KAUNIAISTEN KAUPUNKI VANHUSNEUVOSTO 10 VUOTTA Puheenjohtajat ja sihteerit muistelevat 1998 2008 Kauniaisten kaupunki
Sisällys Kauniaisten kaupungin vanhusneuvosto Perustaminen ja tarkoitus Kokoonpano ja kokoontuminen Tehtävät Puheenjohtajat muistelevat Gunnel Carlberg Eja Karell Raimo Händelin Alf Skogster Sihteerit muistelevat Hanna Aschan Leena Harsunen Marianne Ehnström Vanhusneuvostojen tulevaisuus Sosiaali- ja terveysjohtaja Ulla Tikkanen
Perustaminen ja tarkoitus Kauniaisten sosiaali- ja terveyslautakunta perusti vanhusneuvoston ja hyväksyi samalla sille toimintaohjeet 19.11.1997. Vanhusneuvosto on kaupungin ja sen alueella asuvien vanhusten ja siellä toimivien vanhus- ja eläkeläisjärjestöjen yhteistyöelin. Kokoonpano ja kokoontuminen Sosiaali- ja terveyslautakunta valitsee vanhusneuvostoon kahden vuoden toimintakaudeksi kymmenen jäsentä, joista viisi on vanhusten edustajia. Näistä viidestä enintään neljä on vanhus- ja eläkeläisjärjestöjen nimeämiä edustajia. Viides jäsen edustaa muita vanhuksia. Neuvostoon nimetään viisi kaupungin edustajaa, jotka ovat sosiaalija terveystoimen, yhdyskuntatoimen, liikuntatoimen ja sivistystoimen luottamushenkilöitä tai viranhaltijoita, joiden tehtäväalueeseen vanhuksia koskevat asiat kuuluvat. Neuvoston jäsenille nimetään varajäsenet. Vanhusneuvosto kokoontuu vähintään neljä kertaa vuodessa. 1
Tehtävät Vanhusneuvoston tehtävänä on: ~ edistää viranomaisten, vanhusten ja eläkeläisjärjestöjen yhteistoimintaa kaupungissa ja seurata vanhusten tarpeiden kehitystä kaupungin alueella. ~ seurata kaupungin kunnallishallinnon päätöksentekoa vanhusten kannalta sekä edistää vanhusten mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa siihen ja tehdä aloitteita, ehdotuksia ja esityksiä sekä antaa lausuntoja kaupungin viranomaisille vanhuksia koskevissa asioissa. ~ edistää vanhusten elämänlaatua ja selviytymistä yhteiskunnan eri toiminnoissa kuten asumisessa, sosiaali- ja terveyspalveluissa, kulttuuri-, liikunta- ja harrastetoiminnoissa sekä muissa kunnallisissa palveluissa. ~ seurata vanhuksille tarkoitettujen palvelujen, tukitoimien ja muiden etuuksien kehitystä kaupungin alueella ja tiedottaa toimialojen välityksellä vanhuksille tarkoitettujen palveluiden ja tukitoimien kehityksestä ja saatavuudesta. ~ sopia yhteistoimintamuodoista vammaisneuvoston kanssa ympäristön suunnitteluun vaikuttamisessa siten, että siinä tulevat huomioon otetuiksi myös vanhusten toimintamahdollisuudet. ~ huolehtia käsittelemiensä asioiden tiedottamisesta. ~ valmistella vuosittain toimintasuunnitelma ja antaa toimintakertomus sosiaali- ja terveyslautakunnalle sekä muille kaupungin toimielimille. ~ hoitaa muut vanhusneuvoston toimialaan kuuluvat sosiaali- ja terveyslautakunnan suosittelemat tehtävät. 2
Puheenjohtajat ja sihteerit muistelevat Vanhusneuvosto valitsee vanhusten edustajista puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Kauniaisissa on vakiintunut käytäntö, jossa puheenjohtajina vuorottelevat Kauniaisten Suomalaisten Seniorit ry:n ja Grankulla svenska pensionärer rf:n edustajat. Sihteerinä toimii sosiaali- ja terveyslautakunnan nimeämä viranhaltijajäsen. Puheenjohtajat ja sihteerit Eturivi vasemmalta: Raimo Händelin, Eja Karell, Alf Skogster Takarivi vasemmalta: Hanna Aschan, Leena Harsunen, Marianne Ehnström Pj Gunnel Carlberg puuttuu kuvasta Foto: Jaana af Hällström 3
Gunnel Carlberg Puheenjohtaja toimikaudella 1998 2000 Kaupunkimme ensimmäinen vuonna 1998 nimetty vanhusneuvosto oli iloinen, positiivinen ja aloitteellinen. Aloitteista tärkein oli ehdotus sosiaali- ja terveyslautakunnalle vanhustenhuollon kehittämis-suunnitelman laatimisesta kuntalaisille suunnatun kyselyn pohjalta. Kysely tehtiin talkootyönä. Vanhusneuvoston työryhmä (neuvoston sihteeri, johtava hoitaja Hanna Aschan, Arla Nykvist ja minä) laati 48 kysymystä, jotka lähetettiin kaikille 65 vuotta Gunnel Carlberg täyttäneille kuntalaisille, joista peräti 79,9 % vastasi! Näin saimme perusteellista tietoa palveluihin ja asumiseen liittyvistä ajatuksista ja toiveista. Minä luin ja kirjasin vastaukset, luokkatoverini, tilastoprofessori Johan Fellman suoritti aineiston tilastoajot. Korvaukseksi sain lounassetelin niinä päivinä, jolloin työskentelin Villa Bredassa käsittelemässä materiaalia, Johan Fellman sai kai kupin kahvia. Mutta mielenkiintoista työ oli! Sosiaali- ja terveyslautakunnan vanhustenhuollon kehittämissuunnitelman laatimista varten asettama suunnitteluryhmä hyödynsi kyselyn tulokset suunnitelman laatimisessa. Vanhustenhuollon kehittämissuunnitelma 1999 2009 hyväksyttiin valtuustossa, ja parhainta oli, että kaupungin kaikki tahot sitoutuivat suunnitelmaan niin, että siinä ehdotetut toimenpiteet oli hyväksytty jo viiden vuoden kuluttua. Tätä kirjoittaessani vallitsee vielä epätietoisuus siitä, mitä kunta- ja palvelurakenneuudistus tuo meille tullessaan. Kävi miten kävi, vanhusneuvostoa ja sen asiantuntemusta tarvitaan, mutta on muistettava, että valtaa ei anneta, se otetaan! 4
Eja Karell Puheenjohtaja toimikaudella 2003 2004 Puheenjohtajakaudellani saatoin ilokseni todeta, että lähes kaikki Vanhustenhuollon kehittämissuunnitelmassa 1999 2009 asetetut tavoitteet oli saavutettu. Dementiaa sairastavien hoitokoti Villa Anemone aloitti toimintansa huhtikuussa 2003 ja Villa Apollon ryhmäkoti ja vuokra-asunnot valmistuivat. Terveyskeskus laajennettiin ja seniorineuvola jatkoi toimintaansa. Maksuton palvelulinja, joista on monelle Kauniaisten takamailla asuvalle vanhukselle hyötyä, uhattiin lopettaa yhdessä vaiheessa, mutta sai jatkaa vanhusneuvoston vaatimuksesta. Vanhusneuvoston ja Granin Lähiapu ry:n aloitteesta käynnistyi uutena toimintamuotona omaishoitajien vertaistukiryhmä. Lähitulevaisuudessa kohtaamme suuria haasteita. Vanhusten lukumäärä kasvaa voimakkaasti ja yhä useampi tulee riippuvaiseksi tuetusta asumisesta ja hyvästä huolenpidosta. Mitä kunta- ja palvelurakenneuudistus tuo mukanaan, sitä ei kukaan vielä tiedä. Toivon, että kykenemme säilyttämään ne edut, jotka vanhusneuvosto on saavuttanut ja että neuvostolta ei oteta pois tärkeää tehtävää vanhusten etujen ja oikeuksien valvojana kaikilla toimialoilla. Vanhusneuvoston kokous 1.10.2007, Keskusurheilupuiston kokoushuone. Foto: Jaana Mäkelä 5
Raimo Händelin Puheenjohtaja toimikausilla 2001 2002 ja 2005 2006 Pidin alusta alkaen, ja pidän edelleen, keskeisenä tavoitteena parantaa vanhusväestön mahdollisuutta vaikuttaa neuvoston kautta kunnan päätöksentekoon. Tämän saavuttamiseksi pyrittiin lisäämään neuvoston tunnettavuutta järjestämällä tilaisuuksia Villa Bredassa ja osallistumalla Hyvän Tahdon Messut-tapahtumiin. Vuonna 2006 olimme mukana Kauniaisten 100-vuotisjuhlavuoden Studia Generaliapanelikeskustelussa, jonka otsikko oli Onko meillä tulevaisuutta? Neuvostojen ilta. Työ neuvoston näkyvyyden parantamiseksi jatkuu edelleen. Keskeisiä tavoitteita oli löytää keinoja auttaa omaishoitajia heidän vaativassa työssään. Syksyllä 2002 järjestettiin Villa Bredassa Suuri omaishoitajailta, jonka tuloksena omaishoitajien vertaistukiryhmän toiminta käynnistyi seuraavana vuonna. Sivistyslautakunnan edustajan saaminen mukaan neuvoston toimintaan vuonna 2005 antaa mahdollisuuden edistää vanhusten elämänlaatua myös kulttuurin osalta. Yhteistyötä vammaisneuvoston samoin kuin pääkaupunkiseudun vanhusneuvostojen kanssa tulee kehittää. Vanhusneuvoston vaikutusmahdollisuutta kaupungin päätöksentekoon tulee lisätä, jotta varmistetaan, että vanhusnäkökulma tulee siinä otetuksi huomioon. Tämä koskee niin meneillään olevaa kuntaja palvelurakenneuudistusta kuin haasteita, joita ikääntyvä ja alati muuttuva yhteiskunta tuo ratkaistavaksi. 6
Alf Skogster Puheenjohtaja toimikaudella 2007-2008 Kun olin ollut vuoden Grankulla svenska pensionärer rf:n puheenjohtajana, minut valittiin Kauniaisten vanhusneuvoston puheenjohtajaksi. Tulin nk. valmiiksi katettuun pöytään. Neuvoston työskentelytavat ja kokoonpanot olivat vakiintuneet. Uudelle puheenjohtajalle vanhusneuvoston rooli ja oikeus toimia esityksiä tekevänä ja lausuntoja antavana elimenä oli epäselvä. Kun ajatellaan YK:n Ikäihmisten toimintaperiaatteita ( päätös 46/1991 ) - vanhusten tulee voida elää aktiivista elämää ja heidän tulee voida vaikuttaa yhteiskunnassa ja omassa elämässään - vanhusten tulee saada vanheta turvallisesti ja säilyttää riippumattomuutensa - vanhuksia tulee kohdella arvostavasti - vanhuksilla tulee olla mahdollisuus hyvään hoivaan ja huolenpitoon, luetellut tehtävät tuntuivat haasteellisilta. Minulla ei ollut kokemusta valtiollisesta eikä kunnallisesta luottamustoimesta. Sen vuoksi kesti muutaman kuukauden asettua tehtävään. Mutta edeltävän puheenjohtajan tuella ja avulla lyheni sisäänajovaihe. Pidin ensimmäisenä tehtävänäni tehdä vanhusneuvostoa tunnetuksi ja näkyväksi kauniaislaisten keskuudessa. Sama koski vanhustenhuoltoon liittyviä palveluja kuten sosiaali- ja potilasasiamiehen toimintaa. Tavoitteeni on edelleen aktiivisesti myötävaikuttaa kunnan vanhuspoliittisen kehittämissuunnitelman uudistamis- ja päivittämistyössä, jota tällä hetkellä valmistellaan virkamiestasolla. Vanhustenhuollon kehittämissuunnitelma 1999 2009 luo hyvän pohjan työn jatkamiselle. Suunnitelma perustui pääosin kattavaan kyselyyn, jossa kartoitettiin vanhusten kokemuksia ja mielipiteitä. Aika alkaa olla valmis siihen, että voimassa oleva lainsäädäntö tarkistetaan vanhusneuvostojen osalta. Ajattelen lähinnä vanhusneuvostojen asemaa kunnissa. Sitä voitaisiin vahvistaa siten, että neuvoston rooli neuvoa-antavasta muutettaisiin päätöksiä tekeväksi ja siten pakolliseksi elimeksi. 7
Kun ajattelemme vanhusneuvoston lähiajan tehtäviä Kauniaisissa tärkein paino on sillä, että kaikki poliittiset päättäjät ja kaupungin viranhaltijat ottavat vanhusneuvoston huomioon hyödyllisenä kumppanina. Jos kunnat toimisivat YK:n päätöslauselman mukaisesti, pitäisin vanhusneuvostoa vanhuspolitiikan kehityksen luonnollisena valvojana. Hanna Aschan, johtava hoitaja Sihteeri ajanjaksolla 1.1.1998 18.9.1999 Otin vanhusneuvoston sihteerin tehtävät vastaan toimiessani Kauniaisten terveyskeskuksen johtavan hoitajan tehtävissä. Vastuulleni kuului hoitotyön johtaminen, koordinointi ja kehittäminen terveyskeskuksessa. Vanhusväestö on suurelta osin terveyspalvelujen käyttäjäkuntaa. Aktiivinen vanhustyön puolestapuhuja ja tulisieluinen asioiden hoitaja Gunnel Carlberg kutsui minut vanhusneuvoston sihteeriksi. Viehätyin suuresti siitä, miten tarmokkaasti asioita lähdettiin konkreettisesti viemään eteenpäin. Puheenjohtaja oli luovuutta generoiva henkilö ja toimimme saumattomassa yhteistyössä. Oma tavoitteeni oli löytää niitä työmuotoja, joista vanhusväestö hyötyisi ja joita ei vielä ollut tarjolla kaupungissa. Eräs tällainen ajatus oli vanhuksille suunnatun terveyttä edistävän toiminnan aloittaminen suuntaamalla ja mahdollistamalla terveydenhoitajien vastaanottomahdollisuudet ja kotikäynnit ennakoivana toimintana. Mielestäni onnistuimme siinä hyvin. Epäonnistumisia en sinänsä muista (lieneekö muisti valikoiva). Lesken asemaan liittyvät taloudelliset korjausehdotukset eivät edenneet aivan toivotulla tavalla. Yleisesti näen monimuotoisten palvelujen, aktivointimuotojen ja ennakoivan työn tarpeen yhä lisääntyvän. Yksinäisyys ja sen torjuminen ovat tulevaisuuden haasteita kaikissa asuinympäristöissä. 8
Vanhusneuvostoille on varmaankin edelleen tarvetta. Kauniaisten osalta en halua ottaa vahvasti kantaa, koska en enää asu Kauniaisissa enkä koe olevani riittävästi mukana kaupungin toiminnassa rohjetakseni esittää näkemyksiä tältä osin. Vanhusneuvostossa oli särmää. Puheenjohtajan räväkkyys ja jäsenistön poliittisesti erilaiset näkemykset pitivät kokouksen keskimääräistä pirteämpinä. Olin mukana alkuvaiheessa, jolloin työ oli vielä aluillaan ja sitä muodostettiin. Mallia ei ollut, vaan etsittiin aktiivisesti vanhustyön keskeisiä kysymyksiä ja niihin tarvittavia vastauksia. Minulle jäi vanhusneuvostosta hyvä tunnelma. Jouluksi sain puheenjohtajalta aivan upean valkoisen orkidean, josta tulikin siitä alkaen lempikukkani. Minulla on aina sellainen sekä työpaikallani että kotonani. Ne ovat lähes ainoita kukkia, jotka menestyvät hoivissani. Leena Harsunen, vanhustyön ja palvelukeskuksen johtaja Sihteeri ajanjaksolla 19.9.1999 30.11.2005 Kauniaisten vanhusneuvosto perustettiin jo vuonna 1997 eli aivan samoihin aikoihin ruotsinkielisen rannikkoseudun kuntien kanssa. Minä tulin neuvoston sihteeriksi syyskuussa 1999 sen jälkeen, kun oma sihteerintehtäväni Kauniaisten Vanhustenhuollon kehittämissuunnitelma 1999 2009:n työstämisessä oli päättynyt, suunnitelma valmistunut ja kaupungin päättävät elimet olivat sen hyväksyneet toteutettavaksi. Kattava kymmenen vuoden mittainen vanhustenhuollon kehittämissuunnitelma muodostui luonnollisesti myös vanhusneuvostolle jonkinlaiseksi ohjenuoraksi, ja sen toteuttamista seurattiin tiiviisti. Vanhusneuvosto piti todella tärkeänä tutustua suunnitelman sisältöön ja toteuttajatahoihin. Niinpä kokouksiin kutsuttiin säännöllisesti eri asiantuntijoita tätä tietoutta lisäämään sekä toisaalta myös viemään vanhusneuvoston näkemyksiä ja toiveita eteenpäin. 9
Näin vuoropuhelu muodostui eläväksi ja vanhusneuvosto tutustui kaupungin eri toimijoihin. Foto: Jaana Mäkelä Teemapäivä 10.10.2007 vanhustenviikolla Villa Bredan palvelukeskuksessa. Tavoitteena oli luoda vanhusneuvostosta yhteistyöelin, jonka mielipiteitä ja asiantuntemusta voidaan eri asioista pyydettyjen lausuntojen avulla esittää eteenpäin ja saada ne koko kaupungin kehittämistyön käyttöön. Vanhusneuvosto pyrki myös itse saamaan aikaan vuoropuhelua kaupungin ikäihmisten kanssa. Senioriyhdistysten edustajat toimivat viestinviejinä molempiin suuntiin, ja Kaunis Grani-lehdessä kerrottiin vanhusneuvostosta ja sen tavoitteista, asia joka ainakin alkuvuosina tuntui olevan monille uusi ja tuntematon asia Sihteerikaudellani pidin tavoitteena paitsi moitteetonta kirjallista asioiden dokumentointia myös tarpeellisen tiedon saattamista mahdollisimman kattavasti vanhusneuvoston käyttöön. 10
Oma työni palvelukeskuksessa ikäihmisten parissa loi läheisen suhteen vanhusneuvostoon ja sosiaali- ja terveystoimen organisaatio antoi osaltaan toiminnalle runsaan tietopohjan. Epäonnistumisia koin ehkä eniten juuri hitaasti etenevän tunnettavuuden ja huomioon ottamisen puolella sekä kaupungin muiden toimijoiden että itse ikäihmisten taholta, vaikka koko neuvosto työskenteli voimakkaasti asian edistämiseksi. Foto: Jaana af Hällström Pääkaupunkiseudun vanhusneuvostot Vallmogårdin tiloissa Kauniaisissa 17.10.2006. Seisomassa kaupunginjohtaja Torsten Widén. Vanhusneuvoston tulevaisuus on luonnollisesti riippuvainen sen jäsenten aktiivisuudesta ja halusta yhteisten asioiden ajamiseen ja kehittämiseen. Se on näiden 10 ensimmäisen vuoden aikana saavuttanut tietyn aseman ikäihmisten asioiden esiin tuojana. Se on parhaimmillaan varsin varteenotettava yhteistyöelin, jota kaupungin eri toimijoiden kannattaisi omien palvelujen kehittämisessä käyttää ikään kuin peilinä ja sparraajana. Vuoropuhelun kaupungin ja vanhusneuvoston välillä tulisi olla avointa ja mutkatonta. Palvelujen ylläpitäjä ja kehittäjä voisi helposti 11
käyttää suunnittelussaan hyväkseen ikääntyvien kuntalaisten oman asemansa asiantuntemusta. Usein ihminen itse on asiantuntija omassa asiassaan, ja sitä tulisi käyttää hyväksi. Se jonka jalassa kenkä hankaa tietää miltä se tuntuu! Vanhusneuvosto oli mukava yhteistyökumppani. Kokoukset olivat leppoisia, keskustelevia ja informatiivisia ja neuvoston jäsenet aidosti innostuneita toiminnasta. Kun nyt minäkin olen siirtynyt eläkkeelle ja neuvoston varsinaiseen kohderyhmään, olen kiitollinen, että olen saanut työskennellä vanhusneuvostossa ja tutustua perin pohjin sen toimintaan. Toivotan Kauniaisten vanhusneuvostolle menestystä! Marianne Ehnström, palvelukeskuksen johtaja Sihteeri ajanjaksolla 1.12.2005 Aloitin palvelukeskus Villa Bredan johtajana 1.12.2005 ja työtehtäviin kuuluu mm. vanhusneuvoston sihteerinä toimiminen. Tehtävä oli minulle aivan uusi. Aikaisemmassa työpaikassani olin ollut vain lyhyen ajan vanhusneuvoston virkamiesjäsenenä. Työ ikäihmisten parissa oli uusi haaste aikuissosiaalityöntekijänä työni oli ollut hyvin erilainen. Ikäihmisten palvelut olivat tulleet tutuksi lähinnä veteraanikuntoutusta koskevissa asioissa. En osannut asettaa muita tavoitteita ja päämääriä sihteerin tehtävään kuin sen, että pyrin hoitamaan sihteerin tehtävät mahdollisimman hyvin ja oikein ja olemaan avoin uusille asioille ja haasteille. Vanhusneuvoston kanssa työskenteleminen on ollut mielenkiintoista ja olen todennut, että jäsenet tuntevat osallistumisensa tärkeäksi ja haluavat tuoda esiin ikäihmisten näkökulmaa yhteisissä asioissa sekä osoittaa vanhusneuvoston tärkeyttä kunnallisen päätöksenteon vaikuttajana. 12
Foto: Jaana Mäkelä 10 vuoden aikana on kertynyt vanhusneuvostomateriaalia muutamien mappien verran toteaa vanhusneuvoston nykyinen sihteeri Marianne Ehnström. Vanhusneuvostojen rooli ja kokoonpano on tällä hetkellä hyvinkin vaihteleva pääkaupunkiseudun kunnissa. Vaikutusmahdollisuudet ja puitteet ovat tästä johtuen myöskin erilaiset. Toimintatapojen yhtenäistäminen ja yhteistyön kehittäminen vanhusneuvostojen kesken on tulevaisuuden haaste. Tulevilla ikäihmisillä voi olla aivan erilaisia toiveita ja vaatimuksia palvelujen suhteen kuin tämän päivän ikäihmisillä. On siis tärkeää, että vanhusneuvostot ovat ajan hermolla ja jäseninä on eri-ikäisiä, monenlaista työ- ja elämänkokemusta omaavia ikäihmisiä. Näin vanhusneuvosto pystyy vastaamaan senhetkisiin haasteisiin. Kauniaisten vanhusneuvosto on 10 vuoden aikana ollut hyvin aktiivinen ja saanut aikaan konkreettisia tuloksia. Toivon, että aktiivinen ja hyvä yhteistyö kaupungin muiden toimijoiden kanssa jatkuu sekä mahdollisuudet vaikuttamiseen turvataan. 13
Vanhusneuvostojen tulevaisuus Sosiaali- ja terveysjohtaja Ulla Tikkanen Kauniaisten vanhusneuvostolla on takanaan 10 aktiivista vuotta. Neuvoston puheenjohtajien kirjoituksissa tulee esille innostuneisuus ja sitoutuminen sekä halu ja kyky puuttua tärkeisiin asioihin toiminnassa on oltu mukana koko sydämellä! Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Vanhusten ohella puhutaan senioreista, eläkeläisistä, ikäihmisistä, ikääntyvistä ja ikääntyneistä, oloneuvoksista sekä kolmannesta ja neljännestä iästä. Tämä termien moninaisuus kuvaa sitä, että vanhuus on monimuotoistunut. Työelämän jälkeen on pitkä ja aktiivinen elämänvaihe, jolloin ikääntyvien merkitys voimavarana on tärkeä. Heille tulee antaa vaikuttamisen paikka. Vanhusneuvostot ovat osallistavan kuntademokratian muoto, joiden toiminnassa yhdistyy odotukset kuntalaisten osallistumisesta ja aktiivisesta seniorikansalaisuudesta. Ne ovat mahdollisuus tuoda esiin ikääntyneiden kuntalaisten ääni. Tässä onnistuminen edellyttää aktiivisuutta ja sitoutumista paitsi senioreilta itseltään niin myös kunnan viranhaltijoilta ja päättäjiltä. Vuorovaikutus on palkitsevaa ja neuvostojen kautta saadaan tärkeää tietoa ikääntyneiden tilanteesta, tarpeista, toiveista ja mielipiteistä. Vanhusneuvostoilla on tärkeä rooli myös yhteisöllisyyden ja ikäihmisten toiminnan vahvistamisessa. Ne voivat luoda sellaista läheisvastuuta, joissa lähimmäistyön merkitys korostuu erityisesti ikääntyvien turvattomuuden ja yksinäisyyden ehkäisemiseksi. Kaupungin arvoissa ja strategiassa painotetaan kuntalaisten aktiivista kohtaamista, erilaisuuden kokemista voimavaraksi, avointa keskustelua ja päätöksenteon avoimuutta luottamuksen ja yhteenkuuluvuuden lujittamiseksi. Asukkaiden ja päättäjien vuorovaikutusta korostetaan ja tehtyjen tutkimusten mukaan kauniaislaiset kokevatkin, että heillä on mahdollisuus vaikuttaa asioihin. Tämä vuorovaikutus ja siitä syntyvä osallisuuden kokemus on tärkeä säilyttää jatkossakin. Väestön ikääntyminen, eläkeläisväestön muuttuneet tarpeet ja kunta- ja palvelurakenneuudistusten muutospaine haastavat 14
vanhusneuvostot vaikuttamiseen. Kaupunki haluaa strategiansa mukaisesti kehittää edelleen vuorovaikutukseen perustuvia toimintamalleja ja vahvistaa yhteisöllisyyttä niin, että kaikki voivat olla ylpeitä kauniaislaisuudestaan. Siinä on hyvä perusta vanhusneuvostojen, virkamiesten ja päättäjien yhteistyölle, jonka toivon vahvistuvan edelleen. Onnea Kauniaisten10-vuotiaalle, aktiiviselle vanhusneuvostolle! Elämänkokemus ja viisaus voimavarana Foto: Jaana af Hällström Vanhusneuvoston entisiä ja nykyisiä jäseniä Eturivi vasemmalta (istumassa): Hanna Aschan, Eja Karell, Raimo Händelin, Alf Skogster, Leena Harsunen ja Marianne Ehnström. Takarivi vasemmalta (seisomassa): Göran Lagerman, Veronica Fellman, Anna-Greta Liljeroth, Virva Wahlstedt, Leena Ström, Sinikka Alapiessa, Pekka Kuvaja, Leena Myllyluoma, Liisa Hämäläinen, Aila Manninen ja Jaana Mäkelä. 15
16