7 joukukuu 2012 Tampereen Nokian Renkaiden Kim Gran: Venäjällä ratkaisevat henkilökohtaiset suhteet Sivu 16 Pikonlinnan sairaalakiinteistöä saneerattu yritysten käyttöön Sivu 21 Kauppa kamari lehti Matti Jääskeläinen: Kasvuvauhti yllätti
ISO TS 16949, Kulkuneuvoteollisuuden johtamisjärjestelmävaatimukset Yritysjohdolle suunnattu koulutus Aika: 23.1.2013 Paikka: Tampere, Hermia Luennoitsijat: Timo Koivumäki, Integria Logistics Oy Ltd Ari Marttila, AJ Marttila Laatupaja Oy Kohderyhmä: Yrityksen ylin johto, tuotantopäälliköt, laatupäälliköt, tuotepäälliköt Tavoite: Kurssi antaa valmiudet ymmärtää kuinka autoteollisuuden vaatimukset voidaan toteuttaa ja mitä johtamisjärjestelmien rakentaminen edellyttää Aiheet: l Kulkuneuvoteollisuuden mahdollisuudet Venäjällä l Toimittajaehdokkaiden arviointi (PSA) l ISO TS 16949 vaatimusten soveltaminen l PPAP, uusi tuote prosessi ja tuotantohyväksynnät l FMEA, virheriskianalyysi l MSA, mittausepävarmuus l SPC, lähtökohdat ja laaduntuottokyvyn määrittely l Jatkuva parantaminen ja autoteollisuuden laaduntuottokyvyn saavuttaminen l Vaatimukset Logistiselle ketjulle kulkuneuvoteollisuudessa (MMOG) Ilmoittautuminen: Ilmoittaudu kurssille sähköpostitse ari.marttila@ajmarttila.fi Ilmoittautumisviestissä tulee olla seuraavat tiedot: osallistujien nimet, asema yrityksessä, yrityksen nimi ja laskutusosoite. Lisätietoja järjestelyistä löytyy osoitteesta www.ajmarttila.fi Suomen Asianajajaliiton jäsenyrityksiä www.asianajajaliitto.fi Asianajotoimisto ACTAS Oy Väinölänkatu 1 33100 Tampere Puh. 010 548 6060 www.actas.fi Hämeenlinna Sastamala Valkeakoski Asianajotoimisto Applex Oy Keskustori 5 A 33100 Tampere Puh. 0207 912 950 E-mail: info@applex.fi www.applex.fi Hämeenkatu 26 A 33200 Tampere Puh. (03) 3142 9000 Faksi (03) 214 8946 E-mail: toimisto@alfalaw.com www.alfalaw.com Keskustori 1 33100 Tampere Puh. (03) 214 9111 Faksi (03) 222 6002 E-mail: info@borenius.com www.borenius.com Pyhäjärvenkatu 5 B 33200 Tampere Puh. (03) 3138 2800 Faksi (03) 214 4810 E-mail: etunimi.sukunimi@ butzow.com www.butzow.com Keskustori 1 33100 Tampere Puh. (03) 273 0145 Faksi (03) 273 0140 E-mail: jari.hytti@jarihytti.fi www.jarihytti.fi Asianajotoimisto Klingendahl Oy Eteläpuisto 2 C 33200 Tampere Puh. (03) 260 2000 www.klingendahl.com Rautatienkatu 21 A 33100 Tampere Puh. 029 000 6800 Faksi 029 000 6801 E-mail: etunimi.sukunimi@ krogerus.com www.krogerus.com Kurssin hinta on 440 euroa/henkilö, seuraavat henkilöt samasta yrityksestä 350 euroa. Järjestäjä: AJ Marttila Laatupaja Oy ja Integria Logistics Oy Ltd Kurssi on osa Venäjälle suuntautuvan kulkuneuvoteollisuuden alihankinnan kehittämispalvelua, jonka tavoitteena on saada 200 uutta alihankkijaa Suomesta Pietarin alueen kulkuneuvoteollisuudelle. Keskustori 5 33100 Tampere Puh. (03) 260 1600 www.merilampi.com Hämeenkatu 15 B 33100 Tampere Puh. (03) 3123 5100 Faksi (03) 3123 5121 E-mail: etunimi.sukunimi@ tempolaw.fi www.tempolaw.fi 2 tampereen kauppakamarilehti > www.tampereenkauppakamarilehti.fi
AS OY VUOREKSEN VUOREKSEN TÄHTIKORTTELI ON RAKENTEILLA KAUPAN VOIT TEHDÄ SIRIUS HETI! Vuoreksen puistokatu 90, 33870 Tampere TERVETULOA OMAN TÄHDEN ALLE Vuores taiteilijan näkemys 190612 HUONEISTOTYYPIT JA ESIMERKKIHINNAT 3.KRS (IRIS) As. tyyppi m 2 Mh Vh 1h+kk+alk 30,5 40 260 103 700 1h+kk+alk 36,5 38 580 114 500 2h+kt+s 44,5 49 240 141 800 2h+kt+s 52,5 43 400 152 600 3h+kt+s 69,5 58 140 202 700 3h+k+s 76,0 58 420 216 500 AS. OY VUOREKSEN SIRIUS JA IRIS VUOREKSEN PUISTOKATU 90 JA 94, 33870 TAMPERE Tähtikortteli sijaitsee persoonallisessa ja yhteisöllisessä asuinympäristössä keskellä luontoa, palveluiden ja hyvien kulkuyhteyksien välittömässä läheisyydessä. Siriuksen ja Iriksen nykyaikaiset ja turvalliset kodit mahdollistavat helpon asumisen ja tukevat perheen yhdessäoloa sekä kotona rentoutumista. Siriukseen pääset muuttamaan kesällä ja Irikseen syksyllä 2013. VUoRekSen tähdet ovat tampereen kirkkaimm - UUdenaIkaISta asumista. rak RAKENTAJA, entaa, esittelee ESITTELY ja JA myy MYYNTI Peab Oy Keski- ja Länsi-Suomi/Pirkanmaa Hatanpään valtatie 24 A, 33100 Tampere Asuntomyynti 0400 628 560 Pirkanmaan talouselämän internet-osoitteisto Tampereen kauppakamarilehti verkossa www.tampereenkauppakamarilehti.fi www.tut.fi/edutech www.deere.fi www.nordea.fi www.santen.fi www.ely-keskus.fi/pirkanmaa www.ansiomerkit.fi www.pirkanmaanlehtipaino.fi www.tamk.fi www.elisa.fi www.pirkanmaa.fi www.tampere-talo.fi www.kolmenkulma.fi Painotalo Tapahtumat & kokoukset www.fujitsu.com/fi www.kolmenkulma.fi www.punamusta.com www.tesc.fi www.handelsbanken.fi www.mamys.fi www.santaniemi.fi www.tammistoknuutila.fi tampereen kauppakamarilehti 3
7 42. vuosikerta ISSN 0782-3541 (painettu) ISSN 1458-4417 (verkkolehti) Julkaisija Tampereen kauppakamari, Kehräsaari, 33200 Tampere, puhelin (03) 230 0555, www.tampereenkauppakamari.fi Päätoimittaja Antti Eskelinen Kustantaja Viestintätoimisto Tammisto, Knuutila & Tammisto Oy www.tammistoknuutila.fi Toimitussihteeri Annikaisa Knuutila, puhelin (03) 253 6613 annikaisa.knuutila@tammistoknuutila.fi Ilmoitusmyynti Saarsalo Oy Timo Lepistö, 044 534 9878 timo.lepisto@tampereenkauppakamarilehti.fi Ulkoasu ja ilmoitusaineistot Tiina Lautamäki, aineisto@tampereenkauppakamarilehti.fi Lehden osoite Finlaysoninkuja 13, 33210 Tampere Painopaikka PunaMusta Tampere Oy Seuraava lehti ilmestyy 13.2.2013 Ilmoitusaineistot 28.1.2013 Painos 15 000 kpl Levikki 4 000 kpl Tampereen kauppakamarin osoitteiston mukaan, 11 000 kpl Fonecta Profinder -rekisterin mukaan Osoiteasiat satu.paananen@ tampereenkauppakamari.fi sisältö joulukuu 2012 20 Premius on ensimmäinen suomalainen kuntoutusalan yritys, joka tähtää kunnolla kansainvälistymiseen. Premiuksen hallintojohtaja Pirta Saarenkylä sanoo, että suunta on venäjälle Kuva Aila Välikoski 10 Kuva Annikaisa Knuutila P-Hämppiiin ajetaan Tullintorilta ja Rongankadulta. P-Hämppi on Tampereen maanalaisen pysäköinnin kokonaisratkaisun ensimmäinen vaihe ja tuo keskustaan liki 1000 UUTTA PYSÄKÖINTIPAIKKAA Kannen kuva Marjaana Malkamäki Seuraava lehti ilmestyy 13.2.2013 / aineistopäivä 28.1.2013 / www.tampereenkauppakamarilehti.fi Valitse Varma Vuokraamme toimitilaa: Vuokraamme toimitilaa. Finlaysoninkatu 4 B Tutustu kohteisiin: www.varma.fi Finlaysonin vanhan pääkonttorin toisessa kerroksessa vuokrattavana edustava 132 m 2 toimistotila. Lisäksi tarjolla on myös Polttimonkadulla kolmannessa Ota yhteyttä! kerroksessa sijaitseva 138 m 2 hyväkuntoinen toimistotila. Kiinteistöpäällikkö Hannu Boman, Katso lisää kohteita: www.varma.fi puh. 0400 382 122, hannu.boman@varma.fi Ota Kiinteistöpäällikkö yhteyttä! Juhani Mäkelä puh. 0500 621 014, juhani.makela@varma.fi Kiinteistöpäällikkö Erkki Kortesniemi, puh. 0400 834 899, erkki.kortesniemi@varma.fi Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma on Suomen suurin työeläkeyhtiö ja sijoittaja. Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma on Suomen Mukana suurin suomalaisessa työeläkeyhtiö työelämässä. ja sijoittaja. w w w. v a r m a. f i Mukana suomalaisessa työelämässä. 4 tampereen kauppakamarilehti > www.tampereenkauppakamarilehti.fi Tontteja on täällä vt 3 ja vt 11 risteys 2 kpl noin 4 ha:n tonttia, om. Nokian kaupunki 1 kpl noin 2 ha:n tontti, om. yksityinen 1 kpl noin 7000 m 2, om. yksityinen Kyynijärven alue n. 30 ha vt 11 ja Koukkujärventien risteys 20 tonttia, tonttikoot 0,2 2 ha Rakentamaan keväällä 2013 Tontteja tulossa Juhansuon alue vt 3 ja vt 11 risteys Asemakaava valmistumassa Tonttikoko mitoitetaan tarpeen mukaan. Kysy lisää elinkeinopäällikkö Henry Moisio, puh. 040 779 9003, henry.moisio@nokiankaupunki.fi www.kolmenkulma.fi
7 Pääkirjoitus 8 Taloudessa tapahtuu: asuntomessuvieraat jättivät seudulle 10,8 miljoonaa euroa 10 Startup Tampere uusi konsepti kasvuyritysten rahoituksen hankintaan ja valmennukseen 14 Profiilissa: Micora Oy:n toimitusjohtaja Matti Jääskeläinen 23 Näin sen näen: Edunvalvonta on hyvinvoinnin tavoittelua, kirjoittaa Peer Haataja. 24 Terhonen, Tomi ja Wirén jatkavat Tampereen kauppakamarin puheenjohtajistossa 28 Lakipalstalla: Käyttöomaisuusosakkeiden luovutusvoitto verovapaata vai veronalaista tuloa? 31 Pirkanmaalla NYT 5. sivun sitaatti Jos työpaikalla on ensimmäinen kerta, kun ihminen joutuu kestämään turhautumista, hankaluuksia, epämukavuutta ja ikäviä ihmisiä, totta kai silloin tulee olo, että työelämässä on jotain vialla. Ei nuori silloin näe, että tällaiset asiat kuuluvat elämään. Matti Apunen johtaja, EVA Visio 3/2012 tampereen kauppakamarilehti 5
YHTEISHAKU 4.3. 3.4.2013 ENGLANNINKIELISET OHJELMAT 7.1. 12.2.2013 finnpark.fi/parkisto AMK-TUTKINTO > Kuvataiteilija (AMK) > Medianomi (AMK) > Musiikkipedagogi (AMK) > Muusikko (AMK) > Tradenomi > Restonomi (AMK) > Bioanalyytikko (AMK) > Fysioterapeutti (AMK) > Kätilö (AMK) > Röntgenhoitaja (AMK) > Sairaanhoitaja (AMK) > Sosionomi (AMK) > Terveydenhoitaja (AMK) > Metsätalousinsinööri (AMK) > Insinööri (AMK) > Laboratorioanalyytikko (AMK) > Rakennusmestari (AMK) KEVÄT 2013 Tilavaa ja turvallista PYSÄKÖINTIÄ TAMPEREEN SYDÄMESSÄ! Parkisto on Tampereen maanalaisen pysäköinnin kokonaisratkaisu. P-Hämppi on Parkiston ensimmäinen vaihe. Palvelun rakentaja DEGREE PROGRAMMES IN ENGLISH > Bachelor of Engineering > Bachelor of Business Administration > Bachelor of Culture and Arts > Bachelor of Health Care AMK-TUTKINTO AIKUISKOULUTUKSENA > Terveydenhoitaja (AMK) > Sairaanhoitaja (AMK) > Insinööri (AMK) > Tradenomi > Restonomi (AMK) Katso lisää! www.tamk.fi Jätehuoltopalvelut ammattitaidolla Jätehuollon suunnittelu Koulutus, neuvonta ja raportointi Keräysvälineiden mitoitus ja hankinta Keräys ja kuljetus (myös vaaralliset jätteet) Vastuullinen käsittely www.pirkanmaan-jatehuolto.fi yrityspalvelu@pirkanmaan-jatehuolto.fi puh. (03) 240 5400 6 tampereen kauppakamarilehti > www.tampereenkauppakamarilehti.fi
pääkirjoitus ANTTI ESKELINEN toimitusjohtaja Tampereen kauppakamari Yritykset tarvitsevat Tamperetta Vain menestyvät yritykset pystyvät luomaan uusia työpaikkoja ja hyvinvointia. Tampere on onnistunut viime vuosina kohentamaan sijoitustaan yritysystävällisenä kaupunkina. Hyvä kehitys ei synny itsestään, joten yritysten ja kaupungin yhteistyötä on tärkeä entisestään tiivistää. Kuntien on keskityttävä ydintehtäviinsä ja valittava aina tuloksellisin tapa tuottaa palvelut sekä tarjottava kuntalaisille aitoja vaihtoehtoja. Tampereella on otettu ennakkoluuttomasti käyttöön tilaaja-tuottajamalli, jonka kehittämistyötä on hyvä jatkaa kohti aitoa monituottajamallia. Kuntien pitäisi selkeästi päättää, mitkä palvelut ne tuottavat itse, mitkä palvelut tehdään yhteistyössä kolmannen sektorin ja yritysten kanssa ja mitkä palvelut jätetään kokonaan yritysten tuotettaviksi. Olisi toivottavaa, että Tampereen uusi valtuusto laatisi ensimmäisenä työnään kattavan palvelustrategian, jossa muun muassa nämä asiat on otettu huomioon. Kuntalaisten valinnanvapautta voidaan tukea esimerkiksi ottamalla käyttöön palvelusetelit aiempaa monipuolisemmin. Tampereen seutua koetteleva rakennemuutos jatkuu. Erityisen suuri haaste on tukea pk-sektorin yritysten kasvua ja kansainvälistymistä sekä uuden liiketoiminnan syntymistä. Lisäksi tarvitaan suoria ulkomaisia investointeja ja kansainvälistä näkyvyyttä alueen vetovoiman lisäämiseksi. Tampereen seudullinen elinkeinoyhtiö Tredea on hyvä ja aktiivinen elinkeinopolitiikan toimeenpanija. Riittävällä resursoinnilla ja Tredean toimintaa kehittämällä kilpailukykyä voidaan parantaa. Seudullisen rakennemallin laskelmien mukaan Tampereen seutukunnan väestölisäys vuoteen 2030 on 90 000 henkeä, josta noin puolet tulee Tampereelle. Riittävä ja laadukas tonttitarjonta sekä sujuva kaavatuotanto ja rakennuslupaprosessi ovat yritysten ja osaajien sijoittumiselle tärkeitä edellytyksiä. Kaavoituksen määrälliset tavoitteet tulee asettaa siten, että mahdollistetaan liiketoiminnan ja työvoiman sijoittumisen merkittävä kasvu. Asuntotarjonnan on myös pystyttävä vastaamaan erilaisiin elämäntilanteisiin ja tarpeisiin. Kaavoituksen pitää olla sellaista, että se mahdollistaa yritysten ja työvoiman sijoittumisen merkittävän kasvun. ja Tampere tarvitsee yrityksiä VT12 on nähty valtakunnallisesti tärkeänä hankkeena. Hanketta on selvitetty pitkään ja useat puolueettomat tahot valtio mukaan lukien ovat todenneet pitkän tunnelin parhaaksi ratkaisuksi. Samalla Tampere saa uudenlaisen mahdollisuuden keskustan kehittämiseen. Jos tunnelihanketta lykätään, keskustan kehittämisen suunnitelmat täytyy monilta osin haudata ja aloittaa suunnittelu alusta. Tampere on raideliikenteen solmukohta ja Riihimäen ns. kolmioraide on ensiaskel nopeisiin poikittaisyhteyksiin muun muassa kasvaville Pietarin-markkinoille. Tampereen kaupunki on tehnyt hyvää työtä uusien lentoyhteyksien saamiseksi. Tätä työtä on hyvä jatkaa. VR ja Finavia vaikuttavat merkittävästi Tampereen saavutettavuuteen, joten niiden suuntaan pitää jatkossakin olla aktiivinen ja luoda selkeitä maankäytöllisiä edellytyksiä liikenneratkaisujen toteuttamiseksi. Elinkeinoelämän toiminnan perusedellytyksiin kuuluu osaavan työvoiman saatavuus. Osaamisen kehittäminen on myös yksi tärkeimmistä keinoista vastata rakenteellisiin muutoksiin. Korkeatasoinen koulutus on yksi Tampereen vetovoimatekijöistä, ja sitä pitää entisestään vahvistaa ja hyödyntää alueen markkinoinnissa. Haluan kiittää opetusministeri Jukka Gustafssonia edistyksellisestä ammatillisen koulutuksen aloituspaikkalinjauksesta. Siitä kiinni pitäminen on alueemme yhteinen asia. Samaa rohkeutta toivomme, kun Tampereen ammattikorkeakoulun ja Tredun hallituksiin valitaan jäseniä. Hallituspaikoista tulee varata vähintään kolmasosa yritysten edustajille. Näin varmistetaan jatkuva ja tiivis yhteys työelämään. Selvitäksemme taloudellisesti vakaana ja vahvana 2020-luvulle yritykset tarvitsevat toimivaa ja tehokasta julkista sektoria yritykset tarvitsevat Tamperetta. Mutta myös Tampere tarvitsee yrityksiä: julkisen talouden kakkua kasvattavat vain kannattava yritystoiminta ja erityisesti vahva vientiteollisuus. l tampereen kauppakamarilehti 7
Palkintosadetta H Tampereen Teknillinen Seura on palkinnut tamperelaisen Hydman Oy:n Teknologiayrittäjyyspalkinnolla. Vuonna 2008 perustettu Hydman suunnittelee ja valmistaa vaativia hydraulisia ohjausjärjestelmiä ja erikoisventtiileitä. Asiakkaat ovat laiva- ja öljynporauslaitteiden valmistajia, kaivosteollisuuden kaluston konetoimittajia ja liikkuvien työkoneiden valmistajia. Tuotannosta 70 prosenttia menee suoraan vientiin. Hydman on palkitsemisperusteiden mukaan esimerkillinen kasvuyritys, joka osoittaa, että perinteisellä konepajateollisuudella on edelleen mahdollisuuksia merkittävään kansainväliseen vientiin, kun tuotteet ja osaaminen ovat riittävän korkeatasoisia. Tuotteiden kehittäminen ja valmistaminen vaativat ylivoimaista tuotekehitys- ja valmistusosaamista kansainvälisillä markkinoilla. Olemme saavuttaneet merkittävän aseman kapealla toimintasegmentillä, erityisesti päämarkkina-alueella Norjassa. Kasvu on ollut keskimäärin yli 50 prosenttia vuodessa, ja kuluvan vuoden liikevaihtoennuste on kahdeksan miljoonaa euroa, kertoo Hydmanin toimitusjohtaja Timo Kinnunen. H Nuoren kasvuyrittäjän erikoispalkinnon vuoden 2012 Entrepreneur of the Year -kilpailussa on voittanut Vincit Oy:n Mikko Kuitunen. Mikko Kuitunen on nuoresta iästään huolimatta luonut vaikuttavan menestystarinan. Yrityksen kasvu on ollut huikeaa ja kannattavuus toimialan muihin toimijoihin verrattuna uskomaton. Kuitusen tyyli on rohkea jos asiakas ei ole tyytyväinen, palveluista ei tarvitse maksaa, palkintoraati kehuu. Kuitunen on myös aloittanut yrityksessään myönteiset yt-neuvottelut, eli työntekijät saavat miettiä, miten yritys saadaan kasvamaan jatkossakin. Avoinna on myös kymmenkunta ohjelmistoalan työpaikkaa. H Kauppalehden ja OP- Pohjolan Yrittämisen tulevaisuus -kilpailussa Vuoden yritysjohtajaksi on valittu Dynaset Oy:n toimitusjohtaja Reijo Karppinen. Kun Karppiselta Kauppalehden haastattelussa 20. marraskuuta kysyttiin, mitkä ovat hänen tärkeimmät periaatteensa johtajana, vastaus kuului: Vastuunkato, oikeudenmukaisuus, ahkeruus. Lisää moottoreita Linnavuoresta maailmalle AGCO Powerin moottoritehtaan uusi kokoonpanohalli mahdollistaa tehtaan kapasiteetin noston 38 000 moottorista 50 000 moottoriin vuodessa. Kapasiteetin täyttymisen myötä syntyy Nokian Linnavuoreen 50 70 uutta työpaikkaa. 6 600 neliön hallin rakennustyöt alkoivat elokuussa, halli valmistuu helmikuussa. Kokonaisuudessaan yritys investoi laajennukseen yli kaksi miljoonaa euroa. Myös Sandvik Mining and Construction hakee kymmeniä uusi työntekijöitä kaivossektorin tuotekehitykseen Tampereelle. Asuntomessuvieraat viihtyivät Tampereella Elokuussa päättyneiden Asuntomessujen kävijätutkimuksen mukaan 90 prosenttia messukävijöistä antoi messuille arvosanan hyvä tai erinomainen. Sama tutkimus kertoo, että 80 prosenttia messuvieraista suosittelisi Tamperetta ystävilleen. Tutkimukseen osallistui 17 065 perhettä, eli noin 25 prosenttia messuilla käyneistä perheistä. Kaikkiaan messuilla kävi 154 000 vierasta. Kävijöistä 37 prosenttia tuli messuille Pirkanmaan elinkeinoalueelta, 19 prosenttia tuli Uudeltamaalta. Tamperetta piti kiinnostavana asuinpaikkana yhteensä 33 prosenttia messuvieraista. Asuinpaikan tärkeimpinä ominaisuuksina pidettiin turvallisuutta ja rauhallisuutta, luonnonläheisyyttä ja hyviä liikenneyhteyksiä. Lähes puolet messuvieraista kävi messuvierailun yhteydessä myös muualla Tampereella. Yhteensä 44 prosenttia viipyi Tampereen alueella useamman päivän. Noin 30 prosenttia kävi ostoksilla ja 11 prosenttia Särkänniemessä. Rakennustutkimus RTS Oy:n tekemän kävijätutkimuksen arvion mukaan messuvieraat käyttivät Tampereella noin 5,5 miljoonaa euroa ja messualueella 5,3 miljoonaa euroa, yhteensä messuvieraat käyttivät rahaa messumatkan yhteydessä 10,8 miljoonaa euroa. 8 tampereen kauppakamarilehti > www.tampereenkauppakamarilehti.fi
taloudessa tapahtuu Tampere saa uuden maamerkin Tampereelle jo lähes 10 vuotta suunnitteilla olleen Tornihotellin rakentaminen alkoi marraskuun alussa. Rautatieaseman viereen, Tullin alueelle kohoavan hotellin rakennuttaa Keskinäinen vakuutusyhtiö Eläke-Fennia, ja sen liiketoiminnasta vastaa SOK:n tytäryhtiö Sokotel Oy. Työt kestävät kaksi vuotta, hotelliin tulee 27 kerrosta, joista 25 sijaitsee maan Elematicilta teknologia SBS Betonille Mikkeliin Betonielementtiteknologiayritys Elematic Oy Ab toimittaa laitteiston SBS Betoni Oy:n uudelle seinäelementtitehtaalle Mikkeliin. Tuotanto alkaa vuonna 2014. Tasowheel osti Etelkon Tasowheel Group Oy on ostanut hienosäätötoimilaitteita prosessiteollisuudelle valmistavan Etelko Oy:n osake-enemmistön. Kaupan myötä Uuraisilla toimivasta Etelkosta tulee yksi Tasowheel Groupin tytäryhtiöistä. Etelko toimii osittain samalla toimialalla kuin tytäryhtiömme Tasowheel Systems, joten se sopii hyvin osaksi konserniamme, Tasowheel Groupin toimitusjohtaja Kari Sorjonen kertoo. Iskulle uudet myymälät Tampereella ja Ylöjärvellä Lokakuun lopulla avattiin Isku Unistudio Ylöjärvellä Kauppakeskus Elossa ja Isku Outlet Tampereen Lielahdessa. Yöstudio myy nimensä mukaisesti sänkyjä, Outletista löytyy valikoima kotikalusteita sekä uusia että käytettyjä toimistokalusteita. Valkeakoskelle K-citymarket Suomen 80. K-citymarket avattiin marraskuun puolessa välissä Valkeakoskella. Pirkanmaan seitsemännen K-citymarketin kauppiaana toimii Erkki Kuivajärvi ja tavaratalojohtajana Matti Mäkinen. Ruoka- ja urheilukaupat K-ryhmän vetureina Pirkanmaalla K-ryhmän veroton myynti oli 481,6 miljoonaa euroa Pirkanmaalla vuoden yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana. Kaikkien tavara-alojen myynti kasvoi yhteensä 3,7 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Parhaiten myyntiään paransivat ruoka- ja urheilukaupat. HappyOrNot ruotsalaisapteekkeihin HappyOrNot Oy on tehnyt merkittävän sopimuksen ruotsalaisen apteekkiketjun kanssa. Jatkuvaan asiakastyytyväisyysseurantaan ja asiakaspalvelun ja -kokemuksen parantamiseen kehitetty HappyOrNot -palvelu on otettu käyttöön DocMorris -apteekkiketjun 76 toimipaikassa Ruotsissa. päällä ja kaksi on kellarikerroksia. Reilun 300 huoneen majoitustilojen lisäksi kokonaisuuteen tulee ravintola- ja kokoustiloja. Hotellin rakentamisesta vastaa SRV Oyj. Rakentamisen työllisyysvaikutus suoraan tai välillisesti on noin 700 henkilötyövuotta. Tampereen Energiantuotanto teki ison pellettikaupan Vapo Oy ja Tampereen Energian tuotanto Oy ovat sopineet, että Vapo toimittaa polttoaineen Tampereen Sarankulmaan rakennettuun Suomen suurimpaan pellettivoimalaan. Laitos polttaa vuodessa runsaat 20 000 tonnia puupellettejä. Sarankulman lämpölaitos toimii huippukuorma- ja varalaitoksena ja korvaa nykyisiä öljyä ja kaasua käyttäviä kattilalaitoksia. YIT rakentaa 130 opiskelija-asuntoa Hervantaan YIT rakentaa uuden opiskelijaasuntokohteen Tampereen seudun opiskelija-asuntosäätiölle TOASille Hervantaan. Kahteen erilliseen taloon valmistuu yhteensä 130 opiskelija-asuntoa. Ensimmäistä taloa rakennetaan jo, ja se valmistuu syksyllä 2013. Toisen talon rakentaminen alkaa vuodenvaihteessa, se valmistuu keväällä 2014. Metsolta biokattila Jönköping Energille Metso toimittaa uuden biopolttoaineita käyttävän voimakattilan Jönköping Energin lämmön ja sähkön yhteistuotantolaitokseen (CHP) Ruotsin Torsvikiin. Uuden kattilan kapasiteetti on 100 megawattia. Se käyttää vuositasolla noin 550 000 kuutiometriä metsäpolttoaineita. ThermiSol keskittää Suomeen Suomen suurin muovieristeiden valmistaja ThermiSol Oy on myynyt Ruotsissa ja Tanskassa toimivat tytäryhtiönsä. Kaupan myötä ThermiSol keskittyy muovieriste- ja elementtiliiketoimintaan Suomessa. ThermiSol-eristeitä valmistetaan neljällä paikkakunnalla: Sastamalassa, jossa on myös yrityksen pääkonttori, sekä Nurmijärvellä, Vimpelissä ja Rovaniemellä. Uusi seudullinen jätehuoltoviranomainen Uuden jätelain mukainen Tampereen seudullinen jätehuoltoviranomainen eli yhdyskuntalautakunnan jätehuoltojaosto aloitti toimintansa syyskuussa. Yhteisen toimielimen perusti Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n 17 osakaskuntaa. Sen tärkeimpiä viranomaistehtäviä ovat jätetaksan hyväksyminen, jätemaksumuistutusten käsittely sekä jätemaksujen kohtuullistamis- ja vapauttamispäätökset. Jätehuoltojaostossa on 12 jäsentä, joista seitsemän on Tampereelta ja viisi seudun muista kunnista. Onko tässä paikka sinun yrityksesi näkyvyydelle? Ilmoitusmyynti: Saarsalo Oy Timo Lepistö, 044 534 9878 timo.lepisto@tampereenkauppakamarilehti.fi tampereen kauppakamarilehti 9
Sisään- ja ulosajorampit A Tullinramppi B Ronganramppi Hissikuilut 1 Tullinporras 2 Asemanporras 3 Hämeenporras 4 Stockmanninporras 5 Pankinporras 6 Koskenporras 7 Varmanporras 8 Hissiyhteys Noutoparkista Ratapihankadulle Marraskuun lopussa avatun P-Hämpin matka suunnittelupöydältä valmiiksi pysäköintilaitokseksi kesti 15 vuotta. P-Hämppi maan alla muuttaa kaupunkikuvaa maan päällä Teksti Annikaisa Knuutila Kuva Finnpark Oy Paitsi että P-Hämpin valmistuttua pysäköintipaikan löytäminen Tampereen keskustasta helpottuu, myös kaupunkikuva muuttuu. Keskustassa on noin 10 000 julkista pysäköintipaikkaa, P-Hämppi tuo tuhat lisää. Tammerkosken itäpuolella kadunvarsipysäköinnin paine hellittää. P-Hämppi parantaa rautatieaseman saavutettavuutta. Rautatieaseman seutu on koettu laadultaan tunnelmaltaan, ulkoiselta ilmeeltään, sosiaaliselta ilmapiiriltään ja toimintamahdollisuuksiltaan huonoksi. P-Hämppi osuu kaupunkikuvan kannalta ongelmallisimpaan alueeseen ja antaa merkittäviä mahdollisuuksia alueen kehittämiseen, arvioi Tampereen teknillisen yliopiston tutkimuspäällikkö Hanna Kalenoja P-Hämpin valmistumisen kunniaksi järjestetyssä Pysäköinti hallinnassa -seminaarissa. Tampereen keskustassa tehdään arkisin 18 500 matkaa vuorokaudessa, ja näistä puolet on keskustan sisäisiä. Viidennes kadunvarsipysäköintiä käyttävistä on liikkeellä kaupungin sisällä ja vaihtaa parkkipaikkaa kohteensa mukaan. Kaupungin liikenteestä 15 prosenttia on sitä, että etsitään sopivaa, asiointikohdetta mahdollisimman lähellä olevaa vapaata pysäköintipaikkaa. Pysäköitynä enimmän aikaa Mitä enemmän liikennettä ja autoja, sitä enemmän autoja on myös vain parkissa, säilytyksessä. Autot ovat suurimman osan vuorokaudesta pysäköitynä jossain: kolmannes on parkissa koko päivän, puolet on liikenteessä vain noin 20 minuuttia vuorokaudessa. Pysäköinti nouseekin tärkeämmäksi kuin muu liikennejärjestelmä, Kalenoja sanoi. Finnpark Oy:n visiossa siintää Parkisto, Tampereen maanalaisen pysäköinnin kokonaisratkaisu. P-Hämppi on Parkiston ensimmäinen vaihe. Pysäköintilaitos työnimellä P-Kunkku Kuninkaankadun alle on nyt yleissuunnitteluvaiheessa. Kaavaa odotamme ensin vuoden alkuun, kertoi Finnparkin toimitusjohtaja Markku Hiltunen.l Startup Tampere helpottamaan yritysten rahoituksen hankintaa Kasvuyrityksiä syntyy, mutta niiden on vaikea löytää rahoitusta. Yritysten rahoituksen hankintaa helpottamaan Avoin Tampere -ohjelmassa on nyt koottu Startup Tampere -rahoitusratkaisujen kokonaisuus. Kyseessä on yrityksen eri elinkaaren vaiheisiin osuvien instrumenttien paketti, johon kuuluvat joukkorahoitusalustan käyttöönotto, bisnesenkeli- ja riskisijoittajaverkostojen aktivointi, alueellisen rahaston perustaminen sekä yrittäjien ja enkelisijoittajien valmennus. Rahoitusratkaisujemme paketti on paitsi väline rakennemuutoksen hallintaan ja yrittäjyyden edistämiseen, myös keino varmistaa alkavien ja kasvuyritysten laadukkuus ja parantaa yritysten onnistumista kasvutavoitteissaan, luonnehtii Avoin Tampere -ohjelman ohjelmajohtaja Seppo Haataja. Merkittävin toimi on noin 60 miljoonan euron alueellisen julkisyksityisen rahaston perustaminen. Tarkoitus on rahoittaa noin sataa yritystä. Sijoitus yritystä kohden voi vaihdella 50 000 eurosta miljoonaan. Tavoitteena on myös kaksinkertaistaa elinkelpoisiksi kehittyvien yritysten määrä, ja siksi rahasto sisältää vahvaa myynnin, markkinoinnin, viennin ja tuotteistuksen valmennusta, sanoo Kai Hämäläinen alueellista rahastoa synnyttävästä Navaro 245 Oy:stä. Joukkorahoitusalustan tarjoaa Investment Management Finland Oy ja bisnesenkeli- ja riskisijoittajaverkostoja hankkeessa aktivoi Accelerando Oy. Kasvuyritysten viestintää, tuotetta ja liiketoimintaa kehitettävästä valmennuksesta vastaa Hermia Oy. Avoin Tampere on Tampereen kaupungin elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 2012 2018. Yksi ohjelman tavoitteista on yksityisten pääomasijoitusten houkuttelu ja uudet rahoitusratkaisut. Ohjelmaa koordinoi Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy. l 10 tampereen kauppakamarilehti > www.tampereenkauppakamarilehti.fi
taloudessa tapahtuu Korkeakouluosaajat.fi helpottaa yritysten opiskelijarekrytointia Uusi työnantajan tietopalvelu tarjoaa vastauksia opiskelijoiden palkkaa, sopimuksia ja osaamista koskeviin kysymyksiin. Työnantaja löytää palvelusta jäsenneltyinä kaikkien ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen rekrytointikanavat sekä työnantajapalvelut. Proakatemian Kooste-osuuskunta lähtee lähes koko vahvuudessaan Keniaan Kendu Bayn kylään edistämään paikallisten nuorten työllistymistä. Tavoitteena Afrikka -projektimme kasvatti omaakin yrittäjäasennettamme, sanovat Teemu Kuusimäki (vas.), Ekku Ristilä ja Toni Mäkinen. HYVIN TEHTY { työ } ANSAITSEE KIITOKSEN Keskuskauppakamarin ansiomerkit ovat elinkeinoelämän virallinen tunnustus ja arvostettu perinne vuodesta 1929 lähtien. Keskuskauppakamarin ansiomerkki viestii yrityksen olevan ylpeä työntekijästä ja kertoo sen saajalle, että hänen panostaan ja sitoutumistaan arvostetaan. Ansiomerkin saaminen on kunnia-asia. Tavoitteena Afrikka Teksti ja kuva Annikaisa Knuutila K un Kooste-osuuskunta lähti 2,5-vuotiselle taipaleelleen Proakatemiassa, yhteisen opinmatkan kruunaajaksi asetettiin tavoite, joka olisi enemmän kuin rahaa ja enemmän kuin lomaa. Viime syksynä visio sai suunnan ja projekti nimen Tavoitteena Afrikka. Niinpä marraskuun lopussa 14 yrittäjyyskasvatukseen ja markkinointiin perehtynyttä tiimiläistä lähtee pariksi viikoksi Keniaan Kendu Bayn kylään panemaan alulle nuorten työllistymisen parantamiseen tähtäävää projektia yhteistyössä ADRA Finland -järjestön kanssa. Teoriapohjan matkalle loivat opinnäytetyössään Juho Pelttari ja Ekku Ristilä, jotka jo keväällä kävivät tutustumassa kylään, sen tilanteeseen ja mahdollisuuksiin. Työttömyys on kylässä ongelma. Olisi hienoa saada kylän nuoret näkemään muitakin vaihtoehtoja kuin kalastus tai maanviljely ja hyöty siitä, että yrittää itse, Ekku tuumaa. Keniassa Kooste järjestää seminaarin alueen hallintoviranomaisille sekä yrittäjille ja nuorille ja esittelee ajatuksiaan nuorten työllisyyden ja yrittäjyyden edistämiseksi. Yrittäjäksi ryhtyminen edellyttää rahaa. Tärkein yksittäinen tehtävämme onkin mikropankkitoiminnan virittäminen. ADRA alkaa pyörittää toimintaa, itse olen mukana kolme kuukautta aloitusvaiheessa, kertoo koostelainen Teemu Kuusimäki. Tavoitteena on saada aikaan myönteisesti alueelle vaikuttavaa toimintaa, pitkäjännitteisyys on avainsana, huomauttaa Toni Mäkinen.l Lisätiedot ja hakemukset: www.ansiomerkit.fi Ikinä en olisi uskonut, kun professorini kehotti minua graduni teon aikana hakemaan Orioniin kesätöihin, että löytäisin itseni samasta paikasta vielä yli 30 vuotta myöhemmin. ARJA VUORELA Orion Oyj:n tutkimustehtävissä vuodesta 1980, kultainen 30 vuoden ansiomerkki vuonna 2010. Keskuskauppakamari, PL 1000, Aleksanterinkatu 17, 00101 Helsinki, Puh. 09 4242 6200 tampereen kauppakamarilehti 11
Yhden toimialan murros merkitsee toisen kasvua. Micora hakee mahdollisuuksia teollisuuden rakennemuutoksesta. Ostopalvelujen lisääntyvä käyttö kasvattaa liiketoimintaamme, ja Cargotecilta vapautuneessa hallissa voimme kasvaa tarpeidemme tahdissa ainakin seuraavat viisi vuotta, sanoo toimitusjohtaja Matti Jääskeläinen. Taustalla kaivosuransa päättänyt työkone, joka saa Micoran verstaalla uuden elämän. 12 tampereen kauppakamarilehti > www.tampereenkauppakamarilehti.fi
profiili. Tämä yritys syntyi kasvaakseen Kun Matti Jääskeläinen perusti Micoran pari vuotta sitten, yritys oli kuin mikä tahansa startup: oli muutama hyvä mies, henkilökohtaista osaamista eri aloilta ja halu tehdä bisnestä. Nyt palkkalistoilla on 40 tekijää ja lisää rekrytoidaan, tiloina 1200 neliön verstas ja liiketoiminta hyvällä kasvu-uralla. Näinkö pitikin? Kyllä. Micora syntyi kasvaakseen. Mutta kasvun nopeus kieltämättä yllätti. Teksti marketta Tammisto Kuvat Marjaana Malkamäki Micoran ensimmäinen vuosi oli osaamisten mukaisten bisnesmahdollisuuksien tutkiskelua, ideoiden pyörittelyä, keskusteluja ja pientä liiketoimintaa parillakin toimialalla. Sen vuoden aikana selvisi, mikä Micorasta isona tulee: teollisuuden monipuolinen ja nopealiikkeinen luottopalvelija huolto-, kunnossapito- ja korjaustarpeissa. Perusajatus oli, että kasvatetaan yritystä tekijöidensä ja asiakkaidensa näköiseksi. Mietimme, mitä osaamisia meillä on ja mitä asiakastarpeita voimme niillä täyttää. Se loi puitteet Micoran strategialle ja tulevaisuuden suuntaviivoille, yrityksen perustaja ja toimitusjohtaja Matti Jääskeläinen kertoo. Siinä vaiheessa, loppuvuodesta 2011, työntekijöitä oli jo kymmenkunta, ja ensim- tampereen kauppakamarilehti 13
profiili. mäinen toimitila siellä pystyi juuri keittämään kahvit ja kirjoittamaan laskut oli vaihtunut 200 neliön halliin Cargotecilta vapautuneissa tiloissa. Toinen vuosi, ja samalla Micora Servicen ensimmäinen varsinainen toimintavuosi, on kasvattanut henkilöstömäärän nelinkertaiseksi ja toimitilat kymmenkertaisiksi. Asiakkaita ovat muun muassa Pirkanmaan johtavat teollisuusyritykset sekä suuret kiinteistötoimijat. Syksyllä Micora osti toimintaansa lopetelleen konepajan laitteiston. Kun se saadaan asennetuksi paikoilleen, puitteet ovat kunnossa seuraavaa steppiä varten. Kunhan korjausverstas on vuodenvaihteen jälkeen täysipainoisesti käytössä, tarvitsemme lisää koneistusosaajia ja muutakin asennusosaamista. Olemme laajentaneet palveluitamme sähköpalveluihin, muun muassa teollisuuden 20kV- ja 110kV-sähkönsyöttöjärjestelmien huoltoon. Alkuvuodesta on tarkoitus pestata kymmenkunta ammattimiestä lisää, Jääskeläinen sanoo. Vierestä katsoen yrityksen kasvuvauhti huimaa, mutta perustaja ei jarruttele. Micoran strategia edellyttää mittakaavaetuja, ja niitä saadaan kasvattamalla yritys nopeasti riittävään kokoluokkaan. Kyse on palvelukyvystä. Varmistamme sen laaja-alaisella palveluportfoliolla sekä omalla valmistuksella, josta voimme irrottaa resursseja asiakkaiden kiireellisiin korjaustöihin. Metallimies, ICT-mies, yrittäjä Matti Jääskeläisen oma työura on edennyt kymmenen vuoden jaksoissa. Ammattikoulun ja Tampellan teollisuusoppilaitoksen jälkeen alkoi työrupeama metalliteollisuudessa Tamrockilla, ensin konepajalla, sitten teknisessä dokumentoinnissa käyttö- ja huolto-ohjekirjojen teossa. Siinä syttyi opiskelukipinä, ja Jääskeläinen opiskeli automaatioinsinööriksi. LinkedIn-verkostoni mielestä ylivoimaisesti paras osaamiseni on uuden liiketoiminnan synnyttämisessä. Varmaan siinä yhdistyvät kokemukseni sekä utelias ja tuloshakuinen luonteeni. Matti Jääskeläinen Micora Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja > Syntynyt: vuonna 1963 nykyisessä Mänttä-Vilppulassa > Koulutus: ammattikoulutus viilaaja-asentaja; täydennyskoulutuksia Tampellan teollisuusoppilaitoksessa ja Valkeakosken teknisessä oppilaitoksessa; 1995 automaatioinsinööri, Tampereen teknillinen oppilaitos; useita työnantajien koulutuksia myyntiin ja johtamiseen; Yrittäjän ammattitutkinto, TAKK 2010 > Ura: 1982 Tamrock, 1995 Nokia, 2001TietoEnator, vuodesta 2007 töitä eri yrityksissä ja yrittäjänä, 2009 Enermix Oy:n perustaminen, 2010 Micora Oy:n perustaminen > Perhe: puoliso ja kaksi täysi-ikäistä lasta > Koti: Nokialla > Harrastukset: kaikenlaisen tiedon etsiminen Internetistä; musiikki. Kasvuyritys ja harrastukset eivät juuri nyt mahdu samaan yhtälöön. > Motto: Kohti lopullista voittoa! Tuttavan iskulause osui ensi kuulemalta. 14 tampereen kauppakamarilehti > www.tampereenkauppakamarilehti.fi
Kauppa käy loppiaisena Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on Tampereen kauppakamarin hakemuksesta päättänyt, että matkailullisilla perusteilla kaupat voivat olla avoinna loppiaisena 6.tammikuuta kello 12 21 Tampereen ja Hervannan keskustoissa, Nokialla Nuijamiestentien kauppakeskuksessa ja Kolmenkulmassa, Lempäälän Ideaparkissa, Pirkkalan Pakkalankulmassa ja Ylöjärvellä Kauppakeskus Elossa. Lisätietoja: Tampereen kauppakamarin apulaisjohtaja Markus Sjölund, 040 745 4342. Vuonna 1997 metalli vaihtui tietoliikennebisnekseen, Nokiaan ja myöhemmin TietoEnatoriin. Jääskeläinen toimi aluksi oikeissa töissä verkkopuolella, sitten esimiehenä ja kohta tulosyksikön johtajana. Se oli kiinnostavaa ja tulevaisuuden kannalta opettavaista aikaa eikä vähiten siksi, että hän pääsi osalliseksi isojen talojen korkeatasoisiin johtajakoulutuksiin. Johdossa aisti jo varhain myös tulossa olleet muutokset. Kun työtä sitten alettiin siirtää Suomesta ulos, tuli tunne, että on aika ottaa seuraava askel. Jääskeläinen jätti Tiedon vuonna 2007 ja alkoi hakea omalta tuntuvaa toimialaa yrityksen perustaminen mielessään. Jonkinlaisia yrittäjähaaveita oli uinut mielessä jo pitkään, ja Tiedolta lähdön jälkeen ajatus yrittäjyydestä alkoi saada muotoa. Muutama vuosi meni eri toimialoja haistellessa, ja pari yritystäkin tuli perustetuksi. Jääskeläinen mietti omia osaamisiaan ja kokemustaan ja haki yritysideaa, jossa voisi täysipainoisesti hyödyntää epätavallista työpolkuaan. Siihen tarpeeseen syntyivät vuonna 2010 Micora Oy ja sen kaksi liiketoimintayksikköä: tietoturvajärjestelmiä tekevä Micora Consulting sekä Micora Services. Mikä asia ampui Micora Servicen kasvu-uralle, markkinako? Ihmiset. Heti alkuun löytyivät oikeat ihmiset, jotka toivat asiakkuuksia, ja korkean työmoraalin omaavat ammattimiehet, joiden toimintaan asiakkaat ovat tyytyväisiä. Kasvu on myös osoitus verkostojen voimasta. Tähän asti lähes kaikki ovat löytyneet micoralaisten omien verkostojen kautta. Haastava kasvuyritys Mitä kasvuyritys vaatii yrittäjältä? Rohkeutta, kykyä nopeaan päätöksentekoon, näkemyksellisyyttä, riittävää toimialan tuntemusta kyllä, totta kai. Valmiutta varhaisiin aamuihin, pitkiin iltoihin, yötöihin. Nöyryyttä tarttua ikäviinkin asioihin. Mutta yksi on Jääskeläisen listalla ylitse muiden: kyky jakaa vastuuta. Kasvupotentiaalia on yrityksissä valtavasti, mutta kun ei tohdita kasvaa! Pysytään vuodesta toiseen siinä kymmenen hengen kokoluokassa, koska kasvu edellyttäisi vastuun jakamista ja asioiden ajattelemista ja organisoimista uudelleen. Uskon, että suurin syy, miksi yritykset eivät hae todellista kasvua, on johtamisen osaamisen puute. Varsinkin kovassa kasvuvauhdissa on vastuuta pakko osata jakaa. Joku on sanonut osuvasti, että kasvuyrityksen johtaminen on kuin ajaisi kilpa-autoa. Kaikki normaalit yrityksen alkuvaiheen haasteet syöksyvät vastaan nopeutetussa tahdissa, ja päätöksiä on tehtävä lennossa. Auton pitäminen oikeassa suunnassa ja vauhdissa riittää työksi yhdelle ihmiselle, parhaimmillaan muu joukkue hoitaa omat tehtävänsä yhteisten tavoitteiden ja arvojen mukaan. Jääskeläinen ajattelee henkilöstöä nimenomaan joukkueena, jossa erilaiset osaamiset, roolitukset ja vastuut synnyttävät huippusuorituksen. Joukkue motivoituu tavoitteista ja saa voimaa onnistumisista. Perustajana minun roolini on koota voittajajoukkue ja valmentaa se menestymään. Siinä tarvitaan myös hyvää onnea, ja sitäkin meillä on ollut. Moni asia on loksahtanut kohdalleen meidän kannaltamme juuri sopivasti. En silti sano, että tämä helppoa olisi. On ollut myös haasteita, ja moni tärkeä asia odottaa edelleen vuoroaan. Mutta kaiken kaikkiaan asiat ovat hyvin: on pätevä porukka, hyvä asiakaskunta, velkaa erittäin vähän ja yhteinen suunta kasvu.l Nimityksiä YH Kodit Oy Rakennusinsinööri Tuomo Turkkinen on nimitetty toimitusjohtajaksi. Molok Oy Hannu Jokinen on nimitetty toimitusjohtajaksi. GaV Group Oy Antti-Jussi Numminen on nimitetty vientipäälliköksi. Also Finland Oy Mervi Airaksinen on nimitetty toimitusjohtajaksi. Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimisto HM Vesa Jouppila on nimitetty johtajaksi 1.1.2013 alkaen. Hän johtaa Pirkanmaan ELYkeskuksen alueen TE-palvelujen toimintaa. Tampereen Messut Oy Jukka Järvinen on nimitetty myyntipäälliköksi ja Jussi Uotila järjestelypäälliköksi. K-rauta Nekalan Rauta-Otra Mikko Takamäki on aloittanut Tampereen k-rauta Nekalan Rauta-Otran kauppiaana. aiempi kauppias, kauppaneuvos ja diplomikauppias Heikki Takamäki siirtyi eläkkeelle mittavan kauppiasuran jälkeen. Pirkanmaan Osuuskauppa KTM, emba Lea Suuripää on nimitetty kehityspäälliköksi. Villivisio Oy YTM Kati Huhta-aho on nimitetty asiakkuusjohtajaksi. Tampereen kauppakamarin uusia jäseniä Celkee Oy, ICT-hankinnat ja projektijohtaminen, ohjelmistotyö Effecta, Taloushallinto Oy, taloushallinnon palvelut Karintaus Oy, rahoitusalan konsultointi Koivuaho Verokonsultointi Oy, liikkeenjohdon konsultointi Liikuntakeskus Ateena Oy, liikuntapalvelut RML Alliance Oy, asiantuntijapalvelut Sigursael Oy, ratsastustarvikkeiden ja ulkoiluvarusteiden myynti sekä valmistus WestStar Oy / Perintätoimisto Kontio, perintäpalvelut tampereen kauppakamarilehti 15
Liikenneyhteyksiä Venäjälle kehitettävä koko Suomesta Venäjä kiinnostaa Suomessa ja Tampereella. Se on vankistanut asemaansa Suomen toiseksi tärkeimpänä kauppakumppanina, ja maan talous kasvaa ennusteen mukaan tänä vuonna 3,5 prosenttia. Venäjän WTO-jäsenyys tuo uusia mahdollisuuksia, ja vetovoimaa lisäävät maassa järjestettävät talviolympialaiset vuonna 2014 ja jalkapalloilun MM-kisat vuonna 2018. Venäjän saavutettavuus on myös muun muassa Allegron ansiosta parantunut, mutta Tampereen kauppakamarin mielestä saavutettavuuden pitää parantua entisestään. Ihanne olisi saada koko läntistä Suomea palveleva suora ratayhteys Tampereelta Pietariin, mutta vähintään kolmioraide Riihimäelle poikittaisyhteyksien parantamiseksi. Liikenneyhteys sujuvoituisi jo pienellä Allegron aikataulusäädöllä länsisuomalaisille nykyistä sopivammaksi. Lentoyhteys Tampereelta Pietariin palvelisi liikeelämän tarpeita ja taloudellisen yhteistyön kehittämistä. 600 800 suomalaisyritystä toimii Venäjällä. Suurimpia Venäjälle investoineita ovat muun muassa Fortum, Itella, Kesko, Stockmann, Metsä Group, Neste, Nordea ja pirkanmaalaisista Nokian Renkaat ja Kiilto. Venäjän valtavat mahdollisuudet tunnistetaan, mutta byrokratia ja ennakoimattomuus arveluttavat yrityksiä. Tampereen kauppakamarilehti kysyi muutamalta yritysjohtajalta kokemuksia toiminnasta Venäjällä. Venäjällä ratkaisevat henkilökoh Ihmiset tekevät kauppaa, eivät yritykset. Venäjällä henkilökohtaiset suhteet ovat vielä paljon tärkeämpiä kuin täällä, painottaa maassa menestyksellä toimivan Nokian Renkaat Oyj:n toimitusjohtaja Kim Gran. Suhteet yhteiskuntaan ja verkottuminen päättäjiin kaikilla tasoilla on Venäjällä kaiken A&O. Ymmärsimme sen itse vasta siinä vaiheessa, kun toimimme siellä oikeasti. teksti martti tammisto kuvat vianor ja nokian renkaat Viranomaistasoja on neljä, kaupunki, alue oblast ja federaatio. Kaikkiin näihin pitää olla suhteet kunnossa, koska millä tahansa tasolla päättäjä voi pysäyttää toiminnan. Kuvaa- 16 tampereen kauppakamarilehti > www.tampereenkauppakamarilehti.fi
Vesille suomi-istuimilla teksti ja kuva aila välikoski Nokian Renkaat on rakentanut yli 500 Vianor-rengasliikkeen ketjun Venäjälle ja muihin entisiin IVYmaihin. taiset suhteet Tamperelainen Ergo Seats Oy haluaa kasvaa myymällä veneistuimia Venäjälle ja muualle Suomen lähialueille. Toimitusjohtaja Mauri Kivistön mukaan vienti on kasvuun ainoa keino. Suomessa yrityksen asiakkaita ovat jo merkittävät venevalmistajat. Ergo Seats valmistaa istuimia 4-8 metrin moottoriveneisiin. Toistaiseksi sen viennin osuus on noin 10 prosenttia. Vuonna 2011 yrityksen toimitusjohtajana aloittanut Kivistö on aktiivisesti avannut kontakteja ja kauppaa Venäjälle. Vauhtia yritys otti Tampereen elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredean Pietarin toimiston kautta ja yhteistyössä Suomalaisvenäläisen kauppakamarin kanssa. Näin edettiin yritystapaamisiin, ja ensimmäisiin Venäjä-tilauksiinkin istuimia on jo tehty Tampereella. Kymmenkunta henkilöä työllistävä Ergo Seats on kooltaan pieni vientitoimija. Suomessa pk-yritysten vienti yleisesti on vähäistä. Vertailuksi Kivistö mainitsee Tanskan. Siellä pk-yritykset vastaavat 70 prosentista viennistä, Suomessa luku on alle 20 prosenttia. Pk-yritykset suhtautuvat vientiin usein turhan juhlallisesti, kuin vastassa olisi iso, monimutkainen instituutio. Mutta ihminen siellä istuu ostajan puolella, myös Venäjällä. Sinänsä vientikauppa ei ole sen kummempaa kuin bisnes kotimaassa. Työtä se vaatii ja hieman resurssia. Meillä on paljon pk-yrityksiä, joiden tuotteet olisivat hyvin vientikelpoisia, pitäisi vain löytää kanavat saada ne kansainvälisille markkinoille, Kivistö toteaa.l vaa on, että tehtaan rakentamiseen tarvitaan noin 30 lupaa eri viranomaisilta, tuotannon aloittamiseen noin 20 lisää ja vielä myynnin aloittamiseen kymmenkunta. Nokian Renkaat on rakentanut alle 10 vuodessa yli 500 Vianor-rengasliikkeen ketjun Venäjälle ja muihin entisiin IVY-maihin. Sen ei tosin tarvinnut lähteä liikkeelle tyhjästä, nokialaiset renkaat olivat Neuvostoliiton markkinoilla ainoat länsimainen renkaat. Tuotemerkkinä Hakkapeliitta oli ja on tunnetuin länsimerkki maan rengasmarkkinoilla. Franchising-periaatteella toimivan Vianor-ketjun rinnalla Nokian Renkaat rakensi Vsevolozhskiin Pietarin lähistölle tehtaan, jota on jo laajennettu useita kertoja. Suljetuilla markkinoilla oma tuotanto tullimuurin sisäpuolella on tärkeää, mutta Granin mukaan oman jakeluketjun rakentaminen on kuitenkin tärkein syy siihen, että Nokian Renkaat on premium-renkaiden markkinajohtaja Venäjällä. Valitse henkilökunta huolella Meillä ratkaisevaa on ollut paikallisen venäläisen johdon rooli. Se tuntee maan tavat ja tietää, miten pitää toimia. Johdon ja myös muun henkilökunnan valinnassa seulan pitää olla tiivis, Kim Gran korostaa. Hän muistuttaa, että verkottuminen tarkoittaa henkilökohtaisia suhteita, ei korruptiota tai muita kepulikonsteja. Pitää olla ehdottoman rehellinen ja välttää korruptiota, mutta antaa viranomaisille mahdollisuus kerätä poliittisia pisteitä. Nokian Renkaat on ollut mukana erilaisissa sosiaalisissa hankkeissa, muun muassa rakentamalla liikennevaloja ja osallistumalla päiväkotien rakennuskustannuksiin.l Samalla kun toimitusjohtaja Mauri Kivistö on edistänyt yrityksensä vientiä hän on ollut kehittämässä pk-yritysten tueksi Vientikummitoimintaa. Se on osa Pirkanmaan Yrityskummit ry:n työtä. tampereen kauppakamarilehti 17
Autoteollisuus etsii alihankkijoita Venäjällä, erityisesti Pietarin alueella, toimii useita länsimaisia autotehtaita, jotka ovat kiinnostuneita pohjoismaisista alihankkijoista. Niistä on kiinnostunut myös maan oma, modernisoituva autoteollisuus. Muussa teollisuudessa alihankinta on Venäjällä lähes tuntematonta. teksti martti tammisto -T arve on jopa 600 2000 alihankkijalle, ajoneuvoteollisuuden alihankintaverkostoa Suomessa ja Ruotsissa rakentavan Integria Logisticsin hallituksen puheenjohtaja Timo Koivumäki laskee. Yritys toimittaa nyt Venäjälle komponentteja kolmelle länsimaiselle ja kahdelle venäläiselle tehtaalle. Ongelmia liioitellaan Koivumäen mielestä Venäjän-viennin ongelmia liioitellaan. Tulli- ja rajamuodollisuudet vaativat osaamista, mutta ylivoimaisia esteitä ei ole. Tulli on korruptoitunut, mutta jos haluaa toimia laillisesti ja tekee sen selväksi, se kyllä onnistuu. Rajan eri puolilla viranomaisten toimintatavat eroavat: suomalaiset valvovat toimintaa ja sen oikeellisuutta, venäläiset keskittyvät muodollisen oikeellisuuden valvontaan etsimällä muotovirheitä dokumenteista. Autojen kotimaisuusasteen on Venäjällä oltava noin 60 prosenttia. WTO-jäsenyyden myötä vaatimus poistuu, mutta kaupalliset ja toiminnalliset syyt paikalliseen tuotantoon säilyvät. Käytännössä tämä Koivumäen mukaan tarkoittaa sitä, että pysyäkseen mukana bisneksessä alihankkijan on jossain vaiheessa investoitava valmistukseen Venäjällä. Yksittäiskappaleista sarjatuotantoon Venäjän autoteollisuuden tarpeet ovat oivallinen tilaisuus löytää uusia asiakkaita, Ari Marttila AJ Marttila Laatupaja Oy:stä arvioi. Suomessa on hyvää teknistä osaamista ja hyvä infra, ongelma on siinä, ettei konepajoissa ole totuttu autoteollisuuden vaatimiin volyymeihin. Marttilan mukaan nyt elettävä murrosvaihe haastaa pk-teollisuuden johdon osaamisen markkinoinnissa, kielitaidossa, verkostoitumisessa ja muun muassa autoteollisuuden laatujärjestelmävaatimusten täyttämisessä. Pysyäkseen kansainvälisessä kilpailussa alihankintateollisuuden on kehitettävä jo olemassa olevan teknisen osaamisen ohella myös toimitusprosessiaan vastaamaan kansainvälisen kokoonpanoteollisuuden toimintatapavaatimuksia.l Kaukolämpöosaamista vientiin konsortion voimin teksti ja kuva martti tammisto Tamperelainen AX-Suunnittelu on vuoden verran ollut mukana yrityskonsortiossa, jonka tavoite on viedä Venäjälle suomalaista energia-alan ja erityisesti kaukolämpöosaamista. Suunnittelun suora vienti ei Venäjän-markkinoille ole helppoa, muun muassa hintaero suomalaisen ja sikäläisen insinöörityön välillä on liian iso. Osana kokonaistoimitusta mahdollisuutemme myydä suomalaista insinööriosaamista kasvavat, AX-Prosessit Oy:n toimitusjohtaja Jarmo Hellstedt arvioi. Konsortiolla on myös paremmat mahdollisuudet löytää oikeat asiakkaat. Hellstedtin mukaan venäläisten lämpöyhtiöiden ongelma on, etteivät ne saa lämmöstä sellaista hintaa, jolla toiminta olisi kannattavaa ja mahdollistaisi investoinnit. Uskomme, että talven aikana jokin lähtökuopissa olevista 5 6 projektista etenee. Mahdollisuudet ovat valtavat, yli 50 prosenttia maailman kaukolämpöverkostosta on Venäjällä. Verkosto on huonossa kunnossa, uusia pitäisi usein koko infra lämmön tuotannosta talojen laitteistoon. Käytännön ongelmana AX-Prosesseilla on viennin aloittamisessa ollut kielitaidon puute. Siihen löytyi ratkaisu ELY-keskuksen järjestämästä KEKO-koulutuksesta. Yrityksessä on nyt energia-asiantuntijaksi kouluttautuva, venäläissyntyinen diplomi-insinööri hoitamassa yhteyksiä potentiaalisiin asiakkaisiin ja Pietarissa olevaan yhteistyökumppaniin.l AX-Prosessit Oy:n toimitusjohtaja Jarmo Hellstedt uskoo Venäjän-kaupan pääsevän vauhtiin talven aikana. 18 tampereen kauppakamarilehti > www.tampereenkauppakamarilehti.fi
Life science -toimiala on Pietarin strategian kärkiteemoja. Parhaillaan rakennamme alan teollisuutta ja infrastruktuuria, mutta se vie aikaa. Tarvitsemme nyt ulkopuolelta tutkimusinfraa, muun muassa laboratorioita, ja Tampere on tässä yksi lupaavimmista yhteistyökumppaneistamme, sanoo Pietarin kaupungin lääketeollisuusklusterin hallituksen puheenjohtaja Zakhar Golant (vas.). Hän tapasi Itämeriinstituutin johtajan Esa Kokkosen Scan- Balt Forumissa, joka kokosi Tampereelle marraskuun lopussa130 bio- ja hyvinvointialojen johtavaa toimijaa Itämeren alueelta ja Venäjältä. Tampere oli vahvasti esillä myös marraskuun lopussa Life Science Invest -tapahtumassa Pietarissa. Aktiivisuus itää Tampereella Venäjä-yhteistyöhön satsataan nyt monella tapaa. Teksti ja kuva Annikaisa Knuutila -E ri alojen yhteistyötä Pietarissa tuetaan olemalla mukana Suomi-talon Helsinki-keskuksessa, ja yhä enemmän siinäkin aletaan korostaa elinkeinoelämän näkökulmaa matkailun edistämisen ja kulttuuriviennin ohella. Nyt jo keskus tarjoaa yrityksille alkuvaiheen palveluita, tiedonhankintaa, kontaktien ja verkostojen luontia ja hanketoimintaa, kertoo yhden Tampereen Venäjän-suunnan työrukkasen, Suomen Itämeri-instituutin johtaja Esa Kokkonen. Yliopistot ja korkeakoulut ovat aktivoituneet, Tampereen yliopistossa varsinkin on halua tuotteistaa Venäjä-osaamistaan ja laajentaa sitä myös yrityshankkeisiin. Parhaillaan ELY-keskuksen rahoituksella tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos selvittää, mitä Venäjään liittyviä koulutus- ja kehittämistarpeita pirkanmaalaisilla pk-yrityksillä on ja mitä palveluita jo on tarjolla. Selvitys valmistuu keväällä, ja tulokset käytetään hyödyksi Helsinki-keskuksen ja Itämeri-instituutin yrityksille suunnatussa toiminnassa. TAMK puolestaan on ollut aktiivinen terveysalan koulutusviennissä. Kokkonen arvioi, että Tampereella Venäjä-osaamista on paljon, mutta se on hajallaan. Koordinaatiota tarvittaisiin lisää. Sitä tarvittaisiin lisää siksikin, että Venäjän mahdollisuudet kiinnostavat perinteisten toimijoiden lisäksi myös uusia toimijoita. Miten rajallisia resursseja käytetään? Toivon, että valtio omilla välineillään entistä enemmän yhdistää voimia ja alue koordinoi omia toimiaan. Tämä on edunvalvontakysymys: valtio on tehnyt nyt satsauksia aluepoliittisin perustein Itä- Suomeen, mutta ei siellä ole kaikki Suomen Venäjän-kaupan potentiaali. Venäjä on koko Suomen mahdollisuus, ja Pietarille koko Suomi on lähialuetta. Venäjä modernisoi teollisuuttaan ja talouttaan kansainvälisen yhteistyön avulla. Kokkonen arvioi, että idänkaupan osaamisen perinteellämme on yhä merkitystä. Pk-yritykset ovat lähteneet rohkeasti Venäjän-markkinoille, ja tuo rohkeus on vahvuus myös uusissa tilanteissa. Yrityksiä kannattaakin kuunnella tarkkaan kun mietitään, miten Venäjän-suhteita pitäisi kehittää. Bio- ja terveysala kärkenä nyt Venäjän-markkinoilla pirkanmaalaisyritysten keulakuvana on toiminut No kian Renkaat. Se oli veturina esimerkiksi Pietari Business Campuksessa, Pietarin markkinoilla toimivien yritysten osaamisverkostossa, jossa se jakoi kokemuk siaan muille yrityksille. Nyt PBC-konseptia valmistellaan myös bio- ja hyvinvointialalle. Venäjän suunnan selkeä painopisteemme on nyt bio- ja terveysala, liiketoimintamahdollisuudet, koulutuksen vienti ja tutkimusyhteistyö. FinnMedillä on tässä kansallisestikin johtava rooli. Yhteistyösopimuksia on jo solmittu Pietarin kaupungin lääkevalmistusklusterin ja medical device -klusterin kanssa. Kokkonen arvioi, että Tampere on saavuttanut aseman Pietarin kaupungin keskeisenä kansainvälisenä kumppanina. Nyt on tuhannen taalan paikka päästä uudelle tasolle, niin että verkostoituminen ja sopimukset näkyvät yrityksille investointeina ja kauppana, vientihankkeina ja tutkimusyhteistyönä. Pilotit alkavat ensi vuonna.l tampereen kauppakamarilehti 19
Premius Oy Kuntoutusklinikka ja -osasto Kangasalan Pikonlinnassa, kuntoutusklinikka Tampereella. Perustettu 1994, yrityksen perustaja, sen toimitusjohtaja, terveystieteiden maisteri Pirjetta Taskinen on kansainvälisesti tunnettu neurologisen kuntoutuksen ja fysioterapian kehittäjä. Nimi Premius Oy otettiin käyttöön 2010. Erikoistunut neurologiseen kuntoutukseen, tuki- ja liikuntaelinsairauksien kuntoutukseen sekä ennaltaehkäisyyn ja leikkausten jälkihoitoon Liikevaihto noin miljoona euroa vuonna 2012 Henkilöstö 16 25 vuosina 2012 2013 Premiuksen uusi kuntoutusosasto tehtiin viimeisen päälle, myös venäläiseen makuun Tamperelainen Premius Oy on ensimmäinen suomalainen kuntoutusalan yritys, joka tähtää kunnolla kansainvälistymiseen. Suunta on Venäjälle. teksti ja kuva aila välikoski Kansainvälisille ja suomalaisille asiakkaille Premius avaa vuodenvaihteessa kuntoutusosaston Kangasalan Pikonlinnaan. Premiuksen hallintojohtajan Pirta Saarenkylän mukaan kuntoutuspalvelujen kysyntä on yleisesti kasvussa. Potilaiden tehokkaalla kuntoutuksella säästetään kansantalouden resursseja. Esimerkiksi aivovammapotilaiden toipumisessa systemaattinen kuntoutus on ratkaisevan tärkeää. Tyypillisesti potilaat saavat kuntoutusjakson, mutta sitten asia saattaa jäädä siihen, vaikka kuntoutumista voitaisiin edistää edelleen. Pirta Saarenkylä korostaa, että Suomen markkinat ja liiketoiminnan kasvattaminen kotimaassa ovat Premiukselle tärkeitä. Potilasliikkuvuusdirektiivi helpottaa potilaiden liikkuvuutta EU-alueella, myös Suomesta muualle hoitoon. Esimerkiksi Euroopassa on isoja, vahvoja kuntoutussairaaloita ja tällä alueella vankka toimintaperinne. Yritysten on siis oltava Suomessa kilpailukykyisiä tarjoamalla parasta mahdollista laatua. Ja kyllä potilasvirta Euroopasta voi liikkua myös toisinpäin, markkina ainakin yksittäisille asiakkaille voi aueta yllättävästikin, Saarenkylä pohtii. Venäjä-kanavat otetaan laajasti käyttöön Premiuksen selvitysten perusteella itänaapurissa on kuntoutuspalveluille kysyntää. Siellä hoitokulttuuri esimerkiksi neurologisessa kuntoutuksessa on toistaiseksi eri tasolla kuin Suomessa. Venäjältä myös käydään jo lääkäreissä ja leikkauksissa Suomessa. Näin on syntynyt tarvetta kuntoutuksen jatkohoi- 20 tampereen kauppakamarilehti > www.tampereenkauppakamarilehti.fi