FORSSAN SEUDUN KEHITTÄMISKESKUS PALVELEE

FORSSAN SEUDUN KEHITTÄMISKESKUS PALVELEE Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Koulukatu 13 (PL 54), 30100 Forssa puh. (03) 4240 4720 fax (03) 4240 4740 Sähköposti: etunimi.sukunimi@fskk.fi Yrityksen perustaminen, neuvonta ja kehittäminen: PEKKA EKHOLM Yrityspalvelupäällikkö Puhelin: (03) 4240 4723 GSM: 050 564 0053 pekka.ekholm@fskk.fi SIRPA HIRVONEN Yritysneuvoja Puhelin: (03) 4240 4725 GSM: 050 550 3211 sirpa.hirvonen@fskk.fi RAUHA HÄTÖNEN Yritysasiamies Muut elinkeino-, toimitila ja tonttiasiat: TIMO LINDVALL Toimitusjohtaja Puhelin: (03) 4240 4721 GSM: 0500 815 072 timo.lindvall@fskk.fi Aluekehitysyksikkö: KIRSI SIPPOLA Aluekehityspäällikkö Puhelin: (03) 4240 4731 GSM: 050 375 9262 kirsi.sippola@fskk.fi Matkailu: ANNE SILMÄLÄ Matkailusihteerin sijainen Puhelin: (03) 4240 4724 GSM: 050 596 5161 anne.silmala@fskk.fi Viestintä: HEIDI CAVÉN Markkinointi ja viestintä Puhelin: (03) 4240 4737 GSM: 050 361 7073 heidi.caven@fskk.fi AJANVARAUKSET: Ajanvaraukset TE-keskuksen, Hämeen kauppakamarin ja Finnvera Oyj:n asiantuntijavastaanotoille: Toimistosihteeri Elina Eriksson elina.eriksson@fskk.fi puh. (03) 4240 4732 Ajanvaraukset yrityspalvelupäällikölle, yritysneuvojalle ja yritysasiamiehelle joko ao. henkilölle suoraan tai: Toimistosihteeri Elina Eriksson elina.eriksson@fskk.fi puh. (03) 4240 4732

Finnvera Oyj: yrittäjä-, pien- naisyrittäjä-, investointi-, kehittämis- ja ympäristölainat, takaukset ja vientitakuut. Vastaanotto pääsääntöisesti kerran kuussa tai sopimuksen mukaan, puh. 020 460 2213 Lakineuvontapalvelut: Yhteydenotot Hämeen kauppakamarin kautta puh. 03-6533 100; 03-821 600, e-mail: info@hamechamber.fi senior legal counsel, oikeustieteen kandidaatti Antti Färkkilä, puh. 040 582 2187 senior legal counsel, varatuomari Kenneth Stenbäck, puh. 0400 734 260 legal counsel, varatuomari Susanna Aspelund, puh. 040 770 9433 Hämeen kauppakamarin palvelut: Toimitusjohtaja Kirsi Aaltio, puh. 03 821 6013; 044 330 4013 e-mail: kirsi.aaltio@hamechamber.fi toimistopäällikkö Mirja Ojantausta, puh. 03-6533 175; 044 329 6654, e-mail: mirja.ojantausta@hamechamber.fi Hämeen työvoima- ja elinkeinokeskus - Yritysosasto neuvonta ja rahoitushakemukset: yritystutkija Eero Iso-Pietilä, vastaanotto pääsääntöisesti joka toinen keskiviikko, puh. 010 60 252 32, e-mail: eero.iso-pietila@te-keskus.fi Keksintöasiamies Eino Jokinen, vastaanotto joka kuukauden ensimmäinen maanantai, puh. 050 348 7753, e-mail: eino.jokinen@tekeskus.fi Teknologian kehittämisosasto/tekesin palvelut: Rahoitusneuvonta yrityksille ja tutkimuslaitoksille: teknologia-asiantuntija Erkki Jääskeläinen, vastaanotto sopimuksen mukaan, puh. 050 434 0186 Yritysten sukupolven- ja omistajanvaihdokset: yritysneuvoja Hannele Heikkinen, puh 050 339 2549, e-mail: hannele.heikkinen@te-keskus.fi Hämeen työvoima- ja elinkeinokeskus - Maaseutuosasto: pienyritystoiminnan ja erikoismaatalouden rahoitus ja maaseudun kehittämishankkeet, yritystutkija Seppo Mäkinen, vastaanotto sopimuksen mukaan, puh. 050 356 8329, e-mail: seppo.makinen@te-keskus.fi ProAgria Häme, SYPVE III-hanke: Satu Kurppa, puh 020 747 3081 Hilkka Halla, puh 020 747 3013 (Huom! poissa 31.3.2009 asti), e-mail: etunimi.sukunimi@proagria.fi Mela: Mela-asiamies Vesa Vieraankivi, vastaanotto ajanvarauksella kuukauden kolmena ensimmäisenä torstaina, puh. (02) 7673 725; 0400 893 63 LounaPlussa ry: Tuula Kallioinen, puh 050 583 4715, e-mail: tuula.kallioinen@lounaplussa.fi Kehittämis- ja kansainvälistymisyksikkö: mm.ensimmäisen työntekijän palkkaus vientiasiamies Ritva Lehtelä, vastaanotto sopimuksen mukaan, puh. 050 339 2522, e- mail: ritva.lehtela@te-keskus.fi

Sisällysluettelo 1 FINNVERA OYJ... 6 1.1 YRITTÄJÄLAINA... 6 1.2 PIENLAINA... 6 1.3 NAISYRITTÄJÄLAINA... 7 1.4 INVESTOINTI- JA KÄYTTÖPÄÄOMALAINA... 7 1.5 KEHITTÄMISLAINA... 7 1.6 YMPÄRISTÖLAINA... 8 1.7 PIENTAKAUS... 8 1.8 FINNVERATAKAUS... 8 1.9 KANSAINVÄLISTYMISLAINA... 9 1.10 VIENTITAKUUT... 9 2 FORSSAN TYÖVOIMATOIMISTO... 9 2.1 STARTTIRAHA YRITTÄJÄKSI RYHTYVÄLLE...10 2.2 TYÖVOIMAKOULUTUS...10 2.3 PALKKATUKI TYÖNANTAJALLE...10 2.4 KORKEIN KOROTETTU PALKKATUKI TYÖNANTAJALLE...10 2.5 TYÖTTÖMILLE TYÖNHAKIJOILLE TUKEA TYÖHARJOITTELUUN JA TYÖELÄMÄVALMENNUKSEEN...11 2.6 OSA-AIKALISÄ...11 2.7 VUOROTTELUVAPAA...11 3 HÄMEEN TE-KESKUS - YRITYSOSASTO...11 3.1 YRITYSOSASTON PALVELUT...12 3.1.1 Yrityspalvelupiste...12 3.1.2 Neuvonta...12 3.1.3 Sukupolven- ja omistajanvaihdospalvelut...12 3.1.4 Koulutus...12 3.1.5 Tuotteistetut asiantuntijapalvelut...13 3.1.6 Toimialaraportit...13 3.2 RAHOITUSPALVELUT...13 3.2.1 Kehittämisavustus...14 3.2.2 Kehittämisavustus investointeihin...15 3.2.3 Ei tueta...15 3.2.4 Kehittämisavustus muut kehittämistoimenpiteet...16 3.2.5 Hautomotuki...16 3.2.6 Avustus yksinyrittäjälle ensimmäisen työntekijän palkkamenoihin...16 3.2.7 Tukemisen linjauksia...17 3.2.8 Energiatuki...17 3.2.9 Toimintaympäristötuki...18 3.2.10 De minimis -tuki...18 3.3 HAKEMINEN JA MAKSAMINEN...18 4 HÄMEEN TE-KESKUS - TEKNOLOGIAN KEHITTÄMISOSASTO...19 4.1 PALVELUT YRITYKSILLE...19 4.2 RAHOITUSVAIHTOEHDOT...20 4.2.1 Nuorten innovatiivisten yritysten rahoitus...20 4.2.2 Pk-yritysten rahoitusvaihtoehdot...21 4.2.3 Rahoitus tutkimus- ja kehitystyöhön (t&k)...21 4.2.4 De minimis avustus...21 4.2.5 Avustus innovaatiopalveluiden hankintaan...21 4.2.6 Suurten yritysten rahoitusvaihtoehdot...21 4.3 KANSAINVÄLISTYMINEN...22 4.3.1 Rahoitusta tutkimuksen kansainvälistymiseen...22 4.4 PALVELUT TUTKIMUSYKSIKÖILLE...22 4.5 TEKES-OHJELMAT...22

5 HÄMEEN TE-KESKUS - MAASEUTUOSASTO...23 5.1 TUEN SAAJAT...23 5.2 TUKIMUODOT JA -TASOT...23 5.3 INVESTOINTIAVUSTUKSET...24 5.4 KEHITTÄMISAVUSTUKSET...24 5.4.1 Yrityksen kehittämisavustus...24 5.4.2 Yritystoiminnan käynnistystuki...24 5.4.3 Leader-toimintatapa...24 5.4.4 Tuen myöntämiseen liittyviä rajauksia ja linjauksia...25 5.5 NEUVONTAPALVELUT HAKEMUSLOMAKKEIDEN TÄYTTÄMISESSÄ...26 6 KEKSINTÖSÄÄTIÖ...26 6.1 RAHOITUS...26 6.1.1 Avustus...27 6.1.2 Tukiraha...27 7 SUOMEN BISNESENKELIT RY...28 8 OPPISOPIMUSTOIMISTO...29 8.1 OPPISOPIMUS...29 8.2 KOULUTUSKORVAUS TYÖNANTAJALLE...29 8.3 ILMAINEN TIETOPUOLINEN OPETUS JA OPINTOSOSIAALISET EDUT...29 8.4 PALKKATUKI OPPISOPIMUSTYÖNANTAJALLE...29 9 FORSSAN SEUDUN KEHITTÄMISKESKUS OY - FORSSAN SEUDUN YRITYSHAUTOMO...30 9.1 ASIANTUNTIJAPALVELUT...30 9.2 HAUTOMOTUKI...30 9.3 YHTEISET TOIMISTOLAITTEET...30 9.4 KESKITETYT SIHTEERI- JA VASTAANOTTOPALVELUT...30 9.5 KOULUTUS...30 9.6 VUOKRA...31 10 FORSSAN SEUDUN KEHITTÄMISKESKUS OY - ALUEKEHITYSYKSIKKÖ...31

1 FINNVERA Oyj Lahden aluekonttori Laiturikatu 2 5.krs, 15140 Lahti Puh. 020 460 11/ Lahden aluekonttori Fax. 020 460 2249 E-mail. etunimi.sukunimi@finnvera.fi www.finnvera.fi Finnvera Oyj on erityisrahoitusyhtiö, joka rahoituspalveluja tarjoamalla kehittää suomalaisten yritysten kotimaan toimintoja sekä edistää vientiä ja yritysten kansainvälistymistä. Finnvera toimii rahoitusmarkkinoita täydentävänä rahoittajana tiiviissä yhteistyössä pankkien ja muiden rahoittajien kanssa. Sen tarjoamia palveluja ovat lainat, takaukset ja vientitakuut. Tuotevalikoima on joustava ja elää yrittäjän rahoitustarpeiden mukaan; tuotteet ja palvelut kattavat kaikki yritystoiminnan kehitysvaiheet uuden yrityksen perustamislainasta aina suuryritysten vientitakuisiin. Finnvera voi rahoittaa tuotannollista toimintaa ja matkailu-, yritys- ja kuluttajapalveluja tuottavia yrityksiä, mutta ei voi rahoittaa rakennusliiketoiminnan osalta perustajaurakointia, metsätaloutta eikä maatalouteen kuuluvaa peltoviljelyä ja karjataloutta. 1.1 Yrittäjälaina Yrittäjälaina on tarkoitettu osakeyhtiön osakepääoman, avoimen yhtiön tai kommandiittiyhtiön yhtiöpanoksen maksamiseen tai korottamiseen sekä osakkeiden tai osuuksien ostamiseen. Yrittäjälainaa voidaan käyttää edellä mainituissa tilanteissa yritystä perustettaessa, sen osakepääomaa korotettaessa, sukupolvenvaihdostilanteissa ja yrityskaupoissa. Yrittäjälainaa hakevan on oltava osakeyhtiön osakas, jonka osuus osakepääomasta ja äänivallasta on vähintään 20 %, tai avoimen yhtiön yhtiömies tai kommandiittiyhtiön vastuunalainen yhtiömies. Hakijan tulee osallistua yrityksen toimintaan täysipäiväisellä työpanoksella ja saada toimeentulonsa yrityksestä. Laina on yrittäjän henkilökohtainen laina. Se voidaan myöntää myös usealle saman yrityksen perustajalle. 1.2 Pienlaina Pienlaina on tarkoitettu erityisesti pienen, alkavan tai jo toimivan yrityksen toiminnan rahoittamiseen. Laina myönnetään yrityksen liiketoimintaan liittyviin kone- ja laiteinvestointeihin, käyttöpääomatarpeisiin tai muihin toiminnan aloittamis- ja laajennushankkeisiin tai yrityksen kehittämiseen. Pienlainaa yritys voi saada yhdessä tai useammassa erässä yhteensä enintään 35 000 euroa. Lisäksi Finnveran muu rahoitus on mahdollista. Pienlainaa myönnetään kaikille yritysmuodoille, ja sitä voi täydentää työministeriön myöntämä Starttiraha. Pienlainaa voi hakea yritys, jossa työskentelee enintään viisi henkilöä, jonka liiketoiminta on jatkuvaa, liiketoiminta on kannattavaa ja/tai sillä on kannattavan toiminnan edellytykset. 6

1.3 Naisyrittäjälaina Naisyrittäjälaina on tarkoitettu yritykselle, jossa naiset ovat enemmistö-osakkaina ja jota nainen johtaa. Yritys voi olla vasta toimintansa aloittava tai toimiva yritys, joka työllistää enintään viisi henkilöä. Yrityksen liiketoiminnan on oltava jatkuvaa, liiketoiminnan on oltava kannattavaa ja/tai sillä on oltava kannattavan toiminnan edellytykset. Naisyrittäjälaina myönnetään yrityksen liiketoimintaan liittyviin kone- ja laiteinvestointeihin, käyttöpääomatarpeisiin, muihin toiminnan aloittamis- ja laajennushankkeisiin tai yrityksen kehittämiseen. Naisyrittäjälaina voi täydentää työministeriön myöntämää Starttirahaa. Naisyrittäjälainan lisäksi Finnveran muu rahoitus on myös mahdollista. Naisyrittäjälainaa voi saada yhdessä tai useammassa erässä yhteensä enintään 35 000 euroa. Naisyrittäjälainaa voi hakea yritys, jossa työskentelee enintään viisi henkilöä, jonka liiketoiminta on jatkuvaa, liiketoiminta on kannattavaa ja/tai sillä on kannattavan toiminnan edellytykset. 1.4 Investointi- ja käyttöpääomalaina Investointi- ja käyttöpääomalaina on tarkoitettu sekä uusille että jo toimiville yrityksille erilaisten rakennus-, kone- ja laiteinvestointien sekä kasvun aiheuttamien käyttöpääomatarpeiden rahoittamiseen. Investointi- ja käyttöpääomalainaa voivat hakea yritykset, joissa henkilömäärä on vähemmän kuin 250 henkeä ja liikevaihto on enintään 50 miljoonaa euroa tai taseen loppusumma on enintään 43 miljoonaa euroa. 1.5 Kehittämislaina Kehittämislaina on tarkoitettu pienten ja keskisuurten yritysten merkittävien kehittämishankkeiden rahoittamiseen. Rahoitus voi kohdistua esimerkiksi tuote- ja menetelmäkehitykseen, tieto- tai laatujärjestelmien uudistamiseen, tuotteiden kaupallistamiseen tai viennin käynnistämiseen. Kehittämislainalla voidaan rahoittaa myös useista osaprojekteista muodostuvia kokonaisuuksia enintään kolmen vuoden aikana. 7

1.6 Ympäristölaina Ympäristölaina on tarkoitettu pk-yrityksen vapaaehtoisiin ympäristö-investointeihin. Hankkeen tulee perustua parhaaseen saatavilla olevaan teknologiaan ja investoinnin tuloksena syntyvien positiivisten ympäristövaikutusten on oltava merkittäviä. Elinkaariajattelun mukaisesti Finnvera rahoittaa ympäristöhankkeita, joiden positiiviset ympäristövaikutukset liittyvät raaka-aineisiin tai muihin aineellisiin tuotantopanoksiin, tuotteen valmistukseen ja energiankulutukseen, päästöjen alentamiseen, tuotteiden käyttöominaisuuksiin, tuotteen poistamiseen käytöstä tai työympäristön parantamiseen (mm. melu-, pöly- ja hiukkaspäästöt). 1.7 Pientakaus Pientakaus auttaa pk-yritystä lainan saannissa ja nopeuttaa laina- ja takauspäätöksiä. Pientakaus perustuu Finnveran pankkien kanssa tekemään sopimukseen luotto- ja takausjärjestelyistä, jotka mahdollistavat pienten luottojen takaamisen riskinjaolla yhteistyössä pankin kanssa. Pientakaus on tarkoitettu perustettaville tai enintään 50 henkilöä työllistäville yrityksille. Toimialoina voivat olla muut kuin varsinainen maatilatalous ja rakennusliiketoiminta. Yritys esittää luotto- ja takaushakemuksen pankille. Pankki arvioi yrityksen toimintaedellytykset ja vastavakuuksiin liittyvät riskit ennen lainaan liittyvän takauspäätöksen tekemistä ja hyväksyttää tekemänsä luottopäätöksen Finnverassa. Tämän jälkeen luotto on nostettavissa. 1.8 Finnveratakaus Finnveratakaus on tarkoitettu vakuudeksi kaikkiin yrityksen rahoitustarpeisiin. Se sopii pkyrityksille sekä erityisin perustein myös suuryrityksille. Takaus on omavelkainen. Finnveratakauksella voidaan edistää yritysten kansainvälistymistä myöntämällä takaus yritykselle tämän ulkomailla sijaitsevan tytär- tai osakkuusyrityksen markkinoinnin, investointien sekä käyttöpääoman rahoitukseen. Finnveratakaus sopii esimerkiksi pankin, rahoitusyhtiön tai vakuutusyhtiön antamien lainojen tai vastuusitoumusten vakuudeksi. Rahoittaja ja Finnvera voivat jakaa rahoitukseen liittyvää riskiä keskenään. Takaus soveltuu vakuudeksi myös silloin, kun yritys antaa kotimaisiin toimitussopimuksiin liittyviä vakuuksia. Yrityksen kotimaisiin ja OECD:n teollisuusmaihin suuntautuviin, toistuviin toimituksiin liittyvien pankkitakausten vakuudeksi Finnveratakaus voidaan antaa limiittimuotoisena. 8

1.9 Kansainvälistymislaina Kansainvälistymislaina on tarkoitettu suomalaisen pk-yrityksen ulkomailla tapahtuvan liiketoiminnan rahoittamiseen. Käyttötarkoituksena voi olla ulkomailla toimivan tytär- ja osakkuusyrityksen tai toimipaikan investoinnit kehittäminen kasvun rahoitus omistusosuuden hankinta, lisäys tai osakepääoman korottaminen, jolloin lainan saajalla tulee olla sijoituksen jälkeen vähintään 1/5 äänimäärästä. Rahoituksen kohteena olevan ulkomaisen tytär- tai yhteisyrityksen toiminnan tulee olla ensisijaisesti tuotannollista toimintaa, kokoonpanoa, huolto- tai palvelutoimintaa. Pelkästään ulkomaisen myyntikonttorin perustamista tai laajentamista sekä vientiä ei voida rahoittaa. 1.10 Vientitakuut Finnveran monipuolisesta vientitakuuvalikoimasta viejät ja rahoittajat löytävät ratkaisun vientikaupan riskien kattamiseksi ja rahoitusongelmien helpottamiseksi. Luottoriskitakuulla viejä voi vakuuttaa ulkomaiselta ostajalta olevat saatavansa. Ostajaluottotakuu myönnetään luotonantajalle tämän ulkomaiselle ostajalle myöntämän luoton vakuudeksi. Remburssitakuu myönnetään pankille remburssin vahvistamiseen liittyviä riskejä vastaan. Investointitakuu soveltuu sijoittajalle tai luotonantajalle ulkomaiseen investointiin liittyvien poliittisten riskien vakuudeksi. Vastatakuu myönnetään viejälle tai vakuudenantajalle vakuuden perusteettoman tai poliittisesta syystä aiheutuvan käyttöönoton varalta. Rahoitustakuu myönnetään luotonantajalle tämän viejälle myöntämän luoton vakuudeksi. Raaka-ainetakuu on tuontitakuu, jota voidaan käyttää raaka-aineiden pitkäaikaisten toimitussopimusten turvaamiseksi. Lisätietoja Finnveran palveluista saa aluekonttoreistamme. 2 FORSSAN TYÖVOIMATOIMISTO Kartanonkatu 10, 30100 RORSSA Puh. 010 60 40039 / 010 19 4039 Fax. 010 60 45225 E-mail. forssa@mol.fi www.mol.fi/forssa Työnvälitys Koulutus- ja ammattitietopalvelu Työvoimakoulutus Ammatinvalinnanohjaus Maksulliset yrityspalvelut (Päijät-Hämeen työvoimatoimisto hoitaa) 9

2.1 Starttiraha yrittäjäksi ryhtyvälle Starttirahaa voidaan työvoimatoimiston harkinnan mukaan myöntää henkilölle, jolla on toteuttamiskelpoinen liikeidea ja joka täyttää tuen myöntämisen edellytykset. Yritystoiminta ei saa olla aloitettu ennen tukipäätöstä. Tuen määrä on n. 700 euroa/kk enintään ensimmäiset 6 kk ja sen jälkeen 550 euroa/kk, mikäli tuelle myönnetään jatkoa. Tukea voidaan myöntää enintään 18 kuukautta. 2.2 Työvoimakoulutus Työvoimatoimisto ja yritys voivat yhteistyössä sopia koulutuksen järjestämisestä esimerkiksi uutta työvoimaa rekrytoitaessa tai lomautuksen vaihtoehtona. Koulutuksen järjestäjä voi olla ammatillinen oppilaitos, yliopisto, korkeakoulu tai yksityinen kouluttaja, joissakin tapauksissa myös yritys itse. Koulutuksen hankintakustannukset jaetaan työvoimatoimiston ja yrityksen kesken. 2.3 Palkkatuki työnantajalle Tukea voidaan myöntää työvoimatoimiston harkinnan mukaan oppisopimuskoulutukseen tai toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen. Palkkatukea voidaan myöntää myös määräaikaiseen työsuhteeseen, mikäli kysymyksessä on oppisopimuskoulutus, metsänparannustyöt tai vajaakuntoisen, pitkäaikaistyöttömän tai vaikeasti työllistyvän työllistäminen. Perustuen suuruus vuonna 2008 on 24,51 euroa/pv. Perustuen lisäksi voidaan myöntää lisäosaa, mikäli lisäosan myöntämisen erityiset edellytykset ovat voimassa. Lisäosan suuruus on perustuki 1-90 prosentilla korotettuna. Tuen myöntämisen edellytykset - työsuhde ei saa olla alkanut ennen tukipäätöstä - työnantaja ei ole irtisanonut tai lomauttanut työntekijöitä edeltäneiden yhdeksän kuukauden aikana vastaavista tehtävistä tuotannollisista tai taloudellisista syistä tai lyhentänyt heidän työaikaansa - tukea ei myönnetä, jos tuen kohteena olevan työpaikan arvioidaan täyttyvän ilman tukeakin - palkkakustannuksiin ei saa saada muuta valtion tukea - tuki ei saa vääristää yritysten välistä kilpailua. 2.4 Korkein korotettu palkkatuki työnantajalle Korkeinta korotettua palkkatukea voidaan myöntää vaikeasti työllistyvän työllistämiseksi. Korkeimman korotetun palkkatuen määrä on palkkatuen perustuki enintään 90 prosentilla korotettuna. Korkeimmalla korotetulla palkkatuella voidaan työllistää henkilöitä, joille on maksettu työttömyyden perusteella vähintään 500 päivältä työmarkkinatukea tai työttömyyspäivärahaa ja jotka työllistettäessä ovat oikeutettuja työmarkkinatukeen. Tuen kesto voi olla enintään kaksi vuotta, joista toisena vuonna työnantajalle maksetaan pelkkä palkkatuen perustuki. Tuen myöntämisen edellytykset ovat samat kuin työllistämistuessa. 10

2.5 Työttömille työnhakijoille tukea työharjoitteluun ja työelämävalmennukseen Työharjoittelutukea voidaan myöntää ammatillisten valmiuksien parantamiseksi ja ylläpitämiseksi alle 25-vuotiaalle työttömälle työnhakijalle, jolla ei ole ammatillista koulutusta. Työharjoittelutuki on työmarkkinatuen suuruinen. Muille työttömille työnhakijoille voidaan myöntää tukea työelämävalmennuksen ajalta. Tuki on vähintään työllistämistuen perustuen suuruinen ja enintään perustuki 60 prosentilla korotettuna. Lisäksi he voivat saada ylläpitokorvausta 8 tai 16 /pv. Työharjoittelu tai työelämävalmennus tapahtuu työpaikalla ilman työsuhdetta. 2.6 Osa-aikalisä Kokoaikatyöstä vapaaehtoisesti osa-aikatyöhön siirtyvälle työntekijälle voidaan myöntää ansiovähennyksen korvausta. Ehtona on, että työnantaja palkkaa sijaiseksi työttömän työnhakijan. Sijaista ei tarvitse palkata samoihin tehtäviin. Osa-aikalisäsijaiseksi tulee osoittaa henkilöitä, jotka ovat olleet viimeisen kuuden kuukauden aikana vähintään viisi kuukautta työttömänä työnhakijana työvoimatoimistossa tai jotka ovat yli 55-vuotiaita. 2.7 Vuorotteluvapaa Vuorotteluvapaalle siirtyvälle työntekijälle voidaan maksaa vuorottelukorvausta. Ehtona vuorottelukorvauksen saamiselle on, että työnantaja palkkaa töihin työttömän työnhakijan. Työtöntä ei tarvitse palkata samoihin työtehtäviin, joita vapaalle siirtyvä on hoitanut. Vuorotteluvapaan pituus on vähintään 90 ja enintään 359 kalenteripäivää. 3 HÄMEEN TE-KESKUS - YRITYSOSASTO Rauhankatu 10, 15110 Lahti Puh. 010 60 25000 tai 010 60 19 1450 Fax 010 60 25335 Yritysosaston toiminta-ajatuksena on pk-yritysten toimintaedellytysten vahvistaminen ja kehittämistoiminnan aktivointi. Yritysosasto tarjoaa neuvontaa, koulutusta ja rahoitusta. Pk- yritykseksi luetaan yritys jos sen työntekijämäärä on alle 250 työntekijää ja jonka liikevaihto on enintään 50 milj. euroa tai taseen loppusumma enintään 43 milj. euroa. Suuren yrityksen omistusosuus vaikuttaa yrityskokotulkintaan. 11

3.1 Yritysosaston palvelut 3.1.1 Yrityspalvelupiste - Yrityksen perustamisneuvontaa - Yrityksen rahoitusneuvontaa - Yritystutkijan palvelut ajanvarauksella - Esitteitä ja hakemuskaavakkeita - PRH:n kaupparekisteripalvelut - YTJ-palvelut (Yritys- ja yhteisötietopalvelu) - PRH:n patentti- ja mallioikeusneuvontaa - Keksintöasiamiespalvelut ajanvarauksella 3.1.2 Neuvonta Esimerkiksi aloittavan tai toimivan yrityksen liikeidean arviointi. Neuvonta voi liittyä myös kehittämishankkeiden rahoittamiseen. Kaupparekisteriasioiden neuvonta. 3.1.3 Sukupolven- ja omistajanvaihdospalvelut Neuvoa ja opastusta omistajanvaihdosklinikalta Klinikalla yrittäjä voi kartoittaa oman tilanteensa asiantuntijan avustuksella ja saada neuvoja ja opastusta liikkeellelähtöön. Asiantuntijana KTM:n valtuuttama asiantuntija, jolla on pitkäaikainen kokemus omistajanvaihdoksista, monipuolista osaamista liiketoiminnasta sekä verotuksellisista ja juridisista kysymyksistä. 50+ Pienen Yrityksen Omistajanvaihdos- asiantuntijapalvelu on tarkoitettu alle 5 hengen yrityksille. Siihen voi sisältyä esimerkiksi yrityksen arvonmääritys, verotukselliset kysymykset, rahoitusjärjestelyt, liiketoiminnan analyysi. ViestinVaihto - asiantuntijapalvelu auttaa pk- yrityksiä valmistautumaan vaihdosprosessiin sekä tekemään vaihdokseen liittyvät valinnat ja ratkaisut hallitusti. Räätälöity asiantuntijapalvelu yrityksen saattamiseksi luovutus-/myyntikuntoon. 3.1.4 Koulutus Koulutusta järjestetään yritysten tarpeiden mukaan yleensä lyhytkestoisina koulutuksina, pääpaino liikkeenjohdollisessa koulutuksessa. Tapahtumakalenteriin on listattu tulevat seminaarit, koulutukset ja messut. 12

3.1.5 Tuotteistetut asiantuntijapalvelut - ProStart- ohjelma auttaa sinut alkuun, jos sinulla on hyvä idea ja tahtoa ryhtyä yrittäjäksi. Yksityishenkilölle. - TuoteStart tukee tuotekehityshankkeen aloittamista ja innovaatioiden kaupallistamista. Yritykselle tai yksityishenkilölle. - Design Start ohjelma antaa mahdollisuuden asiakaslähtöisen tuotteen tai yrityskuvan kehittämiseen - e-askel on kehittämisohjelma pk-yritykselle liiketoiminnan kehittämiseen internetin ja muiden tietoverkkojen avulla - Globaali, on kehittämisohjelma yritykselle, joka haluaa parantaa valmiuksiaan toimia kansainvälisillä markkinoilla - Viestinvaihto on apu omistajan/sukupolvenvaihdoksen eri vaihtoehtojen selvittämiseen ja toteuttamiseen - PK-LTS Liiketoimintasuunnitelma- tuote tukee alkavan tai toimivan yrityksen konkreettisen liiketoimintasuunnitelman laatimista Tilaukset sähköisesti, esitteet ja tilauslomakkeet: TE-keskus: yrityskohtainen konsultointi. 3.1.6 Toimialaraportit Tiivis ja kattava perusselvitys toimialan avaintiedoista: yrityskanta, markkinat, kannattavuus, menestystekijät, ongelma-alueet, kehittämistarpeet, tulevaisuuden näkymät, investoinnit ja kansainvälistyminen. Raportteja saatavissa usealta eri toimialalta: Elektroniikkateollisuus Elintarviketeollisuus Jalkineteollisuus Matkailu Metalliteollisuus Muovituoteteollisuus Puutuoteteollisuus Palvelualat Raportit ovat maksuttomia ja niitä on saatavissa netin kautta: www.toimialaraportit.fi 3.2 Rahoituspalvelut TE-keskus voi myöntää Pk-yrityksille kehittämisavustusta investointeihin ja muuhun kehittämistoimenpiteisiin. Tukea kohdistetaan yritystoimintaan (ei maatilatalouteen, rakennusliiketoimintaan eikä kuljetustoimintaan). Toimintaympäristötukea voidaan myöntää lähinnä julkisyhteisöille pk-yritysten toimintaympäristön parantamiseen. Energiatukea voidaan myöntää uusiutuvia energiamuotoja hyödyntäviin hankkeisiin (investoinnit ja katselmukset) kaiken kokoisille yrityksille ja joillekin yhteisöille. Kyläkauppatukea voidaan myöntää investointeihin vuoden 2008 alusta (2008-2011), taajaan asutun alueen ulkopuolella. 13

Rahoitus on aina harkinnanvaraista tukea ja se myönnetään kustakin hankkeesta erikseen tehtävän yritys- ja hankearvioinnin perusteella. Mukana on usein sekä EU:n rahoitusta että kansallista rahoitusta. Tukia voi hakea jatkuvasti, kuitenkin aina ennen hankkeen aloittamista. Myönnetty rahoitus maksetaan jälkikäteen erillisen maksatushakemuksen perusteella. Lisätietoja www.te-keskus.fi/häme > yritystoiminta > rahoitus EAKR-rahoitus painottuu: - tuotannolliset yritykset - yrityspalveluyritykset - matkailuyritykset Tukea suunnataan erityisesti kasvuyrityksiin - halu kasvaa - tarvittavat resurssit käytössä - riittävät markkinat - yrityksen kilpailuetu - kansainvälistyminen Yrityksen kehittämisavustusta suunnataan hankkeisiin, jotka edistävät: - uuden yritystoiminnan syntymistä - uusien tuotteiden, palvelujen ja tuotantomenetelmien kehittämistä sekä käyttöönottoa; - tutkimustulosten kaupallistamista ja innovaatiotoimintaa; - uuden teknologian soveltamista ja käyttöönottoa; - pienten ja keskisuurten yritysten yhteistoimintaa; - alueiden yritystoiminnan monipuolistamista tai vahvistamista; tai - yritysten ja oppi- ja tutkimuslaitosten sekä yritysten ja muiden julkisten yhteisöjen yhteistoimintaa. Tuen piirissä ei ole: - vähittäiskauppa (huom. kyläkaupat osin tuettavissa 2008 alkaen) - maatilatalous - kalatalous - rakentaminen - kuljetus 3.2.1 Kehittämisavustus - investoinnit - muut kehittämistoimenpiteet - pienen yrityksen palkkamenot ja toiminnan aloittamismenot esim. hautomo Haetaan yhdellä lomakkeella. Kehittämisavustus vähintään 3 000 euroa (= investointi väh. 20 000, kehittämishanke väh. 6000, enimmäistuki/hanke 400 000 ). 14

Hankkeella merkittävä vaikutus (laki 6 ) - kasvu - teknologia - kansainvälistyminen - tuottavuus - liiketoimintaosaaminen Hankkeen nimi ja tiivistelmä ovat julkisia 3.2.2 Kehittämisavustus investointeihin Käyttöomaisuusinvestointien toteuttamiseen voidaan myöntää tukea yritykselle, jos - samaan hankkeeseen liittyy kehittämistä - verkostoituminen, päähankkija-järjestelmätoimittaja-alihankkija - ympäristöä säästävä/-ystävällinen tuotantoteknologian kehittäminen - tietoyhteiskuntakehitystä edistävä - tasa-arvon edistämistä - energian säästö/uusiutuvien energialähteiden käyttö Kehittämistuen investoinnit tukitaso - % Suuri yritys 0 Keskisuuri yritys 7,5 Forssan seutukunta Pieni yritys 15 Forssan seutukunta Mikroyritys 20 Mikroyritys harvaan asutulla maaseudulla 30 (Hartola, Sysmä ja Padasjoki) Sosiaaliset yritykset Kokoluokan mukaan 3.2.3 Ei tueta - palkkasivukustannuksia - kuntahalli tai KOY jossa kunta omistajana (1 % on omistusta) - hautomot (TYT) - yksinyrittäjän tukea (1. työntekijän palkka) - suuret yritykset (paitsi kehittämishanke erityistapauksessa) - käytetyt koneet jos tuettu aikaisemmin (linjaus) - jos yrityksellä verovelkaa (linjaus) - leasingrahoitettuja hankintoja (linjaus) - yksityishenkilöltä ostot - kuljetuskalusto - maansiirtourakointi - metsäurakointi - rakentaminen ja asennustoiminta - kiinteistösijoittaminen - sosiaalialan investoinnit - terveysala - tukkukauppa 15

- vähittäiskauppa - ostoja omistusyhteysyrityksiltä - kalatalous - maatalous (kasvihuone, taimitarha) - metsätalous - ajoneuvokorjaamot - ajoneuvomaalaamot - kiinteistöhuoltokoneet 3.2.4 Kehittämisavustus muut kehittämistoimenpiteet - tuotekehitys 50 % - avustus pienen yrityksen palkkamenoihin ja toiminnan aloittamiseen tai laajentamiseen (käynnistystuki ja hautomotuki 50 %, tuetaan 1 vuoden ajan) 3.2.5 Hautomotuki Yrityshautomoon sijoittuville yrityksille voidaan kehittämisavustuksen investointeihin hyväksyä lisäksi 12 kk ajalle - yrityshautomon hallitsemissa tiloissa toimitilojen ja laitteiden vuokrista sekä toimistopalvelujen ja asiantuntijoiden käytöstä syntyvät menot - alkuvaiheen palkkakustannuksia, pääsääntöisesti aloittavan yrittäjän osalta - tuki enintään 50 % Hautomossa investointituki vähintään 1 000 euroa. 3.2.6 Avustus yksinyrittäjälle ensimmäisen työntekijän palkkamenoihin Yksin toimintaa harjoittavalle yrittäjälle voidaan myöntää yrityksen kehittämisavustusta jos työntekijän työpaikka sekä työnantajan kiinteä toimipaikka ovat Forssan seutukunnan alueella. Avustuksen määrä on 30 % palkattavan työntekijän palkasta ensimmäisten 12 kuukauden ajalta ja 15 % seuraavien 12 kuukauden ajalta. Avustusta on haettava ennen työsuhteen alkamista siltä TEkeskukselta, jonka alueella työntekijän työpaikka sekä työnantajan kiinteä toimipaikka ovat. Työnantajan on toimitettava palkattavan työntekijän kanssa tehty työsopimus TE-keskukseen heti, kun se on tehty. Avustus voidaan myöntää, jos: - työntekijän työpaikka sekä työnantajan kiinteä toimipaikka Forssan seutukunnan alueella; - työntekijä palkataan toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen; ja - työntekijän työaika on vähintään 25 tuntia viikossa. Avustusta ei kuitenkaan voida myöntää, jos työntekijän työsuhde on alkanut ennen avustuksen hakemista tai työnantaja saa työntekijän palkkaamiseen samalta ajalta muuta valtion tukea. Avustusta ei myöskään voida myöntää kalatalouteen, maatalouteen, metsätalouteen eikä maataloustuotteiden jalostukseen tai markkinointiin. 16

Avustuksen myöntäminen edellyttää myös, että avustuksen hakijalla voidaan katsoa olevan edellytykset jatkuvaan kannattavaan toimintaan. Avustus myönnetään ns. de minimis -tukena ja sitä voidaan myöntää enintään vuoden 2011 loppuun. 3.2.7 Tukemisen linjauksia - Käynnistystukea laskennallisiin palkkoihin vain hautomoissa - käynnistystukea hautomossa enintään 3 henkilölle - sosiaalialalla käynnistystuki majoitusta vaativan yrityksen yrittäjän ennakonpidätyksen alaiseen palkkaan Neuvontapalveluiden linjaus, mikroyritykset YOS: - pian kasvamassa yli 10 tt - hautomoyritykset - vientiyritykset MOS: - uudet asiakkaat maaseutualueella - HML ympäristökunnat rajoituksin mikroyrityksille - hevosyrittäjyys TOIMINTARYHMÄT: - alle 5 tt yritykset maaseudulla 3.2.8 Energiatuki TE keskus voi myöntää energiatukea säästöselvityksiin ja investointi-hankkeisiin, jotka edistävät uusiutuvan energian tuotantoa, käyttöä ja uuden teknologian käyttöönottoa sekä vähentävät ympäristökuormitusta. Tuen saajat: Yritykset ja yhteisöt esim. kunnat, seurakunnat ja säätiöt (tukea ei voi saada: asuinkiinteistöt, valtion laitokset, maatilat, valtion osuutta saavat perustamishankkeet, yksityishenkilöt). Investointihanke - rakentamisesta aiheutuvat kustannukset - koneiden ja laitteiden hankinnasta ja asennuksesta sekä niiden muutos- ja korjaustöistä aiheutuvat kustannukset - tuki yleensä 10 25 % Selvityshanke - energiakatselmukset ja analyysit teollisuuteen ja kiinteistöille - selvityksen ulkopuoliset asiantuntijakulut - tuki yrityksille 40 %, kunnille 50 % 17

3.2.9 Toimintaympäristötuki Pääsääntöisesti julkisten yhteisöjen hankkeisiin, joiden tarkoituksena on yritysten toimintaympäristön parantaminen. - uuden yritystoiminnan käynnistymisen edistäminen - yritystoiminnan kehittymisedellytyksien luominen - alueen houkuttelevuuden parantaminen yritystoiminnan kannalta Edellytyksenä on pk-yrityksille suunnatun, uuden pysyvän palvelun syntyminen. 3.2.10 De minimis -tuki De minimis tuella tarkoitetaan, että yksittäiselle yritykselle voidaan julkista tukea myöntää de minimis -tukena enintään 200 000 euroa kuluvan verovuoden ja kahden sitä edeltäneen verovuoden muodostaman jakson aikana. Tukia hakevan yrityksen tulee ilmoittaa kaikki edellisten kolmen vuoden aikana ministeriöistä, ministeriön alaisilta viranomaisilta, Tekesistä, Finnvera Oyj:stä, kunnista tai maakunnan liitoilta saamansa de minimis tuet. 3.3 Hakeminen ja maksaminen - tukea on haettava ennen hankkeen aloittamista (esimerkiksi ennen kirjallisen tilauksen, osamaksusopimuksen tms. tekemistä) - tuki haetaan hakemuskaavakkeilla (Yrityksen kehittämisavustus) - hakemuksen liitteenä aina tilinpäätöstiedot - tuki maksetaan jälkikäteen, kun yritys on maksanut hankkeen kulut ja tosittaa menot (lasku ja maksutosite) yritysosastolle Hankkeelle tulee olla kirjanpidossa oma projektitili. Maksatuksen kannalta on hyvä toimittaa myönteinen tukipäätös hyväksyttyine kustannuksineen kirjanpitäjälle jotta maksatushakemuksen teko sujuu vaivattomasti. Lisätietoja saa Hämeen TE-keskuksesta, hakulomakkeet löytyvät osoitteesta www.te-keskus.fi ja www.lomake.fi 18

4 HÄMEEN TE-KESKUS - TEKNOLOGIAN KEHITTÄMISOSASTO Rauhankatu 10, 15110 Lahti puh. 010 19 1450, faksi 010 60 25335, Sähköposti etunimi.sukunimi@tekes.fi, www.tekes.fi Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus, Tekes, edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian ja innovaatioiden keinoin. Tämä uudistaa elinkeinoja, kasvattaa jalostusarvoa, tuottavuutta ja vientiä ja siten luo työllisyyttä ja hyvinvointia. Hämeen TE-keskuksen teknologian kehittämisosasto tarjoaa Tekesin palveluja osana Tekesin verkostoa Kanta- ja Päijät-Hämeen maakunnissa. Tekes on yritysten, yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten haastavien tutkimus- ja kehitysprojektien rahoittaja ja aktivoija. Tekes auttaa yrityksiä muuttamaan kehittämiskelpoisen idean liiketoiminnaksi tarjoamalla rahoitusta ja asiantuntijapalveluja. TE-keskuksen palvelu on maksutonta. Kaikki hankkeisiin liittyvät asiat käsitellään luottamuksellisesti. 4.1 Palvelut yrityksille Tekesin rahoituksen avulla yritys voi käynnistää haasteellisia tutkimus- ja kehitysprojekteja ja jakaa niihin liittyviä riskejä. Kaikki projekteihin liittyvät asiat käsitellään luottamuksellisesti Tekesissä. Tekesin yrityksille myöntämästä rahoituksesta julkista tietoa ovat kuitenkin rahoituksen saajan nimi sekä myönnetyn ja maksetun rahoituksen määrä rahoituksen saajaa kohti. Tiedot voidaan julkistaa rahoitusmuodoittain (tutkimus- ja kehitysrahoitus, avustus asiantuntijapalveluiden hankintaan, nuorten innovatiivisten yritysten rahoitus). Jos yksittäiseen projektiin myönnetään rahoitusta yli kolme miljoonaa euroa, tietojen julkisuus on edellä mainittua laajempaa. Tällaisessa tapauksessa Tekes määrittelee julkistettavat tiedot yhdessä asiakkaan kanssa ennen rahoituksen myöntämistä Euroopan komission laatiman tietolomakkeen avulla. Kenelle? Tekesin yritysrahoitus on tarkoitettu Suomessa toimiville, tuotteitaan, palveluitaan tai muita liiketoimintansa edellytyksiä kehittäville yrityksille tai muille yhteisöille. Rahoituksen kohteena voivat tuotteiden, palveluiden ja prosessien lisäksi olla myös liiketoimintaa tukevat konseptit, menetelmät ja brändit. Rahoituksella voidaan edistää myös uusien innovatiivisten yritysten syntymistä ja kasvua. Näihin kehittämistoimiin tulee sisältyä riittävästi haastavuutta, uutuusarvoa ja vaikuttavuutta, jotta ne voisivat saada kilpailtua Tekesin rahoitusta. Mitä? Tekes rahoittaa tietyn prosenttiosuuden kehitysprojektin hyväksyttävistä kustannuksista. Rahoitusvaihtoehtoja ovat avustus, laina tai niiden yhdistelmä. Projektin saama rahoitus riippuu projektin luonteesta ja yrityksen koosta. Pääosin avustusta saa tutkimuksellisiin ja haastaviin projekteihin, jotka luovat pohjaa tuotteiden ja palvelujen kehittämiselle. Avustusta voi saada myös projekteja valmisteleviin esiselvityksiin. Laina on tarkoitettu erityisesti projekteihin, joissa syntyy markkinoitava tuote tai palvelu. 19

Rahoitustaso Rahoitustaso määräytyy projektin haastavuuden ja markkinavalmiutta edeltävän riskin perusteella. Pienet ja keskisuuret yritykset saavat kehitystoimintaan suhteellisesti enemmän rahoitusta. Suuryrityksen projektin on oltava pk-yrityksen projektia tutkimuksellisempi saadakseen prosentuaalisesti saman rahoituksen. Myös kasvukeskuksissa toimivien yritysten projektien pitää olla haastavampia kuin kasvukeskusten ulkopuolella (EU:n hyväksymällä kansallisella tukialueella) toimivien yritysten projektien saadakseen samantasoisen rahoituksen. Koska Tekesin rahoitus voi kattaa vain pienen osan vakiintuneen yrityksen tutkimus- ja kehitysmenoista, myös yrityksen aiemmin saama Tekesin rahoitus saattaa pienentää rahoitusprosenttia. Rahoituksen perusteet Rahoitettavaksi valitaan erityisesti sellaisia projekteja, joihin liittyy korkea teknologinen ja kaupallinen riski sekä joiden hyödyt eivät toteutuisi täysimääräisesti ilman Tekesin rahoitusta. Jakamalla kehitysprojektien riskejä Tekes kannustaa yrityksiä käynnistämään uusia projekteja ja auttaa nopeuttamaan tulosten hyödyntämistä liiketoiminnassa. Projektien avulla yritykset voivat lisätä yhteistyötä ja verkottumista sekä Suomessa että kansainvälisesti. Arviointi Tekesille esitetyt rahoitushakemukset kilpailevat rahoituksesta keskenään. Asiantuntijamme arvioivat projektia, sen avulla tavoiteltavaa liiketoimintaa, yritystä kokonaisuutena sekä projektin tuottamaa hyötyä. Rahoitettavaksi valitaan haasteellisimmat ja tuottavimmat kohteet 4.2 Rahoitusvaihtoehdot 4.2.1 Nuorten innovatiivisten yritysten rahoitus Tekes on ottanut käyttöön uuden rahoituksen nuorille innovatiivisille yrityksille. Rahoituksen tavoitteena on nopeuttaa olennaisesti lupaavimpien yritysten kasvua ja kansainvälistymistä. Näille yrityksille Tekes pystyy antamaan jatkossa yhä paremmat mahdollisuudet kehittää liiketoimintaansa entistä kokonaisvaltaisemmin. Rahoituksen piiriin voivat hakeutua pienet alle viisivuotiaat Suomeen rekisteröidyt yritykset, joilla on innovatiivinen, osaamis- tai teknologialähtöinen liikeidea sekä vakuuttavat suunnitelmat sen toteuttamiseen. Myös perustettavat ja vastaperustetut yritykset voivat hakea rahoitusta, mikäli liikeideaa on jalostettu riittävän pitkälle asiantuntijoiden kanssa (esim. Keksintösäätiö, TE-keskus, TekeseinTuli-ohjelma, hautomo tai muu vastaava toiminta). Rahoitus päättyy viimeistään silloin, kun yritys täyttää kahdeksan vuotta tai kun yritystä ei voida pitää enää pk-yrityksenä. Hakijan tulee neuvotella hankkeestaan ennen hakemuksen jättämistä teknologian kehittämisosaston asiantuntijan kanssa. 20

4.2.2 Pk-yritysten rahoitusvaihtoehdot Tekes rahoittaa pk-yrityksille tuotteiden, palveluiden ja prosessien lisäksi myös liiketoimintaa tukevien konseptien, menetelmien ja brändien kehittämiseen tähtääviä tutkimus- ja kehittämisprojekteja. 4.2.3 Rahoitus tutkimus- ja kehitystyöhön (t&k) Rahoitusvaihtoehtoja ovat avustus, laina tai niiden yhdistelmä. Tekes rahoittaa osan projektin kustannuksista. Projektin saamaan rahoitustasoon ja rahoitustyyppiin vaikuttavat projektin haastavuus ja etäisyys markkinoista sekä yrityksen muu rahoitustilanne. Avustus on tarkoitettu projekteihin, jotka luovat pohjaa tuotteiden ja palvelujen kehittämiselle. Näihin projekteihin sisältyy yleensä suuria epävarmuuksia ennen kuin projektin tuloksia voidaan hyödyntää. Avustusta voidaan myöntää myös liiketoiminnan edellytyksiä ja teknisiä ratkaisuvaihtoehtoja kartoittaviin esiselvityksiin. Laina on pääsääntöisesti tarkoitettu projekteihin, joissa syntyy markkinoitava tuote, palvelu tai uusi liiketoimintakonsepti. 4.2.4 De minimis avustus Pk-yritykset voivat saada avustusta myös de minimis säännön perusteella erityisesti innovaatiotoiminnan käynnistämiseen ja projekteja valmisteleviin esiselvityksiin sekä tuotteistukseen, pilotointiin ja markkinakartoituksiin. Myönnettävä avustus on enintään 50 000 euroa ja tukitaso on aina 50 %. Yrityksen de minimis -kiintiössä on oltava tilaa (enintään 200 000 euroa / 3v). Jos yrityksen taloudellinen tilanne on hyvä ja yrityksen tilinpäätökset löytyvät kaupparekisteristä, prosessi on nopeutettu. 4.2.5 Avustus innovaatiopalveluiden hankintaan Tekes voi myöntää avustusta innovaatiopalveluiden hankintaan. Rahoituksen tarkoituksena on kannustaa pk-yrityksiä hankkimaan parasta mahdollista asiantuntemusta ja osaamista kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tueksi: nopeuttamaan innovaation kaupallistamista, tukemaan kansainvälistymistä, vahvistamaan yrityksen kasvua ja kilpailukykyä, nostamaan yrityksen osaamisen tasoa ja tarkastelemaan toimintaansa entistä laaja-alaisemmin. 4.2.6 Suurten yritysten rahoitusvaihtoehdot Tekes kannustaa suuria yrityksiä käynnistämään erityisesti haasteellisia ja pitkäjänteisiä tutkimusprojekteja ja lisäämään yhteistyötä ja verkottumista pk-yritysten ja tutkimusorganisaatioiden kanssa. Rahoitettavien projektien tavoitteena on kasvattaa osaamista, jonka perusteella voidaan myöhemmin kehittää tuotteita, palveluita ja prosesseja. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan tavoitteena voi olla myös sellainen liiketoimintaosaamisen parantaminen, joka edistää muiden liiketoimintaa tukevien konseptien, menetelmien ja brändien kehittymistä. Projektin saamaan rahoitustasoon ja rahoitustyyppiin vaikuttaa projektin haastavuus ja etäisyys markkinoista sekä yrityksen muu rahoitustilanne. 21

4.3 Kansainvälistyminen Tekes auttaa yrityksiä ja tutkimusyksiköitä myös kehittämään valmiuksiaan kansainväliseen yhteistyöhön sekä yksittäisissä projekteissa että Tekesin ohjelmissa. 4.3.1 Rahoitusta tutkimuksen kansainvälistymiseen Tekes kannustaa yrityksiä ja tutkimusyksiköitä verkottumaan kansainvälisesti. Tekesin rahoittamaan tutkimus- ja kehityshankkeeseen voi kuulua tutkija- tai asiantuntijaliikkuvuutta ulkomailta Suomeen tai Suomesta ulkomaille. Kansainvälisen yhteistyön muotoja ovat voivat olla myös organisoitu tiedonvaihto, yhteishanke kansainvälisen kumppanin kanssa tai teollisten oikeuksien osto. Lisäksi Tekes rahoittaa kansainvälisten tutkimushankkeiden valmistelua. 4.4 Palvelut tutkimusyksiköille Tekes rahoittaa tutkimusorganisaatioiden haasteellista ja tarvelähtöistä teknologian, palveluiden ja liiketoiminnan tutkimusta. Projekteissa yhdistyvät korkeatasoinen tieteellinen osaaminen ja näkemys kaupallisista hyödyntämismahdollisuuksista. Rahoitusta myönnetään yksittäisiin tutkimusprojekteihin, ohjelmiin kuuluviin projekteihin ja kansainvälisiin projekteihin sekä niiden valmisteluun. Rahoitusta voivat hakea kaikki julkista tutkimusta tekevät organisaatiot. Pääosan näistä muodostavat valtion tutkimuslaitokset, yliopistot, korkeakoulut ja ammattikorkeakoulut. Tutkimusrahoitusta ei voida myöntää tutkimusorganisaatioiden taloudelliseen toimintaan. Myös oman toiminnan kehittämisen katsotaan pääsääntöisesti olevan osa taloudellista toimintaa. Organisaatiot, jotka eivät pysty erottamaan kirjanpidossaan taloudellista toimintaa ja julkista tutkimusta eivät voi hakea tutkimusrahoitusta. Näiden on haettava kehitysrahoitusta yrityksenä. 4.5 Tekes-ohjelmat Yritykset ja julkiset tutkimusyksiköt voivat päästä mukaan käynnissä oleviin Tekes-ohjelmiin omilla tutkimus- ja kehitysprojekteillaan. Yritykset voivat hakea ohjelmista rahoitusta jatkuvasti. Yliopistojen, korkeakoulujen, ammattikorkeakoulujen ja tutkimuslaitosten haku järjestetään ohjelmissa yleensä kerran vuodessa. Tekes ohjaa noin puolet yrityksille, yliopistoille, korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille myöntämästään rahoituksesta ohjelmien kautta. Lisätietoja Tekesin palveluista www.tekes.fi ja teknologian kehittämisosaston asiantuntijoilta. Yhteystiedot: Jarmo Paukku, osastopäällikkö Asiantuntemus: ohjelmistoliiketoiminta, digitaalinen media, monikanavainen sisältöliiketoiminta, tietämyksen hallinta, sulautetut järjestelmät puh. 050 395 5389 Erkki Jääskeläinen teknologia-asiantuntija Asiantuntemus: metalliteollisuus, teräsrakentaminen Puhelin: 050 434 0186 22

Markku Mäkelä kehittämispäällikkö Asiantuntemus: puutuotteet, tuotantotekniikka, rakennustuotteet, graafinen ja pakkaustekniikka, alkavat yritykset, kasvuyritykset Puhelin: 050 339 2516 Outi Tuovila teknologia-asiantuntija Asiantuntemus: bioteknologia, elintarviketeknologia Puhelin: 010 60 25236 Marko Ylikorpi teknologia-asiantuntija Asiantuntemus: metalli, tuotantoteknologia, muoviteknologia Puhelin 050 552 9353 5 HÄMEEN TE-KESKUS - MAASEUTUOSASTO Raatihuoneenkatu 11 13100 Hämeenlinna ja Rauhankatu 10, 15110 Lahti puh. 010 19 1450, HML faksi 010 60 25199, Lahti faksi 010 60 25335 Sähköposti etunimi.sukunimi@te-keskus.fi, www.te-keskus.fi MAASEUDUN PIENYRITYSTOIMINNAN RAHOITUS 2008 5.1 Tuen saajat Yritystukea voidaan myöntää: 1. Yritykselle, joka osallistuu maatilalla maatalouden harjoittamiseen (maatalousyritys). 2. Yritykselle, joka työllistää vähemmän kuin 10 työntekijää ja jonka vuosiliikevaihto tai taseen loppusumma on alle 2 miljoonaa euroa (mikroyritys). 3. Elintarvikkeiden ensiasteen jalostusta harjoittavalle (annex-1 yritykset) yritykselle, joka työllistää vähemmän kuin 250 työntekijää ja jonka vuosiliikevaihto on enintään 50 miljoonaa euroa tai taseen loppusumma on enintään 43 miljoonaa euroa (pk-yritys). 5.2 Tukimuodot ja -tasot - Maatilataustaisia mikroyrityksiä sekä alle 10 henkeä työllistäviä mikroyrityksiä tuetaan investointiavustuksilla, kehittämisavustuksilla ja käynnistystuella. - Investointiavustusten tukitaso on esityksen mukaan Hartolan, Padasjoen ja Sysmän kuntien alueella 30 % (harvaan asutut kunnat). - Muissa TE-keskuksen toimialueen kunnissa tuki on 20 %. - Pk-yritysten (annex-1) investointituki on 7,5 %. - Kehittämisavustuksen tukitaso on 50 % - Yrityksen toimintaedellytysten selvittämiseen myönnetään tukea 90 % enintään 1 500 euron kustannuksista - Käynnistystuen tukitaso on 50 % 23

5.3 Investointiavustukset Toimenpide 123 Maa- ja metsätalouden arvon lisääminen - Tuen saajat: maatalouden mikroyritykset ja mikroyritykset - Mihin: yritystoimintaan, mm. elintarvikkeiden jatkojalostus (annex-1), puun mekaaninen jalostaminen, biopolttoaineet ja em. toimintoihin liittyvä lämpöyrittäminen Toimenpide 311 Taloudellisen toiminnan laajentaminen maatalouden ulkopuolelle (maatilojen monialaistaminen) - Tuen saajat: viljelijäperheen jäsen tai hänen hallitsemansa yhtiö - Mihin: yritystoimintaan, mm. elintarvikkeiden valmistus, matkailu- ja hoivapalveluiden tuottaminen, hevosalan palveluyrittäjyys, metalli-, muovi- tai muu alihankintatuotanto Toimenpide 312 Tuki yritysten perustamiseen ja kehittämiseen - Tuen saajat: mikroyritykset (alle 10 henkilötyövuotta työllistävät) - Mihin: yritystoimintaan, mm. matkailu- ja hoivapalveluiden tuottaminen, valmistavan yritystoiminnan investoinnit, esimerkiksi metalli-, muovi- tai elintarvikkeiden toisen asteen jalostusta harjoittavien yritysten ja käsityöyritysten investoinnit ja kehittäminen 5.4 Kehittämisavustukset 5.4.1 Yrityksen kehittämisavustus - Tuen saajat: maatalouden mikroyritykset ja mikroyritykset - Mihin: hankkeisiin jotka parantavat 1) tuotteiden tai tuotantomenetelmien tasoa, 2) liikkeenjohto- ja markkinointitaitoja, 3) kansainvälistymistä taikka 4) perustamis- tai toimintaedellytysten selvittämistä 5.4.2 Yritystoiminnan käynnistystuki - Tuen saajat: maatilakytkentäiset mikroyritykset, mikroyritykset - Mihin: yrityksessä enintään kahden ensimmäisen työntekijän palkkakustannuksiin enintään kahdeksi vuodeksi - Tuki on tarkoitettu pysyvään työsuhteeseen palkattavan henkilön palkkoihin vähintään 25 viikkotyötuntia käsittävään työhön - Avustusta myönnetään ennakonpidätyksen alaiseen palkkaan mukaan lukien lomaraha 5.4.3 Leader-toimintatapa Hämeen TE-keskuksen alueelle on muodostettu viisi LEADER-toimintatapaa toteuttavaa ryhmää. Forssan seudulla Leader-toimintatapaa toteuttaa LounaPlussa ry, jonka toiminta-alue on Forssa (kokonaisuudessaan), Humppila, Jokioinen, Tammela ja Ypäjä. Toimintaryhmien perinteisen rahoituksen, maaseudun palveluiden kehittämisen ja kylien kehittämisen lisäksi toimintaryhmät voivat uudella ohjelmakaudella olla mukana myös yritystoiminnan rahoittamisessa. Tukitasot ja myöntämisedellytykset ovat samat kuin maaseutuosaston rahoituspäätöksissä. Pääpaino toimintaryhmien yritystukipäätöksissä on pienten ja alkavien yritysten rahoittamisessa. LounaPlussassa neuvontaa antaa toiminnanjohtaja Tuula Kallioinen, 050 583 4715, tuula.kallioinen@lounaplussa.fi 24

5.4.4 Tuen myöntämiseen liittyviä rajauksia ja linjauksia Yleisiä edellytyksiä - Rahoitusta kohdennetaan ensisijaisesti harvaanasutulle ja ydinmaaseudulle. - Hankkeella tulee olla positiivisia työllisyysvaikutuksia. Yritystuen työpaikan laskettu tukihinta on kohtuullinen. - Hanke synnyttää uutta yritystoimintaa, uusia yritysverkostoja, innovatiivisia uusia tuotteita tai palveluja. - Yritystuki synnyttää uuden, tai turvaa olemassa olevan markkinalähtöisen palvelun maaseudulle. - Hämeen ohjelman painopisteet ovat: o bioenergia, puu o elintarvikkeiden jalostus (ml. Annex 1 pk-yritykset) o matkailu o hevosyrittäjyys o hoiva- ja hyvinvointiyrittäjyys - Päätoimisuus: toiminnalla on oltava merkittävä vaikutus yrityksen talouteen ja kannattavuuteen. Toimialakohtaisia linjauksia - Maaseutumatkailun mökki-investoinnit silloin, kun yrityksen koko investoinnin jälkeen on vähintään kolme talviasuttavaa viikko-vuokrauksessa olevaa mökkiä. - Maanrakennustoimialaa ei rahoiteta. - Perustajaurakointia ei tueta (rakennustoiminta). - Vähittäiskauppaa ei tueta, ellei toiminta liity maaseutu- ja mikroyrityksissä valmistettujen tuotteiden myyntiin. - Tukkukauppaa ei tueta. - Autojen hankintaa ei tueta. Eräissä tapauksissa tuetaan autojen varustelua (kylmälaitteet yms.). - Traktorien hankintaa ei tueta. - Muut ajoneuvot: palveluiden tuottamiseen harkinnan mukaan (esim. mönkijät, moottorikelkat) - Puunkorjuun monitoimikoneiden ja kuormaa kantavien metsätraktoreiden hankintaa ei tueta. - Yrityksen tavanomaisia korvausinvestointeja ei tueta - Maaseutuosasto voi tukea hoiva-alan yrityshankkeita ns. hoivakotien osalta (mm. vanhusten, lasten ja vammaisten laitokset). Tuki rajoittuu vain sosiaalipalveluihin, jotka sisältävät majoituksen, ei tueta ns. avopalveluja (mm. kotipalvelu, lasten päivähoito) - ns. hyvinvointipalveluyrityksiä voidaan rahoittaa erityisen harkinnan mukaan, jos ne synnyttävät uusia palveluja - Ei tueta yksityisiä perusterveydenhuolto- ja sairaanhoitopalveluja - Palvelualan rajaus: Ei tueta palvelualan yritystoimintaa, joka on kilpailusyistä jätettävä tuen ulkopuolelle (mm. kauneudenhoito, parturit, kahvilat ja pikaruokapaikat) - Tukea ei kohdenneta seuraaviin hankkeisiin: omien koneiden huoltokorjaamot, yleisten teiden urakointi, kun kysymys on julkiseen tarjouskilpailuun perustuvasta toiminnasta, yksinomaan mm. esitteisiin, www sivuihin ja käyntikortteihin liittyvät hankkeet 25

Tuen hakeminen, ohjeet, lomakkeet Hakuohjeet, lomakkeet ja lainsäädäntö löytyvät nettiosoitteesta www.maaseutu.fi. Ohjelman mukaisia investointi-, käynnistys- ja kehittämisavustuksia haetaan perehtyä huolella. 5.5 Neuvontapalvelut hakemuslomakkeiden täyttämisessä Hakijoilla on mahdollisuus saada tuettuja neuvontapalveluita omien rahoitushakemustensa laatimiseen. Hämeen TE-keskuksen maaseutuosasto on tukenut koko alueellaan toimivaa ProAgria Hämeen maaseutukeskuksen hallinnoimaa SYPVE III-hanketta. Tässä hankkeessa neuvontaa antavat; Forssan seutukunta Satu Kurppa, ProAgria Häme 020 747 3081 Hilkka Halla, ProAgria Häme, 020 747 3013 (Huom! poissa 31.3.2009 asti) Pekka Ekholm, Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy, 050 564 0053 Hämeen TE-keskuksessa yritysrahoitusasioita maaseutuosastolla hoitaa Seppo Mäkinen, 050 3568 329, seppo.makinen@te-keskus.fi 6 KEKSINTÖSÄÄTIÖ Tekniikantie 12, Innopoli, PL 382, 02151 ESPOO Vaihde 020 737 3000 Neuvonta 020 737 3020 Fax. 020 737 3001 E-mail. keksintosaatio@keksintosaatio.fi www.keksintosaatio.fi Asiamies Hämeen TE-Keskuksen alueella: Keksintöasiamies Eino Jokinen Hämeen TE-Keskus, Rauhankatu 10, 15110 LAHTI Puh. 0106025348 Gsm. 050 3487753 Fax. 0106025335 E-mail. eino.jokinen@te-keskus.fi Keksintösäätiö tukee ja edistää suomalaista keksintötoimintaa sekä keksintöjen kehittämistä ja hyödyntämistä. Keksintösäätiön perustoiminnot ovat neuvonta, keksintöjen arviointi, keksintöjen suojauksen, tuotekehityksen ja markkinoinnin rahoitus sekä keksintöjen kaupallistamisen muu edistäminen. Kaikki toiminta on täysin luottamuksellista! Keksintösäätiön Keksintöpörssi välittää yrittäjille uusia tuote- ja liikeideoita myös Internetin välityksellä, www.keksintoporssi.fi. 6.1 Rahoitus Keksintösäätiön rahoitus yksityisten keksijöiden ja pienyrittäjien keksintöjen kehittämiseksi on riskirahoitusta. Turvaavia vakuuksia ei vaadita. Keksintösäätiön myöntäessä rahoitusta yritykselle, sovelletaan rahoitukseen de minimis -sääntöä. De minimis- tuki eli ns. vähämerkityksinen tuki on EU:n komission asetuksen mukaista julkisten viranomaisten myöntämää tukea yrityksille. 26