Vihreä Sulka Kotkan seudun Vihreät ry:n jäsenlehti 1/2012 Kansanedustaja Jani Toivolalle onni merkitsee mahdollisuutta kasvaa itsensä kokoiseksi sivu 2 33 Miniponit Kukka ja Hippi nukkuvatkin kylki kyljessä sivu 3 Nuori Vihreä Vaikuttaja -kurssin kohokohta oli junamatka Brysseliin sivu 4 Uudet jäsenet esittäytyvät sivu 5 Puheenjohtajan sulkakynästä Seuraavat kuntavaalit pidetään jo syksyllä. Ehdokashankinta on hyvässä vauhdissa ja mekin julkaisimme omat ensimmäiset ehdokkaamme kevätkokouksessa huhtikuussa. Listalle saatin jo nyt monipuolisesti nimiä, ensikertalaisia ja konkareita, nuoria ja vanhempia ihmisiä. Toivomme, että listalta jokainen voi löytää itselleen oman ehdokkaan. Vuosi sitten kärsimme puolueena vaalitappion ja menetimme eduskunnassa viisi paikkaa. Puoluekokoukseen lähdettäessä tunnelmat eivät välttämättä olleet parhaat mahdolliset. Itse kuitenkin koen, että muutos lähti käyntiin sieltä kun nimesimme presidenttiehdokkaamme. En tiedä, kuinka moni todella uskoi, että tapahtuisi niinkui tapahtui ja Haavisto pääsisi toiselle kierrokselle. Olin juuri liittynyt puolueeseen ja ainakin itse halusin uskoa alusta asti, että meidän ehdokkaallamme on mahdollisuus voittoon. Puhuimme piiripäivillä siitä, miksi ihmiset olivat niin laajalti lähteneet äänestämään Pekkaa. Minulle nousi ajatus, että ihmiset todella uskoivat että Pekka voisi muuttaa asioita omalla persoonallaan ja tavallaan kohdata ihmisiä. Ihmiset halusivat uskoa, että ehkä asiat voisivat olla paremmin. Me tarvitsemme nyt kunnallisvaaleihin tuota samaa uskoa ja hyvää fiilistä tekemiseen. Vihreiden arvot ympäristönsuojelu, politiikan avoimuus, ihmisarvon kunnioittaminen kyllä puhuttelevat ihmisiä ja monet jakavat nuo arvot kanssamme. Meidän pitää nyt kuunnella ihmisiä ja saada myös arvomme näkymään vahvasti vaalityössä. Muistetaan nyt vappuna ja myöhemmin syksyllä vaalityössä jo tutuksi tullut kirjainyhdistelmä MPT (Mitä Pekka tekisi). Jaakko Sandström jaakko.sandstrom@gmail.com
2 Vihreä Sulka 1/2012 Kymmenen tiukkaa kysymystä Jani Toivolalle Leena Griinari 1Ikä, koulutus, kotipaikka, perhe? 35 vuotta. Näyttelijä, valmistunut New Yorkin HB Acting Studiosta vuonna 2002. Helsinki. Asun avoliitossa. 2Miten vihreys näkyy arkielämässäsi? Olen liittynyt vihreisiin puolustaakseni ihmisoikeuksia ja nostaakseni etenkin nuorten ääntä kuuluviin yhteiskunnallisessa keskustelussa. Nämä asiat näkyvät työn ohella myös muussa elämässäni. Arjessa olen luonnosta kiinnostunut kaupunkilaisoppija. Minulle on tärkeää pohtia päivttäisten valintojeni suhdetta elämään ja luontoon ympärilläni. Pyrin muistuttamaan itseäni siitä, että mikään ei ole ehtymätöntä. Lapsuuden kodista on tarttunut mukaan kierrättämisen vimma. 3Olet tanssija, näyttelijä, juontaja, yrittäjä ja nyt kansanedustaja. Kerro näistä erilaisista rooleista elämässäsi! Kaikilla asioilla ja työtehtävillä on ollut oma aikansa ja paikkansa elämässäni. Puun vuosirenkaiden tavoin kaikki elämänvaiheet näkyvät tietenkin minussa ja ammennan voimaa kaikesta siitä, mikä on muokannut minusta sen, mitä olen nykyään. Monelle lista voi näyttää sekavalta, mutta itse koen, että kaikki tekeminen tulee samasta lähteestä. Viesti ja pyrkimys on pysyvä, vaikka kanavat ovatkin vaihtuneet. Olen utelias ja kiitollinen niistä eri näkökulmista elämään, mitä eri työtehtävät ovat tarjonneet. Tanssi pysyy minussa aina. Näyttelijän ammatti oli lapsuuteni haave. Rakastuin näyttelemisessä tarinan voimaannuttavaan vaikutukseen. Myös kansanedustajana uskon tarinaan. Omalla tarinallani minulla on mahdollisuus tehdä itseni näkyväksi. 4Teetkö töitä liikaa vai sopivasti? Yritän järjestää työtehtäväni siten, että aikaa jäisi myös muuta elämää varten. Tässä pyrkimyksessä olisi aika ajoin parantamisen varaa, mutta se kuuluu kansanedustajan työn luonteeseen. Kuulun ehkä siihen sukupolveen, jolle työ on alati läsnäoleva elämäntapa. En ole tottunut koskaan työurallani selkeästi erottelemaan työtä ja vapaa-aikaa. Rakastan työtäni ja teen sitä intohimolla. 5Miten rentoudut? Rentoudun mm. liikunnan ja ruoanlaiton merkeissä sekä viettämällä aikaa minulle läheisten ihmisten kanssa. Kiireisen päivän jälkeen saatan tulla kotiin ja alkaa leipoa piimäkakkua keskellä yötä. Elokuvatetterissa voisin istua päiväkausia. 6Olet puhunut paljon julkisuudessa erilaisuudesta ja kiusaamisesta. Onko koulukiusaamiselle tehtävissä jotain? Voitko kansanedustajana mitenkään vaikuttaa asiaan? Olen tehnyt paljon kouluvierailuita, joissa käsittelen erilaisuuden kohtaamista. Uskon, että aiheesta puhuminen ja ihmisten kanssa keskusteleminen edistää osaltaan pyrkimystä kiusaamisesta vapaasta koulu- ja työelämästä. Kiusaamisen liittyvät asiat voi ja pitää nostaa esille myös lainsäädäntötyössä. Esimerkkinä tämänkaltaisesta työstä on uuden tuntijakosuunnitelman valmistelu, jossa olen pyrkinyt saamaan
Vihreä Sulka 1/2012 3 mahdollisimman paljon draamaopetuksen sisältöjä mukaan uuteen opetussuunnitelmaan. Esimerkiksi Norjassa on muutama vuosi sitten otettu käyttöön kokonaan uusi luoviin aineisiin pohjaava elämäntaidon oppiaine, jolla pyritään kitkemään kaikki kiusaaminen ja syrjintä pois koulumaailmasta. Minulle iso osa kansanedustajuutta on ihmisten kohtaaminen. Minulla on kunnia ottaa vastaan ihmisten arvokkaita tarinoita ja saan välittää niitä eteenpäin. Tarinat tekevät ihmisten elämäntilanteista todellisia ja näkyviä. 7Mitkä ovat sinulle henkilökohtaisesti tärkeitä asioita, joita haluat eduskunnassa ja vihreässä politiikassa nostaa esille? Ihmisoikeudet, lapsiin ja nuoriin liittyvät kysymykset sekä kehitysmaiden tyttöjen ja naisten oikeudet. 8Kuinka tärkeänä koet aluepolitiikan? Ammattikorkeakoulujen aloituspaikkaleikkaukset kohdistuivat maakuntiin, eivät pääkaupunkiseudulle. Eikö helsinkiläisnuorille olisi hyvä käydä edes opiskelemassa pääkaupunkiseudun ulkopuolella, vaikka sitten palaisivatkin sinne töihin? Kaikessa poliittisessa päätöksenteossa tulee ottaa huomioon päätösten alueelliset vaikutukset. Valtakunnan politiikan suurien linjojen haaste on varmasti paikallisen vaikutuksen ymmärtäminen ja muutosten suhteuttaminen alueelisuuteen. Ammattikorkeakoulujen aloituspaikkojen suhteen on syytä muistaa puhtaan aluepolitiikan lisäksi myös se, missä on suurimmat hakijamäärät ja missä koulutuspaikkoja tarvitaan eniten. 9Mitä tiedät Kotkasta? Siellä asuu rakas ystäväni näyttelijä Jaana Saarinen. Kotkan kaupunginteatterin lavalle olisi joskus hienoa päästä. Kotka on upea satamakaupunki, jossa on myös paljon merkittävää teollisuutta (esim. Sunilan tehdas) sekä virkeää kulttuurielämää (Kotkan meripäivät). onni on? Mahdollisuus kasvaa itsensä kokoiseksi. Askel askeleelta 10Mitä kohti omaa tarkoitusta. Vähemmän tekoja ja ajatuksia itseään vastaan ja enemmän tekoja ja ajatuksia itsensä puolesta. Miniponit Kukka ja Hippi ovat erottamattomat kaverukset. Miniponit osallistuvat Kotkan Vihreään vappuun Teksti ja kuva Maija Aapalahti Hippi ja Kukka ovat minishetlanninponeja. Kumpikin kaveruksista on vasta kahden vuoden vanhoja, eli he ovat hevostenkin maailmassa vielä hyvin nuoria, varsoja vasta. Kokoa tämän rodun edustajille ei kuitenkaan enää kerry; minishetlanninponin tulee olla säkäkorkeudeltaan alle 86 cm aikuisenakin. Torin hälinä tekee hyvää näille vasta omaan luonteeseensa kasvamassa oleville maskottiponin aluille. Tosin he ovatkin jo melko reippaita tyyppejä, Kirjavinkki Nanni Mamia Worldwatch-instituutin Maailman tila 2012 -raportti ilmestyi suomenkielisenä huhtikuun lopulla. Tämänvuotinen teema on Kohti kestävää hyvinvointia. Kirjassa painotetaan kulutuksen vähentämistä ratkaisuna ilmastonmuutoksen ja lajikadon hillitsemiseksi. Myös päättäjien on uskallettava ohjata kulutusta kestävämpään suuntaan. koska ovat totutelleet vieraisiin ihmisiin Mikevan hoitokodilla kyläillen kaveriponien ominaisuudessa. Ainut asia, joka voi saada Hipin ja Kukan todella riehaantumaan on erottaa heidät hetkeksikin toisistaan. He kun ovat tottuneet lähes syntymästään asti elelemään kaikki päivät toistensa rinnalla maailmaa tutkiskellen ja yöt kylki kyljessä nukkuen. Pienten ponien työtä on olla ihmisten hoidettavana. Hippi ja Kukka toivovat itselleen paljon rapsutuksia, lapsilta ja aikuisilta! Maailman tila 2012 -raportti arvioi kulutustottumuksiamme
4 Vihreä Sulka 1/2012 Kurssilaiset tapasivat parlamentissa MEPpejä, avustajia ja eri järjestöjen edustajia. Nuori Vihreä Vaikuttaja -kurssi huipentui Brysseliin Teksti ja kuvat Sonja Mässeli Koin viime talvena yhden elämäni mahtavimmista kokemuksista, kun interrailmatkustin vihreässä seurassa vihreällä tyylillä Brysseliin! Osallistuin siis Vihreiden järjestämälle Nuori Vihreä Vaikuttaja- kurssille, jossa oli ensin muutama kerta kotimaan tapaamisia ja sitten lopuksi helmikuussa tämä Brysselin matka. Lähdimme lauantai-iltapäivänä Helsingin Katajanokan terminaalista laivalla Tukholmaan, josta jatkoimme junalla Malmön kautta Kööpenhaminaan. Aikaisemmista matkasuunnitelmista poiketen jouduimme jäämään yöksi Kööpenhaminaan, koska joidenkin jännien sattumien kautta meille oli annettu junayhteys, jota ei ollut olemassakaan, ja tämän takia emme yhtyneet Kölniin menevään yöjunaan. Nyt sitten tuosta edellisestä ajatellaan, että aina välitetään että VR:n palvelut eivät toimi, mutta ei toimi Ruotsissakaan. Mutta ei, toimii kuin toimiikin, ainakin jotenkin, nimittäin kun olimme Kööpenhaminassa meidän luokse tuli Ruotsin VR:ää vastaavan työntekijä, joka sanoi, että tässä teille uudet reililiput, nyt on kaikissa junissa istumapaikat ja jos vielä kohtaatte ongelmia niin etsikää keltatakkisia ihmisiä niin auttavat. Matkamme jatkui siis Kööpenhaminasta Hampurin, Hannoverin ja Kölnin kautta Brysseliin. Hampuri Hannover-välillä koin jotain, mikä hämmästytti suuresti. Juna pysähtyi ja yht'äkkiä tuli kuulutus, että olimme laivassa. Siinä kohtaa iski suurempaakin suurempi hämmästys. Kuulutuksessa sanottiin myös, että kaikkien tulisi poistua junasta. Matkamme jatkui siis hetken saksalaisella risteilyaluksella. No aina kokee jotain uutta. Kun vihdoin saavuimme Brysseliin, olimme noin 12 tuntia aikataulusta myöhässä, joten maanantain Parlamentin vierailut jäivät väliin. Brysselissä meillä oli kaksi tutustumispäivää Euroopan Parlamentilla ja yksi Euroopan komissiolla, mutta tämä jälkimmäinen jäi minulta väliin, kun sairastuin ja jouduin jäämään hotelille. Parlamentissa meillä kävi puhumassa MEPpejä, avustajia, eri järjestöjen edustajia ja lisäksi pääsimme kierrokselle ympäri parlamenttitaloa. Tapasimme myös illallisella Satu Hassin Meze bar -nimisessä ravintolassa, jossa hän kertoi kuinka Vihreät on perustettu. Tarja Cronbergia emme ehtineet tavata. Koko matkamme kesti yhteensä kymmenen päivää, joista viisi olimme Brysselissä. Opin mielettömän paljon uusia asioita vihreästä toiminnasta ja vaikuttamisesta, sekä tapasin ihania uusia ihmisiä. Suosittelen kurssia kaikille! Upea Cathédrale Saint-Michel-et-Gudule on Brysselin katolinen pääkirkko. Sarjakuvamuseo Centre Belge de la Bande Dessinée esittelee belgialaista sarjakuvataidetta. Kotimatka alkoi saksalaisella yöjunalla. Kuva Otto Lehto.
Vihreä Sulka 1/2012 5 Uudet jäsenet esittäytyvät Mari Hostikka 1. Ikä, koulutus, kotipaikka, perhe? 35, sairaanhoitaja, Kotka, aviomies ja neljä lasta. 2. Miksi päätit liittyä vihreisiin? Ihmisoikeudet sekä tasaarvo kaikkien ihmisten kesken ovat minulle tärkeitä arvoja, ja koen, että Vihreillä on tästä hyvin selkeä visio. Lapsiani ja heidän tulevaisuuttaan ajatellen myös kannan huolta siitä, millaisen ympäristön heille jätämme. 3. Miten vihreys näkyy elämässäsi? Hyvin pieninä, arkisina tekoina. Keskustelemme koko perheenä paljon siitä, kuinka ketään ei saisi syrjiä etnisen taustan, sukupuolen tai minkään muun, aivan toisarvoisen asian perusteella. Myös kuluttamisesta on paljon keskusteltu, ja nelilapsisessa perheessä on jo "etuoikeutettu pakko" pohtia, mitä kaikkea ihminen todella tarvitsee. Kierrätämme paljon, 4. Millaisia asioita haluaisit muuttaa Kotkassa? Itselleni läheisissä asioissa, eli lasten, nuorten ja perheiden asioissa sekä sosiaali-ja terveyspalvelujen suhteen toivoisin päätöksiä tehtävän myös sen pohjalta, mitä todelliset arjen asiantuntijat tuovat esille. 5. Ketä poliittista vaikuttajaa arvostat? Tuoreimpana tietysti mielessä Pekka Haavisto, mutta toki heitä on monia muitakin. Ulkomaisista Nelson Mandela, muistan tutustuneeni hänen tarinaansa ollessani 12-vuotias, kun aloin nuoruuden innolla asioita pohtimaan. Mielestäni myös Martti Ahtisaari ja Elisabeth Rehn tekevät hienoa työtä sen puolesta, että asioita ratkaistaisiin puhumalla ja neuvottelemalla rauhanomaisesti. 6. Miten rentoudut? Mikäli kolmivuorotyöltä ja perheeltä ns. omaa aikaa jää, harrastan lukemista. Rakastan erityisen paljon elämänkertoja. Lukemalla pääsee ihan ilmaiseksi vaikka kuinka kauas ja vaikka minkälaisiin maailmoihin! Johanna von Hertzen 1. Ikä, koulutus, kotipaikka, perhe? 17, näyttelijäntyön peruslinja, Kotka, vanhemmat, kolme sisarusta, poikaystävä ja dalmatialaiset Lily ja Huge. 2. Olet elänyt poliittisesti aktiivisessa kodissa. Miten päädyit vihreisiin? Totta tosiaan, perheestämme löytyy yhteen jos toiseenkin laitaan poliittisesti suuntautunutta sakkia. Minun ei itse asiassa pitänyt liittyä yhtään mihinkään, mutta Haavisto 2012 -kampanjan aikana perehdyin vähän tarkemmin vihreiden ajatuksiin ja arvoihin ja ihastuin hyvään tekemisen meininkiin, joka Kotkan vihreillä ainakin on. Kotirauha on säilynyt! 3. Miten vihreys näkyy elämässäsi? Ensisijaisesti varmaan eläinrakkaudessa. Äidilläni on tapana sanoa, että "Johanna on yhden naisen valtakunnallinen eläintenpelastusyhdistys", mikä on varmaankin ihan totta. Koetan ajatella järjellä kulutusta ja olen iloinen, kuten vihreän kuuluukin! 4. Kerro joku lapsuusmuistosi! Mitä niitä kehtaa julkisesti kertoa? Olin penskana se, joka söi kastematoja ja teki kaikkea kiellettyä. Kerran aiheutimme kaverini kanssa äidille harmaita hiuksia korvaamalla toisen karanneen lemmikkigerbiilimme uudella. Pienten tyttöjen mielessä ei käynytkään, että karannut gerbiili voisi ilmaantua esim. keittiön roskiksesta äidin varpaille. Vakuuttelimme sen olevan jonkun muun gerbiili, jonka kuitenkin urheasti otimme asumaan omaan terraarioomme. Meni vuosia, ennen kuin kerroin äidille totuuden... 5. Kuka on idolisi? Erittäin vaikea kysymys, sillä on todella paljon ihmisiä, joita ihailen muttei ketään "selkeää" idolia. Mainittakoon vaikka muuntautumiskykyinen munamies eli näyttelijä Riku Nieminen! 6. Musiikki on sinulle tärkeää. Olet julkaisemassa/julkaissut juuri levyn. Kerro siitä ja musiikistasi! Julkaisemassa... askel kerrallaan. Tällä hetkellä työstetään omaa musiikkia ja äänitellään akustiset versiot sitä mukaan kun on valmista. Bändi alkaa olla valmis ja keikkoja on sovittuna pitkin kesää. Musiikista sen verran, että se on ennen kaikkea totta tai ainakin lähellä totuutta. Jos jollekin tutulle sattuu tulemaan sellainen fiilis, että "Ihan ku tää kertois musta",niin se on hyvin mahdollista... ha-ha-haa! 7. Millaisia asioita haluaisit muuttaa Kotkassa? Ehdottomasti LISÄÄ kulttuuritapahtumia ja musaa! Ihmisillä on liikaa aikaa miettiä koirankakkaa ja muita turhuuksia, joten virikkeille olisi selkeästi tarvetta. Tämä vaatii tietenkin myös aktiivisuutta kansalaisten osalta.
6 Vihreä Sulka 1/2012 Kuntauudistus puhuttaa Leena Griinari Vihreiden ryhmäpuhe Kuntaliiton valtuustossa 1.12.2011 Ärade ordförande, bästa fullmäktige! Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut! Maailma rakennetaan kunnissa. Kunnissa päätetään energiankäytöstä, materiaalitehokkuudesta, liikkumisesta ja maankäytöstä, ja tämä kaikki vaikuttaa laajasti ja kauaskantoisesti koko planeettamme tulevaisuuteen. Vaikka ilmastonmuutos tai luonnonvarojen ehtyminen ei kuntapoliittisessa keskustelussa useinkaan ole keskiössä, niin maapallon elinkelpoisena säilyminen on pohja kaikelle muulle toiminnalle. On harhaa kuvitella, että ilmastonmuutoksen hillitseminen tai ympäristönsuojelu olisivat jotain, mihin kuntien päätöksillä ei voida vaikuttaa tai mihin ei olisi varaa. Kyllä voi ja kyllä on. Tulevaisuuteen katsovat kunnat keskittyvät näihin kysymyksiin. Keinoina on kuntakohtaisten päästötavoitteiden asettaminen ja ilmasto- ja energiaohjelmat toimenpiteineen. Bonuksena saadaan uudenlaisia elinkeinoja ja lisätään paikallisten tuottajien tulovirtoja. Kuntaliitos ei muuta maantiedettä. Syrjäinen kunta pysyy syrjäisenä, on se sitten nimellisesti osa keskuskaupunkia tai ei. Monissa pienissä syrjäisissä kunnissa palvelut on järjestetty tehokkaasti, hallintokuntien rajat ylitetään luontevasti ja asukkaiden ääni tulee kuuleviin. Kuntalaisille tärkeintä on se, millaisia palveluja kunta tarjoaa ja miten hyvin palvelut ovat saavutettavissa. On myös totta, että nykyiset kuntarajat joissain paikoin vaikeuttavat ihmisten arkea: ihmiset voivat joutua hakemaan palveluita väärästä suunnasta, kuntaraja voi estää maankäytön järkevää suunnittelua tai joukkoliikenteen sujuvaa järjestämistä. Kalliit erikoishoidot voivat kaataa isonkin kunnan talouden. Lääketieteen kehittyessä tulemme väistämättä sen tilanteen eteen, etteivät kunnat pysty tarjoamaan asukkailleen kaikkea mahdollista saatavilla olevaa hoitoa. Minkään kunnan talous ei tule sitä kestämään. Tarvitaan poliittisia linjanvetoja siitä, minkälaista hoitotasoa ylläpidetään. Tätä vastuuta ei pidä väistää sysäämällä päätöksiä lääkäreille ja vaikenemalla asiasta. Vihreiden ryhmä totesi eilisessä palaverissa kuntaliitosuudistuksen yksimielisesti hyväksi, keskinkertaiseksi ja huonoksi äänin 3 3 3. Me vain tulemme erilaisista kunnista! Vihreät haluavat, että kuntauudistusta tehtäessä kuntalainen on keskipisteessä. Kuntalaisia tulee kuunnella. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että äänekkäimmän kuntalaismielipiteen tulisi ohjata päätöksentekoa. Kuntapäättäjillä on vastuu päätöksistä myös vaalivuonna - ja meillä pitää olla rohkeutta tehdä myös vaikeita päätöksiä, vaikkeivät ne kaikkia kuntalaisia miellyttäisikään. Erityisen tärkeää on lisätä päätöksenteon avoimuutta ja luoda uusia vaikuttamiskanavia kuntalaisille silloin, kun kuntakoko kasvaa ja vaarana on päätöksenteon karkaaminen kauemmaksi. Asukaspalautteen kehittäminen, erilaiset asukasraadit, järjestöfoorumit, nuorisovaltuustot, kyläkuulemiset, vanhus- ja vammaisneuvostot lisäävät kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksia. Niiden tulee olla systemaattisesti luotuja ja riittävästi resurssoituja. Kuntalaisten äänen tulee kuulua vaalien välilläkin. Yleinen talouden heikkeneminen heijastuu vahvasti myös kuntatalouteen. Iso osa valtiontalouden korjaamisesta sysättiin hallitusohjelmassa kuntien kontolle valtionosuuksia leikkaamalla. Tämä on näkynyt kunnissa veronkorotuspaineina. Paineet vain kasvavat, kun taloustilanne heikkenee ja ikärakenteesta seuraa palvelutarpeen kasvua. Valtio ei saa tuottaa kunnille lisää tehtäviä: kunnilla ei ole enää varaa ottaa lisää valtionosuuksia, sillä omarahoitus ei yksinkertaisesti riitä. Kunnat eivät pysty enää venymään, joten kannatamme valtionvarainministerin esittämiä ajatuksia kunnan veropohjan laajentamisesta. Vihreät painottavat, että kaikilla tulee olla yhtäläinen mahdollisuus sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä laadukkaaseen varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen omasta ja vanhempien tulotasosta, koulutuksesta ja työtilanteesta riippumatta. Suomen vahvuus on aina ollut, että kuntien järjestämät sosiaali- ja terveyspalvelut sekä perusopetus ovat mahdollistaneet kaikille hyvät lähtökohdat elämään taustasta riippumatta. Tämä on mahdollistanut luokkakierron, jossa duunarin lapsesta on voinut tulla professori. Nyt luokkakierron vähenemistä on havaittavissa. Suomi on voimakkaasti jakautumassa kahtia. Siihen meillä ei ole varaa. Kuntaliitto u Kuntaliitto on kuntien ja koko kunta-alan yhteinen edunvalvoja, palvelija ja kehittäjä sekä kuntien itsehallinnon vahvistaja. Kuntaliiton valtuustoon kuuluu 101 valtuutettua Suomen eri kunnista. Paikat jaetaan poliittisten voimasuhteiden ja kuntien koon mukaan monimutkaisen neuvotteluprosessin tuloksena. Kokoukset ovat kaksi kertaa vuodessa. u Vuosina 2009 2012 vihreiden valtuustoryhmään ovat kuuluneet Jukka Ammondt Jyväskylästä, Leena Griinari Kotkasta, Sirpa Hertell Espoosta, Maire Kolimaa Mikkelistä, Krista Mikkonen, pj. Joensuusta, Petri Ojanen Janakkalasta, Perttu Pesä Tampereelta, Eeva-Liisa Nieminen Tuusulasta ja Minna Tuikka Äänekoskelta. u Kuntaliiton strategiassa 2009-2012 liiton toiminnan painopistealueiksi on määritelty: 1. Kuntajohtaminen ja kuntalaisten vaikutusmahdollisuudet 2. kuntapalvelut ja palvelurakenne 3. kuntatalous 4. elinvoimaiset alueet 5. henkilöstön saatavuus ja osaaminen 6. ilmastonmuutos 7. kunta ja markkinat 8. kuntaliiton uudistuminen. Lisätietoja www.kunnat.net
Vihreä Sulka 1/2012 7 Sateenkaarimessu on avoin kaikille Annina Haarala Sana on vapaa Osallistuva demokratia Kotkan menestystekijäksi Mervi Haakana Kotka visioi olevansa kasvava kaupunki. Tässä yhteydessä puhutaan mm. työpaikoista, rakennemuutoksesta, yritysten houkuttelemisesta ja alhaisesta veroprosentista. Tarttuu sitten mihin tahansa näistä teemoista, vyyhteä auki keriessä päätyy aina samaan lopputulokseen, ihmiseen. Kotkan täytyy olla houkutteleva asuinpaikka erilaisille ihmisille. Voimme siis muuttaa vision suuresta ihmismäärästä laatutavoitteiksi: Houkutteleva asuinpaikka voisi olla monimuotoinen, elävä, ihmisen kokoinen, erilaisuutta ymmärtävä, palveleva ja yhteisöllinen. Jokaisella meistä on varmasti erilainen lista mielessä ja myös mielikuva siitä, mitä Nettivinkki www.lajitteluapuri.fi Eilen illalla oli sateenkaarimessu Kymin kirkossa. Sateenkaarimessu on tarkoitettu seksuaalivähemmistöille ja heidän läheisilleen ja on avoin ihan kaikille. Jospa homofobisetkin eheytyisivät siellä... Vihreät puolueena eivät ole kallellaan mihinkään uskontosuuntaan, mutta sateenkaarimessu kuvastaa ihmisten suvaitsevaisuuden lisääntymistä, joka sopii hyvin meidänkin ajattelutapaamme. Kirkkoherra Juha Tanska puhui erittäin kauniisti, ei seksuaalivähemmistöistä vaan yleensä erilaisten ihmisten hyväksymisestä. Mikään ei tee toisesta ihmisestä toista parempaa. Naapuriseurakunnan, Kotkan srk:n pappi Maarit Alhosaari puhui myös kauniisti ja laulunlahjoiltaan sopisi Voice of Finland -ohjelmaan. Tämä oli järjestyksessään toinen sateenkaarimessu Kymin seurakunnassa, mutta huomattavasti menestyksekkäämpi kuin ensimmäinen tapahtuma, sillä tällä kertaa mukana oli 45 ihmistä yleisön joukossa. Ensimmäisellä kerralla ei ollut tullut ketään papin ja kanttorin lisäksi. Mukana oli monenikäisiä naisia ja miehiä, ihan kaikki kun olivat tervetulleita. Tilaisuudessa esiintyi Sanna Aalto, upea laulaja hänkin. Pitää vielä kehua kanttoria, sillä urkujen soittoa olisi voinut jäädä kuuntelemaan loppuillan. Messussa kerättiin kolehti ja sen tuotto meni erittäin hyvään tarkoitukseen, Amnesty Internationalin ihmisoikeustyöhön. Messun lopuksi oli kirkkokahvit viereisellä Helilän seurakuntatalolla. Kaikki pöydät olivat täynnä ihmisiä ja iloista ja äänekästä keskustelua riitti. Tunsin samanlaista ylpeyttä Kymin seurakuntaan kuulumisesta kuin tunnen Kotkan Vihreisiin kuulumisesta. nämä sanat pitävät sisällään. Meidän pitää siis kysyä ja myös kuunnella, mitä sanottavaa eri puolilla Kotkaa asuvilla ihmisillä on! Nyt moni sanoo, etteivät asukkaat olisi kiinnostuneita heitä koskevista asioista. Vallalla on ajatus apaattisista ja tyhmistä, omaa etuaan ajavista kuntalaisista. Kuitenkin, esimerkiksi juuri päättynyt koulukeskustelu osoitti, että kiinnostusta ja osaamista löytyy, mutta asukkaille ei ole tarjolla todellisia poliittisen vaikuttamisen kanavia. Hälyttävää tässä keskustelussa oli myös, että asioista ei osattu tai haluttu kertoa reilusti ja selkeästi. Kuitenkaan yksikään tutkimus ei todista, että kansalaisten mielipide johtaisi huonoihin saati haitallisiin päätöksiin! Mehän olemme oman elämämme asiantuntijoita! Neuvoo jätteiden lajittelussa lyhyesti ja ytimekkäästi, tai halutessasi antaa perusteellisen selvityksen, jopa eri jätelajien uusiokäyttökohteista. Kymenlaakson vihreät nuoret ja opiskelijat: Kesätyöpaikkojen jakoperusteisiin muutos! Kymenlaakson vihreät nuoret ja opiskelijat KyViNO vaatii nuorten kesätyöpaikkojen jakoperusteisiin tarkempaa syyniä. Järejstön mielestä kesätyöpaikat jaetaan nykyään liian epäsummittaisesti. Yritysten, kuntien ja seurakuntien pitäisi suosia enemmän tutustu ja tienaa -ohjelmia. Ne ovat hyviä siitä syystä, että ne tarjoavat nuorille rahaa sekä työkokemusta aloilta, joille he eivät pääsisi normaalin työsopimuksen kautta kesätöihin, kertoo yhdistyksen puheenjohtaja Reima Kuukka. Kuitenkaan asia ei aina toteudu näin. Jotkut tahot antavat joillekkin nuorille paikan kaksi kertaa, jolloin paikka on pois joltakin uudelta ja työkokemattomalta. Kesätöillä on suuri yhteiskunnallinen vastuu. Ne tarjoavat nuorille usein ensimmäisen työkokemuksen. On epäreilua, että tällaisen ohjelman paikan saa joku nuori kaksi kertaa, jolloin joku kokematon saa epätodennäköisemmin seuraavallakaan kerralla mitään työpaikkaa, toteaa Kuukka. Täytyy kuitenkin erottaa toisistaan kesätyöpaikat ja varsinaiset kesälomasijaiset. Sijaisuuksissa tulee luonnollisesti voida käyttää pätevää henkilökuntaa, mutta näissäkin tilanteissa voisi harkita nuoren ihmisen palkkaamista. Parhaassa tapauksessa molemmat hyötyvät, työnantaja saa uusia, innokkaita työntekijöitä, joita voi myöhemmin käyttää puutosten paikkaamiseen ja nuoret saavat arvokasta kokemusta työelämästä. Kesätyöpaikat pitäisi osata eritellä, mikä on tutustu ja tienaa -ohjelman mukainen paikka ja mikä kesän kestävä suhteiden tai kokemuksen kautta tullut työpaikka. Tutustu ja tienaa -ohjelman standartoiminen olisi erittäin hyvä kaikille aloille, että ne noudattasivat samoja työpaikkojen jakoperusteita. Kokemusten ja suhteiden kautta saadut määräaikaiset työpaikat pitäisi erottaa näistä ohjelmista, jotta ohjelmien paikat jäisivät nuorille, jotka ovat vielä vailla työkokemusta.
8 Vihreä Sulka 1/2012 Kotkan seudun Vihreiden hallitus 2012 Puheenjohtaja Jaakko Sandström Varapuheenjohtaja Nanni Mamia Sihteeri Mervi Haakana Muut hallituksen jäsenet: Annina Haarala Antti van Wonterghem Maria Länsimies Nanna Ratia Simo Lattu Taloudenhoitaja (hall. ulkop.) Tiina Rosberg Tulevia tapahtumia 2012 10.5. Suomi puhtaaksi -päivä. Talkoillaan! 18.5. Vihreiden ehdokaskoulutusta, Lappeenranta. 19. 20.5. Puoluekokous, Lappeenranta. 21.5. Kaupunginvaltuusto Tapahtumista tiedotetaan tarkemmin kotvi-sähköpostilistalla ja facebookissa. Kunnallisvaalit 28.10. Kiinnostaako ehdokkuus? Kunnallispolitiikka on yhteisistä asioista päättämistä, verovarojen jakamista ja huolenpitoa. Ota rohkeasti yhteyttä Kotkan seudun Vihreisiin tai tee ehdokaslupaus sivulla www.vihreat.fi/ehdokkaaksi. n Kaupunginhallitus 2009 2012 Rita Komulainen varajäsen Sami Virtanen n Valtuustoryhmä 2009 2012 Annika Aalto-Partanen Jan Appelberg Leena Griinari Sami Virtanen Varavaltuutetut Rita Komulainen Nanni Mamia Marja Rahkonen Kai Tarvainen n Vihreä Sulka Nanni Mamia Ulpukkapolku 9 48310 KOTKA p. 0400 913 313 nanni.mamia@gmail.com n Jäsenasiat Mervi Haakana p. 050 542 1237 mervi.haakana@gmail.com Johanna Karimäki Euroopan talouskriisistä: Kaikki mahdollinen tieto julkistettava Tiedote 24.4.2012 Eurokriisin taltuttaminen on välttämätöntä. Suomen on kuitenkin pidettävä puolensa, jotta maallemme ei langeteta kohtuuttoman suuria vastuita euroalueen talouskriisin kustannuksista. Vastuut eivät saa uhata kansalaistemme hyvinvointia. Riskien ja vastuiden on oltava hallittavissa ja tiedon on oltava jatkuvasti päivittyvää. Eduskunnalle on annettava kaikki oleellinen tieto siitä, mikä on osuutemme ja riskimme eurokriisin taltuttamisessa. On muistettava, että EVM:n pääoman korotus vaatii euromaiden yksimielisen päätöksen ja Suomen Eduskunnan hyväksynnän, sanoi kansanedustaja Johanna Karimäki vihreiden ryhmäpuheessa. Kaikki ne Kreikan vakuussopimuksen osat, jotka eivät kuulu liikesalaisuuden piiriin, tulisi tuoda avoimesti julki. Mitään oleellisia tietoja ei tulisi salata julkisuudeltakaan. Esimerkiksi Kreikalta saadut lainan takuut ja niihin liittyvät sopimukset tulisi kertoa mahdollisimman avoimesti. Vakuussopimus ei ole julkinen osapuolena olevien kreikkalaisten pankkien vaatimuksesta. Vihreät ovat tyytyväisiä Eduskunnan tiedonsaannin paranemiseen. ERVV-laki annettiin eduskunnalle uudestaan täsmennettynä korkokuluilla, sillä alun perin esityksen tiedot olivat puutteelliset. Kiinnostaako Vihreä toiminta? Maailmaa pelastamaan? Kannatusjäseneksi? Yhdistyksen jäseneksi voit liittyä www.vihreat.fi/liity-jaseneksi -sivun kautta tai maksamalla jäsenmaksun seuraavasti: Saaja: Vihreä liitto rp. Tili: 800018-2092883 Summa: 30 euroa / 12,50 euroa (opiskelijat, työttömät ja vähävaraiset) Viite: 1805 Jäsenmaksuun sisältyy Vihreä lanka -lehti. Ilmoitathan tietosi Kotkan Vihreille, niin otamme sinuun yhteyttä.