PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS VUOSIKERTOMUS 2009

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS VUOSIKERTOMUS 2009 1

Sisällys Pääjohtajan katsaus 3 PRH:n arvot 4 Toiminta-ajatus 6 Visio 6 Toimintakaavio 7 Johtokunta, johtoryhmä ja yhteistyötoimikunta 8 Tapahtumia 2009 10 Aluepalvelut 12 PatRek-asiakaspalvelu 13 Patenttikirjasto ja neuvontapalvelut 14 Henkilöstö 16 Yritys- ja yhteisölinja 18 Patentti- ja innovaatiolinja 20 Tavaramerkki- ja mallilinja 22 Yhdistysasiat-yksikkö 24 Markkinointi- ja liiketoimintayksikkö 26 Valituslautakunta 28 Viestintä ja yhteiskunta-asiat 30 Innosuomi 2009 32 Kansainvälinen yhteistyö 34 Tilinpäätöslukujen tarkastelua 36 Tuloksellisuuskatsaus 38 Toimitus: PRH Ulkoasu: Mainostoimisto Kari Eklund - DM Oy Paino: Painorauma Oy Kuvat: Kuvatoimistot, Auvo Mäkinen ja PRH:n oma arkisto 2

Pääjohtajan katsaus Suomen samoin kuin Euroopan talous on viime vuoden aikana kärsinyt maailmanlaajuisesta taantumasta. Tämä on pakottanut yritykset karsimaan toimintojaan ja vähentämään henkilöstöään. Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) on elinkeinoelämää ja kansalaisjärjestöjä palveleva nettobudjetoitu virasto, joka saa tulonsa hakemuksista, ilmoituksista, vuosimaksuista ja tietopalveluista. Kansantalouden vaikeudet heijastuivat väistämättä myös PRH:n toimintaan, palveluiden kysyntä ja vuosimaksutulot vähenivät huomattavasti ennakoidusta. Patenttihakemusten määrä Suomessa kasvoi tuntuvasti. Euroopassa tapahtunut hakemusten määrän lasku vaikutti kuitenkin negatiivisesti virastomme talouteen, koska Suomeen kohdistuneet patenttien validoinnit Euroopassa vähenivät. Myös yritys- ja yhteisölinjalla oli tavanomaista hiljaisempaa. Sen sijaan tavaramerkki- ja yhdistysasioiden hakemusmäärät olivat lähellä edellisen vuoden tasoa. Virastomme toimialaa säätelevät monet kansalliset lait ja kansainväliset säännökset. Niihin liittyy monenlaisia haasteita. Patentti- ja rekisterihallituksessa jatkettiin kireästä taloustilanteesta huolimatta kehitystoimintaa niin it-teknologian kuin asiakaspalvelunkin kehittämiseksi. Kertomusvuonna aloitettiin viraston evaluointi työ- ja elinkeinoministeriön tilauksesta. Tehtyjen alustavien selvitysten mukaan viraston toiminnot yleisesti ottaen ovat hyvässä kunnossa. Evaluoinnin perustana oli myös uusi kansallinen IPR-strategia. Aluehallinnossa tapahtuneet muutokset otetaan luonnollisesti huomioon PRH:n käytännön toiminnassa. PRH:n kustannukset pidettiin kurissa ja koko viraston tuottavuus nousi jonkin verran, joskaan taloudellisesta taantumasta johtuen tavoitteeseen ei täysin päästy. Talouden elpymisestä on kuitenkin jo merkkejä, samalla kun henkisen omaisuuden merkitys jatkuvasti kasvaa. Voimme siis keskipitkällä aikavälillä katsoa luottavaisesti tulevaisuuteen. Meidän on syytä myös jatkaa työskentelyämme innovaatiopolitiikan kehittämiseksi. INNOSUOMI-kilpailu, samoin kuin INNOKOULU ja INNOINT tuottivat tänäkin vuonna erinomaista tulosta. PRH on lisäksi ollut mukana Innovaatioparlamentin, Yritys-Suomen ja monien muiden myönteistä kehitystä edistävien hankkeiden toteuttamisessa. Kiitän henkilökuntaamme tavallista vaikeammissa oloissa suoritetusta hyvästä työstä. Martti Enäjärvi Pääjohtaja 3

PRH:n arvot Patentti- ja rekisterihallituksen arvot tiivistyvät käsitteiksi: palvelu, tuloksellisuus, vaikuttavuus ja hyvinvointi, yhteistyö, vastuullisuus ja kehittyminen. Palvelu Palvelumme on asiakaslähtöistä ja tuottaa sidosryhmillemme lisäarvoa sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Palvelumme on luotettavaa, monipuolista ja helposti saatavilla. Tuloksellisuus Tuloksellisuutemme perustuu sovittuihin tulostavoitteisiin siten, että tuotamme korkealaatuiset palvelut tehokkaasti ja edullisesti henkilöstön sitoutuessa toiminnan päämääriin. Vaikuttavuus ja hyvinvointi Vaikuttavuudella ja hyvinvoinnilla edistämme innovatiivisuutta, yrittäjyyttä ja yhteisötoimintaa. Panostamme yhdessä työssä jaksamiseen ja työhyvinvointiin. Yhteistyö Yhteistyössä toimimme avoimessa ja aktiivisessa vuorovaikutuksessa asiakkaiden ja muiden sidosryhmien kanssa. Toimintamme perustuu henkilöstön avoimeen yhteistyöhön tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja toistemme työtä kunnioittaen. Vastuullisuus Vastuullisuus tarkoittaa, että asiakkaamme voivat luottaa toimintamme tasapuolisuuteen ja oikeusvarmuuteen, palvelujemme puoleettomuuteen ja riippumattomuuteen. Olemme lahjomattomia ja oikeudenmukaisia. Kehittyminen Kehittyminen merkitsee meille osaamisen arvostamista, jota tuemme jatkuvalla koulutuksella ja ammattitaidon kehittämisellä. Kehitämme toimintaamme ja palvelujamme asiantuntijoina kansallisessa ja kansainvälisessä toimintaympäristössä. 4

5

Toiminta-ajatus Visio Teollisoikeuksien ja yritys- ja yhteisötoiminnan asiantuntijaorganisaationa Patentti- ja rekisterihallitus edistää ja kehittää yrittäjyyttä, innovatiivisuutta ja yhteisöllistä toimintaa Suomessa ja kansainvälisesti. Patentti- ja rekisterihallitus vaalii henkistä pääomaa ja tukee teknistä ja taloudellista kehitystä varmistamalla, että yritykset, yhdistykset ja säätiöt voivat toimia oikeudellisesti maassamme keksijät, tutkijat, tuotekehittäjät, valmistajat ja markkinoijat voivat saada patentin, tavaramerkin, mallioikeuden tai muun teollisoikeudellisen suojan suomalaisten edut turvataan kansainvälisesti PRH-tieto ja neuvonta ovat luotettavia ja nopeasti saatavissa. Luovuus, osaaminen, yrittäjyys ja yhteistoiminta ovat asiakkaittemme menestystekijöitä ja maamme teknisen, taloudellisen ja henkisen kehityksen ja hyvinvoinnin perusta. Asiakkaamme luottavat palvelumme oikeusvarmuuteen, yhdenvertaisuuteen ja kansainvälisesti kilpailukykyiseen laatuun ja pystyvät toimimaan PRH:n kautta täysipainoisesti myös kansainvälisessä innovaatiojärjestelmässä ja yritystoiminnassa. Palvelumme on nopeaa, joustavaa ja helposti käytettävissä PRH:n Innotalossa, alueellisissa palvelupisteissä ja tietoverkoissa. Olemme Suomen osaavin ja ystävällisin henkilökunta. Kunnioitamme toisiamme, olemme avoimia ja uudistumme jatkuvasti. 6

Johtokunta Pääjohtaja Martti Enäjärvi Johtoryhmä Pääjohtajan sihteeristö Pääjohtajan sihteeri Tuula Hirvonen Hallinto Ylijohtaja Eero Mantere Suunnittelujohtaja Kari Summanen Talousjohtaja Raija Järviö Henkilöstöjohtaja Esko Inkinen Viestintäjohtaja Juha Klemola Markkinointijohtaja Mika Waris Apulaisjohtaja Christer Brännkärr Tietohallintopäällikkö Iikka Kanniainen Yritys- ja yhteisölinja Linjanjohtaja Olli Koikkalainen Kaupparekisteri Yrityskiinnitykset Säätiöt Patentti- ja innovaatiolinja Linjanjohtaja Pekka Launis Patentit Hyödyllisyysmallit Integroidut piirit Patenttikirjasto ja neuvontapalvelut Yksikön johtaja Kristiina Grönlund Tavaramerkki- ja mallilinja Linjanjohtaja Eija Nuorlahti-Solarmo Tavaramerkit Mallioikeudet Sisäinen tarkastus Sisäisen tarkastuksen päällikkö Anneli Koljonen Yhteistyötoimikunta Valituslautakunta Yhdistysasiat-yksikkö Yhdistysrekisterijohtaja Kari-Pekka Helminen PatRek-asiakaspalvelu Asiakaspalvelupäällikkö Marja Sinkkonen Aluepalvelut TE-keskukset (15) Kaikki PRH-palvelut, keksintöasiamiehet Uusyrityskeskukset (31) Neuvonta 7 Maistraatit (24) Yritys- ja yhteisöasiat Kauppakamarit (20) Neuvonta

Johtokunta, johtoryhmä ja yhteistyötoimikunta Patentti- ja rekisterihallitus perustettiin 1942 siirtämällä kauppa- ja teollisuusministeriön patenttiasiain- ja kaupparekisteriosastot uuteen keskusvirastoon. PRH:n aiempia edeltäjiä vuodesta 1835 alkaen olivat mm. Suomen senaatin manufaktuurijohtokunta ja teollisuushallitus. Nykyisin PRH kuuluu työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalaan nettobudjetoituna, palvelumaksuin rahoitettuna keskusvirastona, jonka tuloista merkittävä osa tulee ulkomaisilta asiakkailta. Johtokunta Johtokunnan tehtävänä on asettaa käytännön tavoitteet PRH:n toiminnalle ja päättää toimintalinjoista. Se myös ohjaa ja valvoo virastolle asetettujen tavoitteiden toteutumista. Johtokunta päättää talousarvioehdotuksesta ja toiminta- ja taloussuunnitelmasta sekä edistää PRH:n ja sen palvelujen käyttäjien välistä yhteistyötä. Johtokunnan asettaa valtioneuvosto kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Nykyisen johtokunnan toimikausi päättyy 16.9.2010. Jäsenet Jussi Järventaus, toimitusjohtaja, Suomen Yrittäjät ry, puheenjohtaja Risto Paaermaa, johtaja, TEM, varapuheenjohtaja Martti Enäjärvi, pääjohtaja, PRH Jukka Ahtela, johtaja, Elinkeinoelämän Keskusliitto Kalevi Olin, professori Leila Risteli, johtaja, Oulun yliopisto Seija Saaristo, tavaramerkkiasiamies, Suomen Patenttiasiamiesyhdistys ry Riitta Larja, koordinaattori, PRH:n henkilöstön edustaja Eero Mantere, ylijohtaja, PRH, johtokunnan nimeämä sihteeri Johtoryhmä Johtoryhmä toimii pääjohtajan apuna viraston toimintoja kehitettäessä ja arvioitaessa. Johtoryhmän asettaa pääjohtaja. Johtoryhmässä käsitellään muun muassa viraston toiminta- ja taloussuunnitelmaa, talousarvioehdotusta, tulostavoitteiden toteutumista ja keskeisiä kehittämishankkeita sekä kansalliseen ja kansainväliseen toimintaympäristöön liittyviä asioita. Jäsenet Martti Enäjärvi, pääjohtaja, puheenjohtaja Eero Mantere, ylijohtaja, varapuheenjohtaja Olli Koikkalainen, linjanjohtaja Pekka Launis, linjanjohtaja Eija Nuorlahti-Solarmo, linjanjohtaja Kari-Pekka Helminen, yhdistysrekisterijohtaja Esko Inkinen, henkilöstöjohtaja Raija Järviö, talousjohtaja Juha Klemola, viestintäjohtaja Kari Summanen, suunnittelujohtaja Mika Waris, markkinointijohtaja Eija Lanne, henkilöstön edustaja, ylitarkastaja Christer Brännkärr, apulaisjohtaja, johtoryhmän sihteeri 8

Yhteistyötoimikunta Yhteistyötoimikunta on lakisääteinen yhteistoimintaelin, jonka tarkoituksena on antaa henkilöstölle mahdollisuus vaikuttaa työhönsä ja työoloihinsa liittyvään, viraston toimintaa koskevaan päätöksentekoon ja samalla edistää siten valtionhallinnon toiminnan tuloksellisuutta ja taloudellisuutta. Jäsenet Työnantajan edustajat Martti Enäjärvi, pääjohtaja, puheenjohtaja Eero Mantere, ylijohtaja, varapuheenjohtaja Olli Koikkalainen, linjanjohtaja Pekka Launis, linjanjohtaja Eija Nuorlahti-Solarmo, linjanjohtaja Esko Inkinen, henkilöstöjohtaja, yhteistyötoimikunnan sihteeri Henkilöstön edustajat, luottamusmiehet Eija Lanne, ylitarkastaja, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry Riitta Leikas, apulaistarkastaja, Palkansaajajärjestö Pardia ry:n PRH:n henkilökuntayhdistys PRHHY ry Matti Santero, vanhempi tutkijainsinööri, Palkansaajajärjestö Pardia ry:n Patenttihallinnon diplomi-insinöörit ry Eija Peltonen, apulaistarkastaja, työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) hallinnonalan ammattiosasto JHL ry 9

Tapahtumia 2009 Yhdistysrekisterin 90-vuotista taivalta juhlistettiin valtiollisen näyttävästi Helsingissä Säätytalolla. Ensimmäinen yhdistys, Kristillinen Taideseura ry, merkittiin yhdistysrekisteriin 15.3.1919. Oma Yritys -messut Helsingin Wanhassa Satamassa käynnisti vuosittaiset messutapahtumat maaliskuussa. PRH:lla oli messuilla oma osasto sekä oheistapahtumana luentosarja. Messut olivat menestys, kävijöitä oli lähes kolmannes edellisvuotta enemmän. Japanin patenttiviraston pääjohtajan Takashi Suzukin vieraillessa virastossa maaliskuussa allekirjoitettiin ensimmäinen kahdenvälinen Patent Prosecution Highway (PPH) sopimus. Vuoden aikana myös Unkarin, Ranskan ja Portugalin patenttivirastojen pääjohtajat vierailivat PRH:ssa, Viron patenttiviraston pääjohtaja useaankin kertaan. Maailman henkisen omaisuuden päivää vietettiin Helsingin kauppakorkeakoululla huhtikuun lopulla. Esiintyjinä olivat mm. pääjohtaja Martti Enäjärvi, valtiosihteeri Mikko Alkio, uuden Aalto-yliopiston rehtori Tuula Teeri sekä tekijänoikeuksia valottanut kansanedustaja Mikko Alatalo. Tilaisuudessa palkittiin jo perinteeksi muodostuneella tavalla ansioituneita keksijöitä Suomalaisten Keksijöiden Tukiyhdistyksen Konsta-palkinnoilla. Samalla viikolla vietettiin Maailman tekijänoikeuspäivää ja Innovaatioparlamentti kokoontui Turussa. PRH:n vuosipäivää, Manufaktuuripäivää, vietettiin perinteisesti toukokuussa. Laaja joukko yhteistyötahojen edustajia kokoontui Innotaloon vastaanotolle ja kuulemaan professori Kalle Määtän luentoa Euroopan innovaatiopolitiikasta. 10

Suomen kansallinen tavaramerkkirekisteri täytti 120 vuotta. Tämän kunniaksi järjestettiin vastaanotto ja pidettiin luentoja. Innogalleriaan avattiin Tavaramerkkien suojaa Suomessa 120 vuotta -näyttely. Tavaramerkkirekisteri aloitti toimintansa Vapun päivänä 1889. Tuolloisen Teollisuushallituksen tavaraleimarekisteriin merkittiin numerolla 1 Billnäsin ruukin leima naula- ja kankirautaa varten. Alihankintamessuista Tampereella on tullut syksyn merkittävin messutapahtuma Patentti- ja rekisterihallitukselle. PRH osallistui messuille yhteisosastolla Pirkanmaan TE-keskuksen kanssa. Kävijöitä oli lähes 20 000. Määrä on ollut jatkuvassa nousussa. Tasavallan presidentin INNOSUOMI-palkintojen jako oli jälleen vuoden huipputapahtuma. Niiden lisäksi jaettiin INNOINT- ja INNOKOULU-palkinnot. Presidentti Tarja Halonen ja puolustusvoimain uusi komentaja kenraali Ari Puheloinen viihtyivät pitkään palkittujen seurassa. 11

Aluepalvelut PRH:n aluepalvelut kattavat koko maan. Asiakkaat saavat neuvontaa ja palvelua Patentti- ja rekisterihallituksen toimialaan kuuluvissa asioissa kaikkialla Suomessa. Palvelua antavat: kauppakamarit maistraatit työvoima- ja elinkeinokeskukset, TE-keskukset (1.1.2010 alkaen palvelua ovat jatkaneet elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, ELY-keskukset) uusyrityskeskukset verotoimistot yliopistoissa ja korkeakouluissa toimivat innovaatioasiamiehet Alueelliset kaupparekisteripalvelut TE-keskukset toimivat kaupparekisterin paikallisviranomaisena. TE-keskusten yrityspalvelupisteessä asiakkaat voivat hoitaa yritysten rekisteröintiin liittyviä asioita ja saada rekisteritietoja. Maistraatit käsittelevät ja rekisteröivät asunto-osakeyhtiöiden ilmoitukset. Maistraatit toimivat muissakin kaupparekisteriasioissa paikallisviranomaisena. Verohallinnon toimipisteissä on saatavilla ja otetaan vastaan verohallinnon ja Patentti- ja rekisterihallituksen yhteisiä ilmoituslomakkeita. Uusyrityskeskuksissa on tarjolla monipuolista neuvontaa, ohjeita ja lomakkeita yrittäjiksi aikoville. Alueelliset keksintö- ja patentointipalvelut TE-keskukset tarjoavat PRH:n patenttiasioihin liittyvät peruspalvelut. Lisäksi PRH:lla on yhteistyössä Keksintösäätiön ja TE-keskusten kanssa 15 alueellista, TE-keskuksissa toimivaa keksintöasiamiestä. Heidän tehtävänään on edistää innovatiivisuutta ja keksintöjen hyödyntämistä. Yliopistoissa ja korkeakouluissa on 16 innovaatioasiamiestä, jotka toimivat yhteistyössä Keksintösäätiön ja oppilaitosten kanssa. Myös heidän tehtävänään on edistää innovatiivisuutta ja keksintöjen hyödyntämistä. Tärkeitä työaiheita ovat yliopisto- ja korkeakoulumaailmasta tulevat keksintöhankkeet. Keksintöasiamiehet myös opastavat keksijöitä patentointiin ja muihin teollisoikeuksiin liittyvissä asioissa sekä rahoituksen hakemisessa ja tuotteen kehittämisessä. Työvoima- ja elinkeinokeskus Maistraatti Uusyrityskeskus Uusyrityskeskuksen toimipiste Kauppakamari Yliopistojen innovaatioasiamiehet 12

PatRek-asiakaspalvelu Asiakkaille annettiin entistä enemmän opastusta ja neuvontaa. PatRek-asiakaspalvelupisteessä asioi kertomusvuonna henkilökohtaisesti 49 000 asiakasta. Henkilökohtaisesti asioivien määrä laski 11 prosenttia edellisestä vuodesta. Maksullisia rekisteriotteita, todistuksia ja asiakirjajäljennöksiä annettiin 14 500 kappaletta. Noudettavien, maksullisten tietopalvelutuotteiden määrä laski 7 prosenttia edellisestä vuodesta. Asiakastiloissa kävi omatoimisesti tutkimassa julkisia asiakirjoja ja rekistereitä keskimäärin 40 henkilöä päivässä. Arkistoista pyydettiin nähtäväksi yli 3 000 asiakirjaa, näistä yli 2 000 oli kaupparekisterin asiakirjoja. Kiinnostus säätiörekisterin ja yhdistysrekisterin asiakirjoja kohtaan lisääntyi. Vaikka henkilökohtaisesti asioivien määrä vähentyi, neuvonnan tarve lisääntyi ja monipuolistui kertomusvuonna. Asiakkaat tarvitsivat entistä enemmän opastusta ja neuvontaa. Asiakasneuvojien haasteena oli havaita asiakkaiden tarpeet ja odotukset sekä reagoida muuttuvan toimintaympäristön vaatimuksiin. Henkilöstön osaamista kehitettiin ja ylläpidettiin osallistumalla erilaisiin koulutustilaisuuksiin. Kertomusvuoden aikana hallinnollista kirjaamista kehitettiin ja sopimukset tulivat mukaan osaksi sähköistä asiakirjahallintaa. Kesäkuussa 2009 otettiin käyttöön sopimustenhallintaosio, joka helpottaa sopimusten valmistelua, hallintaa ja seurantaa. Asiakirjahallinnon kokonaisvaltainen kehittäminen on parantanut myös asiakirjajulkisuutta. PatRek-asiakaspalvelu huolehtii virastoon tulevista asiakkaista, ottaa vastaan tuodut ja lähetetyt asiakirjat ja maksut sekä neuvoo asioiden vireille saamisessa. PatRekissa asiakkaat voivat käyttää maksutta sähköistä tietopalvelua ja rekistereitä. 13

Patenttikirjasto ja neuvontapalvelut Kirjakokoelma oli opiskelijoiden suosiossa. PRH:n erikoiskirjaston kausijulkaisukokoelma on teollisoikeudelliselta tarjonnaltaan maan kattavin. Erikoiskirjastossamme ovat alan tärkeimmät julkaisut 1900-luvun alusta lähtien. Kausijulkaisuja tilattiin edelleen myös painettuna, vaikka suuntaus sähköiseen maailmaan on jatkunut voimakkaana. E-lehtien määrä lähentelee seitsemää tuhatta ja sähköisten kirjojen tuloa odotetaan kiinnostuksella. PRH:n erikoiskirjaston teollisoikeudellinen kirjakokoelma oli seurantavuonna erityisesti opiskelijoiden suosiossa. Kirjalainoja oli vuonna 2009 peräti 1 407 kappaletta. Erikoiskirjastojen yhteistyössä mukana Kirjaston kirjatietokanta KitiNet on mukana erikoiskirjastojen Erik-tietokannassa ja tieteellisten kirjastojen yhteistietokannassa. KitiNet-tietokantaan tehtiin vuoden 2009 aikana 125 000 hakua. Yhteistyö maan erikoiskirjastoverkon kanssa jatkui tiiviinä. Vuosi päättyi komeasti, kun viisikymmentä erikoiskirjastojen edustajaa kokoontui PRH:n auditorioon pitämään Erikoiskirjastojen neuvoston syyskokousta. Pääsimme kertomaan, mikä patentti on ja mitä tietoa tietopalveluihin erikoistuneet erikoiskirjastolaiset voivat saada patenttitietokannoista. Patenttitietokantojen uudistustyö helpottaa tiedonhakijaa Patentti- ja hyödyllisyysmallirekisteri ja Suomessa voimaan saatettujen eurooppapatenttien rekisteri ovat olleet asiakkaiden käytössä Internetissä maksutta jo useita vuosia. Kertomusvuonna niiden käyttöliittymiä, selailtavuutta ja hakutulosten esitystapaa parannettiin käyttäjiltä tulleiden toiveiden mukaisesti. Lisäksi tietokantoihin lisättiin linkki esp@cenetiin ja julkaisupalvelimelle. Patenttilehti ja Hyödyllisyysmallilehti selainpohjaisiksi Patenttilehti ja Hyödyllisyysmallilehti muuttuivat pdf-muotoisista näköislehdistä selainpohjaisiksi verkkolehdiksi. Lehdet myös linkitettiin patentti- ja hyödyllisyysmallirekisteriin ja julkaisupalvelimelle. Myönnetyt patentit ja rekisteröidyt hyödyllisyysmallit löytyvät Internetistä heti lehtien ilmestymispäivästä lähtien. Keksijöiden toivomuksesta niin lehdistä kuin patenteista ja hyödyllisyysmalleistakin poistettiin keksijän lähiosoite. Lehtien ilmestymistä voi seurata RSS-syötteellä. Patenttikirjasto palvelee niin sisäisiä kuin ulkoisiakin asiakkaita. Se myös huolehtii patenttijulkaisukokoelman ylläpidosta. Patenttikirjastossa on kaikki keskeinen kansallinen ja kansainvälinen patentti-informaatio helposti käytettävissä sekä myös muuta IPR-kirjallisuutta ja edustavasti alan lehtiä. Kaikilla toimintalinjoilla on asiantuntijaneuvojia, joiden maksuttomat palvelut ovat asiakkaiden tavoitettavissa. Kaikki oleellinen tieto PRH:n toiminnasta on myös ajantasaisesti nähtävillä viraston Internet-sivuilla. 14

15

Henkilöstö Henkilöstöstrategia laadittiin yhteistyössä henkilöstön kanssa. Patentti- ja rekisterihallituksessa työskenteli vuoden 2009 lopulla 497 henkilöä, mikä on 20 henkeä vähemmän kuin vuosi sitten. Henkilötyövuosia kertyi 473. Henkilöstön keski-ikä nousi vuodella, 46,6 vuoteen. Henkilöstöstrategia (HESTRA) saatiin yli vuoden järjestelmällisen työn tuloksena valmiiksi. Lähtökohtana oli, että PRH:n tulee täyttää tuloksellisuuden, laadun ja hyvän asiakaspalvelun vaatimukset. Tuottavuusohjelman mukaisesta henkilöstön vähentämisestä huolimatta meidän tulee pitää yllä hyvinvointiamme, osaamistamme, ammattitaitoamme ja sitoutumistamme työhön. Kaikkien näiden tavoitteiden saavuttaminen ja sovittaminen yhteen on erittäin vaativaa. Henkilöstöstrategia vastaa näihin haasteisiin ja pyrkii osaltaan antamaan tarkoituksenmukaiset keinot hyvään suunnitteluun, johtamiseen ja henkilöstöpolitiikkaan. Henkilöstöstrategiassa olemme määritelleet viisi menestystekijää sekä sopineet tarvittavista toimenpiteistä ja mittareista seurantaa varten. Keskeistä tässä työssä on ollut PRH:n kannalta tärkeiden asioiden löytäminen. Kun ne ohjaavat toimintaamme, selviämme paremmin toimintaympäristön ja tuottavuuden haasteista emmekä joudu tinkimään henkilöstön hyvinvoinnista. Kehittämiseen ja työhyvinvointiin huomiota Henkilöstön kehittämissuunnitelma vuodelle 2009 toteutui haastavasta taloustilanteesta huolimatta hyvin. Viraston yhteisissä koulutuksissa otettiin huomioon erityisesti viestintä ja turvallisuusasiat. Uusittu turvallisuus- ja pelastussuunnitelma otettiin käyttöön, turvallisuusorganisaatiota perehdytettiin ja koko henkilöstölle annettiin turvallisuuskoulutusta. Esimieskoulutusta jatkettiin systemaattisesti. Linjat ja yksiköt hoitivat itse pääosan kehittämisestä. Tilastoitua koulutusta järjestettiin keskimäärin 4,1 päivää henkilötyövuotta kohden. TYKY-toiminnan teemana vuonna 2009 oli Työtoveri toista sukupolvea. Teema näkyi mm. luentojen aiheissa ja henkilöstölehden jokaisessa numerossa. Teemasta järjestettiin myös gallup ja paneelikeskustelu. Muusta monipuolisesta ja onnistuneesta toiminnasta mainittakoon perinteiset tapahtumat, Naisten Kymppi ja TYKY-iltapäivä, sekä uutena lajina yritysten ja virastojen välinen leikkimielinen Dragon-melontakilpailu Kaisaniemenrannassa. Työtyytyväisyyskyselyn taso säilyi Kyselyn keskiarvo pysyi 3,5:ssä asteikolla 1 5. Yksittäisten kysymysten vastauksissa oli nousuja ja laskuja, mutta kokonaisuutena muutokset olivat kuitenkin hyvin pieniä. Vahvuuksiksi nousivat työolot, työn sisältö ja haasteellisuus sekä työilmapiiri ja yhteistyö. Erityisesti seuraavat kohdat saivat hyvät arvot: mahdollisuudet yhdistää työ- ja yksityiselämä (4,1), oikeudenmukainen ja inhimillinen kohtelu työyhteisössä (4,0), sukupuolten tasa-arvon toteutuminen työyhteisössä (4,0) sekä työn itsenäisyys ja mahdollisuus vaikuttaa työn sisältöön (4,0). Edellisvuosien tapaan palkkaukseen ja tiedonkulkuun liittyvissä asioissa on vielä kehitettävää, sillä arvot näissä vaihtelevat kolmosen molemmin puolin. Sukupuolten kesken ei kokonaiskeskiarvoissa ollut oleellista eroa. Henkilöstöryhmien tulokset säilyivät samantyyppisinä kuin aiempina vuosina, tosin tällä kertaa asiantuntijat olivat hivenen tyytyväisempiä kuin toteuttajat. Suhde oli edellisvuonna päinvastoin. Palvelukeskus ja it-järjestelmät mukaan henkilöstöasioiden hoitoon Henkilöstö- ja taloushallinnon palveluita siirrettiin Valtiokonttorin yhteiseen palvelukeskukseen Mikkeliin. Ensimmäiset palkat maksettiin sitä kautta lokakuussa. Henkilöstön itseasiointijärjestelmän ESSin ja rekrytoinnissa käytettävän Henkilöstöhallinto huolehtii viraston henkilöstön kehittämisestä, turvallisuudesta ja muista henkilöstöasioista sekä valmistelee viraston työehto- ja virkaehtosopimuksia sekä rekrytointeja. 16

Heli-järjestelmän käyttö vakiintui toimintavuoden aikana. Työnantajan henkilöstötietojärjestelmä Tahti tarjosi yhä enemmän raportointimahdollisuuksia ja antoi hyödyllistä tilastotietoa moneen tarpeeseen. Henkilöstö ikääntyi, mutta sairauspoissaolot vähenivät Ennaltaehkäisevään työterveyshuoltoon suunnattiin resursseja edellisten vuosien tapaan. Sairauspoissaoloja oli henkilötyövuotta kohden 8,3 päivää. Tämä on lähes kaksi päivää edellisvuotta vähemmän. Toimintavuoden aikana oli asiantuntijatehtävissä oleville ASLAK-kurssi. Samankaltaista kurssia valmisteltiin toimistohenkilöstölle. ASLAK tarkoittaa ammatillisesti syvennettyä lääketieteellistä kuntoutusta. Syyskaudella varauduttiin A(H1N1)v-viruksen aiheuttamaan pandemiauhkaan. Yhteistyö Mehiläisen järjestämän työterveyshuollon ja PRH:n kesken toimi jälleen tehokkaasti ja joustavasti. Kokoaikaiset ja osa-aikaiset sukupuolen mukaan 31.12.2009 Henkilöstön määrä henkilötyövuosina 2009 Henkilöstö koulutusasteen mukaan 31.12.2009 Henkilöstön ikärakenne 31.12.2009 Kokoaikainen nainen 278 Kokoaikainen mies 170 Osa-aikainen nainen 39 Osa-aikainen mies 10 Hallinto (sis. valitusltk., viestintä, PatRek, PIT) 79 Markkinointi- ja liiketoimintayksikkö 4 Patentti- ja innovaatiolinja 181 Tavaramerkki- ja mallilinja 41 Yritys- ja yhteisölinja 141 Yhdistysasiat-yksikkö 27 Ylempi korkeakoulututkinto, tutkijakoulutus 216 Ammattikorkea/alempi korkeakoulututkinto 92 Toisen asteen koulutus (yo, opistoaste, ammatillinen koulutus tai vastaava) 133 Peruskoulutus 56 alle 24-vuotiaita 7 25 34 69 35 44 126 45 54 154 yli 55-vuotiaita 141 17

Yritys- ja yhteisölinja Uudet sähköiset rekisteripalvelut olivat suosittuja. Uusien yritysten määrä väheni. Konkurssien ja selvitystilojen rekisteröinti kasvoi. Kaupparekisteriin rekisteröitiin kertomusvuonna lähes 30 000 uutta yritystä. Yritykset ilmoittivat myös aktiivisesti muutoksia tietoihinsa ja muutos- ja lopettamisilmoituksia tehtiin 3 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Yleinen taloudellinen tilanne vaikutti yritysten ilmoitusaktiivisuuteen siten, että ilmoitettujen uusien yritysten määrä väheni ja konkurssien ja selvitystilojen rekisteröinti kasvoi. Yritysten rekisteritietoja varmistettiin aiempaa enemmän. Maksuttoman YTJ-tietopalvelun kautta tehtiin hakuja yritysten tietoihin 17,3 miljoonaa kertaa. Maksullisista tuotteista eniten kasvoi tilinpäätöstietojen kysyntä. Linjan tilinpäätöskuva-arkistosta haettiin yli 70 000 tilinpäätöstä. Lisäksi tilinpäätöksiä myytiin massasiirtoina tietoja jalostaville yrityksille. Kokonaisuudessaan linjan tietopalvelutulot olivat 2,9 miljoonaa euroa. Yhteinen YTJ-asiointipalvelu käyttöön Patentti- ja rekisterihallituksen ja Verohallinnon yhteinen YTJ-asiointipalvelu avattiin lokakuussa 2009. Palvelun kautta yritykset ja yhteisöt voivat ilmoittaa osoite- ja yhteystietomuutoksensa sähköisesti molemmille viranomaisille. Asiakkaat tunnistetaan käyttäen verkkopankkitunnuksia tai sirullista henkilökorttia (HST-kortti). Palvelu otettiin erinomaisesti vastaan, osoite- ja yhteystietojen muutoksista jo 45 prosenttia rekisteröitiin sähköisesti ensimmäisinä käyttökuukausina. Vuonna 2009 päättyneiden tilikausien osalta menettely helpottui edelleen, koska yritys voi lähettää sähköisesti kaikki rekisteröitävään tilinpäätökseen kuuluvat asiakirjat yhdellä kertaa sekä verottajalle että kaupparekisteriin. Säätiörekisterillä aktiivinen vuosi Säätiörekisterin ilmoitus- ja hakemusmäärät kasvoivat edellisestä vuodesta 7 prosenttia. Säätiöiden valvonnassa vuoden loppu oli kiireinen, kun selvitettiin säätiöiden osallisuutta puolueiden vaalirahoitukseen. Linjan valvontayksikkö tarkasti yli 30 säätiön säännöt ja näistä 12 säätiölle lähetettiin selvityspyyntö. Selvitysten jälkeen näille säätiöille annettiin huomautuksia ja kehittämisehdotuksia sekä yhden osalta tehtiin tutkintapyyntö poliisiviranomaiselle lisäselvitystä varten. Yhteinen tilinpäätösilmoitusmenettely Verohallinnon kanssa käynnistyi syksyllä 2008. Verolomaketta 6 B käyttävien yritysten tilinpäätöstiedot siirretään automaattisesti Verohallinnosta kaupparekisteriin. Uuden menettelyn myötä rekisteröityjen tilinpäätösasiakirjojen määrä kasvoi huomattavasti. Vuonna 2008 rekisteröitiin noin 100 000 yrityksen tilinpäätösasiakirjat, vuonna 2009 yli 150 000 yrityksen. Yritys- ja yhteisölinja huolehtii siitä, että yhteiskunnan käytettävissä on ajantasaiset ja kattavat tiedot Suomessa toimivista yrityksistä ja säätiöistä. Linja rekisteröi uudet yritykset ja muutokset olemassa olevien yritysten tietoihin kaupparekisteriin sekä yhteisötietojärjestelmään (YTJ). Linja myös vahvistaa yrityskiinnitykset, rekisteröi säätiöasiat ja valvoo säätiöiden hallintoa. 18

Linjan tietojärjestelmien uudistus eteni Monivuotinen NOVUS-hanke eteni vuoden aikana suunnitellusti. Toteutusvaiheessa oli hankkeen kaksi isoa osajärjestelmää: tiedontarjontajärjestelmä ja ensimmäinen operatiivinen järjestelmä. Sähköinen arkistointipalvelu saatiin valmiiksi syyskuussa. Tiedontarjontajärjestelmä ja siihen liittyvä nykyjärjestelmän tietojen konvertointi etenivät loppuvaiheisiinsa siten, että uusi tietopalvelu pyritään saamaan käyttöön vuoden 2010 alkupuolella. Yritysasiain neuvottelukunta PRH:n yritysasiain neuvottelukunnan tehtävänä on tuoda elinkeinoelämän näkemyksiä ja asiakasnäkökulmaa yritys- ja yhteisölinjan rekistereiden kehittämiseen. Vuonna 2009 neuvottelukunta kokoontui keskustelemaan mm. auktorisoitujen tilitoimistojen toiminnasta, YTJ:n sähköisistä palveluista sekä osuuskuntatoiminnasta. Neuvottelukunnan jäsenet vuonna 2009 Neuvottelukunnan puheenjohtajana toimii pääjohtaja Martti Enäjärvi ja jäseninä elinkeinoelämästä olivat vuonna 2009: Markus Aaltonen (Veterator Oy), Juha Ahvenniemi (Suomen Taloushallintoliitto), Anders Blom (Perheyritysten Liitto ry), Erkki Kontkanen (Finanssialan Keskusliitto), Kari Lehto (Pellervo-Seura ry), Leena Linnainmaa (Keskuskauppakamari), Antti Maijala ja Janne Makkula (Suomen Yrittäjät), Hannu Ylänen (Elinkeinoelämän Keskusliitto EK), Martti Virtanen (Suomen Kaupan Liitto), Iikko B. Voipio (Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT). Patentti- ja rekisterihallitusta neuvottelukunnassa edustivat lisäksi Eero Mantere, Olli Koikkalainen varapuheenjohtajana, Eija Nuorlahti-Solarmo, Juha Klemola, Ulla-Maija Sarkkinen ja Sakari Kauppinen sihteerinä. Saapuneet kaupparekisteriasiat Perustamisilmoitukset (uudet yritykset) 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 Tilinpäätösilmoitukset 300 000 250 000 200 000 150 000 100 000 50 000 0 Muutos- ja lopettamisilmoitukset 100 000 80 000 60 000 40 000 20 000 0 Hakemukset yms. 4 000 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 19

Patentti- ja innovaatiolinja Hakijat luottavat PRH:n tutkimusosaamiseen. PRH:n tutkittavaksi tulleiden kansainvälisten PCT-hakemusten määrä kasvoi peräti 30 prosenttia edellisvuodesta. Kansainväliseen patentointiin kouliintuneet vientiyritykset aloittavat patentoinnin yhä useammin suoraan kansainvälisellä hakemuksella ilman kansallista etuoikeushakemusta. Ilahduttavaa on, että suomalaiset hakijat entistä useammin luottavat PCT-hakemuksiensa tutkimuksessa PRH:n osaamiseen. Nousua odotellessa yritykset haluavat parantaa kansainvälistä kilpailuasemaansa. Lama ei näy kotimaisten hakemusten määrissä Talouden lamalla ei näytä olevan ainakaan negatiivista vaikutusta patentti- tai hyödyllisyysmallihakemusten määriin. Kotimaisten patenttihakemusten määrä pysyi ennallaan, hyödyllisyysmallihakemusten määrä nousi runsaalla kymmenellä prosentilla ja palasi näin aikaisempien vuosien tasolle. Sen sijaan linjan taloutta painoi se, että eurooppapatentteja saatettiin voimaan merkittävästi edellisvuosia vähemmän. Suurimpien yrityshakijoiden listaa johtaa Metso jo viidettä vuotta peräkkäin. Valtion teknillinen tutkimuskeskus, VTT, tuplasi hakemusmääränsä edellisvuodesta. Sähköinen asiointi arkipäivää PCT-hakemuksista tehtiin sähköisesti loppuvuodesta yli 95 prosenttia, kotimaisistakin yli 75 prosenttia. Eurooppapatenttien käännöksistä lähes kaikki annetaan sähköisesti PRH:lle. Myös vireillepanon jälkeisiä asiakirjoja on jo jonkin aikaa ollut mahdollista antaa PRH:een sähköisesti. Lisäksi PCT-asiakirjojen sähköinen lähettäminen PRH:sta asiakkaalle on pilotointivaiheessa. Menettelytapa voitaneen jo vuoden 2010 aikana monistaa koko hakemusprosessiin. Kertomusvuoden aikana saatiin käyttöön toimivat etätyökalut ja viitisentoista tutkijainsinööriä aloitti etätyön. Voidaan todeta, että linjalla ollaan vain muutaman askeleen päässä patenttihakemusten täysimittaisesta sähköisestä käsittelyprosessista. Hyödyllisyysmallia hakevat yhä enemmän myös isot yritykset Hyödyllisyysmalli on perinteisesti koettu kotimaisten yksityiskeksijöiden suojamuodoksi. Kertomusvuoden tilastojen valossa näyttää siltä, että myös kotimaiset yritykset ja jopa joidenkin kotimaisten yritysten ulkomaiset kilpailijat ovat löytäneet hyödyllisyysmallille käyttöä. Suomalaisten hakemuksille oma nopea käsittelykaista Patent Prosecution Highway -sopimukset (PPH) neljän patenttiviraston kanssa antavat suomalaisten hakijoiden patenttihakemuksille oman kaistan, jolla ne etenevät tavanomaista nopeammin. Viime vuosina patentointi on kasvattanut suosiotaan, mutta samalla ruuhkauttanut joidenkin virastojen hakemuskäsittelyä. Kun hakijalla on kiire saada hakemus käsitellyksi, on PPH oiva tapa ohittaa jono. PPH-sopimukset vähentävät päällekkäistä tutkimustyötä ja ovat merkki virastojen keskinäisen luottamuksen kasvusta. Virastot hyväksyvät toistensa tutkimustyön oman prosessinsa lähtökohdaksi. Yhteisöpatentti liikahti eteenpäin Kertomusvuoden lopulla EU:n ministerineuvostossa syntyi poliittinen yksimielisyys yhteisöpatentista ja uudesta patenttituomioistuimesta. Nyt linjattiin tosin vasta pääperiaatteita, mm. kielikysymys jäi edelleen vaille ratkaisua, samoin joitakin maksukysymyksiin liittyviä kiistoja. Järjestelmän voimaantulo vie todennäköisesti silti vielä vuosia. Lontoon sopimukseen liittymisestä periaatepäätös Euroopan patenttisopimukseen liittyy Lontoon sopimuksen nimellä tunnettu lisäpöytäkirja, joka säätelee eurooppapatentin voimaansaattamisessa tarvittavia käännöksiä. TEMin asettama työryhmä otti raportissaan 2009 myönteisen kannan Suomen liittymiseen. Liittymisessä luovutaan käännösvaatimuksesta osittain: vain Patentti- ja innovaatiolinjan päätehtävä on tutkia patentoitaviksi haettavien keksintöjen uutuus ja patentoitavuus sekä rekisteröidä hyödyllisyysmallit. Patenttiyhteistyösopimuksen (PCT) mukaiset kansainväliset uutuustutkimukset kuuluvat niin ikään linjan tehtäviin. Eurooppapatenttihakemukset on mahdollista panna vireille PRH:n kautta, joka myös rekisteröi ja julkaisee yksinomaan Suomessa voimaansaatetut eurooppapatentit. 20