KIRJALLINEN KYSYMYS 966/2004 vp Satakunnan työttömyyden alentaminen Eduskunnan puhemiehelle Satakunnan kehitys on viime vuosina monessa suhteessa ollut myönteinen. Siihen ovat vaikuttaneet niin valtion kuin yksityisen talouselämänkin toimenpiteet. Mm. Satakunnan ammattikorkeakoulu ja Porin yliopistokeskus ovat esimerkkejä valtion panostuksesta Satakunnan kehitykseen. Samoin yksityisen teollisuuden rakentama maamme viides ydinvoimalaitos Eurajoella tulee työllistämään myös merkittävän määrän satakuntalaisia. Kaikesta myönteisestä kehityksestä huolimatta Satakuntaa ja erityisesti sen suurimpia keskuksia Poria, Raumaa ja Kankaanpäätä on jo pitkään vaivannut krooninen suurtyöttömyys. Niinpä työttömyysaste Satakunnan TE-keskuksen alueella oli marraskuussa 13,7 prosenttia, mikä oli neljänneksi korkein Kainuun, Lapin ja Pohjois-Karjalan jälkeen. Mainittakoon lisäksi, että Satakunnan 28 kunnasta vain seitsemässä työttömyysaste oli alle 10 prosenttia. Porin ja Rauman sekä niiden ympäristökuntien työttömyyden juuret ovat teollisuuden rakennemuutoksessa, joka on jatkunut näissä kaupungeissa jo yli kahden vuosikymmenen ajan. Näyttää yhä selvemmältä, etteivät Pori, Rauma ja Kankaanpää ympäristökuntineen pysty selviytymään ilman valtiovallan erityistoimenpiteitä alueella. Esim. tämän vuoden aikana työttömiä Porin työvoimatoimiston alueella on ollut kuukausittain lähes 7 000 ja Rauman työvoimatoimiston alueella noin 3 500. Kun tähän lisätään työhallinnon toimenpiteiden kohteina olevat henkilöt, saadaan todellinen kuva työttömyyden laajuudesta Porissa ja Raumalla. Tilannetta vaikeuttaa myös se, että vain noin 20 prosenttia työttömistä saa enää ansiosidonnaista työttömyysturvaa. Seuraukset ovat vakavia sekä yksilö- että kuntatasolla. Työttömyysturvan heikennykset ovat johtaneet sadat ihmiset köyhyyskierteeseen, joka toisaalta estää palveluelinkeinojen kehittymisen Satakunnassa ja erityisesti Porissa, Raumalla ja Kankaanpäässä. Tarkasteltaessa Satakunnan työttömien profiilia havaitaan, että keskimäärin kolmannes työttömistä on pitkäaikaistyöttömiä, toinen kolmannes on työvoimapoliittisten toimenpiteiden kohteena ja vain yksi kolmannes on todellisuudessa työmarkkinoiden käytettävissä. Noin 40 prosenttia alueen työttömistä on yli 50-vuotiaita. Rakenteellista ongelmaa kuvaa myös se, että yli 2 000 satakuntalaista on ollut työttömänä yhtäjaksoisesti enemmän kuin kaksi vuotta. Lisäksi nuorten työttömien määrä on Satakunnassa keskimäärin lähes 2 000, joista on pelkästään Porin työvoimatoimiston alueella lähes 1 000. Työvoiman kysyntä ja tarjonta Satakunnassa on kestämättömässä rakenteellisessa epätasapainossa. Voidaan perustellusti väittää, että 2/3 porilaisista työttömistä on syrjäytynyt pysyvästi työmarkkinoiden osaamisvaatimusten ulkopuolelle. He eivät enää todellisuudessa kuulu työhallinnon "kortistoihin". Näiden henkilöiden ainoana pelastuksena voidaan nähdä erilaiset eläkejärjestelyt. Jatkuvan syrjäytymiskehityksen seurauksena Satakuntaan on muodostunut työmarkkinoilta ulos lyötyjen köyhien luokka, johon eivät vaiku- Versio 2.0
ta enää mitkään suhdannevaihtelut. On myös selvästi nähtävissä ilmiö, että krooninen pitkäaikaistyöttömyys periytyy sukupolvesta toiseen. Tämä taas johtaa syrjäytymiseen, mikä ilmenee mm. alhaisena osallistumisena vaaleihin. Porissa on tiettyjä kaupunginosia, joissa työttömyysprosentti ja äänestysprosentti ovat suunnilleen samat. Lukumääräisesti eniten työttömiä Satakunnassa on luonnollisesti Porissa ja Raumalla, jotka ovat myös suurimpia kaupunkeja. Työttömyysongelma on kouriintuntuva myös Kankaanpäässä, jossa työttömyysaste oli viimeksi 14,3 prosenttia. Jos työttömyyttä ei pystytä oleellisesti alentamaan Satakunnan suurimmissa keskuksissa Porissa, Raumalla ja Kankaanpäässä, se merkitsee näiden seutujen kehityksen asteittaista jatkuvaa heikentymistä. Yhä selvemmäksi on tullut se, että tarvitaan monia erilaisia toimenpiteitä Satakunnan perinteisten teollisuusalueiden kehityksen kääntämiseksi nousuun. Ilmeistä on kuitenkin myös se, ettei kehitystä tapahdu ilman valtiovallan erityistoimenpiteitä Satakunnassa. Mitä pikemmin tämä tapahtuu, sitä parempi se on koko maakunnan kehitykselle. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä Satakunnan työttömyyden alentamiseksi ja mihin erityistoimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä Porin, Rauman ja Kankaanpään pitkäaikaistyöttömyyden ja köyhyyskierteen katkaisemiseksi? Helsingissä 7 päivänä joulukuuta 2004 Mikko Elo /sd 2
Ministerin vastaus KK 966/2004 vp Mikko Elo /sd Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mikko Elon /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 966/2004 vp: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä Satakunnan työttömyyden alentamiseksi ja mihin erityistoimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä Porin, Rauman ja Kankaanpään pitkäaikaistyöttömyyden ja köyhyyskierteen katkaisemiseksi? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Työvoimapolitiikan toimeenpanon määrärahojen (vuonna 2004 mom. 34.06.29), joihin sisältyvät työllistämistuen määrärahat, työvoimakoulutuksen määrärahat ja työvoimapalvelujen erityismenot, alueellisesta jaosta päättää valtioneuvoston yleisistunto työministeriön esittelystä. Näiden määrärahojen kokonaistason tarpeen arvioi hallitus antaessaan eduskunnalle seuraavan vuoden talousarvioesityksen. Määrärahojen kokonaistason ratkaisee lopullisesti eduskunta hyväksyessään seuraavan varainhoitovuoden talousarvion. Alueellisina jakokriteereinä vuonna 2004 olivat työttömien määrä ja työttömyysaste, joilla oli suurin paino (70 %), sekä työvoiman kokonaismäärä ja avoimien työpaikkojen kokonaismäärä (molemmat 15 %). Työttömyysasteen merkittävä painotus tukee työttömyyden alueellisten erojen kaventamista. Työvoimapolitiikan määrärahoja kohdennetaan erityisesti työmarkkinoilla heikossa asemassa oleviin ryhmiin, kuten nuoriin, pitkäaikaistyöttömiin, ikääntyneisiin ja vajaakuntoisiin. Ohjelmilla pyritään osaamisen ja ammattitaidon parantamiseen, syrjäytymisen ehkäisyyn ja tehokkaiden työnhakutilanteiden aikaansaamiseen. Satakunnan TE-keskukselle jaettiin vuonna 2004 määrärahaa yhteensä 29,7 milj. euroa, mikä on lähes 2,4 milj. euroa enemmän kuin vuonna 2003. Määrärahasta työllistämistukeen tuli 17,53 milj. euroa, työvoimapoliittiseen koulutukseen 10,58 milj. euroa ja työvoimapalvelujen erityismenoihin 1,59 milj. euroa. Yhtä työtöntä kohti Satakunnan alue sai määrärahaa 1 749 euroa, mikä on 100 euroa enemmän kuin maassa keskimäärin. TE-keskusten työvoimaosastot ovat jakaneet määrärahat edelleen oman toimialueensa kullekin työvoimatoimistolle. Valtioneuvoston vuoden alussa päättämää jakoa tarkistetaan vuoden varrella todetun kehityksen mukaisesti. Kuluvan vuoden kesäkuussa TE-keskuksille osoitettiin lisämäärärahaa tukityöllistämiseen ja työvoimakoulutukseen yhteensä 5,9 milj. euroa ja samalla alueiden esitysten mukaisesti muutettiin määrärahojen kohdentumista eri toimenpiteisiin. Satakunta ei pyytänyt lisämäärärahaa. Resurssien tehokkaan käytön varmistamiseksi TE-keskukset voivat myös tehdä määrärahasiirtoja työvoimatoimistojen välillä. Kesäkuun jälkeen seuraava TE-keskusten määrärahatilanteen tarkistus toteutettiin elokuussa, jolloin alueille osoitettiin lisämäärärahaa työvoimapolitiikan toimenpiteisiin yhteensä 6,5 milj. euroa. Satakunta luovutti tässä yhteydessä muiden alueiden käyttöön 0,3 milj. euroa ja edelleen marraskuussa Satakunta luovutti määrärahaa yhteensä 0,13 milj. euroa. Tämän perus- 3
Ministerin vastaus teella voidaan olettaa, että Satakunnan määrärahat ovat kuluvana vuonna olleet riittävät. Satakunta on työttömyysongelman suhteen vaikea alue, mutta ei maan vaikeimpia alueita, ja sen suhteellinen työttömyys on verrattuna kaikkiin TE-keskuksiin suunnilleen keskivaiheilla. Työttömien määrä marraskuun lopussa oli 15 371 henkilöä. Työttömien määrä on viime vuoteen verrattuna noussut 400:lla eli vajaalla 3 %:lla. Porin työttömyysaste (työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta) oli marraskuun lopussa 15,8 %, kun se vuotta aikaisemmin oli 16,0 %. Rauman työttömyysaste oli 15,2 %, kun se vuotta aikaisemmin oli 12,9 %. Kankaanpään työttömyysaste oli 15,0 %, kun se vuotta aikaisemmin oli 14,8 %. Satakunnan alueella vastaavat luvut olivat 14,1 % ja 13,9 % sekä koko maassa 10,9 % ja 10,9 %. Porissa ja Kankaanpäässä työttömyysaste on vuoden aikana pysynyt lähes ennallaan. Seuraavassa ovat työttömien määrät. 2004 marraskuu 2003 marraskuu Muutos % Satakunnan TE-keskus 15 340 14 951 + 2,6 Pori 5 767 5 897-2,2 Rauma 2 781 2 398-16,0 Kankaanpää 908 914 + 0,7 Rauman työvoimatoimiston alueella työttömyys aleni merkittävästi aina viime vuoteen saakka, mutta kuluvana vuonna Rauman telakan lomautukset tilauskannan ongelmien vuoksi ovat nostaneet työttömyyttä. Tilanne on kuitenkin muuttumassa, ja on arvioitu, että ensi kesään mennessä lomautukset olisi peruttu ja lisäksi työvoiman kysyntää lisäisivät lähivuosina uuden ydinvoimalan rakennustyöt. Alueen ongelmana on ollut mm. pitkäaikaistyöttömyyden suuri määrä ja sen suhteellisen korkea osuus kaikista työttömistä (28 %). Koko maassa 26 % on ollut yhdenjaksoisesti yli vuoden työttömänä. Marraskuun lopussa kuudentoista viimeisen työttömyyskuukauden aikana vähintään kaksitoista kuukautta työttömänä on Satakunnassa ollut 42 % ja koko maassa 41 % työttömistä. Marraskuun lopussa pitkäaikaistyöttömiä oli koko maassa 72 786 henkilöä, kun vuotta aikaisemmin määrä oli 70 496. Pitkäaikaistyöttömien määrä on noussut 3,2 %:lla. Ohessa asetelmassa Satakunnan vastaavia lukuja. Satakunnassa pitkäaikaistyöttömien määrä on noussut 10 %:lla, mikä johtuu erityisesti Porin alueen tilanteesta, missä oli kasvua 12,5 %. Porissa on ollut mm. Outokummun tehtaan irtisanomisia, ja myös ikääntyneiden työttömien määrä on kasvanut. Toisaalta Porin kokonaistyöttömyys on samaan aikaan vähentynyt 2,2 %:lla. Raumalla pitkäaikaistyöttömyys on vähentynyt ja Kankaanpäässä pysynyt lähes ennallaan. Koska työttömyyden koko maassa on arvioitu edelleen vähenevän, työvoimapoliittisten toimenpiteiden tasoa vuodelle 2005 on talousarviossa voitu alentaa aikaisempaan verrattuna. Tämä noudattaa viime vuosina toteutettua linjausta. Toisaalta työmarkkinatukea voidaan käyttää nykyisin aiempaa aktiivisempana rahana ilman, että sitä erikseen budjetoidaan aktiivitoimiin. Vuoden alusta työmarkkinatuen aktiivista käyttöä on helpotettu entisestään. Vuoden 2005 aktiivisten työvoimapoliittisten toimenpiteitten määräksi on budjetissa arvioitu keskimäärin 87 350 henkilöä. Suurin osa vaikutuksesta toteutuu tukityöllistämisen ja työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen hankkeissa mukaan lukien Euroopan sosiaalirahaston hankkeet. Tavoitteiden alentaminen on samalla merkinnyt niihin käytettävissä olevien määrärahojen vähenemistä. Vuoden 2005 talousarviossa ovat työvoimapolitiikan toimeenpanon määrärahat (mom. 34.06.51, numero muuttunut) yhteensä 476,886 milj. euroa, jossa on vähennyksenä otet- 4
Ministerin vastaus KK 966/2004 vp Mikko Elo /sd tu huomioon 18,072 milj. euroa, joka käytetään Kainuun hallintokokeiluun. Tämä huomioon ottaen vähennys on noin 24 milj. euroa. Valtioneuvosto päättää näiden määrärahojen alueellisesta jaosta vuoden 2005 alussa. Työministeriön ja TE-keskusten välisissä tulostavoiteneuvotteluissa on alustavasti jaettu työvoimapolitiikan toimeenpanon määrärahat alueille. Määrärahat vähenevät lähes kaikilla alueilla. Kuitenkin Satakunnassa määrärahojen väheneminen on pienempää kuin maassa keskimäärin. Tulostavoiteneuvotteluissa on yhtenä tärkeänä tulostavoitteena rakenteellisen työttömyyden määrän vähentäminen. Tavoitteena on kohdistaa työhallinnon käytössä olevat eri toimenpiteet mahdollisimman tehokkaasti erityisesti pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseen. Tavoitteena on myös lisätä aktiiviohjelmissa olevien määrää työttömistä ja aktiivitoimenpiteiden piirissä olevien osuutta kaikista työmarkkinatukea saavista. Työvoimapoliittisten rahojen jakokriteereitä on uudistettu siten, että vaikeasti työllistyvien osuus painottuu aikaisempaa enemmän. Parhaillaan työmarkkinatukea ollaan uudistamassa siten, että entistä useampia työttömiä voitaisiin ohjata aktiivisiin toimenpiteisiin. Vaikeasti työllistyvien työmarkkina-asemaa pyritään parantamaan monilla muillakin kuin edellä mainituilla keinoilla. Syrjäytymisen ennalta ehkäisemisessä ja vaikeasti työllistyvien toimenpiteissä yhteistyön tarve on välttämätön. Yhteistyön avulla toimenpiteiden tuloksia voidaan parantaa. Työllisyysohjelman keskeinen osa on vuosina 2004 2006 toteutettava julkisen työvoimapalvelun rakenteellinen uudistus. Uudistuksella luodaan edellytykset rakenteellisen työttömyyden purkamiselle ja työvoiman saatavuuden turvaamiselle. Vuosina 2004 2006 perustetaan noin 40 työvoiman palvelukeskusta alue- ja paikallistason viranomaisten ja muiden palveluntuottajien asiantuntijaverkostoksi. Porissa ja Raumalla toimii palvelukeskus. Kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain ja siihen liittyvän toimenpidekokonaisuuden tarkoituksena on tukea syrjäytymisen ja köyhyyden estämisen toteutumista. Työvoimahallinto ja kunnat laativat yhdessä työttömän asiakkaan kanssa aktivointisuunnitelman. Aktivointisuunnitelmassa kartoitetaan asiakkaan nykyinen tilanne sekä sovitaan toimista, joilla asiakkaan työllistymismahdollisuuksia parannetaan. Aktivointisuunnitelmaan osallistuminen on pitkään työttöminä olleiden velvollisuus. Aktivointisuunnitelmassa sovittavaan kuntouttavaan työtoimintaan ovat puolestaan velvoitetut pelkästään alle 25-vuotiaat. Hallitus on antanut esityksen laiksi eräiden pitkäaikaisesti työttöminä olleiden henkilöiden eläketuesta (HE 183/2004 vp). Esityksessä ehdotetaan, että vuosina 1941 1947 syntyneet, erityisen pitkään työttöminä olleet, Suomessa asuvat, työmarkkinatukeen oikeutetut henkilöt saisivat työmarkkinatuen sijasta eläketukea. Lain on tarkoitus tulla voimaan 31.5.2005 ja sen arvioidaan koskevan yli 3 000 henkilöä. Niin kuluvana vuonna kuten ensi vuonnakin toteutetaan hanketta pitkäaikaistyöttömien eläkeedellytysten selvittämiseksi. Vuonna 2003 työvoimatoimistot selvittivät lähes 4 300 pitkäaikaistyöttömän eläke-edellytykset järjestämällä yli 4 200 työkunnon tutkimusta. Osana hallituksen työllisyysohjelmaa ELMA-hanke on laajentunut koko maahan vuoden 2004 alusta lukien. On korostettava, että vaikeita työttömyysongelmia ei ratkaista pelkästään väliaikaisilla toimenpiteillä. Tarvitaan pysyviä työpaikkoja. Rakenteelliset ongelmat ovat säilyneet pitkään, ja niin ikään niiden ratkaiseminen vaatii aikaa. Tilapäinen tukityöllistäminen on nopeasti työttömyyttä alentava ratkaisu. Kestävien alueellisten työllisyystavoitteiden saavuttamisessa ovat pysyviä työpaikkoja luovat elinkeinopoliittiset keinot ensisijaisia. Olisi ensiarvoisen tärkeää, että alueilta löytyisi riittävästi hyviä elinkeinoelämän kehittämistä tukevia investointi- ja muita kohteita, joilla voitaisiin saada aikaan pysyviä rakenteellisia parannuksia alueen työllisyyteen. Edellä esitettyyn viitaten katson, että Satakunnan kuten muidenkin korkean ja vaikean työttömyysongelman alueiden tilanne edellyttää erityistä aktiivisuutta alueellisilta ja paikallisilta toimijoilta. Alueelle tarvitaan uutta kehittyvää tuotantotoimintaa. Työministeriö vaikuttaa omi- 5
Ministerin vastaus en mahdollisuuksiensa kautta työttömyyden alentamiseen. Käytössä olevia toimenpiteitä voidaan hyvin monipuolisesti käyttää työttömyyden ja pitkäaikaistyöttömyyden torjumiseen. Helsingissä 27 päivänä tammikuuta 2005 Työministeri Tarja Filatov 6
Ministerns svar KK 966/2004 vp Mikko Elo /sd Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 966/2004 rd undertecknat av riksdagsledamot Mikko Elo /sd: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta för att sänka arbetslösheten i Satakunta och vilka specialåtgärder ämnar regeringen vidta för att bryta långtidsarbetslösheten och fattigdomens onda cirkel i Björneborg, Raumo och Kankaanpää? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Statsrådets plenum beslutar om den regionala fördelningen av anslagen för det arbetskraftspolitiska verkställandet (år 2004 mom. 34.06.29) på föredragning av arbetsministeriet. I anslagen ingår anslag för sysselsättningsstöd, anslag för arbetskraftsutbildning och specialutgifter för arbetskraftsservice. Behovet av den totala nivån för dessa anslag bedöms av regeringen då denna till riksdagen överlåter budgetpropositionen för följande år. Anslagens totala nivå avgörs slutgiltigt av riksdagen då denna godkänner följande budgetårs budget. Antalet arbetslösa, arbetslöshetsgraden, som hade den största vikten (70 %) samt arbetskraftens totala volym och det totala antalet lediga arbetsplatser (båda 15 %) var regionala fördelningskriterier 2004. Den betydelsefulla betoningen av arbetslöshetsgraden stöder begränsningen av arbetslöshetens regionala skillnader. De arbetskraftspolitiska anslagen allokeras speciellt till de grupper som innehar en svag ställning på arbetsmarknaden, såsom de unga, långtidsarbetslösa, äldre arbetstagare och handikappade. Genom programmen strävar man efter att förbättra kunnandet och yrkeskunskapen, förebygga utslagning och få till stånd effektiva jobbsökarsituationer. Till Satakunta arbetskrafts- och näringscentral allokerades år 2004 ett anslag på sammanlagt 29,7 milj. euro, vilket var nästan 2,4 milj. euro mera än år 2003. Av anslaget kom 17,53 milj. euro till sysselsättningsstöd, 10,58 milj. euro till arbetskraftspolitisk utbildning och 1,59 milj. euro till speciella utgifter i anslutning till arbetskraftsservice. Satakuntaregionen fick ett anslag på 1 749 euro per arbetslös, vilket var 100 euro mer än i landet i genomsnitt. TE-centralernas arbetskraftsavdelningar har vidare allokerat anslagen till varje arbetskraftsbyrå inom sitt eget verksamhetsområde. Allokeringen, som statsrådet fastslog i början av året, justeras under årets lopp i enlighet med den konstaterade utvecklingen. TE-centralerna anvisades ett tilläggsanslag på sammanlagt 5,9 milj. euro för stödsysselsättning och arbetskraftsutbildning och samtidigt ändrades i enlighet med regionernas förslag allokeringen av anslagen för olika åtgärder. Satakunta bad inte om tilläggsanslag. För att säkerställa en effektiv användning av resurser kan TE-centralerna också utföra överföring av anslag mellan arbetskraftsbyråerna. Efter juni månad verkställdes följande justering av TE-centralernas anslagssituation i augusti, varvid regionerna anvisades tilläggsanslag till ett belopp på sammanlagt 6,5 milj. euro för arbetskraftspolitiska åtgärder. I detta sammanhang överlät Satakunta 0,3 milj. euro till de andra regionernas förfogande och vidare i november överlät Satakunta ett anslag på sammanlagt 7
Ministerns svar 0,13 milj. euro. På basis av detta kan man anta att Satakuntas anslag detta år varit tillräckligt. Satakunta är vad arbetslöshetsproblemet beträffar ett svårt område, dock inte bland landets svåraste, och dess relativa arbetslöshet jämförd med samtliga TE-centraler ligger ungefär någonstans i mitten. Antalet arbetslösa i slutet av november uppgick till 15 371 personer. Antalet arbetslösa har jämfört med senaste år ökat med 400, dvs. med knappt 3 %. Arbetslöshetsgraden för Björneborg (andelen arbetslösa arbetssökande av arbetskraften) var i slutet av november 15,8 %, medan den året innan var 16,0 %. Arbetslöshetsgraden för Raumo var 15,2 %, medan den året innan var 12,9 %. Arbetslöshetsgraden för Kankaanpää var 15,0 %, medan den året innan var 14,8 %. I Satakuntaregionen var motsvarande siffror 14,1 % och 13,9 % och i hela landet 10,9 % och 10,9 %. I Björneborg och Kankaanpää har arbetslöshetsgraden under året hållit sig nästan på samma nivå. I det följande antalet arbetslösa. 2004 november 2003 november Ändring % Satakunnan TE-central 15 340 14 951 + 2,6 Björneborg 5 767 5 897-2,2 Raumo 2 781 2 398-16,0 Kankaanpää 908 914 + 0,7 Inom Raumo arbetskraftsbyrås område minskade arbetslösheten avsevärt ända till senaste år, men under innevarande år har permitteringarna vid varvet i Raumo på grund av orderstockens problem ökat arbetslösheten. Situationen håller emellertid på att förändras och det har bedömts att permitteringarna till nästa sommar skulle ha annullerats och därtill ökar byggnadsarbetena på det nya kärnkraftverket efterfrågan på arbetskraft under de närmaste åren. Det problematiska för detta område har varit bl.a. det stora antalet långtidsarbetslösa och deras relativt höga andel av alla arbetslösa (28 %). I hela landet har 26 % av de arbetslösa varit kontinuerligt arbetslösa i över ett år. I Satakunta hade i slutet av november 42 % av de arbetslösa under de sexton senaste månaderna varit tolv månader utan arbete och i hela landet 41 %. I slutet av november var antalet långtidsarbetslösa i hela landet 72 786 personer, medan det året innan var 70 496. Antalet långtidsarbetslösa har ökat med 3,2 %. Vidstående uppställning ger motsvarande tal för Satakunta. I Satakunta har antalet långtidsarbetslösa stigit med 10 %, vilket främst beror på situationen i Björneborgregionen, där ökningen var 12,5 %. I Björneborg har det skett uppsägningar bl.a. vid Outokumpu-fabriken och också antalet äldre arbetslösa har ökat. Å andra sidan har den totala arbetslösheten i Björneborg samtidigt minskat med 2,2 %. I Raumo har långtidsarbetslösheten minskat, medan den i Kankaanpää förblivit nästan oförändrad. Eftersom man har beräknat att arbetslösheten fortsätter att minska i hela landet, har nivån för de arbetskraftspolitiska åtgärderna år 2005 i budgeten kunnat sänkas från den tidigare nivån. Detta stämmer överens med den linjedragning som följts under de senaste åren. Å andra sidan kan arbetsmarknadsstöd numera användas som en aktivare peng än förut utan att vara särskilt budgeterat till aktiva åtgärder. Från början av året har den aktiva användningen av arbetsmarknadsstödet ytterligare underlättats. Volymen för de aktiva arbetskraftspolitiska åtgärderna för 2005 uppskattas enligt budgeten till i genomsnitt 87 350 personer. Största delen av denna effekt nås genom olika projekt inom stödsysselsättning och arbetskraftspolitisk vuxenutbildning, Europeiska socialfondens projekt medräknade. Sänkta mål har samtidigt betytt att det anslag som finns till förfogande för dem minskar. I bud- 8
Ministerns svar KK 966/2004 vp Mikko Elo /sd getpropositionen 2005 uppgår anslaget för det arbetskraftspolitiska verkställandet (mom. 34.06.51, numret har förändrats) till sammanlagt 476,886 milj. euro, från vilket 18,072 milj. euro har reserverats för att användas för förvaltningsförsöket i Kajanaland. Då man tar detta i beaktande är minskningen cirka 24 milj. euro. Statsrådet beslutar om den regionala fördelningen av dessa anslag i början av 2005. Vid resultatmålsförhandlingarna mellan arbetsministeriet och TE-centralerna har anslagen för det arbetskraftspolitiska verkställandet preliminärt allokerats till regionerna. För så gott som alla regioner minskar anslaget. Anslagsminskningen är emellertid mindre för Satakuntas del än för landet i genomsnitt. Ett viktigt resultatmål vid resultatmålsförhandlingarna är att minska volymen av den strukturella arbetslösheten. Målet är att de olika åtgärder som arbetsförvaltningen har till sitt förfogande så effektivt som möjligt inriktas på att minska i synnerhet långtidsarbetslösheten. Andra mål är att öka andelen personer som omfattas av aktiveringsprogram bland de arbetslösa och att andelen personer i aktiva åtgärder bland mottagarna av arbetsmarknadsstöd höjs. Fördelningskriterierna för de arbetskraftspolitiska anslagen har förnyats så, att de svårsysselsattas andel betonas mer än förr. Som bäst håller man på att förnya arbetsmarknadsstödet så att allt flera arbetslösa kunde hänvisas till aktiva åtgärder. De svårsysselsattas arbetsmarknadsställning försöker man förbättra även med många andra medel än de som nämnts ovan. Då det gäller förebyggande av utslagning och åtgärder för svårsysselsatta är samarbete nödvändigt. Med hjälp av samarbete kan resultat av åtgärderna förbättras. En central del av sysselsättningsprogrammet är den strukturella reform av den offentliga arbetskraftsservicen som genomförs under 2004 2006. Genom reformen skapas förutsättningar för att bryta den strukturella arbetslösheten och att säkerställa tillgången på arbetskraft. Under 2004 2006 inrättas cirka 40 center för arbetskraften vilka utgör nätverk av sakkunniga för myndigheter och andra serviceproducenter på region- och lokalnivå. I Björneborg och Raumo finns redan ett servicecenter verksamt. Syftet med lagen om arbetsverksamhet i rehabiliteringssyfte och den åtgärdshelhet som ansluter sig till den är att stöda förebyggandet av utslagning och fattigdom. En aktiveringsplan utarbetas av arbetskraftsförvaltningen och kommunerna i samråd med den arbetslösa kunden. I aktiveringsplanen kartläggs kundens nuvarande situation och man kommer överens om åtgärder som förbättrar kundens sysselsättningsmöjligheter. Personer som länge varit arbetslösa är skyldiga att delta i aktiveringsplanen. Däremot är endast personer under 25 skyldiga att delta i rehabiliterande arbetsverksamhet som ingår i aktiveringsplanen. Regeringen har överlämnat till riksdagen en proposition med förslag till lag om pensionsstöd till vissa långtidsarbetslösa (RP 183/2004 rd). I propositionen föreslås att till sådana personer födda 1941 1947 som särskilt länge varit arbetslösa och har rätt till arbetsmarknadsstöd och som bor i Finland betalas pensionsstöd i stället för arbetsmarknadsstöd. Lagen avses träda i kraft 31.5.2005. Den beräknas beröra över 3 000 personer. Både innevarande år och nästa år genomförs ett projekt för utredning av långtidsarbetslösas pensionsförutsättningar. Under 2003 utredde arbetskraftsbyråerna nära 4 300 långtidsarbetslösas pensionsförutsättningar genom att ordna över 4 200 undersökningar av arbetskondition. ELMA-projektet har som ett led i regeringens sysselsättningsprogram utvidgats till hela landet från början av 2004. Det bör understrykas att svåra arbetslöshetsproblem inte kan lösas enbart genom temporära åtgärder. Det behövs bestående arbetsplatser. Strukturella problem har bestått länge och även lösandet av dem tar tid. Tillfällig stödsysselsättning är en lösning som snabbt minskar på arbetslösheten. För uppnåendet av hållbara regionala sysselsättningsmål är sådana näringspolitiska medel som skapar bestående arbetsplatser primära. Det vore synnerligen viktigt att det i regionerna skulle finnas tillräckligt med sådana goda investerings- och andra objekt som stöder närings- 9
Ministerns svar livets utveckling och genom vilka man kunde få till stånd bestående strukturella förbättringar i regionens sysselsättning. Med hänvisning till det ovan anförda anser jag att situationen i Satakunta liksom också i andra regioner med svåra arbetslöshetsproblem förutsätter särskild aktivitet från regionala och lokala aktörers sida. Sådan ny produktionsverksamhet som är stadd i utveckling behövs i regionen. Arbetsministeriet medverkar i mån av sina möjligheter till att sänka arbetslösheten. De åtgärder som finns till förfogande kan mycket mångsidigt utnyttjas för att avvärja arbetslöshet och långtidsarbetslöshet. Helsingfors den 27 januari 2005 Arbetsminister Tarja Filatov 10