Tervetuloa! Tilaisuuden järjestää: Paimionjoen vesistön kunnostus ja virkistyskäytön kehittämien hanke
Ohjelma Aika Osio Henkilö 8.45-9.15 Ilmoittautuminen ja aamukahvi 9.15 Tilaisuuden avaus puheenjohtaja Aimo Suikkanen, Paimionjoki-yhdistys ry 9.20 Paimionjoki paremmaksi - Toimenpideohjelma 2011-2015 projektikoordinaattori Päivi Joki-Heiskala, Paimionjoen vesistön kunnostaminen ja virkistyskäytön kehittäminen -hanke 9.50 Maatalouden vesiensuojelututkimuksia Paimionjoella erikoistutkija Petri Ekholm, Suomen ympäristökeskus (SYKE) 10.30 Lannan tehokkaampi hyödyntäminen maatalouden ravinnekuormituksen erikoistutkija Heikki Lehtonen, MTT vähentämisessä 11.00-11.15 Tauko 11.15 TEHO Plus- hanke Paimionjoen alueella projektipäällikkö Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus-hanke, Varsinais-Suomen ELY-keskus 11.45 Kosteikkojen ja monimuotoisuuden yleissuunnittelua Paimionjoen alueella 12.15 VELHO-hanke: luonnonhoitoa ja vesiensuojelua Paimionjoen ympäristössä suunnittelija Anni Karhunen, Varsinais-Suomen ELY-keskus koordinaattori Tapio Aalto ja koordinaattori Sanna Tikander VELHO-hanke, Varsinais-Suomen ELY-keskus 12.45 Kalataloudellinen kunnostustarveselvitys Tapio Penttilä, Iktys Oy Paimionjoella 13.15-14.15 Lounas tarjotaan Paimion kaupungintalon aulassa olevassa ruokalassa 14.15 Turun kaupunki Paimionjoen säännöstelijänä liikelaitosjohtaja Irina Nordman, Turun vesilaitos 14.45 Paimionjoki voimantuotannossa käyttöpäällikkö Mikko Tegel, Fortum Oy 15.15 Kylämaisema kuntoon - hanke koordinaattori Katri Salminen, Varsinais-Suomen maa- ja kotitalousnaiset 15.30 Muuta Paimionjokeen liittyvää Sana on vapaa 16.00 Tilaisuus päättyy
Seminaariesitelmät laitetaan www.paimionjoki.fi sivustolle
Päivi Joki-Heiskala projektikoordinaattori Paimionjoen vesistön kunnostus ja virkistyskäytön kehittämien hanke Someron kaupunki Paimionjoki-yhdistys ry
Paimionjoen tila Saaristomeren suurin ravinnekuormittajia Voimakkaasti muutettu vesistö Säännöstelyn muuttama vesistö Ekologinen tila välttävä Käyttökelpoisuus välttävä, paikoin huono Arvostus heikko
Keskeiset Paimionjoen vedenlaatuun vaikuttavat ongelmat Hajakuormitus Maa- ja metsätalous Haja-asutus Taajamien jäteveden puhdistamoista Turvetuotanto Savimaiden eroosio Vedenotto ja säännöstely Tulvat
Paimionjoki-yhdistys Paimionjoen vesistön kunnostaminen ja virkistyskäytön kehittämien- hanke (1.9.2010-30.9.2011) TEEMARYHMÄT (yht. 50 henkeä) 1. Jätevesi 2. Maatalous 3. Vesistökunnostus 4. Virkistyskäyttö Varsinais-Suomen pintavesien toimenpideohjelma vuoteen 2015 (Varsinais-Suomen ELY-keskus 2010) HANKE Paimionjoki-yhdistys ry HANKE HANKE HANKE HANKE
Visio vuoteen 2027 Paimionjoen vesistö on puhdas ja ekologisesti hyvässä tilassa ja vesistön arvostus on noussut.
Paimionjoki paremmaksi - Tavoitteet vuoteen 2015 Kokonaisfosforipitoisuuden vuosimediaani : 160 µg /l 130 µg /l (20 % vähennys) Itämereen kohdistuvaa, varsinkin maataloudesta peräisin olevaa, fosfori- ja typpikuormitusta on vähennetty kaikin mahdollisin keinoin. Säännöstelyn kehittämisohjelma Paimionjoen vesistöalueelle valmistuu viimeistään vuoden 2015 loppuun mennessä. Vesistöön ei rakenneta uusia vesieliöstön liikkumista rajoittavia esteitä. Painioon päin ei tapahdu enää takaisinvirtausta tulva-aikoinakaan. Vettä on jokiuomassa myös koskialueiden alapuolella ympäri vuoden kaloille ja muille vesieliöille riittävästi.
Tavoitteet 2015 asti jatkuu Paimionjoen vesistössä on pysyvä jatkuvatoiminen vedenlaadun mittausasema. Vedenkorkeuden mittaustekniikkaa on kehitetty tuottamaan totuutta vastaavia mittaustuloksia. Kalakantaa on kehitetty kalatalouden kunnostussuunnitelman mukaisesti. Säännöstely ei haittaa kalojen lisääntymistä. Taimenen kutualue kasvaa vuoden 2011 tasosta. Paimionjoen virkistyskäyttöarvo on suuri ja alueella on joen varaan liittyvää matkailutoimintaa. Paikalliset asukkaat ja matkailijat arvostavat Paimionjoen vesistöä. Työn aikana kehitetään Paimionjoelle sopivat indikaattorit (esim. kalalajeista saattaisi sopiva olla taimen), joita seurataan kunnostustoimien aikana.
Paimionjoki paremmaksi - toimenpideohjelma 2011-2015 Toimintatavat: 1. Kuormituksen vähentäminen 1.1 Maa- ja metsätalouden kuormitus 1.2 Jätevesikuormitus 1.3 Turvetuotannon kuormitus 2. Vesistön kunnostaminen 2.1 Säännöstelyn kehittäminen 2.2 Kalaston ja rapukannan kehittäminen 2.3 Järvikunnostukset 3. Virkistyskäyttömahdollisuuksien kehittämien 4. Maisemanhoidon ja luonnon monimuotoisuuden kehittäminen 5. Arvostuksen nostaminen
1 Kuormituksen vähentäminen 1.1 Maa- ja metsätalouden kuormitus Tavoitteet Lisää vuoteen 2015 mennessä: Kosteikkoja 35 kpl Suojavyöhykkeitä 300 ha Koulutusta ja neuvontaa 150 tilalle vuodessa Lannan jatkokäsittelyn tehostaminen 116 500 t/vuosi Kasvipeitteisyyttä 8760 ha Ravinnepäästöjen hallintaa 25 600 ha Ravinnepäästöjen tehostettu hallintaa 700 ha
Toimintatapoja toteuttavia hankeideoita: 1.1 Saaristomeren neuvonnan mallialue (pilotti) Neuvojien ympäristösertifiointi Tila-, kylä- ja valuma-aluekohtaista neuvontaa ja suunnittelua TEHO-hankkeen hyvät käytännöt pohjana. 1.2 Ravinteiden kierrätyksen tehostaminen Karjanlanta hyötykäyttöön vesistöystävällisesti Bioenergiaa niittojätteestä ja lannasta Luomutuotantoa lisää Fosforisiepparit 1.4 Luonnonmukainen peruskuivatus ja vesirakentaminen, kosteikot
1.2 Jätevesikuormitus TAVOITTEET: -keskitettyihin järjestelmiin (siirtoviemärit, kyläpohdistamot yms.) liittyy 1800 kiinteistöä -muut kiinteistöt säädösten mukaan 1.6 Paimionjoen jätevesihanke A. Keskitettyjen järjestelmien rakentamisen tukeminen B. Vesivessalle vaihtoehtoja 1.7 Viemäriverkostojen vuotovedet kuriin
2 Vesistön kunnostaminen 2.1 Säännöstelyn kehittäminen 2.1 Säännöstelyn kehittämissuunnitelman laatiminen 2.2 Veden viipymän lisääminen 2.3 Painioon tapahtuvan takaisinvirtauksen estäminen 2.2 Kalaston ja rapukannan kehittäminen 2.4 Kala- ja raputalouden kunnostussuunnitelma 2.5. Kalaston ja rapukannan kehittäminen 2.6 Virkistyskalastusmahdollisuuksien kehittämien 2.3 Muuta 2.7 Vesiluontokartoittajien koulutus 2.8 Tutkimuksia
2.3 Järvikunnostukset 2.10 Painion ja vesireitin läpivirtausjärvien kunnostus 2.11 Metsäjärvien kunnostus
3. Virkistyskäyttömahdollisuuksien kehittäminen 3.1 Melontamahdollisuuksien kehittäminen ja markkinointi 3.2 Veneilymahdollisuuksien kehittäminen 3.3 Yleiset rannat kuntoon 3.4 Ulkoilu- ja retkeilymahdollisuuksien kehittäminen
4. Maisemanhoidon ja luonnon monimuotoisuuden kehittäminen 4.1 Maisemat kuntoon Paimionjoella 5. Arvostuksen nostaminen 5.1 Tietoa ja elämyksiä Paimionjoelta
TOIMINTAA PAIMIONJOELLA 2011-2012 Paimionjoen jätevesihanke 1.10.2011-30.9.2014. Marttilan kunta. Omarahoitusosuus Paimionjoki-yhdistys (30 %). Maakunnan kehittämisraha vuodelle 2011 (70 %) Keskitettyjen järjestelmien edistäminen Veden viipymäpaikkojen lisääminen luonnonmukaisen vesistörakentamisen keinoin Paimionjoen vesistöalueella 1.9.2011-30.8.2012 Paimionjoki-yhdistys MTK-säätiön apuraha Retkien sarja, seminaari, tupailtoja. WWF:n kosteikkotyötä Paimionjoen alueella vuonna 2012 Ilmaista erityisympäristötukineuvontaa maatiloille syksyllä 2011 Paimionjoki-yhdistys yhdessä Aurajokisäätiön kanssa
TOIMINTAA PAIMIONJOELLA 2011-2012 TEHO Plus- hanke myös Paimionjoen alueella (Aino Launto-Tiuttu) Kosteikkojen ja monimuotoisuuden sekä metsäluonnon yleissuunnittelua Paimionjoen alueella (Anni Karhunen) Tarvasjoki ja Jaatilanjoki Varsinais-Suomen ELY-keskus VELHO-hanke: luonnonhoitoa ja vesiensuojelua Paimionjoen ympäristössä (Sanna Tikander ja Tapio Aalto) Hoito- ja käyttösuunnitelmat Natura 2000 -verkostoon kuuluville kosteikko- ja vesistökohteille Paimionlahdelle ja Paimionjokilaaksoon Varsinais-Suomen ELY-keskus Kalataloudellinen kunnostustarveselvitys Paimionjoella (Tapio Penttilä) Varsinais-Suomen ELY-keskus Tapio Penttilä ja Jussi Aaltonen, Iktys Oy Paimionjoen kalatieselvitys Esiselvitys toukokuussa 2011 Paimionjoki-yhdistys Suunnittelutoimista T. Meisalmi
Esiselvitys säännöstelyn kehittämiseksi SYKE ja Varsinais-Suomen ELY/VELHO Kuormitusta ja vedenlaatua koskevat selvitykset (KUTOVA+-malli) Virkistyskäyttöhyötyjen arviointi (VIRVA-malli)
KIITOS!