Yleishallinto-oikeus 3.-4.10.2011 HTT, YTM Ulla Väätänen Itä-Suomen yliopisto Oikeustieteiden laitos
Luentoaikataulu Ma 3.10.11 klo 16-18 (M100) Ti 4.10.11 klo 8-12 (AU100) Ke 5.10.11 klo 10-12 (M101) ja 14-18 (AU100) To 6.10.11 klo 8-12 (AU100) ja 12-14 (M101) Pe 7.10.11 klo 8-14 (M100)
Oppimateriaali Laakso Suviranta Tarukannel: Yleishallinto-oikeus, 2006 (ei lukua 12) Voutilainen: ICT-oikeus sähköisessä hallinnossa, 2009, osa III. Säädökset: Hallintolaki (434/2003). Laki sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa (13/2003). Kielilaki (423/2003). Hallintolainkäyttölaki (586/1996), luvut 1-6 ja 11-13 Kuntalaki (365/1995), luku 11.
Kurssin sisältö 1 Hallinto-oikeuden perusteet 2 Hallinto-organisaatio 3 Hallintotoimet 4 Hyvän hallinnon perusteet 5 Hallintoasian käsittely 6 Oikeusturva hallinnossa
5 Hallintoasian käsittely 1 Hallintomenettely 2 Asianosainen 3 Hallintoasian vireilletulo 4 Asian käsittely 5 Asian selvittäminen 6 Asian ratkaiseminen 7 Tiedoksianto 8 Sähköinen asiointi viranomaisessa 9 Hallintopakko 10 Päätöksen oikeusvaikutukset
PL 21 Oikeusturva Jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa sekä oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi. - Käsittelyn julkisuus sekä oikeus tulla kuulluksi, saada perusteltu päätös ja hakea muutosta samoin kuin muut oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja hyvän hallinnon takeet turvataan lailla.
Hallintolain soveltamisala HL 2 Tässä laissa säädetään hyvän hallinnon perusteista sekä hallintoasiassa noudatettavasta menettelystä. Tätä lakia sovelletaan valtion viranomaisissa, kunnallisissa viranomaisissa ja itsenäisissä julkisoikeudellisissa laitoksissa sekä eduskunnan virastoissa ja tasavallan presidentin kansliassa (viranomainen). Tätä lakia sovelletaan valtion liikelaitoksissa, julkisoikeudellisissa yhdistyksissä sekä yksityisissä niiden hoitaessa julkisia hallintotehtäviä.
Keskeisiä käsitteitä Hallintoasia Hallintoasian käsittely viranomaisessa Viranomainen
Asian käsittelyn elämänkaari hallintomenettelyssä Itseoikaisu; kirjoitus- ja/tai asiavirheen korjaaminen Asian vireille panoa edeltävät toimet Asian valmistelu päätöksentekoa varten Asian vireilletulo Päätöksenteko Tiedoksianto ja toimeenpano Oikaisuvaatimuksen käsittely
Hallintomenettely Yksilön oikeusturvan varmistaminen asettamalla viranomaiselle menettelyvaatimuksia, koska tällä on menettelynjohtovalta Kustannusvastuu: hallintoasiassa kukin vastaa omista kustannuksistaan
Asianosainen HL 11 : Hallintoasiassa asianosainen on se, jonka oikeutta, etua tai velvollisuutta asia koskee. olennaista asian oikeudelliset vaikutukset: ratkaisun kohde, muu säännellyn edun, oikeuden tai velvollisuuden osapuoli, hallintosopimuksen osapuoli hakija omassa asiassaan ja muut henkilöt, joihin asiassa annettava päätös kohdistetaan asianosaisaseman kannalta vireilletulotavalla ei merkitystä luonnollisia henkilöitä tai oikeushenkilöitä päätöksen tehnyt viranomainen ei yleensä asianosainen asianosaiskäsitteen ulottuvuus saattaa vaihdella eri lainsäädännöissä
Puhevallan käyttäminen Oikeushenkilöt: säännöissä määritelty orgaani (kunnassa kunnanhallitus, kunnanjohtaja) Asiamies ja avustaja (HL 12 ) asiamiehen on lähtökohtaisesti esitettävä valtakirja Asiamiehen ja avustajan salassapitovelvollisuus (HL 13 ) Vajaavaltaisen puhevalta (HL 14 ) Huoltajalla tai edunvalvojalla 15 17 -vuotiaalla rinnakkainen puhevalta hänen henkilöön ja henkilökohtaista etuaan/oikeuttaan koskevassa asiassa vajaavaltaisen kuuleminen: jos on tarpeen asian selvittämiseksi
Asian vireilletulo HL 20 : Hallintoasia tulee vireille, kun asian vireille panemiseksi tarkoitettu asiakirja on saapunut toimivaltaiseen viranomaiseen tai kun asia on sille suullisen vireillepanon yhteydessä esitetty ja käsittelyn aloittamiseksi tarvittavat tiedot on kirjattu. säännös määrittelee vireilletulon ajankohta tärkeä viivytyksettömyys vaatimuksen ja käsittelyvelvollisuuden täyttämisen kannalta suullinen vireillepano; asiat tulevat välittömästi viranomaisen tietoon siten, että niitä voidaan alkaa käsitellä asiaa ei voi saada vireille millä tahansa asiakirjalla
Asiakirjan lähettäjän vastuu HL 17 : Asiakirja toimitetaan asiassa toimivaltaisen viranomaisen asiointiosoitteeseen lähettäjän omalla vastuulla. lähettäjän velvollisuus selvittää toimivaltainen viranomainen postin kulun häiriöt ja lähetin laiminlyönnit eivät poista lähettäjän vastuuta, ellei ylivoimainen este asiakirjan lähettäjälle on pyynnöstä annettava todistus asiakirjan kirjaamisesta tai muusta rekisteröinnistä ei säännöksiä asiakirjan toimitustavoista; voidaan toimittaa henkilökohtaisesti tai lähettämällä.
Asiakirjan lähettäjän vastuu, jatkoa jos asiakirjan toimittamiselle on asetettu määräaika, lähettäjän on huolehdittava siitä, että asiakirja saapuu viranomaiseen määräajassa Asiakirjan viivästymisestä aiheutunut määräajan ylittäminen katsotaan lähettäjän vahingoksi, ellei ylivoimainen este Vireillepanomääräajat yleensä sitovia Laki säädettyjen määräaikain laskemisesta (150/1930) Asiakirjan toimittamiselle asetettu määräaika voi olla lakiin perustuva tai viranomaisen asettama Hallinnon asiakas ei ole vastuussa, jos hänelle ilmoitettu viranomaisen yhteystieto on vanhentunut tai virheellinen Menetetyn määräajan palauttamismahdollisuus (HLL 61 ja 62 )
Asiakirjan saapumispäivä (HL 18 ) asiakirjan katsotaan saapuneen viranomaiseen sinä päivänä, jona postilähetys on saapunut viranomaisen toimipaikkaan tai postilokeroon ennen viraston aukiolon päättymistä saapumispäivän määrittelyyn ei vaikuta se, edellytetäänkö asiakirjan lähettämistä viranomaisen sisällä edelleen tietylle osastolle
Hallintoasian vireillepano HL 19 : Asia pannaan vireille kirjallisesti ilmoittamalla vaatimukset perusteineen. Viranomaisen suostumuksella asian saa panna vireille myös suullisesti. kirjallinen vireillepano: kirje, telekopio, sähke sähköinen vireillepano: jos viranomainen on tarjonnut väylän (sähköposti, sähköinen lomake) vireillepanijan on ilmoitettava vaatimuksensa ja niiden perusteet myös suullisessa vireillepanossa, jolloin viranomaisella on kirjaamisvelvoite (HL 42 )
Asiakirjan sisältö HL 16 : Viranomaiselle toimitettavasta asiakirjasta on käytävä ilmi, mitä asia koskee. Asiakirjassa on mainittava lähettäjän nimi sekä tarvittavat yhteystiedot asian hoitamiseksi. asiakirjoja ovat kaikki sellaiset asiakirjat, jotka on toimitettu viranomaiselle käsittelyä varten tai muuten sen toimialaan tai tehtävään kuuluvassa asiassa. säännöksen tarkoituksena ohjata lähettäjää esittämään asiansa selkeästi ja ymmärrettävästi valmiiden lomakkeiden käyttö hallintoasioissa yleistynyt
Asiakirjan siirto (HL 21 ) väärälle viranomaiselle vahingossa toimitettu asiakirja siirrettävä viipymättä toimivaltaiselle viranomaiselle siirrosta ei erillistä hallintopäätöstä, ilmoitusvelvollisuus lähettäjälle (vrt. asian tutkimatta jättämisestä tehtävä nimenomainen päätös) siirto ei pidennä määräaikaa säännös koskee kaikkia viranomaiselle toimitettuja asiakirjoja, joilla on merkitystä asian käsittelyn kannalta viranomaisella ei velvollisuutta selvittää asiassa toimivaltaista viranomaista ajallinen tehoste viipymättä
Asiakirjan täydentäminen (HL 22 ) asiakirjan lähettäjää on kehotettava määräajassa täydentämään asiakirjaa (puuttuvat tiedot) jollei tämä ole tarpeetonta asian ratkaiseminen kannalta puutteellisuus voisi koskea asian käsittelyn edellytyksiin vaikuttavaa seikkaa tai asiakirjan muodossa olevaa puutetta täydennyspyyntö yksilöitävä asiakirjan täydentämiselle asetettava aina määräaika hallintolakiin ei sisälly enää erillistä allekirjoitusvaatimusta, lähettäjän nimi ja yhteystiedot riittävät
Asian käsittelyä koskevia yleisiä vaatimuksia Käsittely- ja ratkaisuvelvollisuus PL 21.1 : Jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä ---. viranomaisella on velvollisuus käsitellä vireillepantu hallintoasia ja antaa asianmukainen vastaus (hyväksyminen/hylkääminen, tutkimatta jättäminen, asian siirto tms.) aineellinen ratkaisu on annettava asianosaisasiassa
Käsittelyn viivytyksettömyys HL 23 : Asia on käsiteltävä ilman aiheetonta viivytystä. Viranomaisen on esitettävä asianosaiselle tämän pyynnöstä arvio päätöksen antamisajankohdasta sekä vastattava käsittelyn etenemistä koskeviin tiedusteluihin. säännös ilmentää myös vaatimusta käsittelyvelvollisuudesta viranomaisen tutkittava jokainen sille tehty vaatimus ja antaa siihen aiheellisen ratkaisun Jotta käsittelyaika-arvio voidaan antaa, käsittelyaikoja on seurattava ja asetettava käsittelyaikatavoitteita viivytyksettömyysvaatimus sisältyy myös virkatehtävien suorittamiseen (ViranhL (304/2003) 17.1 ) käsittelyn viipymisestä ei voi valittaa, mutta se on tyypillinen hallintokantelun kohde
Käsittelyn viivytyksettömyys, jatkoa Säännös mahdollistaa joustavuuden hallintoasioiden käsittelyaikojen määräytymisessä käsittelyn vaatimaa aikaa arvioidaan asian laadun ja tapaukseen liittyvien yksilöllisten olosuhteiden perusteella pelkkä viittaus yleiseen työtilanteeseen ei riitä selitykseksi kohtuullisten käsittelyaikojen ylittymiseen yhdenvertaisuusperiaate: sisällöltään ja laadultaan toisiaan vastaavat asiat pyrittävä käsittelemään yhtä nopeasti viivytyksettömyysvaatimus kohdistuu asian käsittelyyn kokonaisuudessaan, kaikissa sen eri vaiheissa asiallinen tehokkuus > < ajallinen tehokkuus
Asioiden yhdessä käsitteleminen (HL 25 ) yhdenvertaisuuden turvaaminen käsittelemällä toisiinsa merkittävästi vaikuttavat asiat samanaikaisesti asiallinen yhteenkuuluvuus, samanaikainen vireilläolo asiat on valmisteltava yhdessä ja käsiteltävä samalla kertaa asioita ei tarvitse käsitellä yhdessä, jos siitä aiheutuisi haitallista viivytystä
Tulkitseminen ja kääntäminen (HL 26 ) viranomaisaloitteisissa asioissa, jos asianosainen ei osaa suomea/ruotsia tai ei voi tulla ymmärretyksi vammaisuuden/sairauden perusteella kyse ei virallisesta eikä sanatarkasta tulkkauksesta/kääntämisestä viranomaisaloitteisissa asioissa asianosaiselle maksutonta, asianosaisaloitteisissa asioissa lähtökohtana on asianosaisen omavastuu hallinnon tehokkuuden edistämiseksi tulkitsemisesta ja kääntämisestä huolehtiminen tärkeää
Esteellisyysnormisto soveltuu lähinnä hallintopäätösten valmisteluun ja tekoon esteellisyysnormit ulottuvuus: virka- ja työsuhteiset henkilöt, monijäsenisen toimielimen jäsenet ja muut asian käsittelyyn osallistuvat (HL 27 ) esteellinen ei saa osallistua asian käsittelyyn (ml. valmistelu ja esittely), eikä olla läsnä asiaa käsiteltäessä
Esteellisyys, jatkoa käsittelyyn osallistuminen: toimet, jotka välittömästi edeltävät asian ratkaisemista kuten valmistelu ja esittely, lausuntojen pyytäminen, muiden selvitysten hankkiminen, asianosaisten kuuleminen läsnäolokiellolla merkitystä silloin, kun asiaa käsitellään monijäsenisessä päätöksentekoelimessä, esim. kunnallinen lautakunta
Virkamies on esteellinen, jos (HL 28.1 ) 1) osallisuusjäävi: virkamies tai hänen läheisensä on asianosainen ratkaistavassa asiassa 2) avustusjäävi: virkamies tai hänen läheisensä avustaa taikka edustaa asiassa asianosaista tai asian intresenttiä 3) intressijäävi: asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa virkamiehelle tai perhepiiriin kuuluvalle henkilölle 4) palvelussuhdejäävi: virkamies on palvelussuhteessa tai asiaan liittyvässä toimeksiantosuhteessa asianosaiseen tai intressenttiin (soveltamisalarajoitus kuntalaissa, 52.3 )
Esteellisyysperusteet, jatkoa 5) yhteisöjäävi: virkamies tai perhepiiriin kuuluva henkilö on asianosaisena tai intressenttinä olevan yhteisön hallituksen tai hallintoneuvoston jäsen tai toimitusjohtajana (soveltamisen rajoituksia kuntalaissa, 52.4 ) 6) valvontajäävi: virkamies tai hänen perhepiiriinsä kuuluva on laitoksen johtokunnassa ja kyse on laitoksen ohjauksesta/valvonnasta (soveltamisalarajoitus kuntalaissa, 52.4 ) 7) yleislausekejäävi: luottamus virkamiehen puolueettomuuteensa muusta erityisestä syystä vaarantuu.
Läheinen (HL 28.2 ) perhepiiri: virkamiehen puoliso, lapsi, lapsenlapsi, sisarus, vanhempi, isovanhempi ja muu erityisen läheinen henkilö sekä tällaisen henkilön puoliso kaukaisemmat omat sukulaiset: virkamiehen vanhempien sisarus sekä hänen puolisonsa, virkamiehen sisarusten lapset ja virkamiehen entinen puoliso puolison lähisukulaiset: virkamiehen puolison lapsi, lapsenlapsi, sisarus, vanhempi ja isovanhempi sekä tällaisen henkilön puoliso sekä virkamiehen puolison sisaruksen lapsi puolisukulaiset rinnastuvat vastaaviin sukulaisiin
Läheinen, jatkoa yleislausekejääviyteen johtava syy: esim. esimiesasema, julkinen vihamies, kiinteä ystävyyssuhde tai yhtiökumppanuus, virkamiehen puolison entinen puoliso myös kysymys ns. toisen asteen esteellisyydestä erityisen läheinen: usein vain virkamies itse tietää avioliitonomaisia olosuhteita ei ole erikseen määritelty yleensä eläminen vakiintuneesti yhteisessä taloudessa
Esteellisyyden ratkaiseminen (HL 29 ) tavoitteena julkinen luottamus ja puolueettomuus arvioidaan konkreettisen asian yhteydessä, ei abstraktilla tasolla arvioinnin lähtökohtana virkamiehen oma käsitys esteellisyydestä; monijäseninen toimielin päättää jäsenen ja esittelijän esteellisyydestä esteellisyyttä koskeva kysymys ratkaistava viipymättä, esteellisen tilalle määrättävä esteetön virkamies, luottamushenkilö virkamies ei saa ilman riittäviä perusteita vetäytyä velvollisuuksiinsa kuuluvan asian käsittelystä tai ratkaisemisesta
Asian selvittäminen HL 31 : Viranomaisen on huolehdittava asian riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä hankkimalla asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot sekä selvitykset. Asianosaisen on esitettävä selvitystä vaatimuksensa perusteista. Asianosaisen on muutoinkin myötävaikutettava vireille panemansa asian selvittämiseen.
Asian selvittäminen viranomaiselle menettelyjohtovalta ja päävastuu asian selvittämisestä (virallisperiaate); viranomainen vastaa asian huolellisesta selvittämisestä, päättää eri selvityskeinojen käytöstä sekä selvityksen riittävyydestä ja vastaa myös asian oikeudellisesta selvittämisestä sekä tosiseikkojen arvioinnista velvoittavan päätöksen kohdalla selvitysvastuu pääsääntöisesti viranomaisella, edunsuovan päätöksen kohdalla asianosaiselle hakemusasioissa asianosaisen esitettävä selvitys vaatimustensa perusteista kattavasti ja totuudenmukaisesti (viranomaisella neuvontavelvollisuus)
Asian selvittäminen, jatkoa viranomaisen ohjattava asianosaista asian ratkaisemiseksi tarvittavien tietojen esittämisessä, oikeus rajoittaa ilmeisen tarpeettoman aineiston vastaanottamista laajavaikutteisissa lupa-asioissa, joissa asianosaisilla ristiriitaisia intressejä, viranomaisen selvittämisvelvollisuus kasvaa riittävä selvittäminen: sellaisten tietojen ja selvitysten hankkimista, joilla viranomainen arvio olevan merkitystä asian ratkaisemiselle asiallisuus; huolellisuus, tasapuolisuus
Selvityspyyntö (HL 32 33 ) yksilöitävä lausunnon/selvityksen kohde asiakirjan täydentämiselle, selityksen antamiselle ja selvityksen esittämiselle asetettava riittävä määräaika myöhässä saapunut selvitys otetaan huomioon, jollei asian käsittely ole edennyt niin pitkälle, että huomioon ottaminen on käytännössä mahdotonta kaikki tarvittavat lisäselvitykset pyrittävä pyytämään samanaikaisesti
Asianosaisen kuuleminen HL 34.1 : Asianosaiselle on ennen asian ratkaisemista varattava tilaisuus lausua mielipiteensä asiasta sekä antaa selityksensä sellaisista vaatimuksista ja selvityksistä, jotka saattavat vaikuttaa asian ratkaisuun. Oikeus tulla kuulluksi omassa asiassaan: PL 21 :ssä säädetty hallinnon keskeinen oikeusturvaperiaate, turvattavan lailla Kuulemisen idea: asian selvittäminen, eri vaihtoehtojen arviointi asianosaisen kannalta oikeusturvan varmistaminen
Asianosaisen kuuleminen, jatkoa kuuleminen a) mielipiteen esittämistä asiassa ja b) selityksen antamista asiassa esitetyistä vaatimuksista ja selvityksistä asianosaista kuultava muiden tekemistä vaatimuksista ja asian ratkaisemiseen mahdollisesti vaikuttavista selvityksistä palvelee sekä asian selvittämistä että yksilön vaikuttamismahdollisuutta edistää viranomaistoiminnan tasapuolisuutta ja asioiden huolellista käsittelyä asianosaiselle toimitettava asiakirjat ja ilmoitettava kuulemisen tarkoitus ja päämäärä (HL 36 ) tarvittaessa kuultava useammin kuin kerran asianosaisen kuulematta jättäminen oleellinen menettelyvirhe
Poikkeukset kuulemisvelvollisuuteen (HL 34.2 ) a) vaatimus jätetään tutkimatta tai hylätään perusteettomana b) asia koskee palvelussuhteeseen tai oppivelvollisuuden jälkeiseen koulutukseen ottamista c) asia koskee hakijan ominaisuuksien arviointiin perustuvan edun myöntämistä d) kuuleminen saattaa vaarantaa päätöksen tarkoituksen toteutumisen tai viivästyminen aiheuttaa huomattavaa haittaa ihmisten terveydelle, yleiselle turvallisuudelle taikka ympäristölle e) kuuleminen on muusta syystä tarpeetonta
Poikkeukset kuulemisvelvollisuuteen, jatkoa poikkeussäännösten soveltamisala: tulkinnassa otettava huomioon hyvän hallinnon vaatimukset vaatimuksen perusteettomuus: esim. eläkkeen hakija ei täytä eläkkeen saamisen edellytyksenä olevaa ikärajaa hakijan ominaisuuksien arvioiminen esim. apurahapäätökset kuuleminen voi vaarantaa päätöksen tarkoituksen toteutumisen: esim. erilaiset suojelupäätökset kuuleminen muusta syystä tarpeetonta suppea tulkinta hallinnon tehokkuusnäkökulma esim. kiireellisyys ei peruste kuulematta jättämiselle
Suullinen vaatimus ja selvitys (37 ) asianosaiselle varattava pyynnöstä tilaisuus esittää vaatimus tai selvitys suullisesti, jos se on tarpeen asian selvittämiseksi ja kirjallinen menettely tuottaa asianosaiselle kohtuuttomia vaikeuksia tällaiset tiedot on kirjattava asiakirjaan ei säännöksiä siitä, miten kuuleminen käytännössä toteutettava, lähtökohtana kirjallisen selityksen antaminen, viranomainen voi hyväksyä myös suullisen selityksen, asian laatu ja kuulemisen laajuus huomioon otettava tehtävä selvä ero kuulemisen ja vapaamuotoisen asian selvittämisen välille
Tarkastus (HL 39 ) Viranomaisen on ilmoitettava toimivaltaansa kuuluvan tarkastuksen aloittamisajankohdasta asianosaiselle, jota asia välittömästi koskee, jollei ilmoittaminen vaaranna tarkastuksen tarkoituksen toteutumista. Edellä tarkoitetulla asianosaisella on oikeus olla läsnä tarkastuksessa sekä esittää mielipiteensä ja kysymyksiä tarkastukseen liittyvistä seikoista. Tarkastuksen kuluessa asianosaiselle on, mikäli mahdollista, kerrottava tarkastuksen tavoitteista, sen suorittamisesta ja jatkotoimenpiteistä. Tarkastus on suoritettava aiheuttamatta tarkastuksen kohteelle tai sen haltijalle kohtuutonta haittaa. Tarkastajan on viipymättä laadittava tarkastuksesta kirjallinen tarkastuskertomus, josta tulee käydä ilmi tarkastuksen kulku ja tarkastajan tekemät keskeiset havainnot. Tarkastuskertomus on annettava tiedoksi tarkastuksessa läsnäoloon oikeutetulle asianosaiselle.
Tarkastussäännön soveltaminen tarkoituksena varmistaa tietojen oikeellisuus ja vaadittujen edellytysten täyttyminen HL säätää vain menettelystä, tarkastus edellyttää erikseen säädettyä toimivaltaa menettely ei koske valvontaluonteisia toimenpiteitä (esim. hintavalvonta, anniskeluvalvonta) eikä tietyn asiantilan toteavaa käyntiä paikalla poliisin annettava virka-apua laissa säädetyn valvontavelvollisuuden toteuttamiseksi (PoliisiL 40.1 )
Menettely tarkastuspäätös annetaan tiedoksi asianosaiselle (ei yleensä kuulemispakkoa, ei määräaikaa) asianosaiselle turvattava läsnäolo-oikeus, häntä informoitava tarkastuksen tavoitteista tarkastuksessa otettava huomioon suhteellisuusperiaate, kotirauhan piirissä olevien tilojen tarkastus edellyttää nimenomaista toimivaltasäännöstä tarkastuskertomus pakollinen, jatkotoimista tehtävä päätös erikseen
Vaikuttamismahdollisuuksien varaaminen HL 41 : Jos asian ratkaisulla voi olla huomattava vaikutus muiden kuin asianosaisten elinympäristöön, työntekoon tai muihin oloihin, viranomaisen tulee varata näille henkilöille mahdollisuus saada tietoja asian käsittelyn lähtökohdista ja tavoitteista sekä lausua mielipiteensä asiasta. Asian vireilläolosta ja vaikuttamismahdollisuuksien käyttämisestä on ilmoitettava asian merkityksen ja laajuuden kannalta sopivalla tavalla. Asian vireilläolosta ei kuitenkaan tarvitse ilmoittaa, jos se vaarantaa ratkaisun tarkoituksen toteutumisen tai aiheuttaa muuta merkittävää haittaa taikka jos se on ilmeisen tarpeetonta.
Vaikuttamismahdollisuuksien varaaminen PL 14.3 ja 20.2 : oikeus vaikuttaa itseään ja elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon Esim. liikenneväylän rakentaminen, vuokranantajan velvoittaminen ja oppilaitoksen lakkauttaminen Vireilläolosta ja vaikuttamisen muodoista on ilmoitettava sopivalla tavalla
Viranomaisen muut tiedottamisvelvollisuudet KuntaL 29.1 : Kunnan on tiedotettava asukkailleen kunnassa vireillä olevista asioista, niitä koskevista suunnitelmista, asioiden käsittelystä, tehdyistä ratkaisuista ja niiden vaikutuksista. --- Asukkaille on myös tiedotettava, millä tavoin asioista voi esittää kysymyksiä ja mielipiteitä valmistelijoille ja päättäjille. JulkL 19 : viranomaisen on pidettävä saatavilla tietoja lainsäädännön uudistushankkeista sekä valmisteilla olevista merkittävistä suunnitelmista ja ratkaisuista JulkL 20 : viranomaisen on tuotettava ja jaettava tietoa toiminnastaan ja toimialastaan
Hallintopäätös Asian ratkaiseminen päätöksiä ovat kaikki sellaiset ratkaisut, joilla on asian käsittelyn päättävä vaikutus; myös tutkimatta jättämistä koskeva päätös päätöksiä ovat myös erillisestä hakemuksesta annetut ennakkotiedot ja -ratkaisut (tyypillisiä verotuksen alalla)
Muoto (HL 43 ) hallintopäätös on annettava kirjallisesti päätös voidaan antaa suullisesti, jos se on välttämätöntä asian kiireellisyyden vuoksi, muutoksenhakukelpoinen suullinen päätös on annettava viipymättä myös kirjallisena kirjallisen päätöksen antaminen takaa, että ratkaisuun tyytymättömällä on mahdollisuus saada tietoonsa päätöksen perustelut ja voi halutessaan hakea päätökseen muutosta kiireellisyyteen perustuva poikkeus suullisen päätöksen antamiseksi voi tulla sovellettavaksi varsin harvoin; esim. valvonta- tai tarkastustoimenpiteiden yhteydessä päätös töiden väliaikaisesta keskeyttämisestä
Sisältövaatimukset (HL 44 ) päätöksestä käytävä ilmi: viranomainen ja päätöksen antamispäivä, asianosaiset, päätöksen perustelut ja yksilöity tieto asianosaisten oikeuksista ja velvollisuuksista, lisätietoja antavan henkilön yhteystiedot päätöksen yksilöinti- ja selkeysvaatimus ajatuksellinen ja kielellinen ymmärrettävyys ei sääntelyä päätöksen ulkoasusta tai rakenteesta
Päätöksen perustelut HL 45.1 : Päätös on perusteltava. Perusteluissa on ilmoitettava, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun sekä mainittava sovelletut säännökset. koskee hallintopäätöksiä ja soveltuvin osin palvelupäätöksiä, myös osallisasioita ilmoitettava ratkaisun perusteina olevat tosiseikat ja säännökset asianosaisen saatava tietää, mitkä seikat ovat johtaneet häntä koskevan ratkaisun tekemiseen oikeusturvan tae: muutoksenhakutarpeen arviointi ja muutoksenhaun käsittely
Päätöksen perustelut, jatkoa perustelujen täsmällisyydellä ja selkeydellä merkitystä myös viranomaistoimintaa kohtaan tunnetun yleisen luottamuksen kannalta asian ratkaisuun vaikuttavina tosiseikkoina voidaan mainita ainoastaan ne, jotka välittömästi tukevat päätöksen lopputulosta perusteluissa mainittava säännökset, joihin ratkaisu perustuu (vert. HLL 53 perusteluvelvollisuudesta)
Perusteluvelvollisuutta koskevat poikkeukset (HL 45.2 ) a) tärkeä yleinen tai yksityinen etu edellyttää päätöksen välitöntä antamista b)päätös koskee vaalia kunnallisessa monijäsenisessä toimielimessä c) päätös koskee oppivelvollisuuden jälkeiseen koulutukseen ottamista tai henkilöarviointiin perustuvan edun myöntämistä d)päätöksellä hyväksytään vaatimus, joka ei koske toista asianosaista e) perusteleminen on muusta erityisestä syystä ilmeisen tarpeetonta perustelut on kuitenkin esitettävä, jos päätös merkitsee olennaista muutosta vakiintuneeseen käytäntöön
Perustelujen esittäminen kiireellisyyttä koskeva poikkeus; päätöksen perustelematta jättäminen ei enää mahdollista pelkästään päätöksen antamisen huomattavan viivästymisen perusteella tärkeä yleinen etu esim. yleinen turvallisuus, tärkeä yksityinen etu esim. yksityiselämän suojaaminen tai yksilön turvallisuuden varmistaminen monijäsenisen toimielinten antamat virkavaalipäätökset; hyvään hallintoon kuuluu, että hakijalle pyynnöstä ilmoitetaan valinnan perusteet muusta syystä ilmeisen tarpeetonta; arviointi tapauskohtaisesti asianosaisen oikeusturvan ja tiedontarpeen kannalta
Muutoksenhakutiedot (46 48 ) päätökseen on liitettävä oikaisuvaatimusohje valituskelpoiseen päätökseen liitettävä valitusosoitus tai jos valittaminen ei ole mahdollista, ilmoitus asiasta
Tiedoksianto HL 54 : Viranomaisen on annettava tekemänsä päätös viipymättä tiedoksi asianosaiselle ja muulle tiedossa olevalle, jolla on oikeus hakea siihen oikaisua tai muutosta valittamalla. Viranomaisen on annettava tiedoksi myös sellainen päätös, johon liittyy muutoksenhakukielto. jokainen jonkun oikeusasemaa koskeva päätös, on annettava tiedoksi päätöksen tiedoksisaannista alkaa kulua valitus- tai oikaisumenettelyaika sekä päätöksessä tarkoitetun velvollisuuden täyttämiselle asetettu aika
Tiedoksiantotavat Tavallinen tiedoksianto (HL 55 ja 59 ) pääsääntöisesti päätös toimitetaan asianosaiselle postitse tavallisena kirjeenä; vastaanottajan katsotaan saaneen asiasta tiedon seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä, jollei muuta näytetä; viranomaisen katsotaan saaneen tiedon kirjeen saapumispäivänä tavallista tiedoksiantoa käytetään aina, kun ei ole erityistä syytä muiden tiedoksiantotapojen käyttämiseen
Todisteellinen tiedoksianto (HL 55 ja 60 ) saantitodistusta käytetään, kun asia koskee velvoittavaa päätöstä, jonka tiedoksisaannista alkaa kulua muutoksenhakuaika tai muu määräaika asiakirja voidaan luovuttaa tiedoksi vastaanottajalle tai tämän edustajalle (laadittava kirjallinen todistus) haastetiedoksianto (kun tiedoksianto ei onnistu saantitodistuksella)
Sijaistiedoksianto (HL 61 ) voidaan käyttää, kun todisteellisen tiedoksiannon vastaanottajaa tai tämän edustajaa ei tavoiteta ja kun sijaistiedoksiannon vastaanottava henkilö suostuu toimittamaan asiakirjan edelleen (useita muotoja) tiedoksiannon edelleen toimittamisen laiminlyöntiä koskeva vahingonkorvausvastuu (HL 68 )
Yleistiedoksianto (HL 55 ja 62 ) a) Käytetään silloin, kun em. muita tiedoksiantotapoja ei voida käyttää b) voidaan käyttää, kun asiakirja on annettava tiedoksi yli 30:lle tiedossa olevalle henkilölle tai kun henkilöiden lukumäärää ei tiedetä asiakirja pidetään määrätyn ajan vastaanottajan nähtävillä viranomaisessa; nähtäville asettamisesta ilmoitetaan virallisessa lehdessä ja ilmoitustaululla tai tarkoituksenmukaisessa sanomalehdessä; tiedoksisaannin katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä ilmoituksen julkaisemisesta virallisessa lehdessä
Tiedoksianto yksityiselle toimitetaan a) henkilölle itselleen, b) lailliselle edustajalle, jos tällainen on, c) jos rinnakkainen puhevalta, toimitetaan päämiehelle ja edustajalle Kunnallinen tiedoksianto (KuntaL 95 ) asianosaiselle lähetetään pöytäkirjanote kirjeellä kunnan jäsenen katsotaan saaneen tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi Julkipano erityissäännöksen nojalla päätös tiedoksi panemalla päätös julki ennakkoon ilmoitettuna päivänä