Nuorisolaki uudistus Maaliskuu 2015 Jaana Walldén
Uudistamistarpeet ja aikataulu 2
Uudistustarpeet LANUKE, ohjelman nimi, tarkoitus ja arviointi sekä NUORAn tehtävät. Nuoren määritelmä eli ikärajat nuorilla alle 29-vuotiaita Nuorten osallisuudesta ja kuulemisesta HE kuntalaki 26 Palvelu- ja kehittämiskeskukset VTV Tarkastuskertomus 14/2012: Avustukset veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovaroista, nuorisojärjestöjen avustukset ja luokittelun muuttaminen sekä avustustoimikunnan rooli. Kuntien valtionosuudet ja etsivän nuorisotyön rahoitus Non-formaali oppiminen ja sen tunnustaminen Nuorten työpajatoiminnan rooli 3
Valmistelun aikataulu Työ aloitettiin keväällä 2014, ei perinteisesti kutsumalla mukaan keskusteluun, Allianssi-risteilyn seminaarit. Kulttuuri- ja asuntoministeri Pia Viitanen asetti 16.9.2014 työryhmän laatimaan ehdotuksen uudeksi nuorisolaiksi. Ehdotus tulee valmistella 31.5.2015 mennessä. Lausuntokierros ja sen purku syksyn 2015 alussa. Tavoitteena on, että uusi laki astuisi voimaan 1.1.2016 OKM kerää nuorten ja toimijoiden esityksiä ja ideoita verkkokyselyiden kautta. Kyselyt löytyvät suomeksi ja ruotsiksi: OKM etusivu = www.minedu.fi -> Nuoriso -> Lainvalmistelu -> Nuorisolain uudistaminen 4
Monta tapaa osallistua valmisteluun käsitteet ja termit ja alan sanoittaminen myös tarkastelun kohteena hyödynnetään avoimia nettikyselyjä teemojen käsittelyssä, Facebook sivu: OKM:n nuorisoyksikkö -toimii yhtenä keskustelufoorumina myös Twitterissä: @OKM_Nuoriso hyödyntäkää saatavissa olevaa tietoa, esim. www.tietoanuorista.fi miten ottaisitte nuoret mukaan? vinkatkaa ideoita keskenänne ja nuorisovastuualueelle. Työskentelyn tulokset ja palautetta, ideoita esimerkiksi kyselyjen kautta, löytyvät suomeksi ja ruotsiksi: OKM verkkosivu = www.minedu.fi -> Nuoriso -> Lainvalmistelu -> Nuorisolain uudistaminen 5
Mikä on toimintaympäristö? 6
0-29-vuotiaiden osuus kunnan väestöstä vuosina 1994 ja 2004 1994 2004 Lähde: Tilastokeskus Nuorisotyön ja -politiikan vastuualue 7
0-29-vuotiaiden osuus kunnan väestöstä vuosina 2014 ja 2024 2014 2024 Lähde: Tilastokeskus Nuorisotyön ja -politiikan vastuualue 8
Muutos ajasta 1994 aikaan 2024 on iso! Nuorisotyön ja -politiikan vastuualue 9
Vuonna 2024 0-29 - vuotiaiden osuus kunnan koko väestöstä; lähde: Tilastokeskus 10
TYÖ JA ELINKEINO NUORISOTYÖ OPETUS JA KOULUTUS SOSIAALI JA TERVEYS 11
TYÖ JA ELINKEINO vapaaehtoistyö - palkkatyö ja yrittäjyys NUORISOTYÖ OPETUS JA KOULUTUS SOSIAALI JA TERVEYS 12
TYÖ JA ELINKEINO NUORISOTYÖ OPETUS JA KOULUTUS SOSIAALI JA TERVEYS 13
Nuorisotyö ja -politiikka 14
EU; Nuorisotyön määritelmä (2009/C 311/01): Näissä yhteistyön puitteissa nuorisotyön tukeminen ja kehittäminen olisi nähtävä monialaisina kysymyksinä. Nuorisotyö on laaja käsite, joka kattaa laaja-alaisesti sosiaalisen, kulttuuriin ja koulutukseen liittyvän ja poliittisen toiminnan sekä nuorten toimesta, heidän kanssaan että heitä varten. Toimintaan sisältyy yhä enenevässä määrin urheilua ja nuorisolle suunnattuja palveluja. Nuorisotyö kuuluu koulun ulkopuolisen oppimisen piiriin, samoin kuin ammattimaisten tai vapaaehtoisten nuorisotyöntekijöiden ja nuoriso-ohjaajien ohjaama vapaaajan toiminta, ja se perustuu epävirallisiin oppimisprosesseihin ja vapaaehtoiseen osallistumiseen. Nuorisopolitiikkaa ei ole määritelty. 15
EU:n nuorisostrategia 2010-2018 EU:n nuorisopolitiikassa painottuu työllisyys: 4.98 milj. alle 25-vuotiasta nuorta työtöntä EU:n alueella 15.9 % nuorista (15-24-vuotiaat) koulutuksen ja työelämän ulkopuolella (NEET) 29.7 % nuorista (15-29 vuotiaat) ovat köyhyys- ja syrjäytymisvaarassa 16
EU; nuorisotyön laatu Neuvoston päätelmät laadukkaan nuorisotyön merkityksestä nuorten kehityksen, hyvinvoinnin ja sosiaalisen osallisuuden edistämisessä (2013/C 168/03) Eurooppa 2020 tunnustaa nuorisotyön tehtävän epävirallisten oppimismahdollisuuksien tarjoamisessa kaikille nuorille Neuvoston suositus epävirallisen ja arkioppimisen validoinnista Nuorisotyöllä olisi oltava selkeästi määritelty asema koulutuksen ja elinikäisen oppimisen jatkumolla sekä epävirallisen ja arkioppimisen eri alueilla. Tavoitteena ei ole tuottaa yhtä mallia, joka sopisi kaikille 17
Kansallinen lainsäädäntö Erillinen nuorisotyötä koskeva lainsäädäntö 13 EU-maassa: AT, BE(-DE/DE/FR), BU, EE, FI, DE, IE, LV, LU, MT, RO, SK, SI 18
Nuorisotyö ja -politiikka -käsitteet? Nuorisopolitiikka Universaali nuorisotyö - Kunnat - järjestöt - nuorten oma toiminta Nuorten inkluusiopolitiikka Kohdennettu Y nuorisotyö - Etsivät - Työpajat esim. - mielenterveys - asuminen - rikollisuuden ehkäisy - -> yhteistyö muiden toimialojen kanssa 19
Nuorisotyö Ryhmä Nuorisotyön eetos Ryhmämuotoista Ennalta ehkäisevää Yksilökeskeistä Perusnuorisotyötä Korjaavaa Sosiaalityötä nuorten parissa Nuorisotyön sankaritarinat Yksilö 20
Määrärahojen kehitys valtion talousarviossa 60 000 000 50 000 000 40 000 000 30 000 000 Momentti 29.91.50 Momentti 29.91.51 Momentti 29.91.52 20 000 000 10 000 000 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 21
Kiitos 22
Kuka on nuori? Kenelle laki? 23
Lapsia ovat kaikki alle 18-v Mitä tarkoitetaan nuorella Onko nuori ikään sidottu? Nuorisolaki 0-29-v. LOS 18 v Onko se elämäntilanne? Onko nuori myös lapsi? Voiko nuori myös olla aikuinen? lapsuus nuoruus aikuisuus ikä 15 v 18 v 12 v 30 v 24
Mikä paras ala- ja yläikäraja nuorisolaissa? 25
Vaikuttavuus, tunnuslukuja, indikaattorit 26
Tunnuslukuja Hanke - Nuorisotyön tunnuslukujen verkostomainen kehittäminen http://www.nuorisotutkimusseura.fi/nuorisotyontunnusluvut Facebookissa Nuorisotyön tunnusluvut/nuorisotutkimusseura Twitterissä @NT_Tunnusluvut. Eriarvoistuva lapsuus Lasten hyvinvointi kansallisten indikaattoreiden valossa. Lapsiasiavaltuutetun vuosikirja 2014. (Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisuja 2014:3) Katsauksen taustalla on vuosia kestänyt yhteistyö opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa lasten ja nuorten hyvinvoinnin kansallisten indikaattoreiden kehittämiseksi. Nuora on hyväksynyt syyskuussa 2012 uudet nuorten hyvinvointia kuvaavat indikaattorit. Niiden avulla pystytään arvioimaan nuorten hyvinvoinnin kehitystrendejä ja valtakunnan tason nuorisopolitiikan onnistumista. Näitä tilastotietoja voi kätevästi tutkia alla olevien infograafien avulla. www.tietoanuorista.fi 27
2 8 Nuorisotyön ja -politiikan vastuualue marraskuu 2011 vuoden 2014 alussa
2 9 Nuorisotyön ja -politiikan vastuualue Marraskuu 2011 Vuoden 2014 alussa
Lapsi- ja nuorisopolitiikka 30
NYKYINEN NUORISOLAKI 4 Nuorisopolitiikan kehittämisohjelma Valtioneuvosto hyväksyy joka neljäs vuosi nuorisopolitiikan kehittämisohjelman. Kehittämisohjelma sisältää valtakunnalliset nuorisopolitiikan tavoitteet ja suuntaviivat aluehallintovirastojen ja kuntien nuorisopoliittiselle ohjelmatyölle. Kehittämisohjelmaa tarkistetaan tarvittaessa. Kehittämisohjelman valmistelee opetus- ja kulttuuriministeriö yhteistyössä asianomaisten muiden ministeriöiden kanssa. Valmistelussa tulee kuulla nuorisotyön ja -politiikan keskeisiä tahoja. Kehittämisohjelmasta säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. 1 Nuorisopolitiikan kehittämisohjelma Nuorisolain (72/2006) 4 :ssä tarkoitettu nuorisopolitiikan kehittämisohjelma valmistellaan opetusministeriössä yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön, työministeriön, ympäristöministeriön sekä tarvittaessa myös muiden nuorten kannalta keskeisten ministeriöiden kanssa. Kehittämisohjelma sisältää valtakunnalliset nuorisopoliittiset tavoitteet sekä läänien ja kuntien nuorisopoliittisen ohjelmatyön suuntaviivat, jotka liittyvät nuorten koulutukseen, työllisyyteen, toimeentuloon, terveyteen, aktiiviseen kansalaisuuteen ja sosiaaliseen vahvistamiseen, asumiseen, yrittäjyyteen, asevelvollisuuteen ja siviilipalveluun sekä muihin lapsia ja nuoria koskeviin ajankohtaisiin asioihin. Ohjelmassa lapsiin liittyvät näkökohdat otetaan huomioon erityisesti lasten kasvun kannalta. Opetusministeriö asettaa tarvittaessa työryhmän ohjelman valmistelua ja seurantaa varten. 31
Kysymykset, jotka on ratkaistava lain/lakien ja asetuksen valmistelussa Horisontaaliohjelma vai nuorisotyön ohjelma. Vai molemmat? Nuorisopoliittinen ohjelma vai lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma? Ikärajakohdistus? Ohjelman kesto Tavoitteet ja suuntaviivat vai sarja toimenpiteitä? Valtionhallinnon ja sen alaisen hallinnon ohjelma vai sitova ohjelma myös paikallistason nuorisotyötä varten? Suhde Suomen kansainvälisiin velvoitteisiin, hallitusohjelmaan, muihin horisontaaliohjelmiin ja toimialojen erityisohjelmiin Kuka arvioi toteutumista ja miten? (toteutetaanko erillisrahoituksella vai läpileikkaavasti osana kaikkea toimintaa) 32
Ohjelman rakenne Vertikaali nuorisotyö Syvä Matala Horisontaali monialainen Leveä Kapea 4 1 3 2 33
Tehdään horisontaalisesti leveä ohjelma, mutta säilytetään se vertikaalisesti matalana (1) : Valtioneuvosto päättää valtakunnallisesta nuorten elinolojen kehittämisestä laatimalla nuorisopolitiikan tavoitteet sisältävän valtion nuorisopoliittisen kehittämisohjelman neljäksi vuodeksi kerrallaan. Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa ohjelman valmistelusta. Nuorisopolitiikan kannalta keskeiset ministeriöt määrittelevät kukin omaa hallinnonalaansa varten nuorten elinolojen kehittämisen tavoitteet ja toimenpiteet osana hallinnonalansa toiminnan ja talouden suunnittelua *. Ohjelman valmistelussa on kuultava nuoria, heitä edustavia järjestöjä ja valtion nuorisoasiain neuvottelukuntaa. * Jätetäänkö ministeriöiden (valmistelun aikana) ratkaistavaksi, kuinka syvälle niiden alaiseen hallintoon ohjelma ulottuu? 34
Tai jos supistettaisiin horisontaalista soveltamisalaa = nuorisotyöohjelma (2): Valtioneuvosto * [opetus- ja kulttuuriministeriö] päättää valtakunnallisesta nuorten elinolojen kehittämisestä laatimalla nuorisopolitiikan tavoitteet sisältävän valtion nuorisopoliittisen toiminta / toimenpide]ohjelman neljäksi vuodeksi kerrallaan. Ohjelma sisältää suuntaviivat ja toimenpiteet ministeriön ja sen alaisen hallinnon toiminnalle nuorten parissa tehtävässä työssä sekä nuorten kansalaistoiminnan tukemisessa. Ohjelmaa valmistellessaan opetus- ja kulttuuriministeriö kuulee nuoria ja heidän parissaan työskenteleviä, nuorisojärjestöjä ja valtion nuorisoasiain neuvottelukuntaa sekä tarpeen mukaan muita ministeriöitä * Vrt. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 35
tai jos tehtäisiin horisontaalisesti kapea, mutta nuorisotyön osalta vertikaalisesti syvä ohjelma (3): Valtioneuvosto/opetus- ja kulttuuriministeriö päättää valtakunnallisesta nuorten elinolojen kehittämisestä laatimalla nuorisopolitiikan tavoitteet sisältävän valtion nuorisopoliittisen toimintaohjelman neljäksi vuodeksi kerrallaan. Ohjelma sisältää suuntaviivat ja toimenpiteet ministeriön ja sen alaisen hallinnon toiminnalle nuorten parissa tehtävässä työssä sekä nuorten kansalaistoiminnan tukemisessa. Lisäksi ohjelmassa määritellään kunnallisen nuorisotyön yhtenäiset laatutavoitteet, ottaen huomioon kuntien koon ja nuorisotyön toteutustapojen monimuotoisuuden. Ohjelmaa valmistellessaan ministeriö kuulee nuoria ja heidän parissaan työskenteleviä, nuorisojärjestöjä ja valtion nuorisoasiain neuvottelukuntaa 36
tai tehdään horisontaaliselta soveltamisalaltaan leveä ja nuorisotyön osalta vertikaalisesti syvä ohjelma näin (4): Valtioneuvosto päättää valtakunnallisesta lasten ja nuorten elinolojen kehittämisestä laatimalla valtion lapsija nuorisopoliittisen kehittämisohjelman neljäksi vuodeksi kerrallaan. Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa ohjelman valmistelusta. Lapsi- ja nuorisopolitiikan kannalta keskeiset ministeriöt määrittelevät ohjelmassa kukin omaa hallinnonalaansa varten nuorten elinolojen kehittämisen tavoitteet ja toimenpiteet osana hallinnonalansa toiminnan ja talouden suunnittelua. Lisäksi ohjelmassa määritellään kunnallisen nuorisotyön yhtenäiset laatutavoitteet, ottaen huomioon kuntien koon ja nuorisotyön toteutustapojen monimuotoisuuden. Ohjelman valmistelussa on kuultava nuoria, heidän kanssaan työskenteleviä sekä nuoria edustavia järjestöjä ja valtion nuorisoasiain neuvottelukuntaa. 37
Ja lisätään vielä tarkkuutta: Valtioneuvosto päättää valtakunnallisesta lasten ja nuorten elinolojen kehittämisestä laatimalla valtion lapsi- ja nuorisopoliittisen kehittämisohjelman neljäksi vuodeksi kerrallaan. Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa ohjelman valmistelusta. Lapsi- ja nuorisopolitiikan kannalta keskeiset ministeriöt määrittelevät ohjelmassa kukin omaa hallinnonalaansa varten nuorten elinolojen kehittämisen tavoitteet ja toimenpiteet osana hallinnonalansa toiminnan ja talouden suunnittelua. Lisäksi ohjelmassa määritellään kunnallisen nuorisotyön yhtenäiset laatutavoitteet, ottaen huomioon kuntien koon ja nuorisotyön toteutustapojen monimuotoisuuden. Ohjelman valmistelussa on otettava läpäisevästi huomioon: 1) nuorisolain soveltamisalaan liittyvät Suomen kansainväliset sitoumukset; ja 2) kulttuurisiin vähemmistöihin ja muihin ryhmiin kuuluvat nuoret sekä sukupuolten moninaisuus. Ohjelman valmistelussa on kuultava nuoria, heidän kanssaan työskenteleviä sekä nuoria edustavia järjestöjä ja valtion nuorisoasiain neuvottelukuntaa. 38
Mitä seurataan/arvioidaan? 1) Onko ohjelman toimenpiteet toteutettu? 2) Nuorten elinoloja? 3) Miten ohjelman toimenpiteiden toteuttaminen on vaikuttanut nuorten elinoloihin? 39
Suunnittelun, toteutuksen ja arvioinnin elinkaari: yksi mahdollisuus voisi olla tämä SUUNNITELMA 2016-2019 SUUNNITELMA 2020-2024 SUUNNITELMA 2025-2028 Sisältää tavoitteet, suuntaviivat ja toimenpiteet sekä lyhyen yhteenvedon edellisen kauden toimenpiteiden toteutumisesta, jota voidaan käyttää yhtenä osana myös Nuorison tila katsauksen laadintaa Lasten ja nuorten tila Lasten ja nuorten tila Lasten ja nuorten tila -katsaus, n. 2018 -katsaus, n. 2023 - katsaus, n. 2027 Perusteellinen raportti nuorten elinoloista kertoo lähinnä sen, mihin suuntaan nuorten elinolot ovat kehittyneet edellisen LANUKE:n kaudella ja antaa perusteluja uusien tavoitteiden ja suuntaviivojen valinnalle.
Millä resurssilla? 41
Määrärahojen kehitys valtion talousarviossa 60 000 000 50 000 000 40 000 000 30 000 000 Momentti 29.91.50 Momentti 29.91.51 Momentti 29.91.52 20 000 000 10 000 000 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 42
Kuntien nuorisotyö Nuorisolain mukaan nuorille on järjestettävä mahdollisuus osallistua paikallista ja alueellista nuorisotyötä ja -politiikkaa koskevien asioiden käsittelyyn. Lisäksi nuoria on kuultava heitä koskevissa asioissa. Nuorten osallisuus- ja vaikuttajaryhmiä toimii yli 200 kunnassa. Nuorisovaltuustojen lisäksi kunnista löytyy nuorisoparlamentteja, nuorisofoorumeja ja nuorten ääniryhmiä. Nuorten tieto- ja neuvontapalveluita tarjoaa jo yli 240 kuntaa. Toiminnan tarkoituksena on antaa kaikille alle 29-vuotiaille nuorille tietoa, neuvontaa ja ohjausta kaikissa nuorten elämään liittyvissä kysymyksissä. Kaikissa Suomen kunnissa on vähintään yksi nuorisotalo tai -tila. Nuorisotiloja on kaikkiaan noin 1 000, ja ne ovat pääosin kuntien omistamia ja hoitamia. Kunnat käyttävät vuosittain nuorisotyöhön yli 200 miljoonaa euroa. Kuntien nuorisotoimen palveluksessa on lähes 3 000 henkilöä. 43