Kone- ja metallialan perustutkinto 2014

Ammatillisen perustutkinnon perusteet koulutuskokeilua varten Kone- ja metallialan perustutkinto 2014 Hyvinvointiteknologiaan painottuva koulutusohjelma/osaamisala Määräys 28/011/2014

Sisältö Kone- ja metallialan perustutkinto 2014... 1 Sisältö... 2 JOHDANTO... 1 1 KONE- JA METALLIALAN PERUSTUTKINTO JA SEN MUODOSTUMINEN HYVINVOINTITEKNOLOGIAN KOULUTUSKOKEILUSSA... 1 2 KONE- JA METALLIALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA OSAAMISEN ARVIOINTI... 4 2.1 Pakolliset tutkinnon osat... 4 2.1.1 Asennuksen ja automaation perustyöt... 4 2.1.2 Koneistuksen perustyöt... 6 2.1.3 Levytöiden ja hitsauksen perustyöt... 9 2.4 Hyvinvointiteknologiaan painottuvan koulutusohjelman/osaamisalan pakolliset tutkinnon osat... 12 2.4.1 Laitteistojen asentaminen ja osavalmistus... 12 2.4.2 Asiakkaan toimintakyvyn ylläpitäminen ja tukeminen... 15 2.5 Valinnaiset tutkinnon osat... 18 2.5.49 Apuväline- ja laitevalmistus... 18 2.5.50 Laitteistojen ja koneautomaation asennus ja kunnossapito... 20 2.5.51 Paikallisten työelämän tarpeiden mukaan kokeiltavat tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa... 24

1 JOHDANTO Lain ammatillisesta koulutuksesta (630/1998) 23 mukaan kokeilussa tulee noudattaa Opetushallituksen hyväksymää kokeiluohjelmaa ja lain ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998) 10 (1013/2005) mukaan sovelletaan ammatillisesta koulutuksesta annetun 23 säädöksiä kokeilusta. Kokeiluohjelmassa välinehuollon, perustason ensihoidon ja hyvinvointiteknologian koulutuskokeiluihin määritetään, millä tavoin voidaan poiketa voimassa olevista tutkintojen perusteista ja määrätään tutkintojen perusteista kokeilua varten. Tämä asiakirja on määräys tutkinnon perusteista kone- ja metallialan perustutkinnon hyvinvointiteknologiaan painottuvaan koulutuskokeiluun. 1 KONE- JA METALLIALAN PERUSTUTKINTO JA SEN MUODOSTUMINEN HYVINVOINTITEKNOLOGIAN KOULUTUSKOKEILUSSA Ammatillisena peruskoulutuksena suoritettava perustutkinto muodostuu ammatillisista tutkinnon osista (90 opintoviikkoa), ammattitaitoa täydentävistä tutkinnon osista (20 opintoviikkoa) ja vapaasti valittavista tutkinnon osista (10 opintoviikkoa). Ammatillisen perustutkinnon laajuus on 120 opintoviikkoa. Näyttötutkinnot muodostuvat ammatillisista tutkinnon osista. Kone- ja metallialan perustutkinnossa on kolme koulutusohjelmaa/osaamisalaa. Valmistustekniikan koulutusohjelman/osaamisalan tutkintonimikkeet ovat : koneistaja, levyseppähitsaaja, koneenasentaja, työvälinevalmistaja ja hienomekaanikko. Automaatiotekniikan ja kunnossapidon koulutusohjelman/osaamisalan tutkintonimikkeet ovat automaatioasentaja ja kunnossapitoasentaja. Valimotekniikan koulutusohjelmassa/osaamisalassa on tutkintonimikkeinä valaja ja valumallinvalmistaja. Tämän asiakirjan mukaan näillä tutkinnon perusteilla kokeilua varten kokeillaan hyvinvointiteknologiaan painottuvaa koulutusohjelmaa/osaamisalaa. Koulutusohjelman/osaamisalan nimi ja tutkintonimike ratkaistaan tarvittaessa kokeilun kuluessa. Nämä tutkinnon perusteet kokeilua varten määrittävät vain sen, miten voimassa olevista kone- ja metallialan perustutkinnon perusteista voidaan poiketa. Muilta osilta on voimassa, mitä määrätään voimassa olevissa tutkinnon perusteissa. Alla oleva tutkinnon tutkinnon muodostuminen poikkeaa voimassa olevista kone- ja metallialan perustutkinnon perusteista tutkinnon osien numeroinnin osalta. Opetushallituksen määräyksessä 39/011/2010 kone- ja metallialan perustutkinnon perusteista tutkinnon osien ensimmäinen numero on 4, kun se tässä määräyksessä on 2. Koulutuskokeilussa pakolliset ja voimassa olevista tutkinnon perusteita poikkeavat tutkinnon osat näkyvät vahvennettuina teksteinä. Valimotekniikan koulutusohjelma/osaamisala on jätetty tarpeettomana pois, mutta on tarvittaessa käytettävissä voimassa olevien kone- ja metallialan perustutkinnon perusteiden mukaisesti. Muodostumistaulukossa numerointi viittaa luvuissa 2 käytettyyn tutkinnon osien numerointiin.

2 Tutkinnon muodostuminen ammatillisessa peruskoulutuksessa 2. Ammatilliset tutkinnon osat, 90 ov Tutkinnon osiin sisältyy osaamisen hankkimista työssäoppimisen kautta vähintään 20 ov ja yrittäjyysosaamisen hankkimista vähintään 5 ov. 2.1 Kaikille pakolliset tutkinnon osat Kone- ja metallialan perustutkinto, 120 ov Tutkinnon muodostuminen näyttötutkinnossa 2. Ammatilliset tutkinnon osat 2.1 Kaikille pakolliset tutkinnon osat 2.1.1 Asennuksen ja automaation perustyöt 10 ov 2.1.2 Koneistuksen perustyöt 10 ov 2.1.3 Levytöiden ja hitsauksen perustyöt 10 ov 2.2 Valmistustekniikan koulutusohjelma Tutkintonimikekohtaisesti pakollinen tutkinnon osa Koneistaja 2.2.1 Koneistus 20 ov Levyseppähitsaaja 2.2.2 Levy- ja hitsaustyöt 20 ov Koneenasentaja 2.2.3 Koneenasennus 20 ov Työvälinevalmistaja 2.2.4 Työvälinevalmistus 20 ov Hienomekaanikko 2.2.5 Hienomekaaninen valmistus 20 ov 2.3 Automaatiotekniikan ja kunnossapidon koulutusohjelma Koulutusohjelman pakollinen tutkinnon osa 2.3.1 Sähkömekaaniset asennukset 20 ov Tutkintonimikekohtaisesti pakollinen tutkinnon osa Automaatioasentaja 2.3.2 Automaatioasennus 20 ov Kunnossapitoasentaja Valittava toinen seuraavista tutkinnon osista 2.3.3 Kunnossapito 20 ov tai 2.3.4 CNC-työstökoneiden ja robottien kunnossapito 20 ov 2.4 Hyvinvointiteknologiaan painottuva koulutusohjelma Pakolliset tutkinnon osat 2.4.1 Laitteistojen asentaminen ja osavalmistus, 20 ov 2.4.2 Asiakkaan toimintakyvyn ylläpitäminen ja tukeminen, 10 ov 2.1.1 Asennuksen ja automaation perustyöt 2.1.2 Koneistuksen perustyöt 2.1.3 Levytöiden ja hitsauksen perustyöt 2.2 Valmistustekniikan osaamisala Tutkintonimikekohtaisesti pakollinen tutkinnon osa Koneistaja 2.2.1 Koneistus * Levyseppähitsaaja 2.2.2 Levy- ja hitsaustyöt * Koneenasentaja 2.2.3 Koneenasennus * Työvälinevalmistaja 2.2.4 Työvälinevalmistus * Hienomekaanikko 2.2.5 Hienomekaaninen valmistus * 2.3 Automaatiotekniikan ja kunnossapidon osaamisala Osaamisalan pakollinen tutkinnon osa 2.3.1 Sähkömekaaniset asennukset * Tutkintonimikekohtaisesti pakollinen tutkinnon osa Automaatioasentaja 2.3.2 Automaatioasennus * Kunnossapitoasentaja Valittava toinen seuraavista tutkinnon osista 2.3.3 Kunnossapito * tai 2.3.4 CNC-työstökoneiden ja robottien kunnossapito * 2.4 Hyvinvointiteknologiaan painottuva osaamisala Pakolliset tutkinnon osat 2.4.1 Laitteistojen asentaminen ja osavalmistus* 2.4.2 Asiakkaan toimintakyvyn ylläpitäminen ja tukeminen

3 2.5 Kaikille valinnaiset tutkinnon osat Valmistustekniikan koulutusohjelmassa on valittava 40 opintoviikkoa. Automaatiotekniikan ja kunnossapidon koulutusohjelmassa on valittava 20 opintoviikkoa. Valimotekniikan koulutusohjelmassa on valittava 20 opintoviikkoa Hyvinvointiteknologiaan painottuvassa kokeiluohjelmassa on valittava 30 opintoviikkoa. 2.5.1 Automaatioverkkoasennukset 10 ov 2.5.2 Koneautomaation asennus 10 ov 2.5.3 Elektroniikan kokoonpanotyöt 10 ov 2.5.4 Hydrauliikka-asennukset 10 ov 2.5.5 Koneiden ja laitteiden korjaus 20 ov 2.5.6 Logiikkaohjauksien asennukset 10 ov 2.5.7 Mikromekaaninen valmistus 10 ov 2.5.8 Ohjausjärjestelmien asennus 10 ov 2.5.9 Pneumatiikka-asennukset 10 ov 2.5.10 Sähköasennus 20 ov 2.5.12 Hienomekaaninen CNC-koneistus 10 ov 2.5.13 Alumiinin ja ruostumattoman teräksen hitsaus 10 ov 2.5.14 Asennushitsaus 10 ov 2.5.15 Hitsaus 10 ov 2.5.17 Levy- ja hitsausalan CNC-valmistus 10 ov 2.5.18 Levy- ja teräsrakennetyöt 10 ov 2.5.19 Levytyökeskuksen käyttö 10 ov 2.5.20 Mekanisoitu ja automatisoitu hitsaus 10 ov 2.5.21 NC-tarkkuussärmäys 10 ov 2.5.22 Ohutlevytyöt 10 ov 2.5.31 Manuaalikoneistus 10 ov 2.5.32 Konepajamittaus 10 ov 2.5.36 Työvälineiden valmistus ja kunnossapito 10 ov 2.5.43 Tutkinnon osa koulutusohjelman/osaamisalan pakollisista tutkinnon osista (osa 2.3.1 tai 2.4.1) 2.5.44 Tutkinnon osa tutkintonimikekohtaisesti pakollisista tutkinnon osista (osat 2.2.1-5, 2.3.2-4, 2.4.2-4) 2.5.45 Tutkinnon osat ammatillisista perustutkinnoista 2.5.46 Tutkinnon osa ammattitutkinnoista 2.5.47 Tutkinnon osa erikoisammattitutkinnoista 2.5.48 Tutkinnon osa ammattikorkeakouluopinnoista 2.5.49 Apuväline- ja laitevalmistus, 10 ov 2.5.50 Laitteistojen ja koneautomaation asentaminen ja kunnossapito, 10 ov 2.5.51 Paikallisten työelämän tarpeiden mukaan kokeiltavat tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa, 30 ov 2.5.52 Tutkinnon osat muiden hyvinvointiteknologian koulutuskokeilun tutkintojen kokeiltavista tutkinnon osista 3. Ammattitaitoa täydentävät tutkinnot osat, 20 ov (16 + 4 ov) 4. Vapaasti valittavat tutkinnon osat, 10 ov 2.5 Kaikille valinnaiset tutkinnon osat Valmistustekniikan osaamisalalla on valittava 4 tutkinnon osaa. Automaatio- ja kunnossapidon osaamisalalla on valittava 2 tutkinnon osaa. Valimotekniikan osaamisalalla on valittava 2 tutkinnon osaa. Hyvinvointiteknologiaan painottuvassa osaamisalassa on valittava 3 tutkinnon osaa. Tähdellä (*) merkityt tutkinnon osat vastaavat kahta tutkinnon osaa. Valittaessa tutkinnon osa 2.5.52 se sisällytetään tutkintoon sillä painoarvolla, millä se on alkuperäisessä tutkinnossa. 2.5.1 Automaatioverkkoasennukset 2.5.2 Koneautomaation asennus 2.5.3 Elektroniikan kokoonpanotyöt 2.5.4 Hydrauliikka-asennukset 2.5.5 Koneiden ja laitteiden korjaus * 2.5.6 Logiikkaohjauksien asennukset 2.5.7 Mikromekaaninen valmistus 2.5.8 Ohjausjärjestelmien asennus 2.5.9 Pneumatiikka-asennukset 2.5.10 Sähköasennus * 2.5.12 Hienomekaaninen CNC-koneistus 2.5.13 Alumiinin ja ruostumattoman teräksen hitsaus 2.5.14 Asennushitsaus 2.5.15 Hitsaus 2.5.17 Levy- ja hitsausalan CNC-valmistus 2.5.18 Levy- ja teräsrakennetyöt 2.5.19 Levytyökeskuksen käyttö 2.5.20 Mekanisoitu ja automatisoitu hitsaus 2.5.21 NC-tarkkuussärmäys 2.5.22 Ohutlevytyöt 2.5.31 Manuaalikoneistus 2.5.32 Konepajamittaus 2.5.36 Työvälineiden valmistus ja kunnossapito 2.5.43 Tutkinnon osa koulutusohjelman/osaamisalan pakollisista tutkinnon osista (osa 2.3.1 tai 2.4.1) 2.5.44 Tutkinnon osa tutkintonimikekohtaisesti pakollisista tutkinnon osista (osat 2.2.1-5, 2.3.2-4, 2.4.2-4) 2.5.45 Tutkinnon osat ammatillisista perustutkinnoista 2.5.46 Tutkinnon osa ammattitutkinnoista 2.5.47 Tutkinnon osa erikoisammattitutkinnoista 2.5.49 Apuväline- ja laitevalmistus 2.5.50 Laitteistojen ja koneautomaation asentaminen ja kunnossapito 2.5.52 Tutkinnon osat muiden hyvinvointiteknologian koulutuskokeilun tutkintojen kokeiltavista tutkinnon osista

4 2 KONE- JA METALLIALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA OSAAMISEN ARVIOINTI 2.1 Pakolliset tutkinnon osat 2.1.1 Asennuksen ja automaation perustyöt Ammattitaitovaatimukset Osaamisen arviointi Tutkinnon osan suorittaja osaa kokoonpanopiirustusten ja kytkentäkaavioiden avulla asentaa koneenosia ja komponentteja sekä pienimuotoisia toimintajärjestelmiä ja moottorien ja toimilaitteiden kytkentöjä. Tutkinnon osan suorittaja osaa lukea asennus- ja kokoonpanopiirustuksia lukea sähköisiä, pneumaattisia ja hydraulisia kytkentäkaavioita lukea työohjeita sekä käyttö- huolto- kokoonpano-ohjeita koneiden ja toimilaitteiden toimintaperiaatteita, rakenteita ja koneenelimiä käyttää käsityövälineitä turvallisesti ja huolehtii niiden kunnosta tehdä laiteasennusmittauksia rulla- ja työntömitalla ja osaa käyttää konevesivaakaa selvittää tavallisimmat kierteet mittaamalla ja taulukoiden avulla sekä osaa tehdä kierteitä manuaalisesti tehdä vierintälaakerien asennuksia ja ketju- ja hihna-asennuksia sekä osaa asentaa tiivisteitä peruskomponenttien rakenteet, toiminnan ja piirrosmerkit sekä tietää hydrauliikka- ja pneumatiikkajärjestelmien toimintaperiaatteet asentaa pneumatiikkajärjestelmiä sähköiset perussuureet sekä niiden matemaattiset ja fysikaaliset perusteet sekä riippuvuussuhteet, kuten Ohmin lain ja perusasiat tasa- ja vaihtovirrasta yleistä sähköturvallisuutta koskevien määräysten koneita ja laitteita ja niiden sähköasennuksia koskevat perusasiat tiedollisesti ja taidollisesti perusasiat sähkötyöturvallisuusstandardin SFS 6002 määrittämästä sähkötyöturvallisuuskoulutuksesta perusasiat sähköjärjestelmistä ja instrumentoinnista suorittaa sähkötekniikan perusmittauksia yleismittarilla varmistaa työkohteen jännitteettömyyden ja suojamaadoituksen tehdä yksinkertaisia sähkömekaanisia ohjauksia kaavioiden perusteella tiedollisesti ja taidollisesti EA1:tä vastaavan ensiavun annon laatujärjestelmien mukaisen toiminnan ja laadunvalvonnan periaatteet asennuksessa. 1. Työprosessien hallinta Suunnitelmallinen työskentely tarvitsee ohjausta tarvitsee ohjausta alkuun pääsyssä työskentelee itsenäisesti suunnitelman mukaan Työn kokonaisuuden hallinta asentaa laitekokonaisuuden osista ja komponenteista. suorittaa mekaaniset asennukset vähäisellä ohjauksella. suorittaa asennuksen perustehtäviä piirustusten ja ohjeiden mukaan.

5 2. Työmenetelmien, -välineid en ja materiaalin hallinta Mekaaniset asennukset Sähköasennukset Työvälineiden käyttö Materiaalin hallinta 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Piirustusten ja ohjeiden ymmärtäminen Laadun hallintataidot Matematiikan ja luonnontieteiden taidot 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Terveys, turvallisuus ja toimintakyky tekee kierreliitoksia suorittaa asennusmittauksia asentaa kaavion mukaan harjoitusalustalle pneumatiikan kytkentöjä kiinnittää sähköiset laitteet ja komponentit oikein käyttää mittauksiin yleismittaria käyttää annettuja työvälineitä tarkoituksenmukaisesti niin, että ne eivät vahingoita komponentteja tunnistaa laitteissa käytettävien rakenteiden, kaapeleiden ja johtimien materiaalin. asentaa pyörivän liikkeen koneenosia asentaa tehonsiirrossa käytettäviä komponentteja asentaa johdot ja kaapelit piirustusten mukaan käyttää hyväksyttyjä kaapeleiden ja johtimien asennustapoja tekee tarkoituksenmukaiset työvälinevalinnat tietää materiaalien valintaperusteet käsittelee materiaaleja oikein. asentaa hydrauliikan ja pneumatiikan komponentteja koneisiin tai laitteisiin sekä niihin liittyviä putkia ja letkuja tulkitsee sähkökaavioita saa aikaan itsenäisesti oikeat ja siistit laite- ja johdinasennukset huoltaa ja pitää kunnossa työvälineitään ratkaisee materiaalivalintoja ennakoi materiaalitarpeen. osaa lukea yksinkertaisia osaa tulkita osa- ja osa- ja kokoonpanopiirustusten kokoonpanopiirustuksia eri projektioita ja hahmottaa piirustusten mukaisen osan ja kokonaisuuden osaa lukea yksinkertaisia toimintakaavioita ja tietää tavallisimmat komponenttimerkit tarvitsee ohjausta laatuvaatimusten tunnistamisessa ymmärtää työhön liittyvät fysikaalisten suureiden merkityksen. tuntee pneumaattiset ja hydrauliset piirrosmerkit ja osaa lukea piirikaavioita tunnistaa työhön liittyvät laatuvaatimukset päättelee fysikaalisten suureiden muutosten vaikutuksen työkohteessa. osaa lukea itsenäisesti osaja kokoonpanopiirustuksia tuntee komponenttien piirrosmerkit ja osaa lukea myös sähköisiä piirikaavioita saa aikaan laadukkaan lopputuloksen tarkastelee tarvittaessa matematiikan avulla eri suureiden vaikutusta toimintaan. noudattaa työskentelee huolehtii työympäristön työturvallisuusmääräyksiä ergonomisesti oikein siisteydestä ja järjestyksestä

6 Oppiminen ja ongelmanratkaisu Vuorovaikutus ja yhteistyö Ammattietiikka kysyy tarvittaessa neuvoa ottaa huomioon toiset työntekijät selviytyy suoraan työhön liittyvistä vuorovaikutustilanteista myös vieraalla kielellä huolehtii työvälineistä ja työympäristöstä. osaa arvioida omaa työtään toimii vuorovaikutteisesti selviytyy vuorovaikutustilanteista myös vieraalla kielellä huolehtii työvälineiden huollosta. parantaa työsuoritustaan työn edetessä on aktiivinen hoitaa vuorovaikutustilanteita myös vieraalla kielellä toimii laatujärjestelmän mukaisesti. Ammattitaidon osoittamistavat Tutkinnon osan suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa tekemällä tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksiin kuuluvia työtehtäviä alan yrityksissä tai oppilaitoksessa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla. 2.1.2 Koneistuksen perustyöt Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja osaa valmistaa työpiirustusten mukaan osia (tarkkuusvaatimus karkea), jotka sisältävät pinnoiltaan yksinkertaisia koneistuksia manuaalisilla työstökoneilla, kuten lieriöpintojen sorvausta, tasopintojen jyrsintää, porausta ja kierteitystä. Hän osaa laatia yksinkertaisten koneenosien työpiirustuksia käsin piirtämällä ja CAD-ohjelmalla, tehdä kappaleiden viimeistelytyöt ja suorittaa valmiin kappaleen tarkastusmittaukset. Tutkinnon osan suorittaja osaa piirtää yksinkertaisen koneenpiirustuksen teknisen piirustuksen standardit, hallitsee teknisen konepiirustuksen projektioiden käännöt ja mitoittaa piirtämänsä koneenpiirustuksen koneenpiirustuksen mittakaavat piirtää leikkauskuvannon porakoneen, sorvin ja jyrsinkoneen rakenteen eri koneistusmenetelmien työstöliikkeet ja osaa nimetä ne eri koneistusmenetelmille tietää työstöterätyypit ja terämateriaalit sekä niiden käytön ja merkityksen työstötapahtumassa laskea työstöarvot pikateräs- ja kovametalliterille sekä terien pintojen, särmien ja kulmien määrittelyn perusteet sorvata lieriöpintoja ja viisteitä, joiden tarkkuusvaatimukset ovat vähäisiä käyttää keskiö- ja kierukkaporaa, kierretappia ja kierreleukoja sorvissa valita työstötilanteeseen oikeat työstöarvot ja terät sekä osaa asettaa terän oikein sorviin asettaa jyrsinkoneen pöydälle ruuvipuristimen ja kiinnittää siihen koneistettavan kappaleen niin, ettei se vahingoitu jyrsiä jyrsinkoneella tasopintoja valita jyrsinkoneeseen työstötilanteeseen oikeat työstöarvot ja terät sekä osaa asettaa terän oikein käyttää erilaisia porakoneita ja poraustyökaluja mitoittaa ja piirrottaa työpiirustuksen mukaiset reikien paikat levylle kiinnittää porattavan kappaleen koneruuvipuristimeen tunnistaa eri kierretyypit ja osaa kierteittää reikiä työpiirustuksen mukaisesti

7 valita porakoneeseen työstötilanteeseen oikeat työstöarvot ja terät sekä osaa asettaa terän oikein teroittaa käsivaraisesti poran hiomakoneella valmistaa kierteitä kierretapilla ja kierrepakalla valita oikean poranterän kierrereikään viimeistellä valmistamansa kappaleen mitata rullamitalla, työntömitalla ja mikrometrillä tiedollisesti ja taidollisesti työturvallisuuskorttia vastaavat asiat niin, että hänellä on valmius työturvallisuuskortin suorittamiseen. Osaamisen arviointi 1. Työprosessien hallinta Suunnitelmallinen työskentely tarvitsee ohjausta tarvitsee ohjausta alkuun pääsyssä työskentelee itsenäisesti Työn kokonaisuuden hallinta Oppiminen ja ongelmanratkaisu tarvitsee ohjausta työstömenetelmien tunnistamiseen kysyy tarvittaessa neuvoa. tuntee erilaiset työstömenetelmät, mutta tarvitsee ohjausta niiden käytössä osaa arvioida omaa työtään. suunnitelman mukaan hallitsee itsenäisesti eri työstömenetelmät parantaa työsuoritustaan työn edetessä. 2. Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta Tekninen piirtäminen Sorvaus Poraus ja kierteitys Poran teroitus Jyrsintä osaa hieman ohjeistettuna piirtää kuvannot ja mitoittaa työpiirustuksen osaa käyttää sorvia tuntee sorvin akseliston ja osaa asettaa tarvittavan terän sorviin osaa käyttää erityyppisiä porakoneita ja tunnistaa kierteen tietää, koska poranterä pitää teroittaa ja osaa pienellä ohjauksella teroittaa sitä osaa käyttää jyrsinkonetta, tuntee jyrsinkoneen akseliston ja osaa asettaa tarvittavan terän jyrsinkoneeseen osaa piirtää kuvannot ja mitoittaa työpiirustuksen osaa käyttää sorvin mittarumpuja ja osaa asettaa tarvittavat työstöarvot sorviin osaa valita työstöarvot poraukseen ja osaa valita kierteelle sopivan poran osaa teroittaa poran käsivaraisesti osaa käyttää jyrsinkoneen mittarumpuja ja osaa asettaa tarvittavat työstöarvot jyrsinkoneeseen piirtää itsenäisesti työpiirustuksen mitoituksineen oikein osaa käyttää monipuolisesti sorvia ja osaa valmistaa sorvilla kuvanmukaisen kappaleen itsenäisesti osaa itsenäisesti valmistaa kuvan mukaan levylle piirrottamansa kappaleen, jossa on kierrereikiä, ja reikien sijainti on määritetty koneenpiirustuksessa teroittaa poran niin, että poratusta reiästä tulee toleranssien mukainen osaa asettaa ja kellottaa koneruuvipuristimen jyrsinkoneen pöytään ja valmistaa itsenäisesti kuvanmukaisia kappaleita, joissa on tasopintoja

8 Mittaaminen valitsee oikean mittavälineen ja osaa työntömitan ja rullamitan käytön. tekee mittaukset työntömitalla ja rullamitalla itsenäisesti. tekee mittaukset itsenäisesti myös mikrometrillä. 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Työpiirustusten lukeminen Koneistus Laadunhallinta Matematiikan ja luonnontieteidentaidot osaa lukea työpiirustuksia ja ymmärtää työpiirustusten osaa lukea hahmottaa koneistettavan projektioita, osaa lukea työpiirustukset ja kappaleen toleranssimerkit ja tuntee ymmärtää kaikki pinta- osaa valita koneistustavan (poraus, sorvaus, jyrsintä) tarvitsee ohjausta laatuvaatimusten tunnistamisessa ymmärtää fysikaalisten suureiden merkityksen. pintamerkit osaa valita työstökoneen tarkkuusvaatimusten ja työn joutuisuuden mukaan tunnistaa laatuvaatimukset päättelee fysikaalisten suureiden muutosten vaikutusta työkohteessa. ja toleranssimerkinnät tunnistaa kappaleesta, millä työstömenetelmällä se on tehty osaa korjata työsuoritustaan laatuvaatimusten mukaisesti tarkastelee matematiikan avulla eri suureiden vaikutusta toimintaan. 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Oppiminen ja ongelmanratkaisu Vuorovaikutus ja yhteistyö noudattaa työskentelee pitää työpaikkansa työturvallisuusohjeita ergonomisesti oikein siistinä ja järjestyksessä kysyy tarvittaessa neuvoa osaa arvioida omaa parantaa työtään työsuoritustaan työn ottaa huomioon toiset työntekijät toimii vuorovaikutteisesti Ammattietiikka käyttää työvälineitä oikein. työskentelee vastuuntuntoisesti ja huolehtii työvälineistä ja työympäristöstä. Ammattitaidon osoittamistavat edetessä toimii aktiivisena työparina tai ryhmän jäsenenä työskentelee huolellisesti ja tarkasti, huolehtii koneiden ja laitteiden huollosta ja korjauksesta. Tutkinnon osan suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa valmistamalla jonkin koneistettavan osan työpaikalla tai mahdollisimman aidossa työympäristössä oppilaitoksessa. Työn valmistamisessa tarvitaan kärkisorvia, jyrsinkonetta ja porakonetta. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla.

9 2.1.3 Levytöiden ja hitsauksen perustyöt Ammattitaitovaatimukset Osaamisen arviointi Tutkinnon osan suorittaja osaa tehdä työpiirustuksen mukaan jonkin yksinkertaisen ohutlevytyökokonaisuuden, siihen liittyvät peruslevytyöt, polttoleikkauksen ja levyjen liittämisen eri menetelmillä sekä hitsauksen kaasu-, puikko- ja MAG-hitsausprosesseilla. Lisäksi hän osaa laatia levykappaleiden työpiirustuksia käsin piirtämällä ja CAD-ohjelmalla sekä tehdä kappaleiden viimeistelytyöt ja tarkistusmittaukset. Tutkinnon osan suorittaja osaa lukea levykappaleiden työpiirustuksia, hahmottaa kappaleen kuvannoista ja ymmärtää mitoitusmerkinnät ja tavalliset hitsausmerkinnät piirtää kuvantoja yksinkertaisista levyosista, osaa projektioiden käännöt sekä osaa piirtää leikkauskuvantoja ja mitoittaa piirrottaa ja osaa keskeisimmät piirrottamiseen liittyvät mittaus- ja piirtämistekniset ratkaisut, kuten janan puolittaminen, kohtisuoran piirtäminen sekä kulman ja ympyrän jakaminen osiin leikata levyjä kuhunkin työhön parhaiten soveltuvilla levysaksilla, kuvioleikkureilla ja nakertajilla piirrotusmerkintöjen mukaisesti leikata levyjä suuntausleikkurilla; tehdä perussäädöt sekä levyjen asetukset ja kiinnitykset mittojen mukaan kulmata ja pyöristää levyaihioita käyttää erilaisia hioma- ja porakoneita yleisimmissä hionta-, katkaisu- ja poraustöissä tehdä työstettyjen kappaleiden viimeistelytyöt sekä käsityökaluilla että koneilla käyttää pylväs- tai säteisporakonetta ja porata levyihin reikiä tehdä ruuvi- ja vetoniittiliitoksia polttoleikata levyjä käsivaraisesti piirrotusten mukaan hitsata kaasuhitsausprosessilla hitsauksen perusteet puikkohitsausprosessilla hitsauksen perusteet MAG-hitsausprosessilla levyosien liittämisen yhdellä juotosmenetelmällä mitata pituus- ja kulmamittoja tiedollisesti ja taidollisesti tulitöiden turvallisuuteen liittyvät asiat niin, että hänellä on valmius tulityökortin suorittamiseen. 1. Työprosessien hallinta Työn kokonaisuuden hallinta tarvitsee ohjausta työn aloituksessa tarvitsee jonkin verran ohjausta työvaiheesta työskentelee itsenäisesti toiseen siirryttäessä Aloitekyky ja yrittäjyys kysyy tarvittaessa neuvoa. pyrkii työskentelemään itsenäisesti. työskentelee omaaloitteisesti. 2. Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta Levyjen piirrottaminen, leikkaus ja tankojen katkaisu Levyjen leikkaaminen levysaksilla ja leikkureilla osaa piirrottamisen perusteet, mutta tarvitsee ohjausta osaa käyttää työvälineitä piirrottaa itsenäisesti leikkaa piirrotuksen mukaan tekee piirrotuksen kerralla mittojen mukaan tekee siistin leikkausjäljen

10 Suuntaisleikkurin käyttö Levyjen kulmaus ja pyöristäminen Hionta Poraus Polttoleikkaus tarvitsee apua leikkurin säädöissä ja leikattavan levyn asettelussa ja kiinnittämisessä osaa kulmaus- ja pyöristyskoneen peruskäytön ja -säädöt osaa käyttää käsityökoneita turvallisesti osaa käyttää pylväs- tai säteisporakonetta tai molempia osaa polttoleikata levyjä käsivaraisesti piirrotusten mukaan osaa tehdä leikkurien säädöt leikattavan materiaalin mukaan tekee leikkurin perussäädöt osaa asettaa ja kiinnittää levyn vähäisillä neuvoilla osaa itsenäisesti kulmata ja pyöristää ohutlevyaihioita osaa käyttää kulmaus- ja pyöristyskoneita tarkoituksenmukaises-ti osaa valita työhön sopivan hioma- tai katkaisulaikan tietää kierrosluvun ja syötön säätöjen merkityksen poraa reiät mittojen mukaan kohdalleen osaa asentaa happiasetyleenipolttoleikkauslaitteet ja kaasuhitsauslaitteet käyttökuntoon tekee leikattavan kappaleen asetukset ja kiinnitykset mittojen mukaan itsenäisesti tekee levyjen kulmaukset ja pyöristykset ainepaksuuden mukaan mitoilleen osaa valita sopivan hioma- tai katkaisulaikan ottaen huomioon myös hiottavan tai katkaistavan raakaaineen ominaisuudet poraa tarkkamittaisia ja siistejä reikiä tekee siistin polttoleikkausjäljen Hitsaus osaa käyttää MAGhitsauslaitteistoa ja hitsausvarusteita osaa käyttää kaasuhitsauslaitteistoa turvallisesti osaa tehdä oma-aloitteisesti tarvittavat säädöt sekä laitteiden käyttöhuoltoon kuuluvat tehtävät säätää itsenäisesti jännitettä ja langan syöttöä osaa hitsata levyjen liitoshitsejä Juottaminen saa aikaan juotosliitoksen tekee vettä pitävän juotoksen Mittaaminen osaa rullamitan, työntömitan ja harpin käytön. tekee työntömitalla ja rullamitalla itsenäisesti mittauksia. säätää tarvittaessa omaaloitteisesti jännitettä ja induktanssia tekee yhtenäiset ja siistit levyjen liitoshitsit tekee siistin juotoksen osaa tarvittaessa valita liitoslisäaineen tekee mittaukset huolellisesti ja tarkasti sekä pystyy arvioimaan mittaustuloksen oikeellisuutta.

11 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Piirustusten ymmärtäminen Materiaalituntemus Levytyökoneiden hallinta Polttoleikkaus ja kaasuhitsaus Hitsaus Matematiikan ja luonnontieteiden taidot 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Terveys, turvallisuus ja toimintakyky osaa lukea kuvantoja ja osaa lukea projektioita ja osaa itsenäisesti lukea hahmottaa kappaleen hitsausmerkintöjä työpiirustuksia ja piirustuksista ymmärtää mitoitukset tunnistaa teräs-, RST- ja alumiinimateriaalit ja niiden merkinnät tekee käynnistykset ja pysäytykset turvallisesti ja huolehtii turvalaitteista tuntee polttoleikkauksen ja kaasuhitsauksen periaatteet, niiden tyypilliset käyttöalueet ja soveltuvuuden eri perusaineille osaa lukea lisäainelankojen standardin mukaisia merkintöjä osaa laskea pyöristettävän aihion pituuden halkaisijan perusteella. tuntee teräksen käyttäytymisen polttoleikkauksessa ja hitsauksessa osaa tehdä kaikki tarvittavat säädöt itsenäisesti osaa itsenäisesti valita työkohteen sekä leikattavan ja hitsattavan ainepaksuuden vaatimat laitteet osineen tuntee perusteet teräksen käyttäytymisestä hitsauksessa osaa laskea taivutuksen ja pyöristyksin muotoiltavien kappaleiden aihiopituuksia. ja merkinnät tuntee erilaisten materiaalien käyttäytymistä kulmauksessa ja pyöristyksessä työskentelee koneilla itsenäisesti niin, että osoittaa tuntevansa koneiden rakenteen ja toiminnan tietää teräksen ja sulan käyttäytymisen polttoleikkauksessa ja kaasuhitsauksessa osaa tarvittaessa tehdä lisäainevalintoja osaa mitoittaa taivutusja pyöristyskohtien sijoitukset ottaen huomioon ainepaksuuden. Tyydyttävä T1 Tyydyttävä T1 Tyydyttävä T1 noudattaa osaa itsenäisesti valita pitää työpaikkansa työturvallisuusmääräyk-siä turvallisimmat työtavat siistinä ja järjestyksessä huolehtii tulitöiden turvallisuuteen liittyvistä asioista käyttää kaasuja huolellisesti osaa toimia letkupalotilanteissa osaa käsitellä kaasupulloja turvallisesti Oppiminen ja ongelmanratkaisu Vuorovaikutus ja yhteistyö osaa käyttää polttoleikkauskaasuja turvallisesti tarvitsee ohjausta ja esimerkkejä ottaa huomioon toiset työntekijät. osaa kysyä tarvittaessa neuvoa toimii vuorovaikutteisesti ratkaisee työhön liittyviä ongelmia on aktiivinen työssään

12 Ammattietiikka työskentelee vastuuntuntoisesti ja huolehtii työvälineiden kunnosta. työskentelee huolellisesti ja tarkasti. Ammattitaidon osoittamistavat Tutkinnon osan suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa valmistamalla ohutlevytyökokonaisuuden tai kokonaisuuksia, jossa osia liitetään liimaamalla, juottamalla ja hitsaamalla työpaikalla tai mahdollisimman aidossa työympäristössä oppilaitoksessa. Mainituista liitostavoista kahden osaaminen voidaan osoittaa ohutlevytyökokonaisuudesta erillisinä levyjen liitoksina.työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla. 2.4 Hyvinvointiteknologiaan painottuvan koulutusohjelman/osaamisalan pakolliset tutkinnon osat 2.4.1 Laitteistojen asentaminen ja osavalmistus Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja tuntee asiakkaan tarpeisiin käytettävien erilaisten teknisten sovellutusten toiminnan. Teknisiä apuvälineitä ovat henkilönostimet, joita käytetään henkilön nostamiseen ja siirtämiseen sekä oviautomatiikassa käytettävät erilaiset sensorit ja kytkimet, joilla voidaan helpottaa ovien käyttämistä sekä liikkumisen apuna käytettävät mekaaniset ja sähköiset apuvälineet. Hän osaa valmistaa työpiirustusten mukaan osia eri metalleista manuaali- ja CNC- koneilla, tehdä kappaleiden viimeistelytyöt ja suorittaa valmiin kappaleen tarkastusmittaukset. Tutkinnon osan suorittaja osaa työskennellä eri asiakasryhmiä koskevien toimintaperiaatteiden ja suositusten mukaan sähkötekniikan ja elektroniikan teorian perusteet ja käyttää matematiikkaa apuna sähkösuureiden määrittämisessä. suorittaa sähkötekniikan perusmittauksia yleismittarilla ja muilla sähköisillä mittalaitteilla yleisimpien lähestymiskytkimien toimintaperiaatteen, piirrosmerkit ja käytön lähestymiskytkimien asennukset sekä niiden sähköiset kytkennät sähköohjauksen piirrosmerkit ja työpiirustukset (piiri- ja johdotuskaaviot) asentaa pneumatiikan toimilaitteita asentaa siirtämisen ja nostamisen apuvälineitä (esim tukikaiteet ja potilasnostin) asentaa oviautomatiikan ja esteettömän liikkumisen toimilaitteita asentaa pneumatiikan- ja moottoriohjauksien sähkömekaaniset ohjaukset oikosulkumoottorin toimintaperiaatteen, rakenteen ja kytkennät tasavirtamoottorien toimintaperiaatteen, rakenteen ja kytkennät käyttää ohjelmoitavaa logiikkaa ja sen ohjelmointiympäristöä erilaisten moottoreiden nopeus-, suunnanvaihto kytkentöihin. akkujen käytön ja latauksen tehdä ruuvi-, niitti-, juotos- ja liimaliitoksia mitoitusmerkinnät ja tavalliset hitsausmerkinnät laatia yksinkertaisten osien työpiirustuksia käsin piirtämällä ja CAD-ohjelmalla

13 tehdä CNC- ohjelman valmistettavasta osasta ja siirtää tietokoneella sen CNC- koneelle tai laserille valmistettavaksi lukea englanninkielisiä käyttö-, huolto- ja kokoonpano-ohjeita Osaamisen arviointi 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Työn kokonaisuuden hallinta tarvitsee ohjausta tarvitsee ohjausta alkuun työskentelee itsenäisesti pääsyssä suunnitelman mukaan saa aikaan toimivan hallitsee kykenee kokonaisuuden vain työkokonaisuuden, työskentelemään ohjauksen avulla mutta tarvitsee ohjausta itsenäisesti Aloitekyky ja yrittäjyys kysyy tarvittaessa neuvoa. pyrkii työssään säästäväisyyteen ja joutuisuuteen. työskentelee omaaloitteisesti ja kustannustehokkaasti. 2. Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta Sähkötekniikka Sähköasennuksiin liittyvät mekaaniset asennukset Logiikan käyttö Mekaaniset asennukset CNC tuntee sähköiset perussuureet tunnistaa lisäksi ja osaa mitata sähkölaitteen elektroniikan tasa- sekä vaihtojännitteet komponentit ja pystyy mittaamalla toteamaan niiden toimintakunnon kiinnittää sähköiset laitteet ja komponentit oikein suorittaa laitteiden perusjohdotukset ja kaapeloinnin kytkee logiikan osaksi järjestelmää suorittaa osien mekaanisia kiinnityksiä suorittaa ryhmän apuna asennuskohteen tai osien nostoja ja siirtoja osaa CNC-ohjelman laadinnan perusteet käyttää hyväksyttyjä kaapeleiden ja johtimien asennustapoja osaa kytkeä logiikan ja käyttää ohjausjärjestelmän hallintaohjelmaa tekee itsenäisesti tai ryhmän aktiivisena jäsenenä mekaanisia asennuksia siirtää tietokoneella luodun kuvan CNCkoneelle osaa purkaa ja koota tai rakentaa yksinkertaisen sähkölaitteen piirikaaviota ja kokoonpanokuvia käyttäen osaa tehdä itsenäisesti oikeat ja siistit laite- ja johdinasennukset tekee itsenäisesti järjestelmän ohjausohjelman käyttöönoton ja tekee tarvittaessa muutoksia ohjelmaan suorittaa itsenäisesti laitteiden asennukset ja mekaaniset säädöt osaa tehdä monimuotoisia ohjelmia CNC-koneelle Työvälineiden käyttö Laadunhallinta käyttää työvälineitä tarkoituksenmukaisesti tarvitsee ohjausta laatuvaatimusten tunnistamisessa tekee tarkoituksenmukaiset työvälinevalinnat tunnistaa laatuvaatimukset käyttää työvälineitä tehokkaasti osaa korjata työsuoritustaan laatuvaatimusten mukaisesti

14 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Piirustusten ja ohjeiden ymmärtäminen Materiaalin hallinta Matematiikan ja luonnontieteiden taidot tuntee keskeisimmät paikantaa piirustusten selvittää piirustusten ja piirrosmerkit perusteella kytkennän kaavioiden avulla tunnistaa laitteissa käytettävien rakenteiden, kaapeleiden ja johtimien materiaalin ymmärtää fysikaalisten suureiden merkityksen komponentit tietää materiaalien valintaperusteet päättelee fysikaalisten suureiden muutosten vaikutusta työkohteessa laitteen toiminnan ratkaisee materiaalivalintoja tarkastelee matematiikan avulla eri suureiden vaikutusta toimintaan Englannin kielen taito osaa tavallisimpia työhön liittyviä nimiä ja käsitteitä englannin kielellä. osaa työhön liittyviä nimiä ja käsitteitä ja ymmärtää keskeiset asiat ohjeista. osaa lukea työssä mahdollisesti tarvittavia englanninkielisiä ohjeita. 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Oppimis- ja ongelmanratkaisu Vuorovaikutus ja yhteistyö Ammattietiikka noudattaa työturvallisuusmääräyksiä ja ohjeita käyttää koneita ja laitteita turvallisesti ja käyttää henkilönsuojaimia osaa arvioida omaa työtään ottaa huomioon toiset työntekijät selviytyy suoraan työhön liittyvistä vuorovaikutustilanteista myös vieraalla kielellä käyttää työvälineitä niin, että ne eivät vahingoita komponentteja. huolehtii kaikissa tilanteissa työpaikan työsuojelusta käyttää kaikissa tilanteissa koneiden ja laitteiden suojavarusteita ei tee samaa virhettä kahta kertaa etsii tietoa ja ratkaisee ongelmia avustettuna on joustava ja yhteistyökykyinen selviytyy vuorovaikutustilanteista myös vieraalla kielellä työskentelee vastuuntuntoisesti ja huolehtii työvälineistä ja koneiden huolloista. pitää työpaikan siistinä sekä koneet ja laitteet järjestyksessä varmistaa koneiden ja laitteiden kunnon ennen työn aloitusta muuttaa toimintatapojaan työn kuluessa niin, että suoritus paranee ratkaisee työhön liittyvät ongelmat itsenäisesti - on aktiivinen ja aloitteellinen hoitaa vuorovaikutustilanteet myös vieraalla kielellä työskentelee huolellisesti ja tarkasti. Ammattitaidon osoittamistavat Tutkinnon osan suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa tekemällä ammattitaitovaatimusten mukaisia hyvinvointiteknologian asennustöitä työpaikoilla ja/tai asennuskohteissa. Mikäli vaadittavaa ammattitaitoa ei voida osoittaa työpaikalla, osaaminen voidaan osoittaa mahdollisimman hyvin todellista työpaikkaa vastaavassa työympäristössä. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että ammattitaidon voidaan todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia.

Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla. 2.4.2 Asiakkaan toimintakyvyn ylläpitäminen ja tukeminen Ammattitaitovaatimukset Osaamisen arviointi Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kohdata asiakkaan ja ottaa huomioon asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa sekä käyttäytyä kunnioittavasti tuntee hoito- ja hoivatyön eettiset periaatteet ja vastuut ja osaa soveltaa niitä omassa työssään tietää ihmisen elimistön rakenteen ja toimintakyvyn tukemiseen ja ylläpitämiseen liittyvät keskeiset menetelmät sosiaali- ja terveysalan työssä (lopun siirtäisin seuraavaan kohtaan) osaa ottaa huomioon asiakkaalla mahdollisesti olevat toimintakyvyn rajoitteet tietää yleisimpien kansansairauksien ja vammaisuuden aiheuttamia muutoksia ja osaa ottaa huomioon niiden vaikutukset asiakkaan päivittäiseen toimintakykyyn tuntee toimintakyvyn rajoitteiden vaikutukset asiakkailla, joilla on diabetes, epilepsia, Parkinsonin tauti, Alzheimerin tauti, reuma, artroosi tai aistisairauksia/-vammoja tietää yleisimpien sairauksien ( diabetes, epilepsia, Parkinsonin tauti, muistisairaudet, reuma, aistivammat, päihderiippuvuudet ) vaikutuksia ihmisen terveyteen ja toimintakykyyn ja osaa antaa tarvittaessa ensiavun tuntee vapaa-ajan viettoon, liikuntaan, kommunikointiin, turvallisuuteen, hygieniaan, pukeutumiseen, asumiseen ja päivittäistoimenpiteisiin liittyvät hyvinvointiteknologisia apuvälineitä, niiden käyttötarkoitukset ja toiminnat sekä osaa asettaa ne käyttökuntoon ja opastaa asiakasta niiden käytössä osaa hakea ja antaa tietoa hyvinvointiteknologisten apuvälineiden ja laitteiden palvelujärjestelmästä tietää toimintakykyluokituksen periaatteet ja vaikutuksen apuvälinetarpeeseen tuntee toimintakykymittareita ja osaa osaltaan arvioida niiden soveltuvuutta asiakkaalle osaa havainnoida toimintakykymuutoksia ja tiedottaa niistä tietää, mistä apuvälineitä saa, millaiset ovat maksujärjestelyt, miten toimii niiden asennus ja huolto sekä osaa auttaa asiakasta niihin liittyvissä pulmakysymyksissä tietää omatoimisuuteen tukemisen periaatteet teknologian käyttöönotossa osaa esittää asiakkaan selviytymisen paranemiseen tarvittavia muutoksia teknisiin apuvälineisiin ja palveluihin tuntee terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annetut keskeiset ja erityisesti hyvinvointiteknologiaan liittyvät laiteturvallisuuden säädökset ja määräykset tietää oman toimintansa rajat hoito- ja hoivatyöhön, tuntee säädökset henkilötietojen ja sähköisen viestinnän tietosuojasta sekä noudattaa niitä osaa huolehtia hygieniasta ja toimia aseptisten periaatteiden mukaisesti tuntee sosiaali- ja terveysalan palvelujärjestelmät osaa toimia yhteistyössä asiakkaan ja hänen palveluistaan ja hoidoistaan huolehtivien henkilöiden kanssa osaa toimia työpaikoilla ja neuvottelutilanteissa hyvinvointipalvelujen ja terveydenhuollon henkilöiden kanssa. 1. Työprosessien hallinta Opiskelija tai tutkinnon suorittaja Työtilanteen hallinta ymmärtää, mikä on tilanne ja mitä pitäisi tehdä ottaa tilanteen haltuu tarttuu työhön osaa toimia tilanteiden muuttuessa ilman, että se vaikuttaa omaan varsinaiseen työhön 15

16 Aloitekyky ja yrittäjyys toimii annettujen ohjeiden mukaisesti, kysyy tarvittaessa neuvoa. tekee itsenäisesti ja vastuuntuntoisesti Oman työn arviointi kysyy neuvoa tarvittaessa osaa arvioidan omaa suoritustaan toimii kaikissa tilanteissa omaaloitteisesti ja vastuuntuntoisesti korjaa menettelytapojaan työn kuluessa 2. Työmenetelmien, välineiden ja materiaalin hallinta Ihmisen kehon rakenne ja toimintakyky Asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus Sosiaali- ja terveysalan palvelujärjestelmän tunteminen Omatoimisuuteentukemise n periaatteiden ymmärtäminen Terveydenhuollon apuvälineet ja teknologia 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmä ja lainsäädäntö Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa pääosiltaan ottaa huomioon ihmisen kehon rakenteen ja toimintakyvyn työskennellessään kohtaa asiakkaan kunnioittavasti tulee toimeen asiakkaan kanssa tietää terveys- ja sosiaalialan palvelujärjestelmän rakenteen tietää omatoimisuuteen tukemisen periaatteet tuntee apuvälineiden teknologiaa, osaa käyttää niitä ja laittaa käyttökuntoon osaa ottaa huomioon ihmisen kehon rakenteen ja toimintakyvyn työskennellessään osaa vuorovaikutuksen asiakkaan kanssa osaa terveys- ja sosiaalialan palvelujärjestelmän rakenteen ymmärtää omatoimisuuden merkityksen ja omatoimisuuteen tukemisen periaatteet osaa laittaa apuvälineet käyttökuntoon sekä neuvoa niiden käytössä ja huollossa osaa ottaa itsenäisesti ja tarvittaessa soveltaen huomioon ihmisen kehon rakenteen ja toimintakyvyn työskennellessään osaa asiakaslähtöisen kohtaamisen saa aikaan miellyttävän vuorovaikutuksen asiakkaan kanssa ymmärtää terveys- ja sosiaalialan palvelujärjestelmän rakenteen sisäistää omatoimisuuden tukemisen periaatteet ja tekee tarvittaessa muutoksia asiakkaan selviytymisen parantamiseksi osaa asiakaskohtaisesti ymmärrettävästi neuvoa apuvälineiden käytössä ja huollossa Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa perusasiat sosiaali- ja osaa hyödyntää tietojaan osaa hyödyntää terveydenhuollon sosiaali- ja tietojaan sosiaali- ja palvelujärjestelmästä ja terveydenhuollon terveydenhuollon lainsäädännöstä palvelujärjestelmästä ja palvelujärjestelmästä lainsäädännöstä ja lainsäädännöstä niin, että toimissaan tietää tietosuojan ja salassapidon merkityksen ja noudattaa niitä. tietää tietosuojan ja salassapidon merkityksen ja noudattaa niitä ja käytää keskeisimpiä tietosujauksen menetelmiä ennakoi jo tulevaa tietää tietosuojan ja salassapidon merkityksestä niin, että osaaa arvioida ja kehittää titosuojakäytäntöjä

17 Laitteiden dokumentit Huollossa ja korjauksessa käytettävät dokumentit tarvitsee opastusta käyttäessään laitteen toiminnasta kertovia dokumentteja tarvitsee opastusta käyttäessään huolto- ja korjaustoiminnassa käytettäviä, sekä valmistajien että asiakkaiden dokumentteja osaa itsenäisesti käyttää laitteen toiminnasta kertovia dokumentteja osaa melko itsenäisesti käyttää huolto- ja korjaustoiminnassa tarvittavia dokumentteja osaa itsenäisesti soveltaen käyttää laitteen toiminnasta kertovia dokumentteja, myös vieraskielisenä (englanti) osaa käyttää huolto- ja korjaustoiminnassa käytettäviä, sekä valmistajien että asiakkaiden dokumentteja, myös vieraskielisenä (englanti) 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa huolehtii laitteiden huolehtiin asiakkaan huolehtii siisteydestä sähköturvallisuudesta ja turvallisuudesta ja ja järjestyksestä sekä huonetilojen sähkö- ja varmistaa aina siitä, että asikas tuntee paloturvallisuudesta laiteturvallisuuden asumisensa turvalliseksi Oppiminen ja ongelmanratkaisu ulkoasu on puhdas ja siisti. siivoaa työnsä jäljet tietää ja osaa ottaa huomioon tärkeimmät ergonomian perusteet työskentelyssään havainnoi ongelmatilanteita ja ilmoittaa niistä toimii hygieniasta huolehtien huolehtii asiakkaan turvallisesta ympäristöstä käyttää ergonomisesti hyviä työtapoja ja työasentoja osaa ratkaista ongelmatilanteita ja ottaa opiksi, jos tekee virheitä huolehtii kaikissa tilanteissa hygieniasta varmistaa asiakkaan ympäristön turvallisuuden osaa itsenäisesti ja tarvittaessa soveltaen käyttää ergonomisesti hyviä työtapoja ja työasentoja osaa ennakoida ongelmatilanteita niin, että niitä tulee vähän Vuorovaikutus ja yhteistyö ilmaisee itseään ymmärrettävästi ja asianmukaisesti sekä suullisesti että kirjallisesti käyttäytyy asianmukaisesti osaa opastaa asiakasta tekee asiallisia ratkaisuehdotuksia työssä esiin tuleviin ongelmiin ilmaisee itseään ammatillisen asiallisesti ja selkeästi sekä suullisesti että kirjallisesti toimii tilanteen mukaan joustavasti on aktiivinen ja ottaa huomioon asiakkaan osaa itsenäisesti tehdä ongelmanratlaisuihin liittyviä päätöksiä toimintavaltuuksiensa puitteissa ilmaisee itseään ammatillisesti, mutta asiakkaan huomioon ottaen luontevasti toimii innovatiivisesti hyödyntää terveyden ja hyvinvoinnin tuntemustaan asiakaspalvelussa toimintavaltuuksiensa rajat tuntien

18 Ammattietiikka on vastuuntuntoinen ja käyttäytyy asiallisesti ja kohteliaasti toimii ohjeiden mukaan ja sosiaali ja terveysalan eettisiä ohjeita arvostaen toimii huolellisesti ja tarkasti omaa työtään ja asiakasta arvostaen Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa tekemällä hyvinvoititeknolgiaan liittyviä töitä aidoissa työelämän asiakaspalvelutilanteissa. Mikäli vaadittavaa ammattitaitoa ei voida osoittaa työpaikalla, osaaminen voidaan osoittaa mahdollisimman aidoissa asiakaspalvelutilanteissa todellista työpaikkaa vastaavassa työympäristössä. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla. 2.5 Valinnaiset tutkinnon osat 2.5.49 Apuväline- ja laitevalmistus Ammattitaitovaatimukset Osaamisen arviointi Tutkinnon suorittaja tuntee erilaisia apuvälineitä sekä laitteita. Hän osaa valmistaa, huoltaa ja muokata apuvälineitä asiakkaan tarpeiden mukaan. Hän hallitsee apuvälineissä käytettävän materiaalitekniikan ja apuvälineiden liittämismenetelmät. Hän osaa valmistaa apuvälineen tai sen osia CNC- ja CAD- tekniikkaa apuna käyttäen. Hän hallitsee tarvittavan mittaustekniikan mekaanisten sekä sähköisten mittauksien osalta. Tutkinnon suorittaja osaa käyttää materiaalitekniikkaa hyödykseen apuvälineiden valmistuksessa käyttää komposiittimateriaaleja apuvälineiden valmistuksessa käyttää erilaisia liittämismenetelmiä laitevalmistuksessa tehdä apuvälineiden korjauksia ja kunnossapitotöitä, esim. laakerinvaihto. ohjelmoida ja käyttää CNC- konetta käyttää mekaanisen mittauksen mittavälineitä tehdä sähkötekniikan perusmittauksia työstää erilaisia materiaaleja käyttämällä käsityökaluja sekä CNC- koneita (esim. muovi, kumi, nahka ja metalli) tehdä mallin valmistettavasta apuvälineestä käyttäen CAD/CAM- ohjelmaa valmistaa CAD/CAM- ohjelmalla piirretyn apuvälineen tai sen osan 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely tarvitsee ohjausta tarvitsee ohjausta alkuun pääsyssä työskentelee itsenäisesti Työn kokonaisuuden hallinta saa aikaan toimivan kokonaisuuden vain ohjauksen avulla hallitsee työkokonaisuuden, mutta tarvitsee vähäistä ohjausta suunnitelman mukaan rakentaa laitteen toimimaan suunnitelman mukaiseksi

19 Aloitekyky ja yrittäjyys kysyy tarvittaessa neuvoa. vaatii alussa ohjausta, mutta on yritteliäs työskentelee omaaloitteisesti ja yritteliäästi. 2. Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta Mekaaniset asennukset Mittaukset ja säädöt Mekaanisten komponenttien valmistus suorittaa tavallisimmat mekaaniset asennukset ryhmän jäsenenä valitsee oikeat mittavälineet mekaanisten sekä sähköisten asennuksien mittaamiseen ja käyttää niitä oikein tarvitsee apua komponenttien mitoituksessa ja valmistuksessa tekee itsenäisesti tai ryhmän aktiivisena jäsenenä mekaanisia asennuksia tekee tarvittavat mittaukset ja huolehtii mittavälineiden kunnosta osaa valmistaa yksinkertaisia mekaanisia komponentteja piirustuksen mukaan CAD/CAM osaa tulkita työpiirustuksia osaa tehdä 2Dpiirustuksia CAD/CAMohjelmistoilla CNC-kone Työvälineiden käyttö osaa käyttää CNC-konetta turvallisesti käyttää työvalineitä tarkoituksenmukaisesti niin, että ne eivät vahingoita komponentteja lisäksi osaa tehdä kone- ja teräasetukset CNCkoneille tekee tarkoituksenmukaiset työvälinevalinnat ja käyttää niitä oikein suorittaa itsenäisesti laitteiden huollossa tarvittavat asennukset ja mekaaniset säädöt tekee tarvittavat mittaukset ja osaa huomioida mittauksen epävarmuustekijät sekä huolehtii mittavälineiden kunnosta ja säilytyksestä osaa valmistaa mekaanisia komponentteja piirustuksen mukaan lisäksi hallitsee työstöratojen luonnin ja postprosessoinnin osaa laatia CNCohjelman ja valmistaa työpiirustuksien mukaisia kappaleita huoltaa ja pitää kunnossa työvälineitään ja käyttää niitä tehokkaasti 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Piirustusten, kaavioiden ja ohjeiden ymmärtäminen Laadun hallintataidot Materiaalin hallinta Matematiikan ja luonnontieteiden taidot tuntee asennuspiirustuksissa käyttää kaavioita ja ja kaavioissa käytetyt asennuspiirustuksia esitystavat sekä apuna työtehtävässään selvittää asennuspiirustuksen ja päättelee piirrustuksien avulla asennettavan kohteen avulla laitteen toiminnan komponentit järjestyksen tarvitsee ohjausta laatuvaatimusten tunnistamisessa tunnistaa laitteissa käytettävien rakenteiden materiaalit ja valita oikean materiaalin ymmärtää työhön liittyvien fysikaalisten suureiden merkityksen tunnistaa työhön liittyvät laatuvaatimukset tietää materiaalien valintaperusteet ja käsittelee materiaaleja oikein päättelee fysikaalisten suureiden muutosten vaikutuksen työkohteessa selvittää piirustusten ja kaavioiden avulla tarkoituksenmukaisen asennuksen tai purkamisen saa aikaan laadukkaan lopputuloksen ratkaisee materiaalivalintoja ja ennakoi materiaalitarpeen tarkastelee tarvittaessa matematiikan avulla eri suureiden vaikutusta toimintaan