Riesa vai rikkaus - maahanmuuton megatrendit ja niiden vaikutukset Suomeen Ismo Söderling Johtaja Siirtolaisuusinstituutti, Turku isoder@utu.fi 050-511 3586 Kotofoorumi 18.4.2013 Helsinki, Messukeskus Siirtolaisuusinstituutti
Sisällöstä Muuttoliikkeen megatrendit katoamassa Suomen väestönkasvu jatkuu tuonnin varassa Närpiö-malli kotouttamisen esimerkkinä Asennetutkimuksilla apua kotouttamiseen? Oppimateriaalia tuleville kotouttajille Yhteenveto
Muuttoliikkeen megatrendit katoamassa Perinteiset siirtolaisuuspolut ovat hävinneet Pysyvät lähtö- ja tuloalueet ovat menettäneet merkitystään Muuton kohdealueet ovat moninaistuneet myös tulo- ja lähtömuuton motiivit (vrt. Thaimaa Florida) Pääasiallinen huomio kohtaamiseen, josta seuraa kotoutumiseen ja asenteisiin liittyvät kysymykset http://migrationsmap.net/#/ita/departures http:migrationsmap.net/
Painoa virtojen sijasta kotoutumiseen Kotoutumisen kiintopisteet : Kieli (vrt. myöhemmin Närpiö-malli) Työllisyys/työttömyys (vrt. Närpiö-malli) Riippumattomuus sosiaaliturvasta Sosiaaliset verkostot muihin etnisiin ryhmiin ja kantaväestöön
300 000 The foreign population in Finland 1980 2011 Persons 250 000 200 000 Foreign born Foreign citizens Foreign language speakers 266,000 245,000 150 000 183,000 100 000 50 000 0 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 Source: Statistics Finland/Vital Statistics. Figure: Jouni Korkiasaari, Institute of Migration 2012.
Väestöennusteet vuodelle 2050 Nykyisin hedelmällisyys n. 1.8 ja muuttovoitto 17 000 henkeä/vuodessa Muuttoliikkeen vaikutus väestönkasvuun huomattavasti voimakkaampi kuin hedelmällisyyden Vaihtoehto A, Tilastokeskuksen varovainen perusmalli Jos hedelmällisyys 1.8 koko ajan vuosina 2012 2050, ja muuttoliikkeen kasvu 17 000 henkeä/v., väkilukumme kasvu olisi 0.7 milj. henkeä
Väestöennusteet vuodelle 2050 Nykyisin hedelmällisyys n. 1.8 ja muuttovoitto 17 000 henkeä/vuodessa Muuttoliikkeen vaikutus väestönkasvuun huomattavasti voimakkaampi kuin hedelmällisyyden Vaihtoehto A, Tilastokeskuksen varovainen perusmalli Jos hedelmällisyys 1.8 koko ajan vuosina 2012 2050, ja muuttoliikkeen kasvu 17 000 henkeä/v., väkilukumme kasvu olisi 0.7 milj. henkeä Vaihtoehto B, realistinen vaihtoehto Jos hedelmällisyys 1.8 koko ajan vuosina 2012 2050, ja muuttoliike 25 000/30 000 henkeä/v, kasvaisi väestömme nykyisestä 1.3 milj. hengellä
Väestöennusteet vuodelle 2050 Nykyisin hedelmällisyys n. 1.8 ja muuttovoitto 17 000 henkeä/vuodessa Muuttoliikkeen vaikutus väestönkasvuun huomattavasti voimakkaampi kuin hedelmällisyyden Vaihtoehto A, Tilastokeskuksen varovainen perusmalli Jos hedelmällisyys 1.8 koko ajan vuosina 2012 2050, ja muuttoliikkeen kasvu 17 000 henkeä/v., väkilukumme kasvu olisi 0.7 milj. henkeä Vaihtoehto B, realistinen vaihtoehto Jos hedelmällisyys 1.8 koko ajan vuosina 2012 2050, ja muuttoliike 25 000/30 000 henkeä/v, kasvaisi väestömme nykyisestä 1.3 milj. hengellä Vaihtoehto C: Jos muuttoliike olisi 2012 2050 koko ajan 17 000 henkeä, mutta hedelmällisyys olisikin koko ajan 1.9, niin väestömme kasvaisi 0.8 milj. hengellä
Väestöennusteet vuodelle 2050 Nykyisin hedelmällisyys n. 1.8 ja muuttovoitto 17 000 henkeä/vuodessa Muuttoliikkeen vaikutus väestönkasvuun huomattavasti voimakkaampi kuin hedelmällisyyden Vaihtoehto A, Tilastokeskuksen varovainen perusmalli Jos hedelmällisyys 1.8 koko ajan vuosina 2012 2050, ja muuttoliikkeen kasvu 17 000 henkeä/v., väkilukumme kasvu olisi 0.7 milj. henkeä Vaihtoehto B, realistinen vaihtoehto Jos hedelmällisyys 1.8 koko ajan vuosina 2012 2050, ja muuttoliike 25 000/30 000 henkeä/v, kasvaisi väestömme nykyisestä 1.3 milj. hengellä Vaihtoehto C: Jos muuttoliike olisi 2012 2050 koko ajan 17 000 henkeä, mutta hedelmällisyys olisikin koko ajan 1.9, niin väestömme kasvaisi 0.8 milj. hengellä Vaihtoehto D: Ruotsin malli Jos hedelmällisyys koko ajan 1.9 ja muuttoliike 25 000/30 000 henkeä, niin väestö kasvaisi nykyisestä noin 1. 4 milj. hengellä Laskelmat toteuttanut Tilastokeskus/Markus Rapo. Kiitos hyvästä yhteisyöstä.
Tällä hetkellä Suomessa on noin 245 000 vieraskielistä. Jos Suomessa on vuonna 2050 noin 1 miljoona maahanmuuttajataustaista henkeä, olisi eri kieliä puhuvia seuraavasti (jakosuhde sama kuin 2012): SUOMESSA PUHUTTAVAT KIELET 2050 (?) venäjä 237 000 viro 135 000 somali 57 000 englanti 56 000 arabia 45 000 kurdi 37 000 kiina 37 000 muut 400 000 Yhteensä 1 milj. maahanmuuttajaa
Suomen maahanmuuttajien uskonnot vuonna 2011 ja ennuste 2050 Uskonto Määrä 2011 Oletus 2050 (jos maahanmuuttajia 1 milj.) Kristityt 143 000 544 000 Muslimit 55 000 208 000 Uskonnottomat 36 000 136 000 Buddhalaiset 12 000 46 000 Kansanuskoa harj. 7 000 26 000 Uskonto tuntem. 5 000 20 000 Hindit 4 000 17 000 Muut 1 000 3 000 Yhteensä 263 000 1 000 000 Lähde: Vuoden 2011 laskelma saatu dosentti Tuomas Martikaiselta. Siitä hänelle kiitos. Vuoden 2050 jakauma perustuu siis vuoden 2011 tietoon.
Närpiö kotouttajana
http://www.migrationinstitute.fi/pdf/sipa_5_yhteenveto.pdf
Miksi juuri Närpiö? Noin 10 %:lla närpiöläisistä on maahanmuuttajatausta Närpiö on tullut malliksi onnistuneesta kotoutumisesta Närpiö on tehnyt jotain oikein mutta mitä?
Tutkimuksen tavoitteet Miten ja miksi Närpiö on saanut maahanmuuttajatyövoimaa ulkomailta? Miten rekrytointi on tapahtunut? Miksi työvoima ulkomailta ei Suomesta? Mikä merkitys prosessissa on ollut maahanmuuttajien verkostoilla? Närpiö on ruotsinkielinen mikä merkitys sillä on tulijoille? Mitä muutto on vaatinut kunnalta, asukkailta, järjestöiltä, yrittäjiltä ja itse tulijoilta? Onko olemassa Närpiö-malli, jota voidaan soveltaa muihinkin kuntiin?
Närpiö ja maahanmuutto Pakolaisten vastaanotto alkoi 1988 ensimmäinen kunta suurkaupunkien ulkopuolella Ei kiintiöpakolaisia vuoden 2001 jälkeen Ulkomaisen työvoiman maahanmuutto alkoi vuonna 2004 Tänään noin 10 %:lla Närpiön asukkaista on maahanmuuttajatausta.
Närpiön väestönkehitys 1980-2011
Vieraskielisten osuus eri alueilla
Pakolaisten vastaanotto harjaannutti ja totutti Pakolaisten kanssa tehty kotoutustyö antoi arvokasta kokemusta Kaikki osapuolet pelanneet hyvin yhteen Alusta alkaen tiedottamisen kohteena ovat olleet myös maahanmuuttajat ja kantaväestö Alusta lähtien kyse perhemuutosta Kotimainen rekrytointi tuloksetonta
NÄRPIÖN MALLI Työnantajien välittäminen työvoimastaan -Osallistuminen kotouttamiseen: kielikoulutus, sosiaalinen apu, asuntojen hankinta, puolisolle työtä Avoimuus ja tasa-arvoisuus tulijoita kohtaan -Oma siirtolaisuushistoria auttaa ymmärtämään -Jaettu työn ja yrittämisen eetos, tasaveroisuus Tulijoiden oma aktiivisuus -Näkyy mm. yritystoimintana, aktiivisena työllistymisenä, politiikkaan osallistumisena jne. Kyse koko perheen muutosta (vrt. kiinalaiset kivenhakk.) Ongelmiin esimerkiksi rasismiin puututaan heti Eri toimijoiden saumaton yhteistyö Kunnan tahtotila: asiat voidaan järjestää
Mitä opiksi muille kunnille? Ennakkoluulottomuus ja kunnan oma halu kehittyä Kotouttamisen perusinfrastruktuuri kuntoon jo ennakolta Asuntoja valmiiksi - lasten koulut ja päiväkodit valmiiksi Organisaatioiden ja toimijoiden yhteistyö Valmius ohjata yrittäjyyteen Tehostettu kielenopetus vaikka työajalla Aktiivinen, monipuolinen ja ammattitaitoinen tiedotus Tulijoille mentorit ketään ei saa jättää yksin Kolmas sektori on tärkeä äitiryhmistä jalkapalloon
Närpiön pullonkauloja Ruotsin kielellä vähän käyttöä kunnan ulkopuolella tai yleensäkin muualla Suomessa Korkeasti koulutetuilla vaikea saada oman ammattinsa ja koulutuksensa mukaista työtä Rajoitetut koulutus- ja ammattivaihtoehdot Byrokraattisten pullonkaulojen tiedostaminen ja niihin puuttuminen työlupakäytäntö toimeentuloraja
Teollisuuden työvoimapula Begränsat lokalt utbud på yrkesutbildad arbetskraft Svårt locka folk utifrån över språkgränsen
Ennen
nyt
Työllistämismatka Bosniaan 2006-2007
Työttömyys
Kotoutumisen kiintopisteet Närpiöläisittäin: Kieli > Närpiössä keskeinen kotoutumisen elementti Työllisyys/työttömyys > Närpiössä alas Riippumattomuus sosiaaliturvasta > Maahanmuuttajat tuottavassa työssä Sosiaaliset verkostot muihin etnisiin ryhmiin ja kantaväestöön > ensiarvoisen tärkeät
Mitataan asenteita ja pohditaan kotoutumista
Opiskelijat tulevaisuuden päättäjiä N = 14 568 Ulkomaisia opiskelijoita noin 1 000 Julkaistaan lähiviikkoina
Pari alustavaa tulosta asennetutkimuksesta: Asenneilmapiiri edelleen selvästi jakautunut sen mukaan, onko kyse pakolaisuudesta vai työvoiman maahanmuutosta. Ulkomaalaistaustaisten opiskelijoiden asenneilmasto kovempi erityisesti pakolaisuuden suhteen. Johtopäätös edellisestä: Asenteisiin voidaan vaikuttaa kotouttamisen kautta: mitä alhaisempi maahanmuuttajien työttömyysaste >> sitä parempi asenneilmapiiri
Mielipiteiden ääripäitä: Tervetuloa vaan! Toivottavasti ovat onnellisia maassamme! Älykkyysosamäärävaatimus 110 tai menkkä Ruatsi
Koululaiset tulevia päättäjiä ja kotouttajia
Perus- ja lukiokouluissa käytettävästä opetusmateriaalista on pula Siirtolaisuusinstituutti julkaisi opetusmateriaalin 16.4. http://yle.fi/uutiset/maahanmuutto_tutuksi_lautapelin_kautta/6582352
Opetusmateriaali löytyy osoitteesta: www.siirtolaisuusinstituutti.fi/opintoaineisto Materiaali on lähetetty kaikkiin Suomen yläkouluihin ja lukioihin maanantaina 15.4.2013. Asialla myös Hommaforum http://hommaforum.org/index.php/topic,81245.0.html
Jatkoa opetusmateriaalin tuottamiselle: Alli Paasikiven Säätiö on myöntänyt rahoituksen varhaiskasvatukseen ja alakouluille soveltuvalle opetuspaketille. Paketti valmistuu syksyllä 2013. Paketissa on oma osio myös maahanmuuttajataustaisille lapsille Tarkoitus on tehdä opetus- ja informaatiopaketit myös eri ammattiryhmille (esimerkiksi tiedotusvälineiden edustajille). On tarkoituksenmukaista lähestyä myös itse maahanmuuttajia omalla opintokokonaisuudellaan. Tällaisia hankkeita on toteutettu mm. Norjassa ja Kanadassa.
Maahanmuutosta käytävää yhteiskunnallista keskustelua on tuettava oikeilla tiedoilla, ja sitä on aktivoitava ja laajennettava (s. 23)
Esitys: Esitän monikulttuurisuusneuvoston perustamista. Tehtävät: Toimia asiantuntijaelimenä kulttuurisissa kohtaamisissa tai tietotarpeissa Sovitella tarvittaessa suurissa asiakokonaisuuksissa Antaa lausuntoja ja suosituksia Ei käytä viranomaisvaltaa, vrt. Julkisen sanan neuvosto, kielitoimisto
Yhteenveto Perinteiset siirtolaisuuspolut katoamassa Maahanmuutto jatkaa kasvuaan Suomessa Närpiön malli toimii kotouttamisen esikuvana tietyin ehdoin. Mikä vaikutus kuntakoon suurenemisella? Toistuvilla asennemittauksilla voidaan tarkastella myös kotouttamiseen liittyviä tarpeita ja mielipiteitä Nuoret tulevia kotouttajia ja yhteiskunnallisia päättäjiä oppimateriaalista pulaa Monikulttuurisuusneuvosto tukemaan ja ohjaamaan yhteiskunnallista keskustelua ja päätöksentekoa
Kiitos ja Siirtolaisuusinstituutin verkkokaupassa tavataan siirtolaisuusinstituutti.fi/netshop/products.php