OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET KERAVALLA 1.6.2012 ALKAEN

OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET KERAVALLA 1.6.2012 ALKAEN

2 Sisällysluettelo 1 Omaishoidon tuki palvelumuotona... 3 1.1 Yleistä omaishoidon tuesta... 3 1.2 Omaishoitaja... 3 1.3 Hoitopalkkio... 4 1.4 Omaishoitosopimus... 5 1.5 Hoito- ja palvelusuunnitelma... 5 2 Omaishoidon tuen myöntämisperusteet Keravalla... 5 2.1 Yleistä... 5 2.2 Miten omaishoidontukea haetaan Keravalla?... 6 2.3 Arviointimenetelmät... 6 2.3.1 RaVa (=Rajala-Vaissi-mittari)... 7 2.3.2 MMSE (= Mini Mental State Examination-mittari)... 7 2.3.3 Kehitysvammaisten toimintakyvyn arviointimittari... 8 3 Hakemuksen käsittely ja asian päättäminen moniammatillisessa työryhmässä... 8 4 Hoitoisuusryhmät ja hoitopalkkioiden määrät... 9 4.1 Toistuva hoidontarve... 9 4.2 Lähes jatkuva hoidontarve... 10 4.3 Jatkuva ympärivuorokautinen hoidontarve... 10 4.4 Hoitopalkkion määrään vaikuttavat seikat... 10 4.5 Raskaan siirtymävaiheen aikainen hoitopalkkio... 11 5 Omaishoitosopimus... 11 5.1 Omaishoitosopimuksen keskeytyminen ja päättyminen... 12 5.2 Omaishoidon tuen palkkioluokan muuttuminen... 12 6 Hoito- ja palvelusuunnitelma... 12 7 Omaishoitajan oikeus lakisääteisiin vapaisiin... 13 8 Palveluista perittävät maksut... 14 9 Omaishoidon tuen palveluprosessin seuranta ja kehittäminen Keravalla... 14 Liite 1 Omaishoidon tuen prosessi Keravalla / kaavio. Liite 2. Omaishoitosopimuslomake.

3 1 Omaishoidon tuki palvelumuotona 1.1 Yleistä omaishoidon tuesta 1.2 Omaishoitaja Omaishoidon tuki on lakisääteinen (Laki omaishoidon tuesta 937/2005) sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia osoittamiensa määrärahojen puitteissa. Omaishoidon tuki on kokonaisuus, joka muodostuu hoidettavalle annettavista tarvittavista palveluista sekä omaishoitajalle annettavasta hoitopalkkiosta, vapaasta ja omaishoitoa tukevista palveluista. Omaishoidon tuen tavoitteena on mahdollistaa hoidettavan hoito ja huolenpito kotioloissa omaisen tai muun hoidettavalle läheisen henkilön avulla. Kunta voi myöntää omaishoidon tukea, jos: 1. henkilö alentuneen toimintakyvyn, sairauden, vamman tai muun vastaavanlaisen syyn vuoksi tarvitsee kotioloissa hoitoa tai muuta huolenpitoa 2. hoidettavan omainen tai muu hoidettavalle läheinen henkilö on valmis vastaamaan hoidosta ja huolenpidosta tarpeellisten palveluiden avulla 3. hoitajan terveys ja toimintakyky vastaavat omaishoidon asettamia vaatimuksia 4. omaishoito yhdessä muiden tarvittavien sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden kanssa on hoidettavan hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden kannalta riittävää 5. hoidettavan koti on terveydellisiltä ja muilta olosuhteiltaan siellä annettavalle hoidolle sopiva 6. tuen myöntämisen arvioidaan olevan hoidettavan edun mukaista. Hoito ja muu huolenpito voidaan erityisistä syistä järjestää myös hoitajan kotona. Hoitajan kotona järjestettyyn ympärivuorokautiseen hoitoon sovelletaan kuitenkin perhehoitajalain (312/1992) säännöksiä silloin, kun myös muut perhehoidolle asetetut edellytykset täyttyvät. Perhehoidolla tarkoitetaan Sosiaalihuoltolain 25 :n mukaan henkilön hoidon, kasvatuksen tai muun ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä hänen oman kotinsa ulkopuolella yksityiskodissa. Omaisten ja läheisten hoitamisessa on otettava huomioon ensisijaisesti perheoikeudellinen peruste. Avioliittolaissa (234/1929), laissa lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta (361/1983) ja laissa lapsen elatuksesta (704/1975) velvoitetaan huolehtimaan omaisistaan ja läheisistään. Siltä osin kun hoidon tarve ylittää perheoikeudellisen perusteen vaatimuksen harkitaan omaishoidon tuen myöntämistä kunnan määrärahojen puitteissa. Omaishoitajaksi soveltuu henkilö, jonka hoidettava on hoitajakseen hyväksynyt.

4 1.3 Hoitopalkkio Omaishoitajan on oltava hoidettavan omainen tai muu hoidettavalle läheinen henkilö. Niin sanottu vierashoitaja ei voi toimia omaishoitajana. Omaishoitajan tulee olla elämäntilanteensa, terveytensä ja ikänsä puolesta soveltuva omaishoitajaksi ja hänen tulee olla kykenevä ottamaan vastuuta hoidon järjestelyistä ja hoidosta. Omaishoitajan kyky toimia omaisensa hoitajana arvioidaan ennen omaishoidon tuen myöntämistä. Kykyä arvioidaan myös olemassa olevan hoitosuhteen aikana. Arvioinnissa otetaan huomioon omaishoitajaksi hakevan henkilön: 1. fyysinen ja psyykkinen terveydentila, mahdolliset sairaudet ja niiden vaatima hoito (tarvittaessa lääkärinlausunto terveydentilasta) 2. toimintakyky ja voimavarat, kuten kyky selviytyä päivittäisistä perustoiminnoista ja arjen askareista, kyky huolehtia lääkityksestä ja kyky liikkua kotona ja kodin ulkopuolella 3. sosiaaliset verkostot Omaishoidon tuen palkkion maksaminen riippuu kunnassa käytettävissä olevista määrärahoista ja kunnan harkinnasta, miten niiden rajoissa tuki voidaan tarkoituksenmukaisimmin toteuttaa, ottaen kuitenkin huomioon kunnalle säädetty yleinen velvollisuus huolehtia omaishoidon tuen järjestämisestä kunnassa. Kunnalla ei ole erityistä velvollisuutta hoitopalkkion maksamiseen yksittäiselle kuntalaiselle. Lakisääteiseen omaishoidon tukeen sisältyy aina rahana suoritettava hoitopalkkio. Hoitopalkkio voidaan sopia säädettyä määrää pienemmäksi, mikäli hoidon sitovuus on vähäisempää kuin mitä lain omaishoidon tuesta 4 :n 1 momentissa edellytetään ja hoidon ja huolenpidon tarve on vähäistä tai siihen on hoitajan esittämä erityinen syy, joka voi olla se, että vähimmäismäärää pienemmän hoitopalkkion vastaanottaminen on hoitajalle ja hänen perheelleen taloudellisesti edullisin vaihtoehto. Omaishoitajalle maksettavan palkkion suuruus määräytyy porrastettuna hoidon sitovuuden ja vaativuuden perusteella. Hoitopalkkiossa otetaan huomioon omaishoidon ohella annettavat muut kunnan järjestämät sosiaali- ja terveyspalvelut. Hoitopalkkioiden määrät tarkistetaan kalenterivuosittain työntekijän eläkelain (395/2006) 96 :ssä tarkoitetulla palkkakertoimella. Hoitopalkkion maksamisen edellytyksenä on hoidon ja huolenpidon tarve sekä asianmukaisen hoidon järjestämismahdollisuudet. Hoidon ja huolenpidon tarve selvitetään yksilöllisesti kotikäynnillä. Hoitopalkkion taso määräytyy hoidettavan toimintakyvyn, tarvittavan hoidon määrästä, sitovuudesta ja vaativuudesta. Hoidon sitovuus voidaan luokitella esim. ajoittaisesti, toistuvasti, lähes jatkuvasti ja ympärivuorokautisesti sitovaksi hoidoksi. Tukea voidaan myöntää sekä pitkä- että lyhytaikaisen hoidon tarpeen perusteella.

5 Hoidettavan ei tarvitse jatkuvasti oleskella vakituisessa asunnossaan saadakseen omaishoidon tukea. Esimerkiksi silloin, kun hoidettava ja hoitaja ovat kesämökillä tai lyhyellä ulkomaanmatkalla hoidettavalla on oikeus omaishoidon tukeen. Omaishoito on toimeksiantosuhde ja siten omaishoitaja ei ole työsopimuslain (55/2001) tarkoittamassa työsuhteessa sopimuksen tehneeseen kuntaan eikä hoidettavaan tai hoidettavan huoltajaan. Omaishoidon tuki on hoitajalle veronalaista tuloa. Maksettava palkkio saattaa vaikuttaa hoitajan eläkkeeseen ja työttömyysturvaan. Hoitajan eläketurva määräytyy kunnallisten viranhaltijain ja työntekijäin eläkelain (549/2003) mukaisesti. Omaishoitajat ovat tapaturmavakuutuksen piirissä kunnan vakuuttamina. 1.4 Omaishoitosopimus Omaishoidon tuesta laaditaan hoitajan ja kaupungin välillä toimeksiantosopimus, jonka liitteenä on aina hoito- ja palvelusuunnitelma. Omaishoitosopimus on voimassa toistaiseksi. Erityisestä syystä sopimus voidaan tehdä määräaikaisena. Allekirjoitettu omaishoitosopimus on palkkion maksamisen edellytyksenä. Omaishoidon tuesta hoitajan ja kunnan välillä laadittavassa sopimuksessa on sovittava: 1) hoitajalle maksettavasta hoitopalkkiosta ja sen suorittamisesta 2) hoitopalkkion maksamisesta hoidon keskeytymisen ajalta 3) hoitajalle järjestettävästä vapaasta 4) hoidon arvioidusta kestosta määräaikaisissa sopimuksissa 1.5 Hoito- ja palvelusuunnitelma Asiakaslähtöisen, yhdessä hoidettavan ja hoitajan kanssa laadittavan hoito- ja palvelusuunnitelman avulla varmistetaan omaishoidon toteuttaminen siten, että omaishoito yhdessä muiden sosiaali- ja terveyspalveluiden kanssa turvaa hoidettavan hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden kannalta riittävät palvelut. 2 Omaishoidon tuen myöntämisperusteet Keravalla 2.1 Yleistä Omaishoidettavan tulee olla keravalainen. Mikäli hoidettavan kotikunta vaihtuu, on hakemus omaishoidon tuesta laitettava vireille uudessa kunnassa. Omaishoidon tuen palkkion myöntämisen edellytyksenä on, että omaishoito vähentää tai korvaa laitoshoidon tai muiden kunnallisten avohoidon tukipalvelujen käyttöä tai niiden määrä tuntuvasti vähenee. Avuntarve pelkästään kodinhoidollisissa tehtävissä ja asioinneissa ei oikeuta omaishoidontukeen. Hoitajan ja hoidettavan ei tarvitse asua yhdessä.

6 2.2 Miten omaishoidontukea haetaan Keravalla? Omaishoidon tukea haetaan kirjallisesti lomakkeella. Lomake löytyy kaupungin www-sivuilta tai omaishoidon tuesta vastaavilta henkilöiltä tiedusteltaessa. Hakumenettely on jatkuva. Hakemus tulee toimittaa Keravan terveyskeskuksen kirjaamoon joko henkilökohtaisesti tai postitse. Postiosoite on: Keravan kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto, Kirjaamo, PL 7, 04201 KERAVA. Käyntiosoite on: Keravan terveyskeskus, Metsolantie 2 A, 3:krs, klo 9.00-12.00. Kirjaamosta hakemukset lähetetään omaishoidon tuesta vastaaville henkilöille. Nämä sopivat yhdessä perheen kanssa kotikäynnin ajankohdan. Työntekijät tekevät kotikäynnin yhdessä vammaispalvelun sosiaalityöntekijän, kehitysvammapalvelujen sosiaaliohjaajan, mielenterveys- ja päihdeyksikön työntekijän tai kotihoidon työntekijän kanssa ja käynnillä arvioidaan hoidettavan palvelun tarve ja omaishoidon tuen myöntämisedellytykset. Omaishoidon tuen prosessi Keravalla on kuvattu liitteessä 1. 2.3 Arviointimenetelmät Hoidon ja huolenpidon tarpeen arvioinnin apuna käytetään lääkärinlausuntoa ja toimintakykymittareita, joita ovat esimerkiksi RaVa- mittari (lyhenne sanoista Rajala-Vaissi) ja MMSE sekä sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöiden asiantuntemusta (haastattelut ja havainnointi). Keravan sosiaali- ja terveyslautakunnan hyväksymä RaVa- toimintakykymittari on kehitetty ikäihmisten toimintakyvyn arviointia varten ja mittaria voidaan käyttää sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä avo- että laitoshoidossa. Lasten arviointimenetelmänä käytetään Vantaalla kehitettyä alle 16-vuotiaan hoitoisuuden arviointiin soveltuvaa lomaketta, jossa arvioidaan lapsen sairaudesta / vammasta aiheutuva tavanomaisen vanhemmuuden ylittävä erityinen valvonta ja huolenpito terveen lapsen ikätasoon nähden. Kehitysvammaisten arviointiin käytetään moniammatillisen työryhmän laatimaa mittaria, jossa huomioidaan kehitysvammaisuuden erityispiirteet. Tarvittaessa voidaan hakijoilta edellyttää hoidettavan toimintakyvyn kartoitusta arviointijakson avulla terveyskeskuksen vuodeosastolla tai hoivaosasto Helmiinassa.

7 2.3.1 RaVa (=Rajala-Vaissi-mittari) RaVa- mittari muodostuu 13 eri toimintakykyä mittaavasta osiosta, joilla kartoitetaan päivittäisiä toimia ja niihin liittyvää avun tarvetta. RaVa- indeksiä tehtäessä käydään läpi seuraavat elämisen toiminnot: näkö, kuulo, puhe, liikkuminen, syöminen, virtsaaminen, ulostaminen, lääkitysasiat, pukeutuminen, peseytyminen, muisti, mieliala ja asuminen. RaVa-indeksin arvot vaihtelevat välillä 1,29-4,02 ja indeksin arvoa tulkitaan siten, että mitä suurempi indeksiarvo sitä enemmän hoitoa ja hoivaa asiakas tarvitsee. 2.3.2 MMSE (= Mini Mental State Examination-mittari) Tarpeen mukaan käytetään myös MMSE- mittaria, joka on lyhyt älyllisen toimintakyvyn arviointiin tarkoitettu minitesti. MMSE- testi sopii sekä seulontaan että älyllisen toimintakyvyn muutoksen arviointiin. Tehtävät heijastavat orientaatiota, mieleen painamista ja palauttamista, tarkkaavaisuutta, keskittymiskykyä ja laskutaitoa. Kielellisiä kykyjä kuvaavat tehtävissä nimeäminen, toistaminen, kolmivaiheisen komennon noudattaminen, lukeminen ja kirjoittaminen. Hahmotuskyky tulee esille kuvion kopioimisessa. Testin kokonaispistemäärä on 30 ja tehdyt virheet vähentävät sitä. 24 pistettä ja sitä pienempi tulos on yleensä merkki poikkeavasta suorituksesta. Karkeat pisterajat ovat seuraavat: 18-23 pistettä = lievä dementia, 12-17 pistettä = keskivaikea dementia ja 0-11 pistettä = vaikea dementia. Kun testin tulos on 25-30 välillä, mutta potilaalla on selvä muistihäiriö, tehdään jatkoselvittelyjä esimerkiksi CERAD- kognitiivisen tehtäväsarja. MMSE -testin tehtävät vaativat kielellisiä taitoja, joten mm. puhehäiriöt vaikuttavat tulokseen. MMSE -testi ei riitä diagnoosin tekemiseen eikä työkyvyn arviointiin, vaan silloin tarvitaan perusteellisempaa neuro-psykologista tutkimusta. 2.3.3 Alle 16-vuotiaan hoitoisuusarvionti Alle 16-vuotiaan lapsen hoitoisuuden arvioinnissa käytetään Vantaan kaupungin kehittämää alle 16-vuotiaan hoitoisuusarviointi- lomaketta. Lomakkeessa käydään läpi seuraavat toimintakykyä mittaavat osa-alueet: lapsen ruokailu, wc-taito, pukeutuminen/vaatetus, peseytyminen, liikkuminen, yöllinen hoidon tarve, päivähoito, valvonnan tarve sisällä ja ulkona, annettujen ohjeiden noudattaminen/ymmärrys, toisten kanssa toimeen tuleminen/huomion tarve, häiritseminen ja puheen tuottaminen, viestintä, käytössä oleva lääkitys, fyysinen terveys/lisävammat sekä psyykkinen terveys. Arvioinnin perusteella saatavat hoitoisuutta kuvaavat pisterajat ovat seuraavat: normaali haitta 0-4 pistettä, lievä haitta 5-15 pistettä, keskivaikea haitta 16-30 pistettä ja vaikea haitta 31-45 pistettä. Vammaisten ja sairaitten lasten osalta arvioinnissa käytetään aina kehitysvammapalvelujen sosiaaliohjaajan asiantuntemusta.

8 2.3.3 Kehitysvammaisten toimintakyvyn arviointimittari Erityisesti kehitysvammaisten toimintakyvyn arviointiin suunnattu, helppokäyttöinen mittari on puuttunut omaishoidon tuen arviointimenetelmistä. Suomessa on käytössä joitakin menetelmiä, jotka ovat kuitenkin vertailtavuuden ja toistettavuuden kannalta hankalia käyttää omaishoidon tuen tarpeen arvioinnissa (esim TOIMI). Soveltuvan mittarin puuttuessa omaishoidon tuen moniammatillinen ryhmä alkoi muokata edellä kuvatun Vantaan kaupungin kehittämän mittarin pohjalta juuri kehitysvammaisten toimintakykyä kuvaavaa mittaria. Toimintakykyä arvioidaan seuraavissa kokonaisuuksissa: 1. Tarvittava apu päivittäisissä toiminnoissa, 2. Terveys/lääkitys/ hoidolliset toimenpiteet, 3. Ympäristössä liikkuminen ja toimiminen ja 4.Kyky ilmaista itseään. Näistä kokonaisuuksista muodostuu hoitoisuuspisteytys. Hoitoisuutta kuvaavat pisterajat ovat seuraavat: normaali haitta 0-16 pistettä, lievä haitta 16-25 pistettä, keskivaikea haitta 26-35 pistettä ja vaikea haitta 36-47 pistettä. 3 Hakemuksen käsittely ja asian päättäminen moniammatillisessa työryhmässä Omaishoidon tuen hakemuksen käsittelylle on oltava lupa. Hakemusta käsittelee omaishoidon tuen moniammatillinen työryhmä. Ryhmään kuuluvat vanhuspalvelujohtaja, omaishoidon tuesta vastaavat työntekijät, kehitysvammahuollon sosiaaliohjaaja ja vammaispalvelun sosiaali-työntekijä. Ryhmän tehtävänä on arvioida, täyttyvätkö omaishoidon tuen myöntämisperusteet ja määritellä, mihin hoitoisuusryhmään hoidettava kuuluu. Tarvittaessa moniammatilliseen työryhmään voidaan kutsua hoidettavan omalääkäri, fysioterapeutti tai muita sosiaali- ja terveyden-huollon asiantuntijoita. Moniammatillinen työryhmä kokoontuu kuukausittain ja sen puheenjohtajana toimii vanhuspalvelujohtaja. Kotikäynnin tehnyt työntekijä selvittää kokouksessa perheen tilanteen ja omaishoidon tuen hakemuksen moniammatilliselle työryhmälle. Tällöin tuodaan esiin hoidettavan toimintakyky, sairaus, vamma tai muu syy, minkä vuoksi hän tarvitsee kotioloissa hoitoa tai huolenpitoa. Lisäksi otetaan huomioon hoitajan terveys ja toimintakyky sekä hoidettavan kodin terveydelliset ja muut hoitoon liittyvät olosuhteet. Työryhmän jäsenet toimivat eri sosiaali- ja terveydenhuollon aloilla, jolloin hoidon tarve ja muut asiaan vaikuttavat seikat tulevat otetuiksi huomioon kokonaisvaltaisesti. Omaishoidon tuen myöntämisestä päättäminen perustuu aina viranhaltijan päätökseen, jonka tekee vanhuspalvelujohtaja. Hallintolain mukaan asia on käsiteltävä ilman aiheetonta viivytystä. Keravalla hakemus käsitellään yhden (1) kuukauden kuluessa hakemuksen jättämisestä, mutta mikäli tämä ei ole

9 mahdollista viranomaisesta johtuvasta syystä kuten esimerkiksi viranhaltijan loman vuoksi tai muusta perustellusta syystä, tulee päätös antaa viimeistään kahden (2) kuukauden kuluessa omaishoidon tukihakemuksen jättämisestä. Mikäli viivästyminen johtuu hakijasta johtuvasta syystä, käsitellään hakemus mahdollisimman pikaisesti. Päätös on toistaiseksi voimassa oleva. Päätös voidaan tehdä määräaikaiseksi, jos siihen on perusteltu syy. Omaishoidon tuen myöntämisestä tehty päätös postitetaan hoidettavalle. Tuki myönnetään päätöksen tekemistä seuraavan kalenterikuukauden alusta. Vanhuspalvelujohtajan päätökseen voidaan hakea muutosta oikaisuvaatimuksin sosiaali- ja terveyslautakunnalta. Oikaisuvaatimusohjeet liitetään viranhaltijan päätökseen. Muutoksenhakuaika alkaa päätöksen tiedoksiannosta. Päätös on lainvoimainen oikaisuvaatimusajan päättymisen jälkeen, ellei päätökseen ole haettu oikaisua. Sosiaali- ja terveyslautakunnan päätökseen tyytymätön voi hakea muutosta päätökseen valittamalla Helsingin hallinto-oikeuteen. 4 Hoitoisuusryhmät ja hoitopalkkioiden määrät Palkkion maksamisen edellytyksenä on, että omaishoitaja on allekirjoittanut omaishoito-sopimuksen ja palauttanut asianmukaisesti täytetyn maksulomakkeen osoitteeseen: Silta Oy / Keravan kaupungin palkkapalvelut PL 49, 00301 Helsinki. Hoitopalkkio maksetaan omaishoitajalle kunnan palkanmaksupalvelusta kuukauden viimeisenä arkipäivänä. Palkkio on veronalaista tuloa, josta kunta suorittaa ennakonpidätyksen ja työnantajamaksut. Työnantajan sosiaaliturvamaksua ei makseta omaishoitajan korvauksesta. Eläkevakuutusmaksua ei makseta yli 65- vuotiaiden osalta. Kerava maksaa omaishoidon tukea kolmessa eri hoitoisuusryhmässä. Palkkion suuruus tarkistetaan vuosittain elinkustannusindeksin mukaan. Hoidettavat sijoitetaan kolmeen hoitoisuusryhmään käyttämällä hoidon ja huolenpidon arvioinnissa käytettäviä mittareita. Toimintakykymittareista saatavat raja-arvot eri hoitoisuusryhmissä ovat viitteellisiä. Arviointitilanteessa katsotaan aina asiakkaan kokonaistilannetta. 4.1 Toistuva hoidontarve Hoitopalkkion suuruus on 364,35 euroa kuukaudessa. Määrä on omaishoidon tuesta annetun lain määrittämä alin hoitopalkkio. Tähän hoitoisuusryhmään kuuluvat henkilöt, jotka tarvitsevat päivittäin useita kertoja tai jatkuvasti hoivaa ja huolenpitoa toiminnoissaan, mutta eivät välttämättä öisin. Päivittäistoiminnoista ( pukeutumisessa, syömisessä, peseytymisessä) suoriutumisessa tarvittavan avun lisäksi he tarvitsevat saattaja, asiointi- ym. apua. Hoitaja voi olla työssä / osa-aika työssä. Yksilöllisiä suuntaa antavia perusteita: Toistuva hoidontarve Hoidettavan RaVa-indeksi on pääsääntöisesti 1.5-2.9 MMSE 18-25 (alkava ja lievä dementia)

10 Omaishoito korvaa päivittäistä kotihoidon palvelua tai valvottua palveluasumista. Alle 16-vuotiaan hoitoisuuspisteet: 16-30 (keskivaikea haitta) kehitysvammaisen hoitoisuusarvioinnin pisteet 16-25 (lievä haitta) Palkkion määrä voi olla edellä mainittua määrää alempi hoitajan esittämän erityisen syyn perusteella. Hoitajan esittämä erityinen syy voi olla esimerkiksi se, että vähimmäismäärää pienemmän hoitopalkkion vastaanottaminen on hänelle ja hänen perheelleen taloudellisesti edullisin vaihtoehto. 4.2 Lähes jatkuva hoidontarve Hoitopalkkion suuruus on 728,67 euroa kuukaudessa. Hoitoisuusryhmään kuuluvat henkilöt tarvitsevat runsaasti hoitoa ja huolenpitoa ja jatkuvaa apua päivittäisissä toiminnoissaan sekä valvontaa myös yöaikana. Hoidettava ei voi asua yksin. Hoitotyö edellyttää lähes kokopäivätoimista työpanosta ja on fyysisesti ja/tai psyykkisesti raskasta. Yksilöllisiä suuntaa antavia perusteita: Lähes jatkuva hoidontarve Hoidettavan RaVa-indeksi on pääsääntöisesti 3.0-3.49 MMSE 12-20 (keskivaikea dementia) Omaishoito korvaa mm. tehostettua palveluasumista Alle 16-vuotiaan hoitoisuuspisteet 31-45 (vaikea haitta) kehitysvammaisen hoitoisuusarvioinnin pisteet26-35 (keskivaikea haitta) 4.3 Jatkuva ympärivuorokautinen hoidontarve Hoitopalkkion suuruus on 1335,88 euroa kuukaudessa. Hoitoisuusryhmään kuuluvat henkilöt tarvitsevat runsaasti ympärivuorokautista hoitoa ja huolenpitoa. Hoitotyö edellyttää ympärivuorokautista työpanosta eikä hoidettava voi asua yksin. Hoitotyö on fyysisesti ja/tai psyykkisesti erityisen raskasta. Yksilöllisiä suuntaa antavia perusteita: Jatkuva ympärivuorokautinen hoidontarve Hoidettavan RaVa-indeksi on pääsääntöisesti yli 3.5 MMSE 0-12 (vaikea dementia) Omaishoidon vaihtoehtona on ympärivuorokautisen hoivan tarve Alle 16-vuotiaan hoitoisuuspisteet 31-45 (vaikea haitta) kehitysvammaisen hoitoisuusarvioinnin pisteet 36-46 (vaikea haitta) 4.4 Hoitopalkkion määrään vaikuttavat seikat 1. Jos hoidettava on lyhytaikaishoidossa 1vko/kk, vähennetään palkkiota II hoitopalkkio-ryhmässä 154 / hoitoviikko ja III hoitopalkkioryhmässä 283 / hoitoviikko. Lisäksi hoidettava maksaa lyhytaikaishoidosta vuorokausimaksun. Säännöllisesti toistuvista lyhytaikais-hoitojaksoista tulevat hoitopalkkion vähennykset otetaan huomioon jo omaishoidon tuen viranhaltijapäätöksessä.

11 2. Jos hoidettavalle on myönnetty vammaispalvelulain mukainen henkilökohtainen avustaja, alennetaan henkilökohtaisen avustajan tuntimäärien mukaan hoitopalkkiota seuraavasti: henkilökohtainen avustaja 7-12 tuntia / viikko palkkio alenee 5 % henkilökohtainen avustaja 13-20 tuntia / viikko palkkio alenee 15 % henkilökohtainen avustaja yli 20 tuntia / viikko palkkio alenee 25 % Henkilökohtaisesta avustajan käytöstä tulevat hoitopalkkion vähennykset otetaan huomioon jo omaishoidon tuen viranhaltijapäätöksessä. 3. Omaishoidon tuen hoitopalkkiota ei oteta tulona huomioon kotihoidon kuukausimaksua määriteltäessä. Samoin säännöllinen ja lähes päivittäinen kotihoito ei vähennä omaishoidon tuen palkkiota. 4. Kehitysvammaisten omaishoidettavien lakisääteisten vapaiden käytöstä tulee ilmoittaa vammaispalvelun toimistosihteerille jokaisen kuukauden lopussa. 4.5 Raskaan siirtymävaiheen aikainen hoitopalkkio Hoitopalkkion suuruus on 728,69 euroa kuukaudessa. Tätä palkkiota voidaan maksaa omaishoitajalle, jos omaishoitaja on hoidollisesti raskaan siirtymävaiheen aikana tehtävän omaishoidon vuoksi lyhytaikaisesti estynyt tekemästä omaa työtään tai päätoimista opiskelua esimerkiksi peruskoulutusta, ammattiin valmistavaa koulutusta tai päätoimista jatko-opiskelua eikä omaishoitajalla ole vähäistä suurempia työtuloja oikeutta sairausvakuutuslain 10 luvun mukaiseen erityishoitorahaan oikeutta vuorotteluvapaalain 13 :n mukaiseen vuorottelukorvaukseen Siirtymävaihe voi olla esimerkiksi saattohoitotilanne, vammaisen lapsen koulunkäynnin aloittaminen tai henkilön toipuminen vakavasta onnettomuudesta. Siirtymävaiheen aikaisesta hoitopalkkiosta tehdään määräaikainen päätös. Siirtymävaiheen jälkeen arvioidaan hoitoisuusryhmä uudelleen. 5 Omaishoitosopimus Myönteisestä päätöksestä laaditaan hoitajan ja kaupungin välinen toimeksiantosopimus, jonka liitteenä on aina hoito- ja palvelusuunnitelma ja tiedote hoidettavan ja hoitajan oikeuksia koskevista omaishoitolain säännöksistä ja niiden soveltamisesta. Omaishoitosopimus on voimassa toistaiseksi. Erityisestä syystä sopimus voidaan tehdä määräaikaisena. Määräaikaisuuden perusteena voi olla esimerkiksi hoitajan vaihtuminen tai hoitajan työhön palaaminen, leikkauksesta toipunut hoidettava ei ole enää omaishoitajan hoidon ja huolenpidon tarpeessa. Kunta ja omaishoitaja ovat sopimuskumppaneita, jotka laativat sopimuksen yhdessä neuvotellen. Sopimuksen allekirjoittavat kunnan edustaja (Keravalla omaishoidon tuen työntekijä) ja omaishoitaja. Omaishoitosopimuksessa on tarkennuksena se, että omaishoidon tuki maksetaan toimivaltaisen viranomaisen

12 kulloisenkin päätöksen mukaisesti (ts sopimukseen kirjataan kaupungin yksipuolinen oikeus muuttaa hoitoisuuden muuttuessa palkkiota). Sopimuslomake on liitteenä nro 2. Sopimusta koskevat erimielisyydet käsitellään hallintoriita-asiana Helsingin hallintooikeudessa. 5.1 Omaishoitosopimuksen keskeytyminen ja päättyminen Jos omaishoito hoidettavan terveydentilasta johtuvasta syystä keskeytyy tilapäisesti, hoitopalkkion maksaminen keskeytyy kuukauden kuluttua. Mikäli hoito keskeytyy hoitajasta johtuvasta syystä tai hoidettavasta johtuvasta muusta kuin terveydellisestä syystä, hoitopalkkion maksaminen keskeytyy kymmenen (10) päivän kuluttua. Hoitajalla on ilmoitusvelvollisuus hoidettavan joutumisesta sairaalahoitoon. Ilmoitus on tehtävä omaishoidon tuesta vastaavalle työntekijälle pikaisesti hoidettavan sairaalahoitoon siirtymisen jälkeen. Kaupunki voi irtisanoa sopimuksen päättymään aikaisintaan irtisanomista seuraavan kahden ja hoitaja irtisanomista seuraavan yhden kuukauden kuluttua. Irtisanominen on tehtävä kirjallisesti. Irtisanomisajasta riippumatta sopimus päättyy sen kalenterikuukauden lopussa, jonka aikana hoito hoidettavan terveydentilan muutoksista johtuen käy tarpeettomaksi tai hänet siirretään ympärivuorokautiseen hoitoon. Riippumatta siitä, mitä sopimuksen irtisanomisajasta on sovittu, sopijapuolet voivat irtisanoa sopimuksen välittömästi, jos sopimuksen jatkaminen vaarantaa hoidettavan turvallisuuden. Sopimus voidaan myös purkaa yksipuolisesti esim. silloin kun hoitaja oleellisesti laiminlyö sopimuksen mukaisia velvoitteitaan tai hoitajan kunto on huonontunut oleellisesti. 5.2 Omaishoidon tuen palkkioluokan muuttuminen Mikäli omaishoidon tuen seurantakäynnillä todetaan hoidettavan toimintakyvyssä tapahtuneen olennaisia muutoksia, tuodaan asia moniammatillisen työryhmän käsittelyyn. Palkkioluokan mahdollisesta muutoksesta tehdään viranhaltijapäätös. Palkkioluokan alennus tulee voimaan kahden kuukauden kuluttua vanhuspalvelujohtajan päätöksestä. Tämä noudattelee omaishoidon tuesta annetun lain määrittämää sopimuksen irtisanomista kuntaa koskevaa aikataulua. Palkkioluokan korotus tulee voimaan päätöstä seuraavan kuukauden alusta. 6 Hoito- ja palvelusuunnitelma Suunnitelma sisältää: 1. Omaishoitajan antaman hoidon määrän ja sisällön 2. Muiden hoidettavalle tarpeellisten sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden määrän ja sisällön 3. Omaishoitajan hoitotehtävää tukevien sosiaalihuollon palvelujen määrän ja sisällön

13 4. Miten hoidettavan hoito järjestetään hoitajan vapaan, terveydenhoitoon liittyvien käyntien tai muun poissaolon aikana 5. Seuranta- ajankohdat (vähintään kerran vuodessa, omaishoitotilanteen muuttuessa olennaisesti sekä hoidettavan tai omaishoitajan pyynnöstä) 6. Kaupungin vastuuhenkilön Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluilla tarkoitetaan kotihoitopalveluja, päivä- ja tilapäishoitopalveluja ja loma-ajan hoitoa, työtoimintaa, asumisvalmennusta sekä muita hoidettavan kannalta välttämättömiä palveluja kuten esimerkiksi intervalli- /vuorohoitoa tai päivätoimintaa. Hoito- ja palvelusuunnitelma tarkistetaan vuosittain ja / tai tarpeen mukaan aikaisemmin mikäli hoidettavan terveydentilassa tapahtuu sellaisia muutoksia, joilla on vaikutusta omaishoidon tukeen. Esimerkiksi hoidettavan terveydentila huononee tai paranee oleellisesti tai hoitajan omassa terveydentilassa on tapahtunut sellaisia muutoksia, ettei hänestä ole omaishoitajaksi. Hoito- ja palvelusuunnitelma toimii todisteena hoidettavalle ja omaishoitajalle suunnitelluista palveluista ja tuesta. Lisäksi se toimii työntekijöiden työvälineenä. Omaishoidon tukea koskeva hoito- ja palvelusuunnitelma on yhteinen sekä hoidettavalle että omaishoitajalle. 7 Omaishoitajan oikeus lakisääteisiin vapaisiin Hoitajalle järjestettävän vapaan tavoitteena on tukea omaishoitajan jaksamista ja varmistaa hoidon laatu. Omaishoitajalla on oikeus pitää lakisääteistä vapaata kolme vuorokautta sellaista kalenterikuukautta kohti, jonka aikana hän on yhtäjaksoisesti tai vähäisin keskeytyksin sidottu hoitoon ympärivuorokautisesti tai jatkuvasti päivittäin. Sidonnaisuus katsotaan ympärivuorokautiseksi siitä huolimatta, että hoidettava viettää säännöllisesti vähäisen osan vuorokaudesta (enintään 5-7 tuntia arkipäivää kohden) käyttäen kotinsa ulkopuolella järjestettyjä sosiaali- tai terveyspalveluja taikka saaden kuntoutusta tai opetusta. Oikeus omaishoidon tuen lakisääteisiin vapaisiin on kirjattuna omaishoidon tuen viranhaltijapäätökseen. Lakisääteisen vapaan pitäminen ei vähennä hoitopalkkion määrää. Kaupunki huolehtii hoidettavan hoidon tarkoituksenmukaisesta järjestämisestä hoitajan lakisääteisen vapaan ajaksi. Lakisääteisen vapaan ajalta peritään asiakasmaksu sen suuruisena kuin sosiaali- ja terveyslautakunta on vahvistanut. Kunta seuraa lakisääteisten vapaiden käyttöä. Omaishoitajien vapaat järjestetään Keravalla pääasiallisesti lyhytaikaishoitona hoivaosasto Helmiinassa. Kehitysvammaisten omaishoidettavien tilapäinen hoito lakisääteisten vapaiden aikana järjestetään soveltuvissa kehitysvammaisille tarkoitetuissa yksiköissä. Tilapäisistä vapaapäivistä tehdään erillinen päätös kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain perusteella omaishoidon tuen päätöksen lisäksi. Lakisääteisten vapaiden käyttämisestä tulee ilmoittaa vammaispalvelun toimistotyöntekijälle.

14 Lakisääteisiä vapaapäiviä voi kerätä ja ne voi pitää pidemmässä jaksossa toteutuneiden hoitokuukausien mukaisesti. Lakisääteisiä vapaapäiviä ei voi kuitenkaan käyttää etukäteen. Edellisen vuoden lakisääteisiä vapaapäiviä voi vielä käyttää seuraavan kalenterivuoden tammikuun aikana rajoitetusti. Omaishoitajia kannustetaan käyttämään lakisääteisiä vapaitaan oman jaksamisensa apuna tarpeeksi usein. Sairaalassaolon ajalta ei kerry oikeutta lakisääteisiin vapaisiin seitsemän (7) hoitopäivää ylittävältä ajalta. Lain tarkoittamiin lakisääteisiin vapaisiin ei ole oikeutta, jos hoidettava saa säännöllisesti muita sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja( esimerkiksi lyhytaikaishoitoa, tilapäishoitoa), jotka vähentävät hoidon sitovuutta ja vaativuutta. 8 Palveluista perittävät maksut Kunnallisista palveluista peritään maksut sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain ja asetuksen sekä sosiaali- ja terveyslautakunnan vahvistamien taksojen mukaisesti. Palveluista perittävä maksu voidaan alentaa tai poistaa asiakasmaksulain 11 :n nojalla. 9 Omaishoidon tuen palveluprosessin seuranta ja kehittäminen Keravalla Omaishoitoa kehitetään yhteistyöverkostossa. Yhteistyökumppaneita ovat asiakkaiden ja heidän läheistensä lisäksi seurakunta, alan oppilaitokset, järjestöt, yksityiset palveluntuottajat ja muut kaupungin toimialat. Sosiaali- ja terveydenhuollon viranhaltijat tukevat omaishoitajia heidän hoitotyössään antamalla ohjausta ja neuvontaa sekä järjestämällä virkistystä ja vertaistukitoimintaa yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Laki omaishoidon tuesta annetun lain muuttamisesta (318/2011) määrittää, että kunta voi järjestää omaishoitajan vapaan tai muun poissaolon ajaksi tarvittavan sijaishoidon tekemällä 3 :n 3 kohdassa säädetyt edellytykset täyttävän henkilön kanssa toimeksiantosopimuksen, jolla tämä sitoutuu huolehtimaan sijaishoidosta, mikäli omaishoitaja suostuu järjestelyyn ja järjestely on hoidettavan edun mukaista. Keravalla sijaisomaishoitajuuden edellytyksiä ja palkkion määrää selvitellään vuoden 2012 aikana.

OMAISHOIDON TUEN PROSESSI KERAVALLA, liite 1 (24.4.2012) 15 Hoidettava hakee omaishoidon tukea kotikunnalta. Hakemus saapuu kirjaamoon, josta se siirretään omaishoidon tuesta vastaaville henkilöille Hakemuksen käsittely alkaa ja omaishoidon tuesta vastaavat henkilöt sopivat käynnin hakijoiden kotiin. Kotikäynnillä arvioidaan hoidettavan palveluntarve ja omaishoidon tuen myöntämisedellytykset. Käynnillä muodostuu käsitys omaishoitajan ja hoidettavan elämäntilanteesta ja hoitotyön arjesta. Hakemus esitellään ja käsitellään moniammatillisessa työryhmässä. Työryhmässä arvioidaan säännöllisesti jo voimassaolevia omaishoidon tuen päätöksiä. Vanhuspalvelujohtaja tekee käsittelyyn perustuen omaishoidon tuesta viranhaltijapäätöksen, joka lähetetään hoidettavalle kirjallisena. Myönteinen päätös omaishoidon tuesta Laaditaan hoito- ja palvelusuunnitelma sekä omaishoitosopimus Kielteinen päätös omaishoidon tuesta Neuvonta ja ohjaus mahdollisten muiden palveluiden piiriin Hoitopalkkion maksatus ja tarvittavien palvelujen toteuttaminen Asiakas voi hakea päätökseen muutosta sosiaali- ja terveyslautakunnalta. Hoidon seuranta / arviointi Omaishoitosopimuksen keskeytyminen ja päättyminen Valitus Helsingin hallinto-oikeuteen