Joensuun maaseutualueiden kehittämisohjelma

2009 2013 Joensuun maaseutualueiden kehittämisohjelma 21.11.2008

Tiivistelmä Enon ja Pyhäselän liittyessä Joensuuhun vuonna 2009 kaupungin maapinta-ala kaksinkertaistuu ja asukasmäärä kasvaa vajaalla 15 000 henkilöllä noin 72 000 asukkaaseen. Noin 96 % pinta-alasta ja neljännes väestöstä sekä yritystoimipaikoista on maaseutualueilla. Joensuussa on noin 350 maatilaa ja 3500 kesämökkiä. Liitos tuo mukanaan metsä- ja puutuoteteollisuutta sekä metalliteollisuutta. Kaupungin mahdollisuudet erityisesti puuperäisen bioenergian kehittäjänä ja käyttäjänä lisääntyvät. Sisävesistöjen ja rantojen lisääntyminen luo edellytyksiä vapaa-ajan asumiselle, mökkeilylle ja siihen perustuvalle aluemarkkinoinnille. Palvelualojen yritystoiminta lisääntyy. Aktiiviset harrastus- ja kulttuurijärjestöt sekä kylä- ja asukasyhdistykset luovat pohjan monipuoliselle, omaehtoiselle maaseudun kehittämiselle. Kuntaliitoksen hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen mukaisesti kylien ja maaseutumaisten alueiden kehittäminen huomioidaan laajentuvalle kaupungille laadittavassa erillisessä kehittämisohjelmassa. Suuntaviivat kehittämiselle on määritelty hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksessa ja seudun yleiskaavassa 2020. Käsillä oleva Joensuun maaseutualueiden kehittämisohjelma 2009 13 on kaupunkisuunnittelulautakunnan työväline, jonka avulla maaseudun kehittämistyötä toteutetaan Joensuun kaupungin alueella. Ohjelman tavoitteena on aktivoida Joensuun maaseutualueiden paikallista aloitteellisuutta ja luoda uusia toimintatapoja sekä jatkuvuutta kaupungin laaja-alaiselle maaseudun kehittämiselle. Joensuun maaseutualueiden kehittämisohjelman 2009 13 toiminta-alue kattaa kaikki laajenevan Joensuun maaseutualueet: Enon, Pyhäselän, Kiihtelysvaaran, Tuupovaaran alueet sekä Iiksenniityn ja Iiksenvaaran. Ohjelman päätoimintamuotoja ovat paikallisen kehittämistyön tukeminen, kehittämishankkeiden osarahoitus sekä alueelliset yhteistyöhankkeet. Kehittämistoiminnan painopisteitä ovat monimuotoinen yritystoiminta, asuminen ja palvelut, kulttuuri- ja harrastustoiminta sekä maisema ja ympäristö. Ohjelman perusrahoitukseen on varattu kuntaliitoksen yhdistämisavustuksesta 520 000 euroa. Valtaosin rahoitus on suunniteltu käytettävän kehittämishankkeiden osarahoituksena. Ohjelmasta ei rahoiteta kaupungin normaalia toimintaa, kuten tieja vesirakentamista, yksityisteiden ylläpitoavustuksia tai yhdistysten toimintaavustuksia. Maaseutuasioista päättää Joensuun kaupungin hallinnossa kaupunkisuunnittelulautakunta. Maaseudun kehittäminen kuuluu kaupunkisuunnitteluyksikölle. Näiden ohella maaseutuasioiden koordinointia ja kehittämistä tukee asiantuntijaelimenä maaseutuasiain neuvottelukunta. Ohjelman keskeisiä toimijoita ovat kaupungin lisäksi yhdistykset ja yritykset. Ohjelmaan voivat osallistua myös seudulliset tai maakunnalliset organisaatiot. 2

Sisältö Tiivistelmä... 2 Esipuhe... 5 1. Joensuu ja sen uudet maaseutualueet 2009... 6 1.1. Liitosalueiden peruspiirteitä... 9 1.2 Tulevan Joensuun elinkeinorakenteen näkymiä... 12 Rakennemuutos... 12 Työssäkäynti ja elinkeinorakenne... 12 Maatalous ja maaseudun yritystoiminta... 13 Teollisuustuotannon rakenne... 15 1.3. Vuoden 2009 kuntaliitoksen haasteet Joensuun maaseudulle... 16 Yhteenveto Joensuu 2009... 18 2. Joensuun maaseutualueiden kehittämisohjelma 2009 2013... 19 2.1. Ohjelmakausi, toiminta-alue ja ohjelman lähtökohdat... 19 Ohjelmakausi... 19 Toiminta-alue... 19 Ohjelman lähtökohdat... 19 2.2. Ohjelman tavoitteet ja toimintamuodot... 20 Tavoitteet... 20 Toimintamuodot... 20 2.3. Ohjelman toimijat ja painopisteet... 22 2.4. Rahoitus... 23 2.5. Ohjelman hallinto, toteutus ja maaseutuasiain koordinointi... 23 2.6. Ohjelman seuranta ja arviointi... 24 Lähteet... 25 Liite 1. Esimerkkejä paikallisesta kehittämisestä... 27 L.1.1. Mökkiläistoimikunta ja energiaosuuskunnat... 27 Enon mökkiläistoimikunta... 27 Paikalliset energiaosuuskunnat... 27 L.1.2. Paikallisten palvelujen kehittäminen... 28 Monien palvelujen pisteet ja liikkuvat palvelut... 29 Kylien tekemättömät työt näkyviksi kyläavustajat ja -talkkarit... 31 L.1.3. Kylä- ja järjestötoiminta... 32 Kyläsuunnitelmasta toimintaan... 32 Esimerkkejä kylätoiminnasta ja kylien välisestä yhteistyöstä... 33 Muita esimerkkejä paikallisesta järjestötoiminnasta... 34 Liite 2. Kokemuksia Joensuun maaseutuohjelmasta 2005 2009... 38 L.2.1. Ohjelman väliarviointi... 39 Arvioita ohjelman toteutuksen onnistumisesta... 39 Suositukset ohjelman toteutuksen kehittämiseksi... 39 Arvioita ohjelman tuloksista ja vaikutuksista... 40 Ohjelman tulosten ja vaikutusten mittaamisen vaikeuksista... 41 Suositukset ohjelman tulosten ja vaikutusten kehittämiseksi... 41 L.2.2. Kooste maaseutuohjelman hanketoiminnasta... 42 L.2.3. Toteuttajien ja muiden maaseudun toimijoiden kokemuksia ohjelmasta... 43 Maaseudun kehittämisen toimijat ja resurssit kaupunginhallinnossa... 43 Maaseutuasian neuvottelukunnan tehtävät ja kokemukset... 45 3

Liite 3. Joensuun maaseutualueiden kehittämisohjelman 2009 2013 laadintaprosessi ja aineistot... 48 Liite 4. Laajenevan Joensuun maaseutualueiden väkiluku osa-alueittain, 2002 2007... 52 Liite 5. Joensuun, Enon ja Pyhäselän suurimpia yrityksiä... 54 Liite 6. Kuntaliitoksen yhdistymisavustuksen kohdentuminen... 55 Liite 7. Joensuun maaseutualueiden kehittämis- ja markkinointiohjelman 2005 09 toteuttajat ja hankkeet... 56 Liite 8. Laajenevan Joensuun maaseutualueiden kylä- ja asukasyhdistykset 2008... 57 Liite 9. Laajenevan Joensuun maaseutualueiden kyläsuunnitelmat... 58 Taulukkoluettelo Taulukko 1. Perustunnuslukuja laajentuvasta Joensuusta... 6 Taulukko 2. Joensuun asuinalueet tyypeittäin vuonna 2009... 7 Taulukko 3. Kesämökkien määrä laajentuvan Joensuun alueella... 8 Taulukko 4. Väestön pääasiallinen toiminta laajentuvan Joensuun alueella 2006 (määrä ja %)... 12 Taulukko 5. Työllinen työvoima toimialoittain Joensuussa 2002, 2005 ja arvio 2009 13 Taulukko 6. Joensuun, Enon ja Pyhäselän maatilojen määrä ja osuudet maakunnan kaikista maatiloista pääasiallisen tuotantosuunnan mukaan... 14 Taulukko 7. Yritystoimipaikkojen määrä toimialoittain Joensuussa, Enossa ja Pyhäselässä 2006... 15 Taulukko 8. Maaseutuohjelman yleisö- ja asiantuntijatilaisuuksissa esille tulleita asioita... 17 Taulukko 9. Kehittämisohjelman 2009 2013 painopisteet... 22 Taulukko 10. Kehittämisohjelman 2009 2013 rahoitus... 23 Taulukko 11. Esimerkkejä Joensuun maaseutuohjelmasta 2005 2009 osarahoituksen saaneista järjestöjen hankkeista... 43 Taulukko 12 Joensuun kaupungin maaseutuasiain neuvottelukunnan jäsenet... 46 Taulukko 13 Yhteenveto maaseutuasiain neuvottelukunnan käsittelemistä asioista. 46 Kuvaluettelo Kuva 1. Joensuun kylät ja taajamat 2009... 8 Kuva 2. Joensuun kaupungin sekä Enon ja Pyhäselän teolliset työpaikat toimialoittain 2007... 16 Kuva 3. Maaseutuasiain organisaatiokaavio Joensuun kaupungin hallinnossa... 24 Takakannen kuvat: Joensuun seudun Leader ry:n kuva-arkisto, Esko Lehto ja Jukka Oksa. 4

Esipuhe Joensuun, Enon ja Pyhäselän kuntaliitoksen myötä Joensuun maaseutualueet laajenevat. Liitos tuo mukanaan uusia kehittämismahdollisuuksia, vireitä yhdistyksiä sekä liikunta- ja kulttuuritoimintaa. Joensuussa on toteutettu vuodesta 2005 lähtien maaseutualueiden kehittämis- ja markkinointiohjelmaa. Kokemukset ohjelman toiminnasta ovat sekä ulkopuolisen väliarvioitsijan että ohjelman toimijoiden mukaan valtaosin myönteisiä. Vuoden 2009 kuntaliitoksen jälkeen maaseutuasioiden kehittämisestä päättää kaupunkisuunnittelulautakunta, jonka työkaluksi käsillä oleva Joensuun maaseutualueiden kehittämisohjelma 2009 2013 on tarkoitettu. Joensuussa on myös toiminut vuodesta 2005 saakka maaseutuasiain neuvottelukunta, jonka tehtävänä on muun muassa hallintosektorien maaseutua koskevan toiminnan koordinointi ja aloitteiden tekeminen. Maaseutuasiain neuvottelukunnan parhaana antina on viime vuosina pidetty sitä, että kaupungin laajan maaseutualueen kehittämisestä kiinnostuneilla asukkailla ja järjestöillä on ollut oma neuvoa-antava toimielimensä kaupungin hallinnossa. Samalla kaupunginhallinto on oppinut tuntemaan maaseudun kehittämisen keskeiset toimijat ja niiden muodostamat verkostot. Joensuun maaseutualueiden kehittämisohjelma 2009 2013 on toimeksiannon mukaisesti laadittu aiemman ohjelman hyvien kokemusten pohjalle. Näitä ja maaseudun hyviä kehittämisen käytäntöjä sekä esimerkkejä järjestötoiminnasta on esitelty ohjelma-asiakirjan liitteissä. Ohjelmassa määritellään kuntaliitosavustuksesta maaseutualueiden kehittämiseen suunnattujen varojen käytön painopisteet. Kehittämisohjelman laatimisen yhteydessä järjestettiin syksyllä 2008 avoimia keskustelutilaisuuksia ja asiantuntijaseminaari sekä kerättiin laajalti aineistoa paikallisen kehittämisen käytännöistä ja toimijoiden kokemuksista. Ohjelman luonnoksesta pyydettiin ja saatiin myös runsaasti lausuntoja maaseudun kehittämisen asiantuntijaorganisaatioilta ja järjestöiltä. Ohjelma tarjoaa maaseutuyrittäjille mahdollisuuden kehittää toimintojaan ja parantaa elinolojaan yhdessä muiden maaseudun asukkaiden kanssa. Osaltaan Joensuun maaseutualueiden kehittämisohjelma 2009 2013 täydentää muita maaseudun kehittämisohjelmia. Ohjelman on Joensuun kaupungin toimeksiannosta valmistellut Joensuun yliopiston Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatian työryhmä, johon ovat kuuluneet Esko Lehto, Timo Lautanen, Jukka Sihvonen, Pasi Saukkonen ja Jukka Oksa. Joensuun kaupungin puolesta työtä on ohjannut ohjausryhmä, johon ovat kuuluneet kuntaliitoksen työvaliokunta, liitoskuntien maaseutusihteerit sekä Joensuun kaupungin kaavoitustoimen, Josek Oy:n ja Pohjois-Karjalan Kylät ry:n edustajat. Ohjausryhmään ovat kuuluneet puheenjohtajina Pekka Kukkonen ja Hannes Rossi sekä jäseninä Seppo Eskelinen, Juhani Meriläinen, Matti Tohkanen, Jere Penttilä, Juhani Rouvinen, Aaro Piipponen, Teuvo Hirvonen, Teppo Leppänen, Juha-Pekka Vartiainen, Pekka Nuutinen ja Matti Mäkelä. 5

1. Joensuu ja sen uudet maaseutualueet 2009 Enon, Pyhäselän ja Joensuun liitoksessa vuonna 2009 kaupungin maapinta-ala kaksinkertaistuu ja asukasmäärä kasvaa vajaalla 15 000 henkilöllä (taulukko 1). Näin syntyy 72 000 asukkaan kaupunki, mikä oikeuttaa Suomen kuntien asukasluvun sijalle 12. Väestöennustelaskelman 1 mukaan laajentuvan Joensuun väkiluku kehittyy positiivisesti vuoteen 2015 asti, jonka jälkeen kasvu laantuu. Uusista liitosalueista ikärakenteeltaan nuorekkaalle Pyhäselälle laskelmat osoittavat väestömäärän kasvua, kun taas Enon alueen negatiivisen väestökehityksen ennustetaan jatkuvan. Taulukko 1. Perustunnuslukuja laajentuvasta Joensuusta Joensuu Eno Pyhäselkä Yhteensä Asukasluku 31.12.2007 57 677 6 653 7 775 72 105 Asukasluvun muutos 2005-2007, % -0,3-1,6 1,4-0,3 Väestöennuste 2015 (trendilaskelma) 58 327 6 459 8 306 73 092 Maapinta-ala, km 2 1171 937 273 2381 Sisävesiä, km 2 141 151 78 370 Koko pinta-ala, km 2 1312 1088 351 2751 Rantaviivan pituus, km 1693 * 1 417 321 3 431 Asukastiheys 2008 (asukkaita/maakm 2 ) 49 7 28 30 Taajama-aste 31.12.2005, % 95 63 57 88 Ikärakenne 31.12.2007, % 0-14v 15 15 23 16 15-64v 69 63 65 68 65-16 22 12 16 * ml. Kiihtelysvaara (712 km) ja Tuupovaara (864 km) Taulukon luvut perustuvat ohjelman laadintahetkellä tuoreimpiin saatavilla oleviin tietoihin. Lähteet: Maanmittauslaitos (pinta-alat), Suomen ympäristökeskus (rantaviivan pituus), Tilastokeskus (muut) Kuntaliitoksissa Joensuuhun on liittynyt laajoja maaseutualueita. Ennen Kiihtelysvaaran, Tuupovaaran ja Joensuun kuntaliitosta vuonna 2005 Joensuun kaupungin asukkaat olivat pääosin sijoittuneet ydinkaupunkialueelle. Ainoastaan noin prosentti joensuulaista asui haja-asutusalueella. Vuoden 2005 liitoksen jälkeen kaupungin maapinta-ala kymmenkertaistui ja väestömäärä kasvoi kymmenisen prosenttia (vajaalla 5000 henkilöllä). Vuonna 2009 taajama-aste alenee edelleen 95 prosentista 88 prosenttiin. Joensuun maaseutuohjelma-alueet 2 kattavat vuoden 2009 alussa jo noin 96 prosenttia kaupungin pinta-alasta ja niillä asuu noin 27 prosenttia kaupungin asukkaista eli noin 19 500 henkilöä (väestön kehitys osa-alueittain 2002 2007, ks. liite 4). Tämä vaikuttaa myös kaupungin imagoon ja heijastuu koko sen toiminnassa. Joensuun asuinalueet on lueteltu taulukossa 2 (Ahola 2007). Kaupungin läheisellä maaseudulla sijaitsee 20 kylää ja harvaan asutulla maaseudulla 39 kylää. Lisäksi 1 Demografinen trendilaskelma, jossa väestöennusteen perusväkilukuina ovat vuoden 2006 lopun kuntakohtaiset väkiluvut. Laskelma osoittaa, mikä olisi alueen tuleva väestö, jos viime vuosien väestönkehitys jatkuisi samanlaisena. Laskelmissa on huomioitu syntyvyys, kuolevuus, kuntien välinen muuttoliike ja siirtolaisuus. 2 Kiihtelysvaara, Tuupovaara, Iiksenniitty, Iiksenvaara, Eno, Pyhäselkä 6

Joensuun maaseutualueilla on kahdeksan taajamaa. Kylien ja taajamien sijainti kartalla on esitetty kuvassa 1. Taulukko 2. Joensuun asuinalueet tyypeittäin vuonna 2009 Joensuu Eno Pyhäselkä Ydinkaupunki keskustan kaupungiosat Kaupungin läheinen maaseutu Alavi Louhioja Haavanpää Heinävaara Honkavaara Iiksenniitty Kumpu Rasivaara Iiksenvaara Mulo Keskijärvi Röksä Niittylahti Särkivaara Niva Tervasuo Ohvana Rauansalo Suurkangas Rekivaara Savikko Suhmura Vehkapuro Maaseututaajamat Heinävaaran keskikylä Eno kk. Hammaslahti (kk = kirkonkylä) Kiihtelysvaara kk. Uimaharju Reijola Kovero Tuupovaara kk. Harvaan asuttu maaseutu Eimisjärvi Ahveninen Haapaloso Haapalahti Heinäaho Karhunsalo Herajärvi Kuisma Hoilola Luhtapohja Huhtilampi Majoinvaara Hyypiä Pahkavaara Kinnasniemi Palovaara Kokinvaara Paukkaja Konnunniemi Pirttivaara Luutalahti Revonkylä Mannervaara Sarvinki Murtojärvi Savivaara Mäkrä Siikavaara Oskola Ukkola Palo Pirttijärvi Raatevaara Ruhovaara Saarivaara Sonkajanranta Uskali Viesimo Öllölä Tyypittely perustuu raporttiin Ahola (2007): Joensuun seudun kylät 7

Kuva 1. Joensuun kylät ja taajamat 2009 ( Joensuun kaupunki 2008) Erityisesti uuden Joensuun vapaa-ajan asumisen, aluemarkkinoinnin ja matkailun kannalta merkittävä asia on se, että sisävesien määrä ja rantaviivan pituus yli kaksinkertaistuvat. Joensuun kaupungin hallinnollinen alue laajenee etelän ja erityisesti pohjoisen suuntaan. Jatkossa Joensuu ulottuu kahden suuren Saimaan latvavesijärven Pyhäselän ja Pielisen välille, joita Pielisjoki yhdistää. Taulukko 3. Kesämökkien määrä laajentuvan Joensuun alueella Joensuu Eno Pyhäselkä Yhteensä Kesämökit 2007, lkm 1714 1195 640 3549 Kesämökkejä 1000 asukasta kohti 30 180 82 49 Lähde: Tilastokeskus 8

Joensuun kaupungista tulee kuntaliitoksen jälkeen maakunnan suurin vapaa-ajan asumisen kunta noin 3550 kesämökillään (taulukko 3). Se ohittaa selvästi seuraavina tulevat Liperin (n. 2800 mökkiä) ja Lieksan (n. 2500 mökkiä). Myös koko Itä-Suomen mittakaavassa Joensuu on jatkossa merkittävä mökkikunta: se sijoittuu mökkien määrällä Mikkelin, Kuopion, Mäntyharjun, Savonlinnan ja Kangasniemen jälkeen kuudenneksi. 1.1. Liitosalueiden peruspiirteitä Eno uusiutuvia luonnonvaroja ja ranta-asutusta 3 Eno sijaitsee keskellä Pohjois-Karjalaa puolen tunnin ajomatkan päässä Joensuusta pohjoiseen. Enoon tullaan maanteitse viidestä suunnasta. Rautateitse Enoon pääsee pohjoisesta ja etelästä, tai vesitse Pielisjokea pitkin. Lähin lentokenttä on Joensuun lentoasema Onttolassa 45 kilometriä Enon kirkonkylältä. Helsinkiin pääsee Enosta parhaimmillaan vajaassa kahdessa tunnissa. Enossa on kaksi taajamaa. Kirkonkylä (Kaltimo) on hallinnollinen keskus julkisine palveluineen. Uimaharju on metsäteollisuusyhdyskunta. Kirkonkylässä asukkaita on noin 2200 ja Uimaharjussa vajaat 1500. Lisäksi Enossa on 16 kylää, joista suurin osa on alle 200 asukkaan harvaan asutun maaseudun kyliä (liite 9). Enossa Pielinen puristuu ympäröivien vaarojen välissä Pielisjoeksi. Pielisjoki on nykyisin Suomen vilkkain sisävesien tavaraväylä lähinnä uiton ansiosta. Retkeilymaastot ovat vaihtelevia ja korkeuserot ovat suuria. Eno on tunnettu Ahvenisesta, joka on portti Pieliselle. Enon historiaa Historialliset varmat tiedot asutuksesta löytyvät 1500-luvulta. Enossa oli tuolloin yli 20 taloa. Eno kuului vuoteen 1858 saakka laajaan Ilomantsin pitäjään. Seurakunnallinen ero Ilomantsista toteutui vuonna 1857, jolloin muodostettiin itsenäinen Enon seurakunta. Varsinainen kunta perustettiin vuonna 1871, jolloin aloitti toimintansa "kuntahallitus". Pielisjoki on aina vaikuttanut ratkaisevasti enolaisten elämään. Se oli merkittävä kulkuväylä ja sen runsaat lohisaaliit tarjosivat elannon monelle pitäjäläiselle. Teollisuuden tulo Enoon perustui Pielisjoen koskiin ja hyviin uittoreitteihin. Pielisjoki antoi nimensä myös koko pitäjälle, sillä eno tarkoittaa äidin veljen lisäksi myös suurta jokea, virtaa ja pääväylää. Enon elinkeinoperinteet ovat pitkälti puunjalostuksessa. Pielisjoen rannoilla on parhaimmillaan ollut useita sahoja ja erilaisia puun jatkojalostukseen liittyviä tuotantolaitoksia. Tunnetuimpia näistä olivat vuosisadanvaihteen jälkeen toimineet Kaltimon Puuhiomo ja Kaltimon Pahvitehdas. Enon asuntokanta on pientalovaltaista. Vesistön läheisyys ja omarantaiset tontit vetävät uusia rakentajia kuntaan. Enossa asutaan tiiviisti taajamissa, väljemmin kylien keskustoissa tai haja-asutusalueella maaseudun rauhassa. Taajamissa on 3 Lähteet: Enon kunta, Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2007 2010. 9

viihtyisiä kerros- ja rivitaloasuntoja; omakotitaloja ja vapaita tontteja löytyy eri puolilta kuntaa. Pielisjoen rannalla ja Ahvenisella Pielisen rannalla on tarjolla omarantaisia tontteja. Kehittyvä Laukkalansaaren alue tarjoaa luonnonkauniin asuinpaikan. Louhioja on lähellä palveluja ja sieltä on hyvät kulkuyhteydet kaupunkikeskustaan. Alueen teollisuus on keskittynyt Uimaharjuun, missä on yli 500 puunkäsittelyyn ja - jalostukseen liittyvää työpaikkaa. Suurin yksityinen työllistäjä on Stora Enson Enocellin sellutehdas. Muita huomattavia yksityisiä työnantajia ovat Stora Enso Timber Ltd:n Uimaharjun saha, Fortek Oy, Mantsinen Group Ltd Oy ja Kirjapaino Koliprint Oy. Enon kunnan internet-sivuston pääkuva 2008. Strategiassaan Eno painottaa aluettaan asuin- ja mökkeilykuntana sekä uusiutuvien luonnonvarojen käytön kehittäjänä. Enon tulevaisuus teollisuuden työpaikoissa perustuu suurelta osin puuhun ja sen jatkojalostukseen. Uudet työpaikat löytyvät suurelta osin palvelualoilta, jotka käsittivät noin puolet Enon kunnan työpaikoista. Noin viidennes Enon alueen työllisistä (392 henkilöä) kävi vuonna 2006 työssä Joensuussa. Pyhäselkä vahvuuksina sijainti, puun jatkojalostus ja lasten suuri määrä 4 Pyhäselkä on kokonaan kaupungin läheistä maaseutua. Sen kummassakin taajamassa, Reijolassa ja Hammaslahdessa, on noin 2000 asukasta. Alue on hyvien liikenneväylien varrella ja helposti saavutettava. Hammaslahdesta on matkaa Joensuun keskustaan 25 km ja lentokentälle 35 km. Reijolasta on kahdeksan kilometriä Joensuun keskustaan. Pyhäselän läpi kulkee valtatie 6 (vanha nimitys Karjalan pikatie) ja Karjalan rata. Henkilöjunaliikenne ei enää pysähdy Hammaslahdessa. Valtatie 6 Niittylahti Reijola ohitustien rakentaminen on ollut alueella viime vuosien merkittävä rakennushanke. Se vaikuttaa Reijolan alueen maankäyttöön ja mahdollistaa tällä alueella tärkeiden hankkeiden eteenpäin viemistä. Ohitustie lisää myös alueen eteläisten osien houkuttelevuutta asuinalueena. Pyhäselkä on nimensä mukaisesti Pyhäselkä-järven rannalla. Pyhäselän Niittylahdessa sijaitsee entinen Pohjois-Karjalan kansanopisto. Nykyisin opisto palvelee humanististen alojen ammattikorkeakouluna. Pyhäselkä on ollut viime vuosina väestökasvualuetta. Vuonna 2007 kunnan väkiluku oli vajaat 7800. Vuosina 2004 2007 väestökasvu on olut yhteensä lähes 400 henkilöä. Vuonna 2007 väestönlisäys perustui syntyneiden enemmyyteen. Lähtö- ja tulomuutto olivat samansuuruiset. 4 Lähteet: Pyhäselän kunta 2008, Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma, Mähönen 2006, Tuominen 2006. 10

Pyhäselkä on kokonaan kaupungin läheistä maaseutua. Reijolan ja Hammaslahden taajamien ja kylämäisten asutusten rinnalla asuinalueena erottuu Niittylahden opiston läheisyyteen 2000-luvulla rakennettu omakotitalo-asutus. Pyhäselän rekisteröityneet kylät ja asukasyhdistykset on lueteltu liitteessä 8. Kylistä asukasmäärältään suurimpia ovat Savikko, Suhmura ja Niittylahti. Pyhäselkä ja Niittylahden opisto - historiaa Alueen asutuksesta kertovat vanhimmat löydöt lienevät kuitenkin jo kivikaudelta, 4200 2800 ekr. Pyhäselän kunta syntyi 1925 alueen erotessa Kiihtelysvaarasta. Oma seurakunta Pyhäselkään oli syntynyt senaatin päätöksellä jo vuonna 1911. Alueellisesti Pyhäselkään kuuluivat kantakylät Hammaslahti, Voudinkylä ja Mulo. Asukkaita Pyhäselkään jäi noin 4000 henkeä, jotka olivat pääosin Ruotsin vallan aikana sinne muuttaneita savolaisia. --- Pohjois-Karjalan kansanopisto perustettiin aluksi Kontiolahdelle 1895, josta se siirtyi vuonna 1902 Niittylahteen. Opiston siirtyminen Niittylahteen antoi paremmat mahdollisuudet maatalouden opetukseen. Isäntä- ja emäntäkoulun rinnalle perustettiin vuonna 1905 maatalouskoulu, jossa annettiin tietopuolista ja käytännön koulutusta maatalouden eri aineissa. Niittylahdessa toimi myös yksityinen puutarhakoulu, josta valmistui vuosina 1899 1918 noin 100 puutarhuria. Vuonna 1926 tulipalossa tuhoutuneen rakennuksen tilalle valmistui vuonna 1928 kivinen koulutalo. Nykyisin Niittylahden opistossa toimii valtakunnallisen Humanistisen ammattikorkeakoulun Joensuun kampus, josta valmistuu nuoriso- ja sosiaalialan osaajia. Teollisten työpaikkojen määrä oli vuoden 2007 lopussa vajaat 300. Alueella sijaitsee puun jatkojalostukseen perustuva Koivulaakso. Pyhäselän suurimpia yrityksiä ovat Rakennustempo Oy, Karelia Ikkuna Oy sekä Kaivospuu Oy. Työttömyysaste oli vuonna 2007 reilut 11 %, mikä on hieman alhaisempi kuin maakunnassa keskimäärin. Yli 40 % Pyhäselän työllisistä käy työssä Joensuussa. Pyhäselän kunnan internet-sivuston pääkuva 2008. www.pyhaselka.fi Alueen kilpailukyvyn kannalta on merkittävää sijainti maakuntakeskus Joensuun lähellä, puun jatkojalostustoiminta ja lapsirikkaus. Alueella on harvinainen imagoarvo: Pyhäselän kunta oli Itä-Suomen lapsirikkain kunta. 11

1.2 Tulevan Joensuun elinkeinorakenteen näkymiä Rakennemuutos Talouden rakennemuutos on viime vuosina kiihtynyt ja ulottanut vaikutuksia myös Joensuun seudulle. Tämän ns. globalisaation kolmannen aallon tunnusomaisia piirteitä ovat äkillisyys, ennakoimattomuus sekä se, että muutokset koskevat toimialojen sijasta yksittäisiä yrityksiä ja työntekijöiden toimenkuvia 5. Joensuun seudun muovi- ja metalliklusterin rakenteet joutuivat koetukselle vuonna 2007, kun seudun suurin muovialan yritys, Perlos Oyj, teki päätöksen lopettaa toimintansa Pohjois-Karjalassa. Perloksen tuotannon alasajon seuraukset olivat mittavat. Työpaikkamenetys oli lähes 2000 henkilötyövuotta kerrannaisvaikutuksineen. Perloksen tapauksen seurauksena seudun työpaikkarakenne on ollut pakotettu monipuolistumaan ja sen myötävaikutuksesta myös pienyritysten määrä on kasvanut. Muoviteknologiaan alueella kehittyneelle osaamiselle etsitään edelleen tuottavampia käyttökohteita. Enon ja Pyhäselän liittyminen Joensuuhun monipuolistaa Joensuun elinkeinopohjaa ja parantaa kaupungin mahdollisuuksia sopeutua rakennemuutokseen. Seutua koettelee myös metsäsektorin rakennemuutos, jonka taustavoimat ovat osaksi erilaisia kuin edellä kuvatussa tapauksessa. Metsäsektorin muutosta kiihdyttävät kansainvälinen alan ylikapasiteetti ja itäisessä Suomessa erityisesti puuntuonnin vähentyminen Venäjältä. Työssäkäynti ja elinkeinorakenne Kuntaliitoksen seurauksena työllisen työvoiman määrä Joensuussa kasvaa vuoden 2006 tietojen pohjalta lähes 5.400 henkilöllä noin 28.800 työlliseen (taulukko 4). Vuoden 2006 jälkeen työllisyyskehitys on kuitenkin heikentynyt. Liitoskunnat ovat olleet pitkään Joensuun työssäkäyntialuetta, joten kuntien välinen pendelöinti muuttuu kunnan sisäiseksi työssäkäynniksi. Ennen kuntaliitosta Enon työllisistä vajaat 20 % (400 henkilöä) ja Pyhäselän työllisistä yli 40 % (1400 henkilöä) käy päivittäin työssä eli pendelöi Joensuussa. Taulukko 4. Väestön pääasiallinen toiminta laajentuvan Joensuun alueella 2006 (määrä ja %) Joensuu Eno Pyhäselkä Yhteensä Määrä % Määrä % Määrä % Määrä % Työvoima 27 568 48 2 777 41 3 608 47 33 953 47 Työllinen työvoima 23 470 41 2 215 33 3 159 41 28 844 40 Työtön työvoima 4 098 7 562 8 449 6 5 109 7 Työvoiman ulkopuolella 30 229 52 3 944 59 4 127 53 38 300 53 0-14 vuotiaat 8 621 15 975 15 1 829 24 11 425 16 Opiskelijat, koululaiset 7 286 13 522 8 659 9 8 467 12 Eläkeläiset 12 548 22 2 139 32 1 384 18 16 071 22 Muu 1 774 3 308 5 255 3 2 337 3 Yhteensä 57 797 100 6 721 100 7 735 100 72 253 100 Lähde: Tilastokeskus 5 Ks. esim. Baldwin, 2006. 12

Vuoden 2009 kuntaliitos merkitsee Joensuun elinkeinorakenteen monipuolistumista (ks. taulukko 5). Kuntaliitoksen mukana Joensuuhun tulee runsaasti maa- ja metsätaloutta, kaivostoimintaa ja louhintaa sekä teollisuutta. Suhteellisesti suurin muutos on alkutuotannossa. Enossa joka kymmenes työskenteli maa- ja metsätaloudessa vuonna 2005. Kaikkiaan laajentuvassa Joensuussa tulee olemaan vuonna 2009 noin 800 maa- ja metsätalouden työpaikkaa, mikä on noin kolme prosenttia kaikista kaupungin työpaikoista. Taulukko 5. Työllinen työvoima toimialoittain Joensuussa 2002, 2006 ja arvio 2009 6 2002 2006 2009* Toimiala Määrä % Määrä % Määrä % (A-B) Maa- ja metsätalous 168 0,8 412 1,8 790 2,7 (C) Kaivostoiminta ja louhinta 25 0,1 29 0,1 45 0,2 (D) Teollisuus 3 627 17,4 4 082 17,4 5 243 18,2 (E) Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto 190 0,9 131 0,6 155 0,5 (F) Rakentaminen 941 4,5 1 366 5,8 1 880 6,5 (G-H) Kauppa, majoitus- ja rav.toim. 3 033 14,6 3 321 14,1 3 958 13,7 (I) Kuljetus, varastointi ja tietoliik. 1 352 6,5 1 332 5,7 1 749 6,1 (J-K) Rahoitus-, vakuutus-, ym. toim. 2 406 11,6 3 029 12,9 3 432 11,9 (L-Q) Yhteiskunnalliset palvelut 8 637 41,5 9 571 40,8 11 324 39,3 Toimiala tuntematon 428 2,1 197 0,8 268 0,9 Yhteensä 20 807 100,0 23 470 100,0 28 844 100,0 * yhdistetty Joensuun, Enon ja Pyhäselän luvut vuodelta 2006. Lähde: Tilastokeskus 2008. Maatalous ja maaseudun yritystoiminta Maatilojen määrä Joensuun kaupungin alueella on merkittävästi lisääntynyt kuntaliitosten seurauksena. Vuonna 2005 tilojen määrä kasvoi paristakymmenestä tilasta noin 150 tilaan ja vuonna 2009 niitä on arviolta jo lähes 350 kappaletta (12 % kaikista maakunnan maatiloista). Yksin Pyhäselässä on noin 120 aktiivimaatilaa, joista merkittävä osa on maitotiloja. Joensuusta tulee maakunnan toiseksi suurin maatalouskunta Liperin jälkeen. Usean tuotantosuunnan kohdalla tiloista yli 10 prosenttia on Joensuussa. (taulukko 6). Esimerkiksi hevostalouden runsaasta 100 tilasta Joensuussa on joka viides ja lypsykarjatalouksista joka kymmenes. Joensuussa on peltomaata 7 vuoden 2009 alusta noin 8 700 hehtaaria, mikä on likimain kymmenesosa koko maakunnan peltoalasta. Maaseutuviranomaisten arvioiden mukaan noin puolet tilojen tuloista muodostuu erilaisista tuista. Pyhäselkään tulee erilaisina maataloustukina 4 miljoonaa vuodessa, Joensuuhun 2,5 milj. ja Enoon 1,6 milj.. Yhteensä tulevan Joensuun maatilat saavat siis lähes kuntaliitoksen yhdistymisavustuksen verran (8 milj. ) vuodessa valtion ja EU:n maataloustukia. 6 Perustuvat ohjelman laadintahetkellä tuoreimpiin saatavilla oleviin tietoihin. 7 Sisältää pellon ja puutarhan. On tilastoissa maatalousmaan kokonaisala, josta on vähennetty kasvihuoneviljelyyn käytetty ala ja käytössä olevan luonnonniityn ja -laitumen sekä laidunnetun hakamaan ala. Sisältää myös hoidetun viljelemättömän pellon ja kesannon. 13

Taulukko 6. Joensuun, Enon ja Pyhäselän maatilojen määrä ja osuudet maakunnan kaikista maatiloista pääasiallisen tuotantosuunnan mukaan Maatilojen määrä, kpl Tuotantosuunta Joensuu Eno Pyhäselkä Yhteensä Pohjois- Karjala Joensuun, Enon ja Pyhäselän osuus, % Lypsykarjatalous 41 28 41 110 959 11 Muu nautakarjatalous 13 10 10 33 298 11 Sikatalous 0 0.... 38 0 Siipikarjatalous.... 0.. 15.. Lammas- ja vuohitalous.. 0.... 37.. Hevostalous 10 6 6 22 107 21 Viljanviljely 19 2 36 57 569 10 Erikoiskasvintuotanto 3.. 0.. 25.. Puutarhakasvien viljely 4 6 3 13 120 11 Muu kasvintuotanto 42 18 21 81 551 15 Muu tuontato.... 3.. 55.. Yhteensä 137 74 123 334 2774 12.. Tietoa ei julkisteta Lähde: Tike, Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus. Tarkoitetaan taloudellisesti merkittävintä tuotantosuuntaa, joka määräytyy vuoden aikana, normaalioloissa saatujen bruttotulojen perusteella. Ilmastonmuutoksen ja globalisaation vaikutuksesta luonto- ja ympäristöresurssien merkitys on lisääntymässä. Tämä luo mahdollisuuksia erityisesti uusiutuviin luonnonvaroihin perustuvalle toiminnalle sekä kaivannaistoiminnalle. Maaseudun kannalta erityisen merkittävää on bioenergian käytön lisääntyminen. Bioenergiaan liittyvästä toiminnasta voi kehittyä merkittävä maaseudun elinkeinohaara. Kehityksen kannalta on ratkaisevaa se, keskitetäänkö metsä- ja maatalousbioenergian tuotantoa suurin yksiköihin vai rakennetaanko hajautettua, paikallisiin korjuu- ja jalostusratkaisuihin perustuvaa tuotantoa. Tätä kautta syntyisi maaseutualueille uusia työpaikkoja mm. lämpö- ja metsäpalveluyrittäjyyteen. Laajentuvan Joensuun maaseutualueilla on jo esimerkkejä tämänsuuntaisesta toiminnasta: Enossa kaikki keskeiset kunnan omistamat rakennukset kirkonkylällä ja Uimaharjussa ovat Enon Energiaosuuskunnan hoitamien hakelämpölaitosten piirissä. Myös Kiihtelysvaaran ja Tuupovaaran alueilla on omat energiaosuuskunnat. Maataloudelle bioenergiassa on mahdollisuuksia sekä peltobiomassan että biokaasun tuotannossa. Myös kaivosalan investointibuumi maailmalla luo rohkaisevia kehitysnäkymiä Pohjois- Karjalan maaseudulle. Kivi- ja kaivannaisklusteri 8 työllistää Pohjois-Karjalassa jo tällä hetkellä suoraan noin 1300 henkilöä ja välillisesti noin 1100 henkilöä. Tulevan Joensuun maaseutualueilla on useita kaivoshankkeita. Toimiala on kuitenkin hyvin pääomavaltainen ja uudet kaivossuunnitelmat kärsivät kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden kriisistä ja raaka-aineiden hintojen laskusta. Kaivostoiminnan lisääntymiseen voi liittyä ristiriitaisia ekologisia ja sosiaalisia vaikutuksia. Maaseudulla on maa- ja metsätalouden sekä kaivannaistoiminnan lisäksi runsaasti myös muuta yritystoimintaa. Joensuun kaikista yritystoimintapaikoista arviolta noin 8 Sisältää turpeen noston, mineraalien kaivuun sekä betoni-, lasi- ja kivituotteiden valmistuksen. Klusterin toimipaikat sijaitsevat pääasiassa Ilomantsin, Juuan Outokummun ja Polvijärven alueilla. Suurimpia yrityksiä ovat Juuassa sijaitsevat Tulikivi Oyj ja NunnaUuni Oy. 14

neljännes tulee sijaitsemaan vuonna 2009 maaseutuohjelma-alueella (taulukko 7). Maatilojen monialaistuminen on ollut tyypillinen kehityskulku Suomessa ja erityisesti koneurakointia ja uusiutuvaa energiatuotantoa harjoittavien tilojen määrä on kasvussa. Suomen maaseudun yritystoiminnan kehittämisessä on arvioitu olevan potentiaalia erityisesti palvelutuotannossa kuten maaseutu- ja luontomatkailussa, yksityisissä hyvinvointi- ja hoivapalveluissa sekä yrityspalveluissa. Taulukko 7. Yritystoimipaikkojen määrä toimialoittain Joensuussa, Enossa ja Pyhäselässä 2006 Toimiala Joensuu Eno Pyhäselkä Yhteensä (A-B) Maa- ja metsätalous 65 28 20 113 (C) Kaivostoiminta ja louhinta 6 0 5 11 (D) Teollisuus 226 30 41 297 (E) Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto 9 5 7 21 (F) Rakentaminen 286 38 66 390 (G-H) Kauppa, majoitus- ja rav.toim. 795 56 63 914 (I) Kuljetus, varastointi ja tietoliik. 216 40 46 302 (J-K) Rahoitus-, vakuutus-, ym. toim. 662 28 41 731 (L-Q) Yhteiskunnalliset palvelut 532 32 52 616 YHTEENSÄ 2 797 257 341 3 395 Lähde: Tilastokeskus. Maatiloista on mukana vain ne, joilla on ulkopuolista työvoimaa. Teollisuustuotannon rakenne Teollisuudessa kuntaliitos näkyy metsäteollisuuden merkityksen kasvuna ja alan työpaikkojen kaksinkertaistumisena runsaaseen tuhanteen työpaikkaan. Alasta tulee työllistävyydeltään kaupungin toiseksi merkittävin teollinen toimiala (kuva 2). Metsäalan painoarvo vahvistuu myös sitä kautta, että alaa tukeva toiminta on työllistävyydeltään merkittävää (mm. kunnossapito, kuljetus). Myös jo ennestään suuret toimialat, perusmetallien ja metallituotteiden valmistus sekä koneiden ja laitteiden valmistus kasvavat edelleen. Suhteellisesti suurin muutos kuntaliitoksen myötä tapahtuu kuitenkin tekstiilien, vaatteiden ja nahan valmistuksen toimialalla. Kasvu selittyy pitkälti sillä, että lähteenä käytetyssä maakuntaliiton teollisuusyritysrekisterissä tähän toimialaan sijoittuu kaksi työkeskusta (vaikeasti avoimille työmarkkinoille työllistyville). Joensuun, Enon ja Pyhäselän suurimmat teolliset yritykset on koottu liitteeseen 5. 15

Toimiala 10-14 15 17-19 20-21 22 24 25 26 27-28 29 31-33 34-35 36 37 40-41 Henkilöä 0 200 400 600 800 1000 1200 1400 1600 Joensuu Eno ja Pyhäselkä 10-14 Mineraalien kaivu 27-28 15 Elintarvikkeiden ja juomien valmistus 29 17-19 Tekstiilien, vaatteiden ja nahan valmistus 31-33 20-21 Puu- ja paperituotteiden valmistus; metsäteoll. 34-35 22 Kustantaminen, painaminen sekä ääni- ja atk-tallenteiden jäljent. 36 24 Kemikaalien valmistus 37 25 Kumi- ja muovituotteiden valmistus 40-41 26 Ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus Lähde: Pohjois-Karjalan maakuntaliiton teollisuusyritysrekisteri 2008. Perusmetallien ja metallituotteiden valmistus Koneiden ja laitteiden valmistus Sähkökoneiden ja -laitteiden valmistus Kulkuneuvojen valmistus Huonekalujen valmistus; muu valmistus Kierrätys Sähkö-, kaasu-, ja lämpöhuolto sekä vedenpuhd.ja jakelu Kuva 2. Joensuun kaupungin sekä Enon ja Pyhäselän teolliset työpaikat toimialoittain 2007 1.3. Vuoden 2009 kuntaliitoksen haasteet Joensuun maaseudulle Joensuun kaupungin keskeinen haaste vuoden 2009 kuntaliitoksessa maaseutualueiden kannalta on se, kuinka suuri kuntaorganisaatio kykenee kehittämään maaseutua yli hallintorajojen ja miten maaseudun kehittämiseen saadaan suunnitelmallisuutta ja pitkäjänteisyyttä. 9 Nykyisin suuren kuntaorganisaation hallintokunnat vastaavat kunnallisten palveluiden järjestämisestä ja elinkeino- ja matkailuyhtiöt elinkeinojen kehittämisestä. Jatkossa maaseutuasiat kuuluvat perustettavalle kaupunkisuunnittelulautakunnalle, joka vastaa myös kaupungin kehittämistoiminnasta. Maaseutuasioiden hoitamiseen tulisi löytää kaupungin hallinnossa toimiva toimintamalli, joka vastaisi seuraaviin kaupungin jo tunnistamiin maaseudun kehittämisen haasteisiin: yhteydet järjestöihin, kyläyhdistyksiin maaseutuasumisen edistäminen maaseudun elinkeinojen kehittäminen edunvalvonta: laajakaista, tiet, vesihuolto, reitistöt maaseutumatkailu kotimainen energia vapaa-ajan asuminen. 9 Ks. Piipponen, 2008 16

Kaupungin tulisi pyrkiä vastaamaan aiempaa kuntaliitosta paremmin myös maaseutualueiden asukkaiden ja kehittäjien esille tuomiin tarpeisiin tätä kehittämisohjelmaa valmisteltaessa (taulukko 8). Tällaisia tarpeita liittyy esimerkiksi kylätoiminnan tukemiseen, tiedottamisen avoimuuteen, kehittämisen ilmapiiriin, maaseudun uusien resurssien tunnistamiseen ja kaupungin yhteistyöhön maaseudun kehittäjien kanssa. Taulukko 8. Maaseutuohjelman yleisö- ja asiantuntijatilaisuuksissa esille tulleita asioita Maaseudun asiantuntijaseminaari Joensuu 24.9.2008: Maaseutualueet resurssina - kylätoiminta, vapaaehtoistyö ja monitaitoiset ihmiset - vapaa-ajan asumisen ja bioenergian mahdollisuudet Maaseutuohjelma - ohjelmasta tiedottamisen ja tukimuotojen kehittämisen tarve - miten kaupunkisuunnitteluyksikkö yhteen sovittaa eri hallintokuntien toimet Kehittämisen ilmapiiri - avoin tiedottaminen sekä hyvistä kokemuksista että epäkohdista - tunnustetaan ja iloitaan, että Joensuussa on kirkonkyliä, kyliä ja kaupunginosia, ja niillä on erilaiset kehittämistarpeet Yhteistyö kaupungin ja kehittämisen toimijoiden kesken - kyläjärjestelijä/yhteyshenkilötarve (vrt. Paimenpoika-hanke) - lautakuntien kylä- ja taajamakierrokset, maaseutu/keskustelufoorumit Paikallisen aloitteellisuuden tukeminen - pienikin tuki voi olla henkisesti tärkeää ja voi saada liikkeelle suuret vapaaehtoisjoukot - pienhanketuki, hankestarttiraha, väliaikaisrahoituksen malli Kuntaliitoksen kokemuksia ( ei paluuta entiseen ) - positiivisia asioita mm. palvelupisteet, ammattitaitoiset työyhteisöt, investoinnit rakennuksiin /tiloihin - negatiivisia mm. kuntaliitosmuutoksen hallinta (esim. henkilöstö) Enon yleisötilaisuus 3.9.2008 - Mikä on ohjelman suhde laajaan maaseutu- ja maatalouspolitiikkaan (mm. huoli meijeristä)? - Kaikissa maaseutuyrityksissä pula jatkajista, löytyisikö tiloille ulkopuolisia yrittäjiä? - Talot menevät hyvin kaupaksi 30 km säteellä Joensuusta - Maatilamatkailun, bioenergian ja metsäpalveluyritystoiminnan mahdollisuudet - Hankekirjuri ja väliaikaisrahoituksen malli - Tukimuoto myös epävirallisille toimijoille - Valokaapelia vesi- ja viemärilinjoihin Pyhäselän yleisötilaisuus 8.9.2008 - Huoli maataloudesta - Asumiseen ja peltomaalle maaaluevarauksia kaavoituksessa, avoimet peltomaisemat - Hankeväsymys & toimijapula, hankeavustaja tueksi - Kylien, taajamien ja kaupunginosien erot - Tukea esim. vanhusten kotona asumiseen (kyläpalvelija, liikkuvat palvelut, vesihuolto jne.) - Ohjelman varojen käyttö siemenrahana uuden luomiseksi, normaali toiminta budjettivaroin - Honkavaaran matkailuportti 17

Yhteenveto Joensuu 2009 1. Laajat maaseutualueet kaupungin maapinta-alasta 96 % on maaseutuohjelma-aluetta alueella asuu 27 % koko väestöstä (19 500 asukasta) maaseudun merkitys kasvaa ja vaikuttaa kaupungin imagoon 2. Työpaikat ja yritystoiminta noin kuudennes Joensuun työpaikoista ja lähes neljännes yritystoimipaikoista on maaseutuohjelman alueilla maatilakytkentäinen yritystoiminta ja muu maaseudun yritystoiminta 3. Suurista toimialoista metsäteollisuus ja metalliteollisuus kasvavat metsäteollisuuden rakennemuutoksesta tulee kaupungille entistä merkittävämpi epävarmuustekijä 4. Maatalouden merkitys kasvaa maakunnan kunnista Joensuussa on Liperin jälkeen toiseksi eniten maatiloja ja se on merkittävä toimija useassa tuotantosuunnassa maatilojen tuet valtiolta ja EU:lta nousevat vuositasolla 2,5 milj. eurosta noin 8 milj. euroon 5. Mahdollisuudet bioenergian kehittäjänä ja käyttäjänä lisääntyvät erityisesti puuperäiset raaka-aineet ja niihin liittyvä osaaminen on tärkeä resurssi (puu, hake, teollisuuden jäteliemet) 6. Vapaa-ajan asuminen ja matkailu sisävesistöjen ja rantojen lisääntyminen luo edellytyksiä vapaa-ajan asumiselle, mökkeilylle ja siihen perustuvalle aluemarkkinoinnille 7. Maatalous ja laaja maaseutupolitiikka Pyhäselän maaseutualueen kehittämiskysymyksiä liittyy mm. maidontuotantoon, tilojen sukupolvenvaihdoksiin, maatilojen muuhun yritystoimintaan, siemenviljelyyn, vesi- ja viemäriasioihin, matkailuyrityksiin, joukkoliikennekysymyksiin, tiestöön ja ympäristönhoitoon. Enon maaseutualueella kehittämiskysymyksiä liittyy mm. maatilayrittäjyyteen, yrittäjien perusedellytysten kehittämiseen, puhelin- ja laajakaistayhteyksiin, tiestöön, bioenergiaan, metsäalan hankkeisiin, matkailu- ja hyvinvointiyrittäjyyteen, kulttuuritoimintaan. 18

2. Joensuun maaseutualueiden kehittämisohjelma 2009 2013 2.1. Ohjelmakausi, toiminta-alue ja ohjelman lähtökohdat Ohjelmakausi Joensuun maaseutualueiden kehittämisohjelmaa toteutetaan vuosina 2009 2013. Ohjelma on jatkoa Joensuun maaseutualueiden kehittämis- ja markkinointiohjelmalle 2005 09. Ohjelman toteutuksessa huomioidaan muut keskeiset alueelliset ja maaseudun kehittämisen ohjelmat, joita ovat esimerkiksi: Alueellinen kilpailukyky ja työllisyystavoite 2007 2013 (Itä-Suomen EAKRtoimenpideohjelma ja Manner-Suomen ESR-toimenpideohjelma) Manner-Suomen maaseutuohjelma 2007 2013, Kylätoiminnan ja Leader-ryhmien valtakunnallinen ohjelma 2008 2013, Pohjois-Karjalan alueellinen maaseutuohjelma 2007 2013, Joensuun seudun maaseutuohjelma 2007 2013, Joensuun seudun Leader-ohjelma 2007 2013 ja Joensuun seudun strategiasuunnitelma 2008 2013 Joensuun seudun elinkeino-ohjelmat Joensuun seudun aluekeskusohjelma -2010, KOKO-ohjelma 2010- Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2010 Kehittämisohjelman toteutuksessa huomioidaan kuntaliitoksen sopimus hallinnon ja palveluiden järjestämisestä 10. Yleiset linjat taajamien ja kuntakeskusten kehittämiseksi on määritelty Joensuun seudun yleiskaavan 2020 tavoitteissa. Joensuun maaseutualueiden kehittämisohjelma 2009 13 on painopisteiltään linjassa Joensuun seudun maaseutuohjelman kanssa. Toiminta-alue Joensuun maaseutualueiden kehittämisohjelman 2009 13 toiminta-alue kattaa kaikki laajenevan Joensuun maaseutualueet: Enon ja Pyhäselän alueet kokonaisuudessaan sekä Joensuun maaseutualueiden kehittämis- ja markkinointiohjelman 2005 09 alueet eli Kiihtelysvaaran ja Tuupovaaran alueet sekä Iiksenniityn ja Iiksenvaaran (kuva 1 ja taulukko 2). Käytännössä maaseutualueiden kehittämisohjelmaan kuuluvat siten Joensuun kaupungin kaikki muut alueet keskustan kaupunginosia lukuun ottamatta. Asuinalueita on maaseututaajamissa, kaupungin läheisellä maaseudulla ja harvaanasutulla maaseudulla. Ohjelman lähtökohdat Ohjelma lisää kaupungin ja maaseudun vuorovaikutusta sekä kehittää maaseutualueiden houkuttelevuutta asuin- ja yritysympäristönä. 10 Joensuun kaupunki, Enon kunta ja Pyhäselän kunta (2007) 19

1) Ohjelma edistää maaseudun elinkeinotoiminnan edellytyksiä, kylien taloutta ja monimuotoista yrittäjyyttä. Se luo maaseudulle yrittäjyyttä tukevia tai muutoin työllistäviä aloitteita ja erilaisten elinkeinohankkeiden yhteistyömuotoja. 2) Ohjelmaa luonnehtii omaehtoinen, ruohonjuuritasolta lähtevä kehittämistoiminta, jossa käytetään hyväksi erilaisten kehittämisohjelmien tarjoamia voimavaroja. 3) Joensuun maaseudun kehittäminen tulee kytkeä muihin aluekehittämisohjelmiin ja Joensuun seudun yleiskaavoitukseen sekä muuhun seudulliseen yhteistyöhön. 4) Maaseutualueilla ongelmien ratkaiseminen voi edellyttää uudenlaista hallinnon sektorirajojen ylittämistä ja yhteistyötä asukkaiden ja yritysten kanssa. 5) Ohjelma on osa pitkäjänteistä ja innovatiivista kehittämistoimintaa laajentuvassa Joensuussa. Tavoitteena on saada aikaan pysyviä vaikutuksia ja luoda uusia toimintamalleja, jotka voivat olla myös kansallisesti ja kansainvälisesti kiinnostavia. 6) Ohjelmalla ei rahoiteta kaupungin normaalia palvelutoimintaa (kuten avustukset tie- ja vesirakentamiseen, yksityisteiden ylläpitoavustukset sekä toimintaavustukset yhdistyksille), mutta sen piirissä voidaan kokeilla ja kehittää uusia palvelujen järjestämismuotoja. 7) Avoimissa kansalaistilaisuuksissa esille nousseet tarpeet ja toiveet otetaan huomioon: hyviä ja joustavia palvelukäytäntöjä ja palvelupisteitä kehitetään kylä-, taajama- ja osa-aluekohtaiset erityistarpeet otetaan huomioon päätöksenteossa ja sen valmistelutyössä vapaaehtoistoimintaa tuetaan uusilla tukimuodoilla Kiihtelysvaaran, Tuupovaaran, Enon ja Pyhäselän paikallisidentiteetin säilymistä tuetaan. 2.2. Ohjelman tavoitteet ja toimintamuodot Tavoitteet Joensuun maaseutualueiden kehittämisohjelman tavoitteena on aktivoida Joensuun maaseutualueiden paikallista aloitteellisuutta ja luoda uusia toimintatapoja sekä jatkuvuutta kaupungin laaja-alaiselle maaseudun kehittämiselle. Kehittämisohjelma on kaupunkisuunnittelulautakunnan työväline, jonka avulla maaseudun kehittämistyötä toteutetaan Joensuun kaupungin alueella. Toimintamuodot Ohjelman päätoimintamuotoja ovat paikallisen kehittämistyön tukeminen, kehittämishankkeiden osarahoitus sekä alueelliset yhteistyöhankkeet. 20

a) Paikallisen kehittämistyön tukeminen - Hankevalmistelun tuki - Pienhanketuki - Väliaikaisrahoituksen malli b) Kehittämishankkeiden osarahoitus Hankkeiden toteuttajille myönnetään osarahoitusta kaupungin maaseutualueiden kehittämisohjelmasta, jos hankkeen päärahoitus hankitaan muualta. c) Alueelliset yhteistyöhankkeet Esimerkiksi ohjelmasta tiedottaminen ja alueelliset kehittämistoimet. a) Paikallisen kehittämistyön tukeminen Laajenevan Joensuun maaseudun kehittämisen suurin voimavara ovat lukuisat aktiiviset kylä- ja asukasyhdistykset sekä muut kehittäjät. Alueella toimii 56 kylä- ja asukasyhdistystä (liite 8), joista yli puolet on laatinut kehittämisensä tueksi kyläsuunnitelman (Liite 9). Paikallisessa kehittämisessä on kuitenkin havaittavissa hankeväsymystä ja vapaaehtoistoiminnalle tyypillistä pulaa aktiivitoimijoista. Ohjelman kautta tuetaan paikallista kehittämistyötä mm. seuraavien tukimuotojen avulla: Hankevalmistelun tuki Ohjelmasta voidaan myöntää avustusta hankkeita valmisteleville toimijoille hankesuunnitelman ja -hakemuksen tekemiseen. Kaupunki tekee sopimuksen palvelujen hankkimisesta alan asiantuntijaorganisaatioiden kanssa. Pienhanketuki Paikallisen kehittämisen toimijoille (esim. kylä- ja taajamayhdistykset) myönnetään avustusta pitkäjänteisten suunnitelmien toteuttamiseen ns. pienhankkeina. Avustuksen osuus pienhankkeissa on keskimäärin 80 %. Väliaikaisrahoituksen malli Ohjelmasta osarahoitusta hakeville toimijoille myönnetään väliaikaisrahoitusta myönteistä ulkopuolista kehittämishankepäätöstä vastaan. Mallia otetaan Enon ja Pyhäselän kunnista. b) Kehittämishankkeiden osarahoitus Joensuun kaupunki myöntää rahoitusta kehittämishankkeiden toteuttajille keskimäärin 20 % hankkeen kustannuksista edellyttäen, että päärahoittaja tekee myönteisen rahoituspäätöksen. Ulkopuolisia päärahoituksen lähteitä ovat esimerkiksi Itä-Suomen EAKR- ja Manner-Suomen ESR-toimenpideohjelma, Manner-Suomen maaseutuohjelma 2007 2013, Joensuun seudun Leader-ohjelma 2007 2013 ja eri ministeriöiden rahoitus. 21

c) Alueelliset yhteistyöhankkeet Alueellisten yhteistyöhankkeiden tavoitteena on tukea Joensuun maaseudun osaalueiden (esim. Pielisvarsi, Vaarat ja Pyhäselän ranta) tai maaseututyypin (harvaan asuttu maaseutu, taajamat ja kaupungin läheinen maaseutu) omaehtoista kehittämistä ja rakentaa perustaa laaja-alaiselle ja pitkäjänteiselle Joensuun maaseutualueiden hyvinvoinnille. Alueelliset yhteistyöhankkeet voivat sisältää maaseutuohjelmasta tiedottamista ja muita alueellisia kehittämistoimia. Ne voivat olla esimerkiksi kaupungin itsensä käynnistämiä aloitteita tai uuden yhteistyöprosessin tuloksena syntyneitä maaseudun kehittämishankkeita. 2.3. Ohjelman toimijat ja painopisteet Maaseutuohjelman keskeisiä toimijoita kaupungin lisäksi ovat esimerkiksi yhdistykset, yritykset ja viranomaiset. Ohjelmaan voivat osallistua myös seudulliset ja maakunnalliset organisaatiot. Esimerkkejä paikallisesta kehittämisestä on koottu liitteeseen 1. Tällaisia ovat muun muassa mökkiläistoimikunnat, energiaosuuskunnat, monipalvelupisteet, liikkuvat palvelut, kyläavustajat ja -talkkarit sekä erilaiset esimerkit kylä- ja järjestötoiminnasta. Ohjelman painopisteitä ovat maaseudun monimuotoinen yritystoiminta, asuminen ja palvelut, maaseudun kulttuuri- ja harrastustoiminta sekä maisema ja ympäristö (taulukko 9). Painopisteitä voidaan tarkentaa ohjelman toteutuksesta saatavien kokemusten perusteella esimerkiksi vuosittain. Painopiste Monimuotoinen yritystoiminta Asuminen ja palvelut Kulttuuri- ja harrastustoiminta Maisema ja ympäristö Esimerkkejä toiminnasta Yrittäjyyden uudet muodot (esim. osuuskuntatoiminta), uudet energiantuotannon mallit (metsä- ja bioenergia), metsäpalvelut, hyvinvointiyrittäjyys, etätyö, maaseutumatkailu Palvelujen katvealueet & saavutettavuus, palvelu- ja järjestöopas, kyläkaavat, uudet palvelutuotannon muodot, liikennekokeilut, kylätalkkarit, kylätalojen toiminnan kehittäminen Tapahtumat (teatteri, liikunta, musiikki, kuvataiteet ym.), nuoret, ikäihmiset, mökkiläiset Arvokkaiden maisemakohteiden ympäristönhoitotyöt, retkeilyreitistöjen kehittäminen, maaseutumaiseman ylläpito, haja-asutusalueen viemäröinnin vaihtoehtojen tutkiminen Taulukko 9. Kehittämisohjelman 2009 2013 painopisteet Elinkeinojen kehittämistä tuetaan etenkin edistämällä maaseudun monimuotoista yritystoimintaa. Asuminen ja palvelut painopisteen avulla tuetaan palvelujen säilymistä ja selvitetään niiden rakenteellista kehittämistä. Palvelujen saatavuuden parantamiseksi kootaan Joensuun maaseudun palveluopas, johon kootaan myös alueen järjestöjen yhteystietoja. Maaseudun ympäristöön sekä kulttuuri- ja harrastustoimintaan liittyvät painopisteet ovat tärkeitä asumisen viihtyvyyden kannalta. 22

2.4. Rahoitus Ohjelman rahoitus sisältyy kuntaliitoksen yhdistämisavustuksen käyttösuunnitelmaan, joka on esitetty liitteessä 6 11. Kehittämisohjelman 2009 13 rahoituskehys on 520.000 euroa, jonka on suunniteltu jakautuvan eri toiminnoille taulukon 10 mukaisesti. Rahoituksen kohde Euroa Kehittämishankkeiden osarahoitus 300 000 Paikallisen kehittämistyön tukeminen 100 000 Alueelliset yhteistyöhankkeet 90 000 Ohjelman laadinta ja arviointi 30 000 yhteensä 520 000 Taulukko 10. Kehittämisohjelman 2009 2013 rahoitus Kehittämishanketoiminnan kokonaislaajuus on 1,5 miljoonaa euroa, jos osarahoitus kehittämishankkeissa on keskimäärin 20 %. Hankevalmistelun tukeen ja pienhanketukeen varataan 100 000 euroa. Alueelliset yhteistyöhankkeet (90 000 euroa) sisältävät ohjelmasta tiedottamisen. Ohjelmaehdotuksen laadinnan ja ohjelman väliarvioinnin 2011 kuluihin on varattu yhteensä 30 000 euroa. 2.5. Ohjelman hallinto, toteutus ja maaseutuasiain koordinointi Joensuun maaseutualueiden kehittämisohjelman hallinnosta ja toteutuksesta vastaavat kaupunkisuunnittelulautakunta ja kaupunkisuunnitteluyksikön viranhaltijat yhteistyössä maaseutuasiain neuvottelukunnan kanssa (kuva 3). Kaupunkisuunnittelulautakunta on kehittämisasioiden päätöksentekijä kaupungin organisaatiossa. Lautakunnalle kuuluu myös maaseudun kehittäminen. Lautakunta päättää ohjelman rahoituksen käytöstä sekä seuraa maaseutualueiden kehittämisohjelman toteutusta. Lautakunta käsittelee myös maaseudun kehittämisen aloitteet. Kaupunkisuunnitteluyksikön maaseudun kehittämispäällikkö vastaa maaseudun kehittämisasioiden valmistelusta ja maaseutualueiden kehittämisohjelman toteuttamisesta (ml. tiedottaminen, aktivointi). Kehittämishanketyöryhmä Kehrä käsittelee maaseutuohjelman hankkeet ja antaa hakemuksista lausunnon lautakunnalle. 11 Enon, Joensuun ja Pyhäselän kuntaliitoshankkeen ohjausryhmä, tiedote 26.6.2008. 23

Maaseutuasiain neuvottelukunta on asiantuntijaelin, joka ohjaa maaseudun kehittämistä kaupungin hallinnossa. Neuvottelukunnan tehtävänä on koordinoida ja edistää sitä, että maaseutualueiden erityispiirteet ja tarpeet otetaan huomioon kaupungin eri hallintokuntien toiminnassa. Neuvottelukunnan tehtävät liittyvät mm. maaseutuohjelman, maaseutupalvelujen, kylien elinvoimaisuuden ja palvelupisteiden kehittämiseen. Neuvottelukuntaan kuuluvat maaseutuasioita käsittelevät viranhaltijat, päätöksentekijöiden edustajat ja maaseudun järjestökentän edustajat sekä erikseen kutsuttavat asiantuntijat. Kaupunginhallitus nimeää neuvottelukunnan jäsenet. Neuvottelukunnan vuosittaisena työskentelyvälineenä on maaseutufoorumi, joka on asukkaille, kyläyhdistyksille ja muille maaseudun kehittämisestä kiinnostuneille toimijoille suunnattu avoin tilaisuus. Vuosittain järjestettävässä tapahtumassa keskustellaan maaseutuohjelman lisäksi maaseutualueiden ajankohtaisista kehittämisasioista ja tulevaisuuden haasteista kaupungin kaikkien hallintokuntien näkökulmasta. Neuvottelukunta vastaa tilaisuudessa käsiteltävien asioiden valmistelusta ja tiedottamisesta. Kuva 3. Maaseutuasiain organisaatiokaavio Joensuun kaupungin hallinnossa 2.6. Ohjelman seuranta ja arviointi Kaupunkisuunnittelulautakunta seuraa ja arvioi ohjelman toteutumista. Kehittämisohjelman tuloksia ja vaikutuksia seurataan kolmella tasolla: hankkeet, ohjelma ja maaseutualueiden rakenteellinen kehitys. Ohjelman tuloksellisuutta arvioidaan keräämällä tietoja hankkeiden raportoimista määrällisistä ja laadullisista tuloksista ja vaikutuksista. Lisäksi ohjelmassa kerätään tietoja Joensuun maaseutualueiden rakenteellisesta kehityksestä seuraavilla tunnusluvuilla: 24