VALTIOVARAINVALIOKUNNAN LAUSUNTO 18/2001 vp Valtioneuvoston kirjelmä komission alustavasta talousarvioesityksestä vuodelle 2002 Suurelle valiokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Eduskunnan puhemies on 5 päivänä kesäkuuta 2001 lähettäessään valtioneuvoston kirjelmän Euroopan yhteisöjen alustavasta talousarvioesityksestä vuodelle 2002 (U 38/2001 vp) suureen valiokuntaan samalla määrännyt, että valtiovarainvaliokunnan on annettava asiasta lausuntonsa suurelle valiokunnalle. Jaostovalmistelu Asia on valmisteltu valtiovarainvaliokunnan kaikissa jaostoissa. Asiantuntijat Valiokunnassa asiaa käsiteltäessä on ollut kuultavana - budjettineuvos Rauno Lämsä, valtiovarainministeriö. Hallinto- ja tarkastusjaostossa ovat olleet kuultavina - budjettineuvos Rauno Lämsä, valtiovarainministeriö - linjanjohtaja Jan Store, ulkoasiainministeriö - neuvotteleva virkamies Marikki Järvinen, sisäasiainministeriö. Verojaostossa on ollut kuultavana - johtaja Pentti Mäkinen, Keskuskauppakamari. Sivistys- ja tiedejaostossa on ollut kuultavana - neuvotteleva virkamies Jaana Palojärvi, opetusministeriö. Maatalousjaostossa ovat olleet kuultavina - talousjohtaja Hannele Laihonen, maa- ja metsätalousministeriö - johtaja Tapio Kytölä, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry. Liikennejaostossa on ollut kuultavana - taloussuunnittelija Jaana Kuusisto, liikenneja viestintäministeriö. Asunto- ja ympäristöjaostossa on ollut kuultavana - talousjohtaja Oili Hintsala, ympäristöministeriö. Lisäksi sosiaali- ja terveysministeriö ja työministeriö ovat antaneet kirjalliset lausunnot sosiaali- ja työjaostolle. U 38/2001 vp Versio 2.0
VALTIONEUVOSTON KIRJELMÄ EU:n alustava talousarvioesitys Euroopan yhteisöjen komissio hyväksyi 8.5.2001 alustavan esityksensä Euroopan yhteisöjen yleiseksi talousarvioksi vuodelle 2002. Komissio on noudattanut tiukkaa budjettikuria ja talousarvio on valmisteltu nykyisten rahoituskehysten puitteissa. Esitys johtaa maksumäärärahojen vakauttamiseen nykytasolle. Alustavassa talousarvioesityksessä maksusitoumusten määrä nousee 100,3 mrd:iin euroon ja maksumäärärahat 97,7 mrd:iin euroon. Sitoumukset kasvavat 3,4 prosenttia ja maksatukset 4,8 prosenttia. Menot ovat 100 328 milj. euroa maksusitoumusmäärärahoina ja 97 763 milj. euroa maksumäärärahoina. Suurin kasvu on maatalousmenoissa, joiden osuus sitoumuksista on 46 prosenttia. Tulojen kokonaissumma on 97 763 milj. euroa eli tasapainoperiaatteen mukaisesti yhtä suuri kuin maksumäärärahojen kokonaissumma. Valtioneuvoston kanta Kannanoton valmistelussa on nojauduttu pääosin hallituksen helmikuussa 2001 määrittelemiin EU-budjettia koskeviin konkreettisiin painopistelinjauksiin. Valmistelussa on myös kiinnitetty erityistä huomiota kansallisesti tärkeisiin tavoitteisiin. Valtioneuvosto korostaa budjettikurin noudattamista sekä rahoituskehysten kunnioittamista ja katsoo, että talousarvion laadinnan tulee nojautua aiempaa enemmän eri politiikkalohkojen ohjelmien ja hankkeiden rahoituksen priorisointiin. Kannanoton mukaan budjetissa tulee panostaa lisääntyvässä määrin tietoon ja osaamiseen ja tietoyhteiskuntahankkeiden edistämisen tulee olla yksi vuoden 2002 budjetin keskeisimpiä painopistealueita. Suomi tukee pääpiirteissään komission ulkosuhdeohjelman määrärahamitoitusta. Suomen lähtökohtana on, että unionin lähialueille kohdistuvaa rahoitusta tulee lisätä, erityisesti TACIS-ohjelman resursseja tulisi lisätä komission esitykseen nähden. Myös pohjoisen ulottuvuuden toimintaohjelman toimeenpanoa tulee tehostaa. Maatalousmenojen osalta Suomi lähtee siitä, että niiden tasoa arvioidaan tarkemmin syksyllä, jolloin BSE-kriisin ja suu- ja sorkkataudin vuodelle 2002 ulottuvat budjettivaikutukset ovat paremmin tiedossa. VALIOKUNNAN KANNANOTOT Perustelut Komission alustavan talousarvioesityksen loppusumman mukainen menojen kasvu yhdessä Suomen kasvavan maksuosuuden kanssa merkitsisi Suomen kansallisen talousarvion kautta EU:lle suoritettavien maksujen laskennallista lisäystä arviolta 1 100 milj. mk eli 190 milj. euroa suhteessa vuoden 2001 talousarvioon. Omien varojen järjestelmän rakenteellisten muutosten vaikutuksiksi mainitussa määrässä arvioidaan 410 milj. mk. Valiokunta korostaa EU:n talousarvion laadinnassa tiukkaa budjettilinjaa, jotta Suomen maksuosuuden kasvu pidetään mahdollisimman pienenä. Valiokunta yhtyy valtioneuvoston kantaan siinä, että EU:n vuoden 2002 talousarvion laadinnassa tulee nojautua aikaisempaa enemmän eri politiikkalohkojen ohjelmien ja hankkeiden priorisointiin. Budjettikurin noudattamisen ja rahoituskehyksissä pysymisen lisäksi varautuminen unionin laajentumisen rahoituksen varmistamiseen edellyttää eri määrärahatarpeiden huolellista arviointia ja Agenda 2000 -uudistusten johdonmukaista toteuttamista. Ulkosuhdeohjelmat Kuten valtioneuvoston kirjelmästä ilmenee, Suomi tukee pääpiirteissään komission ulkosuh- 2
deohjelmien määrärahamitoitusta. Useiden ulkosuhdeohjelmien maksatukset kasvaisivat komission esityksen mukaan. Yhteensä ulkosuhdeohjelmien maksumäärärahojen kasvu vuonna 2002 on komission esityksessä 9,2 prosenttia. Balkanin maiden maksatukset kasvavat 58 prosenttia ja Välimeren maita koskevan MEDA-ohjelman maksatukset 19,1 prosenttia. EU:n ulkosuhdeohjelmissa on kolme prioriteettialuetta: lähialueet, konfliktien esto ja köyhyyden vähentäminen. Lähialueilla tarkoitetaan kaikkia unionin lähialueita, joista erityistä merkitystä on Venäjällä ja sen lähialueilla. Venäjän erityisaseman tulisi valtioneuvoston kannan mukaan näkyä unionin ulkosuhdetoiminnassa ja määrärahojen kohdentamisessa. Konfliktien esto on tähän saakka rajoittunut ennen muuta Länsi- Balkanin alueelle. Köyhyyden vähentämisellä tarkoitetaan lähinnä kehitysapua. Kuten valtioneuvoston kirjelmässäkin on todettu, tämä prioriteetti ei näy talousarviossa. Euroopan kehitysrahaston maksatusten komissio arvioi kääntyvän merkittävään nousuun vuonna 2001 ja edelleen kasvavan vuonna 2002. Suomen kannan mukaisesti köyhien maiden auttamiseen täytyy käyttää varsinaisen kehitysavun lisäksi poliittisia ja kauppapoliittisia keinoja. Valtioneuvosto on todennut, että pohjoisen ulottuvuuden toimintaohjelman toimeenpanemiseksi tulee tehostaa eri ohjelmien (Interreg-, Phare-, Ispa-, Sapard- ja Tacis-ohjelmat) hallinnosta vastaavien tahojen keskinäistä yhteistyötä sekä yhteistoimintaa kansainvälisten rahoituslaitosten kanssa konkreettisten hankkeiden rahoittamiseksi. Valtiovarainvaliokunta käsitteli pohjoisen ulottuvuuden toimintaohjelmaa edellisen kerran antaessaan lausuntonsa Suomen konkreettisista painopisteistä EU:n vuoden 2002 budjettiin (VaVL 4/2001 vp). Tällöin valiokunta piti tärkeänä, että pohjoisen ulottuvuuden aloite kyetään vakiinnuttamaan osaksi unionin ulkosuhdepolitiikkaa. Keskeisiksi Suomen kannalta todettiin muun muassa ympäristön tilaa parantavat hankkeet Suomen lähialueilla, konkreettisimpana Pietarin jätevedenpuhdistamon rakentaminen. Valiokunta pitää myönteisenä, että pohjoisen ulottuvuuden toimintaohjelman toteuttamisessa on päästy hyvään alkuun. Toteuttamista voidaan parhaiten edistää lisärahoituksella ennen muuta Tacis- ja Phare-ohjelmiin. Jo aloitettua työtä nykyisten rahoitusinstrumenttien yhteensovittamiseksi tulee jatkaa. Mukaan tulee Pietarin jätevedenpuhdistamohankkeen esimerkin mukaisesti saada entistä enemmän kansainväliset rahoituslaitokset, kuten Euroopan investointipankki (EIB) ja Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki (EBRD). Kuten valiokunta edellä mainitussa lausunnossaan totesi, myös kansallista valmistelua pohjoisen ulottuvuuden hankkeiden tehostamiseksi tulee jatkaa. Suomen on myös varauduttava löytämään budjettivaroja pohjoisen ulottuvuuden toimintaohjelmaan ohi nykyisten lähialuerahojen. Rakennetoimet Komission alustavassa talousarvioesityksessä rakennetoimien osuus sitoumuksista on 34 prosenttia. Ohjelmakaudella 2000 2006 myönnetään sitoumuksia rakennerahastoihin 195,01 miljardia euroa ja koheesiorahastoon 18 miljardia euroa vuoden 1999 hinnoin. Valtioneuvosto on kirjelmässään todennut, että rakennerahastositoumusten osalta komission esitys on Berliinin päätösten sekä toteutetun kehysmuutoksen mukainen ja siten hyväksyttävissä. Rakennerahastojen maksatuksiin esitetään merkittävää kasvua, jonka hyväksyminen edellyttää Suomen näkemyksen mukaan komissiolta yksityiskohtaisia perusteluja ja tietoja eri ohjelmien maksatusaikatauluista. Valtiovarainvaliokunta on ottanut kantaa laajemmin EU:n alue- ja rakennepolitiikkaan sekä laajentumisen budjettivaikutuksista antamassaan lausunnossa VaVL 7/2001 vp että toisesta koheesioraportista antamassaan lausunnossa VaVL 15/2001 vp. Valiokunta toteaa, että rakennetoimien osalta alustavassa talousarvioesityksessä vuodelle 2002 ei ole merkittäviä ongelmia Suomen kannalta. Saadun selvityksen mukaan rakennerahastovarojen hallinnoinnissa on kui- 3
tenkin ongelmia, jotka saattavat hidastaa maksatuksia. Valtiovarainvaliokunta katsoo, että tällaisissa tapauksissa maksatusvarojen uudelleenbudjetointi tulee olla mahdollista. Tutkimus, koulutus ja kulttuuri Opetusministeriön hallinnonalan ohjelmien ja muiden toimien rahoitus sisältyy lähes kokonaan otsakkeen 3 alle. Valiokunta pitää myönteisenä, että tämän otsakkeen määrärahat kasvavat neljällä prosentilla. Myönteistä on myös se, että valtioneuvoston linjauksissa yksi Suomen painopisteitä on kasvava panostus tietoon ja osaamiseen. Sama ajattelu on ymmärrettävissä myös komission esityksestä. EU-ministerivaliokunta hyväksyi 6.4.2001 muistion "Euroopan unionin sisäisten politiikkojen ohjelmien painopisteet Suomen näkökulmasta". Muistiossa esitettyjen painotusten mukaan Suomen kannalta keskeisimpiä ohjelmia ovat muun muassa tutkimuksen 6. puiteohjelma, Sokrates II, Leonardo da Vinci II, elinikäisen oppimisen strategia ja elearning ja Kulttuuri 2000 -ohjelma. Tasapainossa oleviksi ohjelmiksi katsotaan muun muassa nuorisotoimintaohjelma, Media Plus, econtent ja EU:n osallistuminen Wadan toimintaan. Valiokunta pitää välttämättömänä, että Suomen kannanotot alustavan talousarvioesityksen osalta suhteutetaan edellä mainitussa muistiossa esitettyihin painotuksiin ja että Suomen kannat noudattavat painopistemuistion sisältämiä ohjelmakohtaisia etusijajärjestyksiä. Maatalous Maatalousmenot kasvavat komission alustavassa talousarvioesityksessä yhteensä 5,0 prosenttia, mikä aiheutuu pääosin Berliinin Eurooppaneuvostossa sovituista suorien tukien korotuksista sekä BSE- ja suu- ja sorkkatautikriisien aiheuttamista rahoitustarpeista. Marginaalia esityksessä on 2,5 miljardia euroa. Valiokunta toteaa, että euron ja dollarin kurssien suhde vaikuttaa keskeisesti unionin maatalousbudjettiin. Valuuttojen suhde on tällä hetkellä edullinen, mutta euron vahvistuminen vähentää marginaalia. Valtioneuvosto on omassa kannanotossaan korostanut Agenda 2000 -uudistusten johdonmukaista toteuttamista. Komission esitystä yhden miljardin euron suuruisen reservin luomiseksi eläintautikriiseihin valtioneuvosto ei tässä vaiheessa ole pitänyt tarpeellisena. Suomi lähtee siitä, että maatalousmenojen tasoa arvioidaan tarkemmin syksyllä, jolloin BSE-kriisin ja suu- ja sorkkataudin vuodelle 2002 ulottuvat budjettivaikutukset ovat paremmin tiedossa. Saadun selvityksen perusteella valiokunta toteaa, että unioni on maksanut eläintauteihin liittyviä korvauksia jäsenmaille viiveellä jo tähän mennessä. Kysymystä miljardin euron eläintautivarauksesta on tarkasteltava tätä taustaa vasten. Valiokunta toteaa, että kuluttajien luottamuksen palauttaminen elintarvikkeiden turvallisuuteen edellyttää merkittäviä panostuksia myös EU:n vuoden 2002 talousarviossa. Kuten valtioneuvosto kirjelmässään katsoo, elintarvikeviraston toiminta tulisi käynnistää nopeasti ja perustellussa laajuudessa. Komission esittämä 7,5 miljoonan euron määräraha virastolle tulisi kaksinkertaistaa. Tavoitteesta saada elintarvikevirasto Suomeen tulee edelleen pitää kiinni. Valtiovarainvaliokunta on ottanut kantaa EU:n ympäristötukeen muun muassa kuluvan vuoden lisätalousarvioesityksestä antamassaan mietinnössä VaVM 10/2001 vp. Valiokunta pitää välttämättömänä, että nykyisen maatalouden ympäristötukijärjestelmän toteutuminen ja rahoitus turvataan koko EU:n rahoituskaudelle 2000 2006. Ympäristötuen varoja on Suomessa käytetty etupainotteisesti siten, että vuosille 2005 ja 2006 tarvitaan mitä ilmeisemmin merkittävää lisärahoitusta nykyisen rahoitustason säilyttämiseksi. Tarvittavaa lisärahoitusta on valiokunnan saaman selvityksen mukaan mahdollista saada rajoitetusti EU:n käyttämättä jäävistä ympäristötukimäärärahoista. Etusija näiden suhteen tulee antaa niille maille, jotka ovat olleet aktiivisia ympäristöohjelmien toteuttamisessa. 4
Liikenne Liikenne-ja viestintäministeriön hallinnonalan ohjelmien ja toimien rahoitus sisältyy otsakkeisiin 2 ja 3. Kuten edellä on todettu, molempien otsakkeiden määrärahat kasvavat talousarvioehdotuksen mukaan vuoteen 2001 verrattuna. Yleiseurooppalaisiin TEN-verkkoihin osoitetaan 677 milj. euroa. Suomen osuus EU:n myöntämästä TEN-tuesta on ollut suhteellisen suuri, lähes 4 prosenttia, vaikka Suomen osuus esim. EU-alueen BKT:sta on vain n. 1,4 prosenttia. Jatkossa GALILEO-satelliittinavigointijärjestelmä sitoo kuitenkin huomattavan osan eli noin viidenneksen TEN-määrärahasta. Suomen TENhankkeet kuuluvat ns. Pohjolan kolmioon, joka on yksi niistä neljästätoista projektista, jotka on asetettu etusijalle TEN-tukia myönnettäessä. Valiokunta pitää tärkeänä, että Pohjolan kolmioon sisältyvät E18-hanke sekä Kerava Lahti-ratahanke ovat TEN-rahoituksen piirissä ja että Pohjolan kolmio sisältyy myös seuraavaan ohjelmakauteen. Valmisteilla oleva tutkimuksen 6. puiteohjelma on teknologiapainotteinen. Se antaa mahdollisuudet hakea ratkaisuja, jotka edistävät kestävän kehityksen mukaisen liikennepolitiikan noudattamista. Valiokunta pitää tärkeänä, että T&Krahaa suunnataan jatkossakin liikennehankkeisiin. Esim. älykkäitä liikennejärjestelmiä kehittämällä voidaan tukea joukkoliikenteen kehitystä sekä parantaa mm. vammaispalveluita ja ikääntyneiden liikkumispalveluita. Lausunto Lausuntonaan valtiovarainvaliokunta kunnioittavasti ilmoittaa, että se yhtyy asiassa valtioneuvoston kantaan edellä todetuin huomautuksin. Helsingissä 20 päivänä kesäkuuta 2001 Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa pj. vpj. jäs. Maria Kaisa Aula /kesk Kari Rajamäki /sd Olavi Ala-Nissilä /kesk Pirjo-Riitta Antvuori /kok Matti Huutola /vas Markku Laukkanen /kesk Tuija Nurmi /kok Kari Rajamäki /sd Ola Rosendahl /r Matti Saarinen /sd vjäs. Anni Sinnemäki /vihr Sakari Smeds /kd Irja Tulonen /kok (osittain) Marja-Liisa Tykkyläinen /sd Kari Uotila /vas Ulla Juurola /sd Bjarne Kallis /kd Kari Kantalainen /kok Riitta Korhonen /kok Iivo Polvi /vas. Valiokunnan sihteereinä jaostokäsittelyssä ovat toimineet valiokuntaneuvos Alpo Rivinoja valiokuntaneuvos Marjo Hakkila valiokuntaneuvos Hellevi Ikävalko. 5