Ilta Täydellinen keli pyllymäkeen saisi tampattua liukkaan kourun illasta tulee aikuistenkaltainen lumisateesta runonlainen Pysäkillä mies puristaa Jallu-pulloa mietin omaa rintataskuani, pikemminkin: leikin olevani rakastunut leikin että olen yksinäinen Leikin että olen olemassa, todellisuuden hermoradalla hajareisin imuhuulin vaahteranlehdenpinnalla Leikin että olen turta, uneksin metafyysistä unta Mennään kävelylle, äkkiä niin kuin silloin kesällä kun keinuttiin silloin se oli ihan tavallista, ote nyt antaisin keinusta prinsessan ja puoli lumisadetta 1
Valokuvaaja Sinä olet suurennuslinssin takana yötaivaan äitisolu täysinäinen täyteläinen voima valo mintunvihreästä kullanpunaiseen täysi, koko maailmalle täysi valmiiksi täysi, ilman minua täysi Maalaat yökulkureille polkuja ja heistä tulee unissakävelijöitä muu valo on muovia, tussilla piirrettyä keltaista hitaasti hinaat vuorovettä katsot kun rantahiekka kiemurtelee kutituksesta lossipaalujen puu kastuu ja kuivuu vesi huljuu niihin kuin sääriin Joskus yritän olla kuin sinä avaan sylini levitän käsivarteni viereisille selkänojille tunnustelen hiljaisuuden putoamista niin että minun valoni huomataan ihmiset kääntävät kasvonsa kohti minua minä vedän vuorovettä heidän yltään Sinä olet vieras sielu, ruumiinpainoa raskaampi intohimo suutelet hiuksiani aivan kuin minä en olisi minä vaan sinun valosi heijastus Ikävä jatkuu sinun jälkeesi kuukauden 2
Valtameri Olet kirjoittanut sukeltajista jotka etsivät ruumiita Atlantin pohjasta Kun he sukeltavat keskiyöllä mereen he ajattelevat omia asioitaan meri on syvä kuin puhki palanut filmi En ole kuullut sinusta kuukausiin ajatella, valtameren pohjaa voi valaista taskulampulla ja yhtäkkiä on hohtava ihmisluu Sinä nostat ruumiin selkääsi ja ajattelet omia asioitasi 3
Epidemia Kaupungin yli oli pyyhkäissyt epidemia, basillinvihreä lohikäärme Kaikki olivat kadonneet, jalanjäljet loskassa päättyivät tyhjään Aina kysytään: kenet ottaisit autiolle saarelle? Sen sairas sisar on: ottaisiko kukaan minua? Entä jos on maailma vain autioita saaria enkä minä olekaan kapteeni Lähdin kävelemään jalanjälkiä takaperin Nyt pitäisi vallata koti ei vain toisilta jääneitä aukkoja 4
Puutarha Kuka kutsui sinut uneeni? (Neurologinen selitys. Joutsenlaulu matkalla pikkuaivojen yöhön.) Oli taas vinksahtanut Helsinki, kuumailmapallokaupunki, enemmän käveleviä runoilijoita kuin katuja, enemmän ullakkohuoneita, punatiilitehtaaseen perustettu valkeiden hoitajien sairaala Sinulla oli kukkulalla suuri koti, kukkivasta puutarhasta näimme kaupungin jonka olin tehnyt Valo oli laskevaa aurinkoa sama kuin siinä rakkausunessa, jossa kuljetaan pitkän muurin viertä (miksi auringonlasku liittyy rakkauteen?) Sitten tapasin muut naiset. He olivat kaikki jo keski-ikäisiä tietysti, kun aikaa on kulunut niin paljon vain minä en ole vanhentunut päivääkään heidän rintansa olivat kuivat ja ruskeat he olivat istuneet pitkään puutarhassasi he puhuivat kuin eivät näkisi minua sanoivat: joo, kyllä me yhä rakastellaan minäkin teeskentelin etten nähnyt minua 5
Rahattomuus Helmikuu, neljäs päivä. Olen Monopolin lähtöruudussa, olen tullut siihen numeroilla kaksi ja neljä, minulla on pieni keltainen seteli, kolme tonttia ja vuokranmaksun tuoreet haavat, edessä uusi kierros. Vastapelaaja venyttelee sormiaan. AIJAA, onks se taas mun vuoro! No mä ostan uuden hotellin tonne Bulevardille, dibbidii, tosta kolme tonnia menemään, ai kun kaunis punainen suora, yks on pikkusen vinossa, noin, sitte, heitätsä? Minä katselen punaisten vaarojen jonoa, puukkojen yötä, veren vilahdusta verkkokalvolla paloautoja ambulansseja jotka vielä hakevat minut pois, PUNAISIA HOTELLEJA pitkin Bulevardia koko kevään miksei kaupunkisuunnittelun sosiaalidemokraattinen virkamies tullut väliin! No niin, voin ehkä selvitä, voi tulla jotain kivaakin, jokin kiva Sattuma, kummitädin rahalahja tai Olet voittanut kauneuskilpailussa peri 500 mk pankista joka on avoin tarjotin välissämme miksen vain ottaisi sieltä rahaa, sitähän painetaan koko ajan lisää? tai Yhteismaa, solidaarisuutta heimohenkeä naapurin vauvoja kantoliinassa tarjottu päivällinen, kesän hajuinen makuupussi, suloinen unohdus, sillä parhaat asiat elämässä on ilmasia hei tai ehkä pääsen vankilaan lepäämään siellä saa olla kolme vuoroa rauhassa lueskella, mietiskellä, rukoilla 6
Onko tämä jokin amerikkalainen peli, libertaristit, iloiset sormen venytykset, peitetty hymy jonka peittelyn on tarkoitus näkyä ei, minua ei pelasta poliittisen historian tietämys eikä tarkkanäköisyys ihmissuhteissa Minulla on sähkölaitos, jos Vastapelaaja menee sinne voin saada tuhat kaksisataa markkaa, niillä sitten maksan itseni vankilasta kun ei sielläkään saa olla. Helmikuu, neljäs päivä. Pakko on heittää noppaa. 7
Ystävä Pitkän hiljaisuuden jälkeen sanomme yhteen ääneen: kaunis elefantti! Väsynyt ryppynahka on värjätty punaiseksi korvista roikkuvat H&M:n kultarenkaat se on hindulainen, pyhä maalasimme sen yhdessä tässä huoneessa ja meillä oli hilpeää. Olemme tunteneet niin kauan. Lähetit minulle ystävänpäiväkortin siinä oli valmiiksi painetut nallet, sydän ja allekirjoitus. Olit jo sulkenut kortin kun tuli pieni vitsi mieleen, kirjoitit taakse P.S. Minun vuoroni ruokkia se seuraavaksi, elefantti se syö kroissantteja, taikinaan leivottua ilmaa viileitä ilmataskuja kun matkustan sinua tapaamaan 8
Kalastaja Minä kalastan yhä tällä tyhjällä järvellä alla seitsemän metriä vettä, pohja puhdasta pimeyttä Hanasta laskettu allas, ei vesimittareiden kaaria niljaisia planktonin suita kuplien haukotusta keinuvia pyrstöjä edes lokkien ruumiita matkalla pohjaan Minä kalastan yhä tällä tyhjällä järvellä muut naiset ovat jo keski-ikäisiä heidän rintansa kuivat ja ruskeat minä en ole vanhentunut päivääkään rakastan yhä tällä tyhjällä järvellä rypytän sanoista laineenpintaa peittoa vedelle jonka itse laskin. 9
Kevät Ole keväälle puu anna sen kasvattaa iholle lehdet Kävele järven jäällä koiran kanssa, yhden koiran Seuraa herraskenkäistä poikaa liikennevaloissa Lähde Zürichiin appelsiini suussa sinisellä junalla, Zürichiin 10