuonna 1983 se rekisteröitiin Yhdysvalloissa yleishyödylliseksi yhtiöksi, jonka kotipaikka on Evanston, Illinois Mitä säätiö tekee ja mitä se rahoittaa? Säätiön tarkoitus on tukea humanitaarisia avustus- ja koulutustarkoituksia, joiden tavoite on parantaa kansainvälistä yhteisymmärrystä konkreettisten ja tehokkaiden koulutusta edistävien tai puutetta ja sairautta lievittävien ohjelmien avulla. Rotarysäätiön varat saadaan pääasiassa rotaryklubien tekemistä lahjoituksista. Varat kootaan neljään päärahasto ryhmään: vuotuinen ohjelmarahasto maailman rahasto pysyvä rahasto polio plus Vuotuinen ohjelmarahasto (Annual Fund) karttuu klubien vuosittain tekemistä lahjoituksista. Kun klubi sijoittaa 1000 us dollaria vastaavan rahamäärän saa se oikeuden hankkia yhden Paul Harris tunnustuksen (Paul Harris Fellow). Toivomus on, että jokainen rotari antaisi vuosittain 100 USD Arch C. Klumph, 1916-17 president of Rotary International and founder of The Rotary Foundation tähän tarkoitukseen ajatuksella every rotarian every year! eli suomeksi jokainen rotari joka vuosi. Rahaston kertymä sijoitetaan kolmeksi (3) vuodeksi. Sijoituksesta puolet palautetaan rotarypiirin käytettäväksi ja toinen puoli siirretään maailmanrahastoon. Piirille palautettu osuus on ns. DDF-varoja, joita piiri saa käyttää klubien ehdottamiin humanitaarisiin projekteihin. Jokaista käytettyä DDFdollaria vastaan rotarysäätiö antaa lisäavustuksena dollarin. Käytännössä siis jokainen sijoitettu dollari palautetaan täysimääräisesti, kun klubi käyttää piirin DDF-varoja projektiin. 13
Yksinkertaistettuna vuosilahjoituksista menee 50% maailman rahastoon (WF) 50% piirirahastoon (DDF).Varat palaavat piirien käyttöön 3 vuoden kuluttua lahjoituksesta.vuosirahaston sijoitustuotot käytetään rahaston kehittämiseen ja osittain hallinnointiin. Maailmanrahasto (World Fund) karttuu sekin klubien tekemistä lahjoituksista. Tämä rahasto karttuu myös säätiön saamista sijoitustuotoista. Maailmanrahasto tukee opinto-ohjelmia ja jakaa stipendejä. Maailmanrahastoon kanavoidaan puolet vuoden aikana saaduista lahjoituksista. Myös tässä rahastossa varat vapautuvat kolmen vuoden kuluttua. Varoilla rahoitetaan: yliopistostipendit ylipisto-opettajien stipendit ryhmäopintomatkat (Group Study Exchange) (GSE) rauhan- ja konfliktintutkimuksen opinto- ja tutkimusstipendit Saammeko me suomeen mitään? Joka vuosi piireistämme lähtee Group Study Exchange (GSE) ryhmä jollekin 4-6 viikon opintomatkalle ja meille tulee ryhmä kohdemaasta vastavierailulle. Ryhmässä on 4-5 nuorta ammattilaista ja kokenut rotari johtajana. Rauhan- ja konfliktin tutkimus- ja opintostipendejä on saatu maahamme useita kappaleita arvoltaan n. 50 000 dollaria kappale. Olemme saaneet myös projektiavustuksia. Joka vuosi klubit ja piirit toteuttavat useita projekteja sekä lähialueella että kaukaisissa maissa. Kohteina ovat kehitysmaiden koulut, lukutaito, sairaanhoito, hygienia, puhdas vesi. Lähialueilla on kaiken aikaa käynnissä projekteja, joilla parannetaan, lastenkotien, vammaisten lasten ja vanhusten oloja, sotaveteraanien ahdinkoa. Autamme sairaaloita laitteistopuuteiden poistamisessa ja tuemme huumeiden leviämisen estämiskampanjoita. Pysyvä rahasto (Permanent Fund) karttuu yksittäisten rotareiden tai heidän taustayhteisöjensä tekemien lahjoituksin. Rahaston pääomaan ei kosketa. Tuotto voidaan ohjata joko humanitaarisiin ohjelmiin tai maailmanrahaston tukemiin ohjelmiin lahjoittajan toivomuksen mukaan. Lahjoittajat saavat joko major donor tai benefactor tunnuksen. Polio Plus rahasto (Polio Plus Fund) Polion hävittämiskampanja on rotareiden liikkeelle panema globaali ponnistus hävittää polio maailmasta. Projektin aikana on rokotettu yli 2 miljardia lasta ja polio saatu lähes kokonaan hävitettyä. Tautia esiintyy vielä eräissä Afrikan maissa ja Intian 14
sekä Pakistanin raja-alueella. Tapausten määrä on pudonnut n. 350 000 tapauksesta n. 600 tapaukseen maailmassa Rotarit ovat polion eradikaatioprojektin alullepanijoita. Tässä suuressa operaatiossa ovat keskeisesti olleet mukana WHO, Unicef, CDC sekä kymmenet tuhannet vapaaehtoiset työntekijät, usein vaikeissa ja vaarallisissa olosuhteissa. Kampanja on kestänyt 20 vuotta. Rotarit ovat rahoittaneet tätä operaatiota n.600 miljoonalla dollarilla. Klubit voivat käynnistää erilaisia projekteja myös aivan kotiseudulla ja saada rahoitusapua rotaripiiriltä. nämä apurahat kulkevat nimellä District Simplified Grant (DSG). Klubit voivat aloittaa myös ulkomaanprojektin ja saada siihen avustuksen tekemällä esityksen piirin rotarysäätiökomitealle. Lisää tietoa löytyy runsaasti Suomen Rotaryn kotisivuilta osoitteesta http://www.rotary.fi /suoja. Sivu on suojattu käyttäjätunnuksella rotary ja salasanalla ratas. Jos englanninkieli ei pelota Internetistä saa lisää tietoa osoitteesta http://www.rotary.org/foundation/index.html 15
NUORI JOHTAJA / RYLA KOULUTUS 6. 7.10.2006 LOHJA YHTEENVETO Päivi Korhonen: vastaajia 8 hlöä 1. KOULUTUSOHJELMA Arvioi seminaaripäivien ohjelmaa. Vastaa kysymyksiin asteikolla 1 4 laittamalla rasti ruutuun: 1. Täysin eri mieltä 2. Jokseenkin eri mieltä 3. Jokseenkin samaa mieltä 4. Täysin samaa mieltä Mitä on RYLA, Rotaryliike sekä seminaarin sisältö ja tavoitteet Johtamisen käsitteet, Vesa Taatila Itsensä johtaminen avaimena menestykseen työelämässä, Tero Sandberg Henkilökohtainen valmennus johtamisen työvälineenä, Terho Tikkanen Tiimityöskentely ja yrittäjyys, Veikko Salminen Johtaminen monikulttuurisessa ympäristössä, Jorma Rajala Yritysvierailu Huoneistokeskukseen, Matti Kupari 1 2 3 4 Mielenkiintoinen 6 2 Uutta tietoa luova 2 6 Mielenkiintoinen 3 5 Uutta tietoa luova 3 2 3 Mielenkiintoinen 5 3 Uutta tietoa luova 1 5 2 Mielenkiintoinen 2 3 3 Uutta tietoa luova 2 4 2 Mielenkiintoinen 1 5 2 Uutta tietoa luova 3 5 Mielenkiintoinen 2 6 Uutta tietoa luova 4 4 Mielenkiintoinen 2 3 3 Uutta tietoa luova 2 6 2. PALAUTETTA RYHMÄTYÖSKENTELYSTÄ, SEMINAARISTA JA JÄRJESTELYISTÄ - Sain paljon seminaarista irti lyhyessä ajassa. Asiasisältö ja järjestelyt toimivat. - Ryhmätyöt olivat mielekkäitä ja niissä pääsi käytännön jalostamiseen. - Järjestelyt olivat hyvät. Tällaisten tilaisuuksien lisääminen saa varmasti myös muut liikkeelle. - Luennot ja niihin liittyvät tehtävät olivat innoittavia ja sisälsivät paljon uutta ja kiinnostavaa materiaalia. - Pidin seminaarin rakennetta ja sisältöä innoittavana ja kiinnostusta herättävänä. - Ryhmätyöskentelyssä olisi voinut olla esim. oikeiden ihmisten kanssa. 16
MOOTTORITIETÄ TURKUUN VUONNA 2008 Meillä oli ilo kuulla Tieyhtiö Ykköstie Oy:n toimitusjohtajan Tom Schmidtin esitys rakenteilla olevan Tom Schmidt Lohja-Muurla moottoritieprojektista. Hän toimii samalla myös Nelostie-projektin toimitusjohtajana. Siksi koko päivä olikin kulunut Lahdessa. Kyseessä on kansainvälinen yhteys. Puhutaan Pohjolan kolmiosta, jonka kärkiä ovat lännessä Kööpenhamina ja Oslo. Samaan kolmioon kuuluvat Tukholma, Turku, Helsinki ja lopulta kärkenä Pietari. Tieyhteys yhdistää EU:n ja Venäjän. Liikennemäärän arvioidaan olevan vuonna 2020 noin 15 000-20 000 autoa vuorokaudessa. Moottoritie vaalimaalle voisi olla valmis vuonna 2015? Hankkeen historia on mielenkiintoinen. Tarjouskilpailu alkoi esivalinnalla. Kisan voitti Tieyhtiö Ykköstie Oy, koska se pystyi tarjoamaan lyhimmän rakennusajan kokonaistaloudellisesti edullisimpaan hintaan. Syynä tähän on hyvä tunnelinrakennustaito. Valmisteluvaihetta kuvaa alla oleva luettelo. Esivalinta heinäkuu 2004 Bouygues ja Kesälahden Maansiirto, Cintra ja SRV Teräsbetoni, Tieliikelaitos ja YIT, Tieyhtiö Ykköstie Oy, Vinci Tarjous maaliskuu 2005 Cintra, Tieliikelaitos-YIT, Tieyhtiö Ykköstie Oy Hankintapäätös kesäkuu 2005 Tieyhtiö Ykköstie Oy Sopimus lokakuu 2005 E18 Muurla-Lohja numeroina Pituus 51,3 km Liittymiä 8 kpl Siltoja 76 kpl Kaksoistunneleita 7 kpl / 5,2 km 17
Muurla Lohja-moottoritie toteutetaan julkisen ja yksityisen sektorin välisenä elinkaarihankkeena, jonka kokonaisarvo on noin 638 miljoonaa euroa, josta rakentamisen osuus on n. 300 miljoonaa euroa. Elinkaarimalli on suomalainen sovellus julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvasta Public Private Partnership (PPP) -mallista. Tiehallinto ostaa palveluntuottajalta, Tieyhtiö Ykköstie Oy:ltä, tien suunnittelun, rakentamisen ja kunnossapidon vuoteen 2029 asti. Tien valmistuttua tiehallinto maksaa vuosittaisesta ylläpidosta ns. palvelumaksun. Palvelumaksu perustuu tien käytettävyyteen. Remontit tehdään yöaikaan, koska päiväaikaisista haitoista joudutaan maksamaan sakkoa. Tieyhtiö Ykköstie vastaa myös hankkeen rahoittamisesta. Se tekee rakentamista ja ylläpitoa koskevat sopimukset Skanska Tekran ja Lemconin muodostamien työyhteenliittymien kanssa (TYLE 18). Tunnelit muodostavat kolmasosan tien 300 miljoonan euron rakentamiskustannuksista. Jos tie olisi tehty10 vuotta sitten, ei luonnonsuojelullisilla arvoilla olisi ollut nykyistä merkitystä, eikä tunneleita olisi tehty. Niiden tilalle olisi tullut avoleikkauksia. Tunneleista on kalleudesta huolimatta paljon hyötyä. Eläinten kulkureitit säilyvät luonnollisina samoin kyseisten alueiden luontoarvo. Esimerkiksi Karnaisten korpi säästyy koskemattomana. Tunnelien vuoksi sinne ei juuri kuulu liikenteen melukaan. Tunnelien massat käytetään massanvaihtoon. Koska niistä tulee avoleikkausta vähemmän kiveä, saavutetaan helpommin massatasapaino. Tunnelin kuluista puolet menee louhintaan ja puolet muihin rakenteisiin. Kireän aikataulun vuoksi kolme jumboa lisättiin parhaimmillaan kuuteen. Laitteiden valmistajat ovat Tamrock ja Atlas Copco. Jyhkeille koneille on annettu naisten nimet. Karnaisten tunnelia tehdään sekä idästä että lännestä. Suomalaiset tunkeutuvat kallioon idästä ja slovakialaiset puolestaan lännestä. 18
Tunneleihin tulee sisärakenteet, spriklerit, tuuletus ja turvakäytävät 250 metrin välein. Tunneleissa nopeusrajoitus on100 km tunnissa. Valaistus on kova haaste, koska tunnelissa ei saa olla liian pimeä eikä kuljettaja saa häikäistyä tunnelista ulos tullessaan. Riistatunneleita tälle pätkälle tulee yksi. Se on samanlainen, kuin Lohjanharjun osuudelle on jo rakennettu. Liikenteelle tie on määrä avata marraskuun 15 päivänä 2008. - pentti kuosmanen - 19
ISÄNNÖITSIJÄN ILOT JA SURUT Viikkokokous 16.11.2006 Timo Mustalahti Länsi-Uudenmaan Isännöintipalvelusta oli vieraanamme kertomassa työstään taloyhtiöiden isännöitsijänä. Taloyhtiöiden isännöinti on tänä päivänä pääosin ammatti-isännöitsijöiden suorittamaa palvelua. Isännöitsijä on taloyhtiön toimitusjohtaja, joka vastaa kiinteistön hoitoon liittyvistä asioista hallituksen alaisena ja hallitus taas toimii yhtiökokouksessa päätettyjen suuntaviivojen mukaisesti. Taloyhtiön osakas juridisesti katsoen omistaa taloyhtiön osakkeita, jotka oikeuttavat tietyn huoneiston hallintaan ts. asumiseen. Kiinteistön ylläpitoon tarvittavat varat kerätään osakkailta hoitovastikkeina, vesimaksuina ja muina käyttökorvauksina. Vuosittaisessa yhtiökokouksessa päätetään vastikkeiden suuruudesta ja niiden käytöstä esim. kiinteistön kuntoa kohottaviin korjauksiin, jotka saattavat olla suuriakin menoeriä, jos uusitaan esim. vesi- ja viemärijärjestelmiä, ikkunoita ja muita peruskorjauksen luonteisia töitä. Kiinteistökannassamme on tällä hetkellä huomattava määrä tarpeita peruskorjauksiin ja tässä on taloyhtiöiden hallituksilla ja isännöitsijällä työsarkaa. Osakkailla toivoisi Timo Mustalahti olevan nykyistä enemmän kiinnostusta osaomistamansa rakennuksen kunnon ja samalla myös arvon säilyttämiseen. Taloyhtiöiden hallituksiin on usein vaikea saada jäseniä ja varsinkin iäkkäämmillä jäsenillä ei usein ole halua korjausten tekemiseen. Silloin kun halutaan säilyttää rakennuksen arvo ja suorittaa tarvittavat korjaukset on syytä laatia kuntokartoitus ja sen määrittelemän kiireysjärjestyksen mukaan tehdä suunnitelma suoritettavista töistä ja niiden kustannuksista. Isännöitsijää nämä korjaukset luonnollisesti työllistävät melkoisesti, vaikka syytä on suurempiin korjauksiin valita rakennusalan ammattilainen valvojaksi. Keskustelua käytiin talonmies vai huoltoyhtiö kiinteistön hoitoon? Timo Mustalahti totesi, että tietysti mahdollisuuksia on palkata täysiaikainen talonmies usean kiinteistön yhteistyönä. Ongelmaksi tulevat vapaiden järjestämiset ja lisäksi työ vaatii tiettyä luonnetta. Timo Mustalahden näkemys asiasta oli se, että huoltoyhtiöt säilyvät kiinteistöjen hoitajina. Isännöitsijän työ on sen kaltaista, että isännöitsijän puoleen käännyttäessä on useimmiten jotain negatiivista kerrottavaa ja kiitosta suoritetusta työstä saa harvoin. Timo Mustalahti muisti saaneensa kerran kiitosta, kun oli käynyt käynnistämässä turvakytkimellä varustetun hellan eläkeläisrouvan keittiössä. 20