HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1 JOHDANTO Kunnostushankkeen hankesuunnitelma päivitettiin vuosille 2013-2015 laaditun hoito- ja kunnostussuunnitelman pohjalta. Vuosina 2012-2015 hanketta rahoittavat Vihti, Lohja, Karkkila, Nummi-Pusula (nyk. osa Lohjaa), Loppi, Helsingin Seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä, Hiidenveden kalastusalue sekä Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Hankesuunnitelman pohjalta laaditaan vuosittaiset toimintasuunnitelmat. Tämä toimintasuunnitelma koskee vuotta 2014, joka on rahoittajien tekemän nelivuotisen sopimuskauden kolmas vuosi. Hankesuunnitelma on hyväksytty ohjausryhmässä 28.11.2013 ja tämä on päivitetty versio. 2 TAVOITTEET Hiidenveden kunnostuksessa pitkän tähtäimen tavoitteena on, että: Hiidenveden vesistö valuma-alueineen on hyvässä ekologisessa tilassa ja leväkukintojen vähenemisen myötä vesistön virkistyskäyttömahdollisuudet ovat monipuolistuneet. 3 TOIMENPITEET VUONNA 2014 3.1 ULKOISEN KUORMITUKSEN VÄHENTÄMISEEN TÄHTÄÄVÄT TOIMET VA- LUMA-ALUEELLA Hiidenveden hoito- ja kunnostussuunnitelman mukaisesti hanke suuntaa resurssinsa aluksi ulkoisen kuormituksen vähentämiseen. Itse vesistössä suoritettavien kunnostustoimien aika on, kun kriittistä kuormitusta saadaan alennettua noin puoleen nykyisestä. Ulkoista kiintoaine- ja ravinnekuormitusta pyritään vähentämään Hiidenveden valuma-alueella mm. seuraavin toimin: Tilakohtainen neuvonta vuonna 2014 Tilakohtaisella neuvonnalla tarkoitetaan maatiloille annettavaa vesiensuojelua hyödyttävää neuvontaa. Tilakohtaisen neuvonnan avulla voidaan toteuttaa useita eri kuormituksen vähentämiskeinoja ja tukea tilan vesiensuojelutyötä. Hiidenveden valuma-alueen fosforikuormituksesta aiheutuu 70 % peltoviljelystä ja pellolle levitetyn lannan määrästä. Kuormituslähde on merkittävä Hiidenveden kunnostuksen kannalta ja siksi kuormitusta vähentäviä toimia suunnataan hoito- ja kunnostussuunnitelman esitysten mukaisesti juuri maatalouteen. Tilakohtaisella neuvonnalla voidaan vähentää pelloilta lähtevän kuormituksen määrää. Samalla ravinteiden käyttö tilalla tehostuu tuoden kustannussäästöjä tilalle.
2 Yhdistettynä sellaisiin toimenpiteisiin, jotka pidättävät kuormitusta alempana valuma-alueella, saadaan selvää kokonaishyötyä. Tilakohtaisen neuvonnan toimenpiteitä ovat suojavyöhykkeet, kosteikot, altaat, ravinnetaseet, viljelytekniset keinot, maan rakenteen parantaminen, pelto-ojien luiskien loiventaminen ja luonnonmukainen peruskuivatus. Hanke toteuttaa tilakohtaista neuvontaa pääasiassa ostopalveluina alan ammattilaisilta. Tilakohtainen neuvota käynnistettiin vuonna 2013 yhteistyössä Järki-hankkeen ja ProAgrian kanssa. - Annetaan maksutonta tilakohtaista neuvontaa resurssien mukaan arviolta 10-15 tilalle (kaksi käyntiä/tila) alan ammattilaisten toimesta (mm. ProAgria Uusimaa) sekä seurataan neuvonnan toteutumista ja raportoidaan tulokset. - Järjestetään maatalouden toimijoille suunnattuja luentoja ja pellonpiennartilaisuuksia mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä maatalouden vesiensuojelussa toimivien tahojen kanssa Kosteikot Hoito- ja kunnostussuunnitelmassa esitetyn mukaisesti Hiidenveden valuma-alueen ulkoista kiintoaine- ja ravinnekuormitusta vähennetään kosteikkojen rakentamisen avulla. Kosteikkojen markkinointia tehdään hankkeen omana toimintana, mutta kosteikkojen tarkempi suunnittelu ja toteutus tehdään ostopalveluina. - Hiidenveden lähialueen kosteikkojen edistäminen (suunnittelu, lupahakemukset, toteutukset) - Heinälammen kosteikko (vajaa 12 ha) toteutetaan talvella 2013-2014, jos sääolosuhteet sallivat - Muita pienempiä kohteita on tulossa toteutukseen riippuen hankkeen resursseista Haja-asutuksen jätevedet Hoito- ja kunnostussuunnitelmassa esitetyn mukaisesti ulkoista kuormitusta vähennetään haja-asutuksen jätevesien paremmalla käsittelyllä. Vuoden 2013 aikana tehtiin alustava selvitys Hiidenveden valuma-alueen neuvontatarpeesta. - Neuvonnan kohdealueiden kartoitus ja neuvonnan toteutuksen suunnittelu yhteistyössä kuntien viranomaisten kanssa ja taustatietojen haku 3.2 VIRKISTYSKÄYTTÖMAHDOLLISUUKSIEN PARANTAMINEN JA PETOKALA- KANTOJEN VAHVISTAMINEN Hankesuunnitelmassa on vahvistettu hankkeen tavoitteeksi virkistyskäytön edistäminen. Petokalakantojen vahvistamiseksi toteutetaan kutualueiden kunnostuksia resurssien mukaan. - toteutetaan vuoden 2013 aikana kartoituksissa valituilla alueilla niittoja talousarvion puitteissa - jatketaan kasvillisuus- ja petokalakartoituksia Hiidenvedellä olemassa olevien resurssien mukaan
3 Kutualueiden kunnostusniitot tehdään pienimuotoisina mosaiikkimaisina niittoina. Paikallisesti vesikasvillisuutta voidaan poistaa virkistyskäytön, kuten uimisen ja veneilyn parantamiseksi. Laajoja niittoja ei suositella. Mahdollisuuksien mukaan selvitetään kartoitusalueen kiinteistöjen niittotarvetta virkistyskäytön edistämiseksi. Hankkeessa selvitetään myös mahdollisuutta toteuttaa myös isosorsimon demokohtainen niitto tai ruoppaus Hiidenvedellä. Tarkoituksena on selvittää isosorsimon poistomahdollisuuksia ja seurata mahdollisen poiston vaikutuksia isosorsimon kasvuun. 3.3 VIESTINTÄ JA VERKOSTOYHTEISTYÖ Viestintä ja verkostoyhteistyö vuonna 2014 - Tapahtumat (mm. yleisötilaisuudet (Hiidenvesi-ilta helmikuussa), pellonpiennarpäivät ja muut maatalouden vesiensuojeluun liittyvät tapahtumat) - Tapaamiset yhteistyö- ja asiantuntijaverkoston kanssa - Tiedotteet - Hiidenveden Uutisposti - Facebook- päivitykset - Hankkeen Internet-sivut - Viestinnän yleinen kehittäminen 3.4 AMMATTIMAINEN KOORDINOINTI JA YHTEISTYÖ ALAN ASIANTUNJOIDEN KANSSA Hanketta koordinoidaan Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n toimesta. Hankkeen toimenpiteet toteutetaan osin omana työnä ja osin ostopalveluna. Koordinaattorin tehtävät vuonna 2014: - ohjausryhmän työskentelyn koordinointi - rahoittajien kanssa käytävät keskustelut, neuvottelut ja rahoitushaut - yhteistyö- ja asiantuntijaverkostojen kanssa tehtävä yhteistyö ja muu tiedottaminen - hankkeen raportoinnit - ostopalveluiden kilpailuttaminen ja hankinnat - tilattujen töiden valvonta - toiminta yhteistyöhankkeiden kanssa sekä - hankkeen talousseuranta - Hiidenveden kunnostus-hankkeen jatkon suunnittelu Vuonna 2014 koordinaattori vastaa em. lisäksi mm. kosteikkojen markkinoinnista, kunnostuksen seurannan suunnittelusta, tilakohtaisen neuvonnan koordinoinnista, haja-asutuksen jätevesien kiinteistökohtaisen neuvonnan suunnittelusta ja koordinoinnista sekä muiden ostopalveluna toteutettavien toimien koordinoinnista. Nämä kaikki sisältyvät hankkeen palkkakuluihin. Ostopalveluina toteutetaan vuonna 2014 mm. tilakohtaista neuvontaa, kosteikkojen suunnittelu sekä toteutus sekä mahdolliset seurantaohjelman mukaiset seurannat.
4 3.5 SEURANNASTA TIETOA KUNNOSTUSTYÖHÖN Kunnostushankkeen tarvitsemien lähtötietojen saamiseksi ja kunnostustoimien vaikutusten seuraamiseksi hankkeelle laaditaan vuonna seurantaohjelma, joka huomioi sekä Hiidenveden kunnostus- ja hoitosuunnitelmassa esitetyt pitkän tähtäimen tavoitetasot ja muut seurantatarpeet. Seurantaohjelman toteutus aloitetaan vuonna 2014 resurssien sallimissa puitteissa. Hankkeessa selvitetään lisäksi mahdollisuuksia hankerahoituksen saamiseksi seurannan kehittämiseen. Seuranta ja kartoitukset vuonna 2014 - seurantaohjelman laadinta ja seurannan käynnistäminen koskien Hiidenveden kunnostus -hanketta - vedenlaatuseurannan aloittaminen mahdollisuuksien mukaan (osana Hiidenveden yhteistarkkailua) - sulkasääskikartoitukset Helsingin yliopiston toimesta (touko-kesäkuu) 3.6 PITKÄJÄNTEINEN TOIMINTA JA LISÄRESURSSIEN HANKINTA Hiidenveden kunnostuksen nykyisen sopimuksen mukainen rahoitus päättyy vuoden 2015 lopussa. Rahoittajille tulee tehdä esityksen kunnostustoiminnan jatkosta vuoden 2014 aikana, jotta kunnat voivat varautua hankkeen jatkoon vuodesta 2016 eteenpäin. - esitys rahoittajille kunnostustöiden jatkosta vuoden 2015 jälkeen - Hankesuunnitelman päivitys vuosille 2016-2019 Yhteistyöhankkeet 2014 Hiidenveden kunnostus-hanke tekee yhteistyötä myös muiden hankkeiden ja alueen muiden toimijoiden kanssa. Kunnostushankkeelle on hankittu lisärahoitusta useista hankkeista vuosien 2012-2013 aikana. Gisbloomhanke päättyi syyskuussa2013 ja Järvi-Hoi hanke päättyy kesäkuussa 2014. - Länsi-Uusimaa/ Järvi Hoi-hanke on yleishyödyllinen vesienhoidon ja hoitokalastuksen kehittämis- ja yhteistyöhanke Suomessa sekä Ruotsissa. Länsi-Uudeltamaalta mukana ovat Lohjanjärvi, Hiidenvesi ja Vihdin Enäjärvi. Hankkeessa kehitetään vesienhoitomenetelmiä tutkimusta hyödyntämällä ja etsitään mm. parhaita hoitokalastuskäytäntöjä savisameisiin vesistöihin, joissa on monimutkainen ravintoverkko. Budjetti 150 000 /2012-2014. Hiidenvesihanke rahoittaa hanketta noin 5.000 eurolla koko hankekauden aikana. - Vuosien 2014 ja 2015 aikana pyritään valmistelemaan uusia hankkeita Hiidenvedellä tarvittavien tutkimusten ja toimenpiteiden rahoittamiseksi. Lisärahoituksen saamisen hankerahoituksella edellyttää aina jonkinasteista omarahoitusosuutta.
5 4 HALLINTO JA TALOUS Hankkeessa työskentelee yhdistyksen toiminnanjohtajan lisäksi vähintään yksi kokopäiväinen työntekijä ja tarvittavaa muuta osa-aikaista henkilöstöä. Ostopalveluina hankitaan tarvittavaa asiantuntijatyötä, joita ovat mm. maatalouden vesiensuojelun edistämiseen, kosteikkojen suunnitteluun ja toteutukseen sekä seurantoihin liittyvät asiantuntijapalvelut. Vuodelta 2013 käyttämättä jääneet varat ohjataan hankkeen käyttöön vuodelle 2014. BUDJETTI 2014 RAHOITUS Kunnat 254 965 Muut 18 546 Siirtyvä rahoitus 190 729 Yhteensä 464 240 KUSTANNUKSET Aineet,tarvikkeet ja tavarat yhteensä 0,00 Ulkopuoliset palvelut yhteensä -333228,82 Palkat sivukuineen yhteensä -90554,00 Vuokrat yhteensä -1100,00 Matkakulut yhteensä -6607,00 Hallinnon kulut yhteensä -2150,00 Hallinnon kulut, ulkopuoliset palvelut yhteensä -10600,00 SATUNNAISET TUOTOT JA KULUT yhteensä -20000,00 KUSTANNUKSET YHTEENSÄ -464239,82 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) 0,00