Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 69/2011/1 Dnro ISAVI/72/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 23.6.2011 Itä-Suomen ympäristölupaviraston toimintaa jatkaa 1.1.2010 lukien Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue. ASIA Konnuslahden kalanviljelylaitoksen ympäristö- ja vesitalousluvan tarkistaminen ja kasvatusmäärän lisäys, Leppävirta HAKIJA Terhontammi Oy Peltoniementie 78 79150 Konnuslahti ASIAN VIREILLETULO Terhotammi Oy:n hakemus, joka koskee Konnuslahden kalanviljelylaitoksen ympäristö- ja vesitalousluvan tarkistamista sekä kalankasvatusmäärän lisäämistä, on tullut vireille Itä-Suomen aluehallintovirastossa 31.12.2009. Hakemusta on täydennetty 25.3.2010. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulain 28 :n ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 11 c) kohdan mukaan kalankasvatuslaitoksen toimintaan on oltava ympäristölupa, kun toimintaa harjoitetaan nyt kysymyksessä olevassa laajuudessa. Kasvatusaltaiden sijoittaminen vesistöön edellyttää vesilain 2 luvun 2.n mukaista lupaa vesistöön rakentamiseen. Terhotammi Oy:llä on Konnuslahden kalanviljelylaitoksen toimintaan Itä-Suomen ympäristölupaviraston 23.11.2001 antamalla päätöksellä nro 58/01/3 myönnetty, toistaiseksi voimassa oleva ympäristölupa. Päätöksessä on määrätty, että luvan saajan on tehtävä hakemus lupapäätöksen määräysten tarkistamiseksi tarpeellisine selvityksineen 31.12.2009 mennessä. Aluehallintovirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdan 11 c) nojalla toimivaltainen viranomainen kalankasvatusta koskevassa ympäristölupaasiassa.
2 HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Terhontammi Oy kuvaa ympäristölupavirastoon 31.12.2009 toimittamassaan ja 25.3.2010 täydentämässään hakemuksessa laitoksen nykyistä toimintaa seuraavasti: LAITOKSEN SIJAINTI, ALUEEN KAAVOITUSTILANNE JA LAITOKSEN YMPÄRISTÖ Konnuslahden kalanviljelylaitos on niin sanottu verkkoallaslaitos, jonka rakenteet on sijoitettu Koirusveteen. Kalankasvatuksen maalla tapahtuva toiminta tapahtuu Terho Roposen ja Leena Aholan yhdessä omistamalla maa-alueella (Vepsänrannan tila 2:65 ja osa Kinnulan tilasta 2:143), jonka yhtiö on vuokrannut toimintaa varten. Vuokra-alueeseen kuuluvalle Vepsänrannan tilalle saa voimassaolevan rantakaavan mukaan rakentaa kalankasvatukseen liittyvän huoltorakennuksen ja enintään kolme varastorakennusta. Vuokra-alue sijaitsee Hanhisalon saaressa ja alue on merkitty kalanviljelylaitosalueeksi seutukaavaluonnoksessa. Toimintaa varten tarvittava vesialue on vuokrattu Kaipolanmäen osakaskunnalta ja nykyinen sopimus on voimassa vuoden 2012 loppuun saakka. Laitos on toiminut kyseisellä paikalla vuodesta 1988 saakka ja vuokrasopimus on uusittu aina viideksi vuodeksi kerrallaan. Hakija istuttaa niin sanottuja vuokrakaloja Kaipolanmäen osakaskunnan vesialueelle korvauksena vesialueen käytöstä. Verkkoaltaita pidetään talvikaudella Vepsänlampi-nimisen lahden suualueella Kinnulan ja Vepsänrannan tilojen edustalla. Kasvatuskauden aikana (touko-marraskuu) altaat on sijoitettu vuokratulle vesialueelle Koirusveden selkäalueelle, jossa vesisyvyys altaiden kohdalla on 10 15 m ja veden vaihtuvuus hyvä. Laitoksen läheisyydessä noin 100 metrin etäisyydellä on pinta-alaltaan pieni syvänne, jonka kokonaissyvyys on noin 26 27 metriä. Kasvatuspaikalta länteen sijaitsee yleinen kulkuväylä. Lähimmät kesämökit sijaitsevat 200 250 metrin päässä ulommalta sijoituspaikalta. Koirusvesi on Vuoksen vesienhoitoalueella sijaitseva säännöstelty vesialue, joka kuuluu Suur-Kallaveteen (Kallaveden alue 04.272). Vesi on humuspitoista ja lievästi rehevää. Järven eteläosassa syväväylän haarautumiskohdassa (syvyys noin 23 metriä) sijaitsee ympäristöhallinnon vedenlaatutarkkailupiste Koirus 30. Koirusvedestä vedet purkautuvat etelään Leppävirran reittiä myöten Konnus- ja Naapuskoskien kautta. Koskien keskivirtaama on suuri, yhteensä noin 110 m 3 /s. Suuresta vedenvaihtuvuudesta johtuen Koiruksen vedenlaatu (väri, ravinnepitoisuudet) on pääasiassa riippuvainen järveen tulevan veden laadusta ja muun muassa sääolojen kuten sateiden valumaan aiheuttamista muutoksista. Aiemmassa lupahakemuksessa (29.8.2000) on arvioitu, että järveen tulee fosforia (pääasiallinen sisävesien levätuotannon ylläpitäjä) yläpuolisesta vesistöstä tulovesivirtaaman mukana noin 52 000 kiloa vuodessa. Laitoksen aiheuttama fosforikuormitus on tästä alle 0,3 %. Suurin osa laitokselta vapautuvasta fosforista on lisäksi levätuotannolle käyttökelvottomassa liukenemattomassa muodossa.
Koirusvedessä esiintyy tavallisia reittivesien kalalajeja. Alueella harrastetaan virkistyskalastusta muun muassa verkoilla ja uistelemalla. Laitoksen läheisyydestä pyydetään muun muassa kuhaa ja ahventa. Alueella toimii Kaipolanmäen kalastuskunta. LAITOSTA KOSKEVAT LUVAT LAITOKSEN TOIMINTA Terhontammi Oy harjoittaa kalanviljelytoimintaa Itä-Suomen ympäristölupaviraston 23.11.2001 antamalla päätöksellä nro 58/01/3, joka on voimassa toistaiseksi. Laitos (vesiviljelynumero 08-018) kuuluu Eläinlääkintä- ja elintarvikeviraston (EVIRA) kalaterveystarkkailuun ja laitoksella on EVIRAn toimintaa varten myöntämä terveyslupa Nro 185-1. Laitoksella harjoitetaan lohikalojen poikaskasvatusta, viimeisten 10 vuoden aikana on kasvatettu pelkästään siikaa. Siika on viljelyvaatimuksiltaan muista lajeista poikkeava muun muassa suomujen ja ihon vaurioitumisherkkyytensä vuoksi, mikä aiheuttaa omat erityispiirteensä lajin viljelylle. Kaikki poikasten siirrot ja käsittelyt on tehtävä viileän veden aikaan, mielellään alle 8 ºC lämpötilassa. Kalojen hapentarve lämpimän veden aikaan (yli 16 ºC) kasvaa erityisen voimakkaasti, minkä vuoksi tuotantoa on edullista harjoittaa nimenomaan verkkoaltaissa ja vesialueella, jossa on hyvä veden vaihtuvuus. Konnuslahden kalanviljelylaitoksessa täyttyvät hyvin nämä siian viljelyn erityisvaatimukset ja samalla esimerkiksi Ahvenanmaalla käytössä olevassa sijainninohjauksessa sovellettavat kriteerit, joiden mukaan laitokset tulisi sijoittaa vähintään 10 metrin vesisyvyiselle alueelle, jossa veden vaihtuminen on voimakasta. Koirusvesi on muutamaa saarta lukuun ottamatta lähes avoin vesialue, jossa on lisäksi voimakas veden läpivirtaus (keskivirtaama noin 110 m 3 sekunnissa). Nykyisin käytössä olevan viljelykierron mukaisesti poikaset tuodaan laitokselle kasvatuskauden alussa toukokuussa noin 10 20 gramman painoisina hakijan Sorsakoskella sijaitsevalta hautomolta. Kalat kasvatetaan toimituskokoon yhden kesän aikana ja toimitetaan asiakkaille saman vuoden loka marraskuussa tai seuraavan kevään huhti toukokuussa. Laitos tyhjennetään normaalisti kokonaan ennen uusien poikasten tuomista. Laitoksella on luovuttu kokonaan niin sanottujen pikku poikasten (alle 10 g) alkukasvatuksesta. Kasvatettavat kalat voidaan tästä syystä siirtää heti laitokselle tuomisen jälkeen varsinaiselle kasvatuspaikalle ja parantaa näin viljelytulosta ja kalojen hyvinvointia samalla, kun toiminta saadaan mahdollisimman rationaaliseksi. Talven yli säilytettävät poikaset tuodaan Vepsänlampeen juuri ennen jäiden tuloa marras joulukuussa. Niitä ruokitaan kalojen normaalien elintoimintojen ylläpitämiseksi käyttäen varastointijakson aikana korkeintaan 1 000 kiloa kuivarehua. Kasvatusaltaiden sijoituspaikkaa vuokra-alueella on siirretty loppukesästä 2009 ankkurointirakenteiden uusimisen yhteydessä noin 30 metriä länteen siten, että vesisyvyys altaiden kohdalla on vähintään 10 metriä. Näin varmistetaan veden hyvä vaihtuminen altaiden alla ja se, että altaat sijaitsevat laimenemisolosuhteiltaan mahdollisimman edullisessa paikassa. 3
Kasvatustoimintaa varten yhtiöllä on käytössä neljä verkkoallasta (verkkojen silmäkoko 10 mm, kehä noin 48 m), jotka on sijoitettu mustasta PEH-putkesta (kellukkeena yksi 200 mm PEH-putki, hyppyverkkojen korkeus noin 1 metri) valmistettuihin pyöreisiin kehikoihin (kehikon kehä noin 50 m). Altaiden päällä pidetään nailonista valmistettuja suojaverkkoja. Pääosa näistä kehikoista on ollut käytössä jo aiemman lupahakemuksen aikana. Kalojen vastaanottoa, lajitteluja ja siirtoja varten on olemassa kaksi kappaletta tiheämpiä verkkoaltaita (silmäkoko 6 8 mm, kehä 38 m). Nämä kehikot ovat käytössä vain osan vuotta ja ovat korvanneet aiemmin käytössä olleet kehältään 25 metrin suuruiset kehikot, jotka havaittiin toiminnan kannalta epäkäytännöllisiksi. Myös tyhjät kasvatuskehikot pidetään kasvatuskauden aikana varsinaiselle kasvatuspaikalle ankkuroituina, sillä rantavyöhykkeessä ne olisivat alttiina myrskyvahingoille. Verkot myös likaantuisivat kesäaikaan rannassa, sillä kovien tuulten aikana veteen sekoittuu runsaasti kiintoainesta. Suurempien verkkoaltaiden pinta-ala on yhteensä noin 700 m 2 (tilavuus 3,5 metrin nettosyvyyden mukaan laskettuna noin 2 500 m 3 ) ja pienempien noin 200 m 2 (tilavuus 3,25 metrin nettosyvyyden mukaan laskettuna noin 700 m 3 ). Konnuslahden kalanviljelylaitoksella käytettyjen altaiden pinta-ala ja tilavuus ovat seuraavat: 4 Altaat halkaisija m syvyys m á pinta-ala m 2 yhteensä m 2 á tilavuus m 3 yhteensä m 3 4 kpl, kehä 48 m 15 3,50 177 708 620 2 478 2 kpl, kehä 38 m 12 3,25 113 227 368 736 Altaille on valaistusta ja laitteistoa varten johdettu Vepsänrannan tilalta järven pohjaan sijoitettu voimavirtakaapeli. Altaat on kasvatuskauden aikana kiinnitetty paikoilleen järven pohjaan sijoitetuilla betoniankkureilla. Voimavirtakaapelin tai ankkuroinnin rakenteissa tai sijoittelussa ei ole tapahtunut oleellisia muutoksia edelliseen lupahakemukseen verrattuna. Kaloja ruokitaan poikasten kasvatukseen kehitetyillä kuivarehuilla altaiden sisälle sijoitetuilla kelluvilla ruokintalaitteilla, jotka annostelevat rehun pieninä annoksina sähköisen ohjausjärjestelmän mukaisesti. Ruokintalaitteet toimivat paineilmalla ja ovat olleet käytössä jo edellisen lupahakemuksen tekoaikana. Ruokkimet täytetään kuivarehulla kasvatuskaudella kaksi kolme kertaa viikossa. Rehujen kuljetukseen altaille käytetään moottorilla varustettua venettä. Toimitettavat kalat kuormataan Vepsänrannan tilan rantaan rakennetulta pengerlaiturilta. Lajitteluja ja muuta hoitotyötä varten on käytössä kolme kappaletta työlauttoja (mitat noin 2 2,5 x 6 8 m). Näiden viljelylaitteiden tai rakenteiden osalta ei ole tapahtunut oleellisia muutoksia edelliseen lupahakemukseen verrattuna. Rehut säilytetään Vepsänrannan tilalla sijaitsevassa varastossa. Rehut tuodaan laitokselle kuorma-autolla muutamassa 3 000 5 000 kilon erässä. Poikaset kuljetetaan
laitokselle ja laitokselta tarkoitusta varten soveltuvalla kuorma-autokalustolla. Poikaset tuodaan kasvatuskauden alussa kolmessa viidessä autokuormassa ja viedään laitokselta 10 15 kuormassa. Poikasten lajittelu ja mahdollinen rokotus tapahtuvat tarkoitusta varten hankitulla erikoislaitteistolla. LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Laitoksella pidetään hoitopäiväkirjaa, johon merkitään muun muassa kalojen siirrot, viikoittain käytetyt rehumäärät, kalojen lajittelut, rokotukset ja muut hoitotoimenpiteet sekä mahdolliset poikkeustilanteet. Laitoksen lähialueen vedenlaatua tarkkaillaan vuosittain elokuussa otettavilla näytteillä, jotka otetaan Vepsänlammesta ja niin sanotulta syvänneasemalta (Koirus 1) ulomman sijoituspaikan läheisyydestä. Näytteistä määritetään lämpötila, happipitoisuus, kemiallinen hapenkulutus, kokonaisfosfori ja kokonaistyppi. Pintavedestä (näytteenottosyvyys 1 metri) tehdään lisäksi mikrobiologisia määrityksiä ja kokoomanäytteestä (0 2 metriä) a-klorofyllin pitoisuuden määritys. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Vesistökuormitus Hakemuksessa on esitetty seuraava yhteenveto lupakaudella 2002 2009 vuosittain käytetyn rehun määrästä sekä laskennallisesta ravinnekuormituksesta vesistöön. Rehukerroin on lupakaudella vaihdellut välillä 0,95 1,08. Vesieliöille käyttökelpoisen liukoisen fosforin määräksi on oletettu 30 % rehun sisältämästä kaloihin sitoutumattomasta fosforista. 5 Vuosi Lisäkasvu kg Rehun käyttö kg Rehun fosfori kg Rehun typpi kg Liukoinen fosfori kg Fosforikuormitus kg Typpikuormitus kg 2002 9 750 10 500 108 763 68,5 20,6 495 2003 14 600 13 900 136 990 77,1 23,1 588 2004 18 000 17 950 190 1 436 118 35,5 941 2005 20 000 20 000 180 1 600 100 30,0 1 050 2006 19 000 20 500 199 1 544 123 36,9 1 021 2007 20 500 21 100 196 1 583 114 34,3 1 019 2008 20 800 21 000 195 1 575 112 33,6 1 003 2009 22 000 21 000 202 1 575 114 34,1 970
Hakemuksen mukaisen toiminnan muutoksen jälkeen ja hakijan esittämien uusien lupaehtojen mukaan toimittaessa laitoksen kasvatuskauden aikainen (touko marraskuu) rehun käyttö, kalojen lisäkasvu ja fosforikuormitus vesistöön arvioidaan seuraaviksi (rehukerroin 0,94): 6 Kuivarehutyyppi Rehun Rehun Kalojen Rehun Ominaiskuormitus Liukoinen käyttö fosfori lisäkasvu fosforiylijäämä P kg/ fosfori kg kg/vuosi kg kg kg lisäkasvukg 1,5 mm/p 1,3 % 480 6 2,0 mm/p 0,9 % 15 660 141 3,0 mm/p 0,9 % 13 500 122 Yhteensä 29 640 269 31 500 143 0,0045 42,8 Lisäksi talvisäilytyskaudella käytetty rehu (1 000 kg) sisältäisi fosforia yhdeksän kiloa. Jätteet Melu Laitoksella syntyvät jätteet pyritään toimittamaan mahdollisuuksien mukaan hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön soveltumaton jäte toimitetaan kaatopaikalle. Kuolleet kalat käsitellään eläinlääkinnästä vastaavien viranhaltijoiden antamien ohjeiden mukaisesti. Laitoksella on pyritty toimimaan mahdollisimman vähän melua aiheuttaen. Kalojen ruokinta on normaalisti pysähdyksissä kello 22 07 välisenä aikana. Normaalista poikkeavaa melua voi syntyä lähinnä kalojen kuormauksen aikana, mutta tämäkin ajoittuu loppusyksyyn tai alkukevääseen, jolloin alueen kesämökit ovat pääsääntöisesti vailla käyttöä. Laitosten kuormituslaskelmia tarkasteltaessa tulee myös huomata, että kaloihin sitoutumatta jäänyt rehun sisältämä fosfori ei kaikki ole liukoista, levien hyödynnettävissä olevaa fosforia. Vesiviljelyn ympäristövaikutukset ja sijainninohjaus -hankkeessa on esitetty, että liukoisen vesistöön pääsevän fosforin määrä on rehutyypistä riippuen 10 27 % kaloihin sitoutumattomasta rehun sisältämästä fosforista. Liukoisen fosforin osuus on pienin uudenaikaisilla muun muassa soijaa ja muita ei-kalapohjaisia raakaaineita sisältävillä rehuilla (esimerkiksi Biomar EFICO Enviro 974 tai EFICO Alpha 790), joissa kalajauhon osuutta on voitu merkittävästi pienentää ja samalla saatu aikaan ympäristön kannalta edullinen rehu. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vuosien 2008 2009 velvoitetarkkailutulosten mukaan kalanviljelylaitoksen lähellä sijaitsevan syvänneaseman (Koirus 1) ja Vepsänlammen aseman vedenlaatu on luokiteltu lievästi reheväksi. Veden hygieeninen laatu on ollut hyvä. Syvänneaseman pohjan lähellä on ajoittain ollut hapen vähyydestä johtuvaa ravinnepitoisuuden kasvua. Tämä johtuu hakijan mukaan syvänteen pienestä pinta-alasta, mikä heikentää tuulten sekoittavaa vaikutusta. Muutoin vedenlaatu yhden ja 15 metrin syvyydeltä otetuissa näytteissä on ollut samaa luokkaa. Vepsänlammen veden ravinnepitoisuudet, orgaanisen aineen määrä sekä a-klorofyllin pitoisuudet ovat olleet korkeampia kuin Koiruksen asemalla.
Kun verrataan laitoksen läheisyydestä otettujen vesinäytteiden tuloksia Koirus30- vertailupisteeseen (Ympäristöhallinnolta saatu aineisto), voidaan havaita, ettei vedenlaatu ole poikennut systemaattisesti laitoksen lähellä olevien tarkkailupisteiden ja syvännetarkkailupisteen välillä. 7 Paikka Syvyys m Happi % Koirus 1 1 89 (85 91) 15 55 (40 84) Vepsänlampi 1 90 (83 94) 3 4 68 (13 86) Koirus 30 1 91 (85 94) 10 84 (71 89) 22 4 (1,2 11) COD Mn mg/l Kok. N µg/l Kok. P µg/l a-klorofylli µg/l 10 (8 12) 621 (500 710) 19 (11 25) 9,5 (3,8 13) 9,7 (7,6 11) 668 (610 750) 18 (9 26) 11 (9,1 13) 674 (540 660) 24 (19 29) 17 (11 25) 11 (9-12) 626 (540 800) 26 (18 34) 10 (8,3 13) 600 (510 760) 16 (12 22) 10 (8,3 13) 9,8 (8,2 13) 9,7 (8,2 12) 540 (500 610) 760 (710 900) 13 (11 17) 22 (13 45) PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA Verkkoallasviljelyssä paras käyttökelpoinen (BAT) tekniikka voidaan saavuttaa käyttämällä viljelyyn parhaiten soveltuvia, vähäfosforisia rehuja, lajityypin mukaan optimoitua viljelytekniikkaa ja automaattiruokintaa. Oikealla laitoksen hoidolla ja vähäfosforisilla rehuilla saadaan laitoksen ominaiskuormitus tasolle alle 5 g/lisäkasvukilo. HAKIJAN ESITYS KESKEISIKSI LUPAEHDOIKSI Konnuslahden kalanviljelylaitos on sijoitettu luonnontilaltaan muuttuneeseen säännösteltyyn vesistöön ja laitoksen sijainti täyttää sijainninohjauksen kannalta oleellisimmat kriteerit, riittävän vesisyvyyden ja hyvät laimenemisolot. Laitoksen toiminta ei tähänkään mennessä ole aiheuttanut havaittavaa vedenlaadun heikkenemistä edes aivan laitoksen välittömässä läheisyydessä. Koska nykyisin myös siialle on saatavana ympäristöystävällisiä, kalojen hyvinvoinnin kannalta hyväksi havaittuja rehuja, hakija esittää, että yksinomaan lisäkasvupohjaisen ympäristöluvan sijasta siirrytään ainetaselaskelmaan pohjautuvaan kuormituspohjaiseen lupaan. Kuormituspohjaiseen lupaan siirtyminen on vesiensuojelun kannalta mielekäs, sillä se ohjaa viljelytoimintaa ympäristön kannalta järkevään suuntaan tavalla, joka on myös tuotannollisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoinen. Hakija esittää laitoksen rehunkäytön ja tuotannon osalta seuraavia lupaehtoja: 1. Laitoksella käytettävien kuivarehujen sisältämä fosforiylijäämä (kaloihin sitoutumaton fosfori) on korkeintaan noin 145 kg kasvatuskauden aikana ja rehujen sisältämä kokonaisfosforimäärä noin 270 kg. Talviruokintaan saadaan käyttää yhteensä 1 000 kg vähäfosforista kuivarehua. Laitokselta vapautuu tällöin vuosittain
korkeintaan noin 40 kg liukoisessa muodossa olevaa fosforia ja laitoksen ominaiskuormitus alle 5 Pg/lisäkasvukilo. 2. Laitoksen verkkoaltaiden määrää ei lisätä nykyisestä. Kalat kasvatetaan hakijan tällä hetkellä käytössä olevissa verkkoaltaissa, joita on yhteensä kuusi kappaletta. Verkkoaltaiden yhteispinta-ala on noin 930 m 2. Verkkoaltaiden uusimisen yhteydessä voidaan siirtyä käyttämään syvempiä 4 5 m syviä altaita ja näin varmistua siitä, että kaloilla on myös hellejaksojen aikana mahdollisuus siirtyä syvemmälle viileämpään veteen. Vedenlaadun turvaamiseksi voidaan käyttää pinnan alle asennettavia virtauksen kehittimiä. 3. Laitoksen aiheuttamaa kuormitusta tarkkaillaan joka toinen vuosi otettavilla näytteillä. Joka vuosi analysoitavat vesinäytteet eivät tuo sellaista lisäinformaatiota, että ne vastaisivat tarkkailusta aiheutuvia kustannuksia. Muuten tarkkailuohjelma voidaan säilyttää nykyisessä laajuudessaan. 4. Laitoksen toistaiseksi voimassaolevien ympäristölupamääräysten tarkistetaan seuraavan kerran 10 vuoden kuluttua siitä, kun tämän hakemuksen tarkoittama lupamääräysten tarkistus on saanut lainvoiman. Laitoksella on luovuttu kemikaalien ja desinfiointiaineiden käytöstä lähes kokonaan. Nykyisin käytettävät aineet (muun muassa Virkon-S) ovat sellaisia, etteivät ne aiheuta ympäröivälle luonnolle haittoja. Laitoksella ei ole myöskään havaittu tarttuvia kalatauteja yli kymmeneen vuoteen. Mikäli kaloja kuitenkin joudutaan lääkitsemään, toimitaan paikallisten eläinlääkintäviranomaisten ohjeiden mukaisesti. Laitoksen jätehuolto järjestetään jatkossakin siten, että mahdollisimman suuri osa jätteistä ohjataan hyötykäyttöön. Muilta osin hakija sitoutuu harjoittamaan toimintaa siten, että ympäristöön aiheutuvat melu- ja muut haitat eivät kasva nykyisestä. HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla 15.4. 17.5.2010 aluehallintovirastossa ja Leppävirran kunnassa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu 15.4.2010 Soisalon Seutu -lehdessä. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta sekä kalatalousviranomaiselta), Leppävirran kunnalta sekä Leppävirran kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta. 8 LAUSUNNOT JA MUISTUTUS Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue lausuu, että suunnitellulla kuormitustasolla kalankasvatuslaitoksen osuus alueen koko ainevirtaamasta jää alle 0,3 %:n. Kallaveden alueen (04.272) pistekuormituksesta Konnuslahden kalanviljelylaitoksen osuus puolestaan on fosforin osalta 2 % ja typen osalta 0,15 %. Kokonaisfosforin osalta laitoksen kuormitus on vuositasolla samaa luokkaa kuin tulee keskimäärin 200 hehtaarin peltoalalta.
9 Vaikka laitoksen kuormitusosuus on vähäinen, näkyy laitoksen vaikutus kuitenkin velvoitetarkkailupaikkojen (Koirus 1 ja Vepsänlampi) fosfori- ja klorofyllipitoisuuksissa sekä hygieenisessä laadussa. Oheisissa taulukoissa näkyvät keskimääräiset heinäelokuun kokonaisfosfori- ja klorofyllipitoisuudet velvoitetarkkailupisteissä ja vertailupisteiksi valituissa pisteissä Kallavesi 405, Leppävirta 1 (vain fosfori) ja Koirus 30. Keskimääräiset kokonaisfosforipitoisuudet (µg/l) heinä-elokuussa: Paikka 1985 1989 1990 1994 1995 1999 2000 2004 2005 2009 Kallavesi 405 17,0 15,4 16,0 13,8 17,2 Koirus 1 17,5 15,2 16,4 19,6 Koirus 30 15,6 15,6 15,2 15,0 19,5 Koirus Vepsänlampi 19,9 17,8 21,8 24,8 Leppävirta 1 18,3 15,2 15,5 16,0 19,8 Keskimääräiset klorofyllipitoisuudet (µg/l) heinä-elokuussa: Paikka 1985 1989 1990 1994 1995 1999 2000 2004 2005 2009 Kallavesi 405 6,7 6,4 6,1 6,0 8,5 Koirus 1 8,2 8,7 8,6 9,3 Koirus 30 11,1 8,2 9,0 8,2 12,5 Koirus Vepsänlampi 11,0 11,7 15,8 17,4 Yleisesti pitoisuuksien nousu 2000-luvun lopulla johtuu lisääntyneistä sateista. Kuitenkin taulukoista havaitaan, että velvoitetarkkailupisteissä fosfori- ja klorofyllipitoisuuksien nousu on hiukan suurempaa kuin vertailupisteissä, minkä voidaan katsoa osaltaan olevan seurausta kalanviljelylaitoksen kuormituksesta. Myös veden hygieenisessä laadussa kalanviljelylaitokselta tuleva kuormitus on havaittavissa. Vepsänlammessa tilanne on viime vuosina parantunut, mutta havaintopaikalla Koirus 1 suunta on heikkenevä. Vepsänlammen havaintopaikalla hygienian indikaattoribakteereita oli 1990-luvun jälki- ja 2000-luvun alkupuoliskolla maksimissaan noin 30 80 kpl/100 ml ja 2000-luvun loppupuolella alle 10 kpl/100 ml. Havaintopaikalla Koirus 1 hygieeninen laatu oli kaikilla 1990-luvun havaintokerroilla luonnontilaista tasoa eli alle 10 kpl/100ml, mutta 2000-luvulla havaitut maksimit ovat olleet 20 30 kpl/100 ml. Taso on vähintään tyydyttävä, mutta osoittaa kuitenkin kuormituksen vaikutusta. Koska laitoksen kuormitusosuus on pieni, katsoo ELY-keskus, että laitokselle voitaisiin tulevalle lupakaudelle hyväksyä hakemuksen mukaisesti vesistöön johtuva fosforipäästötaso 145 kg/vuosi. Koska päästöt tulisivat kasvamaan nykyisestä ja nykyinenkin kuormitus on jo havaittavissa, katsoo ELY-keskus, ettei laitoksen aiheuttamien vesistövaikutusten tarkkailua kuitenkaan voida harventaa, vaan laitoksen aiheuttamaa kuormitusta tulee tarkkailla edelleen joka vuosi otettavilla näytteillä. Seuraavaan lupamääräysten tarkistamishakemukseen luvan saajan tulisi laatia vertailu lupakauden ja sitä edeltäneen tilanteen veden laadusta ja vesistövaikutuksista.
HAKIJAN SELITYS Hakemuksen mukaan laitoksen verkkoaltaiden määrää ei lisätä nykyisestä, mutta niitä voidaan uusia. Jos verkkoaltaita uusitaan, tulee siitä tehdä ilmoitus ELYkeskukselle. Keski-Savon ympäristölautakunta lausuu, että lautakunta ei näe estettä toiminnan jatkamiselle ja kasvatusmäärän lisäämiselle hakemuksen mukaisesti. Toiminta on voimassa olevien kaavojen mukaista ja sijoittuu alueelle, jolla ei ole merkittäviä luonnonsuojelullisia arvoja. Veden vaihtuvuus alueella on hyvä, mikä edistää kuormituksen laimenemista sekä mahdollistaa osaltaan terveen siian tuotannon. Laitoksen toiminnasta ei ole tullut valituksia Leppävirran ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnasta ei aiheudu merkittävää ympäristökuormituksen lisääntymistä eikä kohtuutonta rasitusta alueen kesämökkiasutukselle, kun siinä otetaan huomioon seuraavat seikat: Lupamääräyksissä tulee edellyttää toiminnassa käytettävän uuden tyyppisiä rehuja, joiden liukoisen fosforin osuus on pieni (noin 10 %). Hakijan esittämää tarkkailun harventamista joka toinen vuosi tehtäväksi ei tule hyväksyä. Laitoksen viereisen syvänneaseman (Koirus 1) alusvedessä on ollut ajoittain havaittavissa hapen vajausta. Tämä saa aikaan pohjaan sedimentoituneen fosforin liukenemista veteen. Fosfori puolestaan lisää vesistön rehevöitymistä. Hapen vajauksella ei välttämättä ole välitöntä yhteyttä laitoksen toimintaan, mutta toiminnasta aiheutuu kuitenkin sedimentoituvaa fosforia syömättömän rehun ja kalojen ulosteiden muodossa. Veden laatua on syytä edelleen tarkkailla vuosittain. Mikäli laitoksen verkkoaltaat uusitaan nykyistä syvempiin ja altaiden alapuolinen vapaa vesisyvyys pienenee alle 10 metriin, täytyy riittävä veden virtaus ja altaiden alla varmistaa sopivilla virtauksen kehittimillä. Kaipolanmäen osakaskunta epäilee, että laitoksen vesistökuormitus kasvaa ja vaatii, että laitoksen ravinnekuormitusta olisi pyrittävä vähentämään. Vesinäytteiden ottamista olisi tehostettava. Tarkkailutiedot on toimitettava osakaskunnalle. Hakija lausuu aluehallintovirastoon 21.6.2010 toimittamassaan selityksessä lausunnoista ja muistutuksesta seuraavaa: Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunto Mahdolliset pienet eroavaisuudet laitoksen lähialueen ja vertailupisteiden vesianalyysitulosten välillä selittynevät ainakin osittain toisistaan poikkeavalla näytteenottoajankohdalla. Muilta osin hakijalla ei ole huomautettavaa Pohjois-Savon ELY-keskuksen lausunnon johdosta. 10
11 Keski-Savon ympäristölautakunnan lausunto Hakija käyttää laitoksellaan siianviljelyyn soveltuvia mahdollisimman matalafosforisia rehuja. Rehuille ei kuitenkaan saa asettaa sellaisia erityisvaatimuksia, jotka saattavat olla ristiriidassa kalojen hyvinvoinnin kanssa. Muilta osin hakijalla ei ole huomautettavaa lausunnon johdosta. Kaipolanmäen osakaskunnan muistutus Kaipolanmäen osakaskunnan muistutuksessa esitetty väite ravinnekuormituksen kasvamisesta perustuu vääriin olettamuksiin. Vaatimus vesistötarkkailun lisäämisestä ja niitä koskevan raportointikäytännön muuttamisesta on vailla perusteita ja tulee hylätä aiheettomana. Nykyisen eläintensuojelulainsäädännön mukaan toimittaessa tulee kotieläintuotannossa pyrkiä aiempaa paremmin huomioimaan tuotettavan eläinlajin erityisvaatimukset viljely-ympäristön suhteen. Mahdollisuuksien mukaan tulee myös pyrkiä sallimaan kunkin eläinlajin lajityypillisen käyttäytymisen erityispiirteet. Siika on luontaisesti parvessa uiva laji, joka suorittaa mm. vuorokausisidonnaisia vertikaalivaelluksia luontaisessa kasvuympäristössään. Lajin ihon ja suomurakenteen vaurioitumisherkkyys erityisesti poikasvaiheessa poikkeaa muista viljeltävistä kalalajeista aivan ratkaisevasti. Siian tuotannossa lajin tyypillinen käyttäytyminen ja hyvinvointi voidaankin parhaiten taata nimenomaan verkkoallasympäristössä. Konnuslahden kalanviljelylaitoksella ei ole käytetty lääkeaineita kalojen hoitoon 1990-luvun jälkeen. Tämä on osoitus paitsi hyvästä tautien ennaltaehkäisystä, myös siitä, että viljelyolosuhteet vastaavat lajin erityisvaatimuksia. Laitokselle haettu lupa tulee myös tuotantomäärien osalta myöntää hakemuksen mukaisena. Laitoksen laskennallinen kokonaiskuormitus on vain alle 3 järven tulovesivirtaaman sisältämästä ravinnemäärästä. Laitoksen ominaiskuormitus on myös niin alhaisella tasolla, ettei sen pienentäminen ole teknis-taloudellisin keinoin mahdollista. Hakija haluaa lisäksi muistuttaa, että Terhontammi Oy:n ja Kaipolanmäen osakaskunnan yhteisten vesialueiden osakkaiden välillä solmitussa vesialueen vuokrasopimuksessa määrätään vuosivuokraksi 10 000 kpl yksikesäisiä (10 cm) siianpoikasia. Hakemuksen mukainen tuotantomäärän muutos nostaisi istukaskalojen määrän noin 15 000 kappaleeksi vuodessa. Tämän suuruinen vuosittainen kalanistutusmäärä on tulkittava myös merkittäväksi panokseksi kalavesien hoitoon ja on osaltaan parantamassa vesialueen virkistys- ja luontoarvoja. MERKINTÄ Asiaa ratkaistaessa olivat esillä Itä-Suomen ympäristölupaviraston 23.11.2001 antaman päätöksen nro 58/01/3 perusteena olleet asiakirjat.
12 ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU LUPAMÄÄRÄYKSET Aluehallintovirasto tarkistaa Leppävirran kunnan Halolan kylässä sijaitsevan Terhontammi Oy:n Konnuslahden kalankasvatuslaitoksen toimintaan 23.11.2001 päätöksellä nro 58/01/3 myönnetyn, toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan ja kalankasvatusta varten tarpeellisten verkkoaltaiden ja muiden laitteiden pitämistä vesialueella koskevan luvan lupamääräykset. Aluehallintovirasto hyväksyy hakemuksessa esitetyn kalankasvatusmäärän lisäämisen siinä laajuudessa kuin se on mahdollista ylittämättä lupapäätöksessä nro 58/01/3 fosforin vesistökuormitukselle määrättyä raja-arvoa 120 kg fosforia vuodessa. Tämä fosforin raja-arvo mahdollistaa laitoksen vuonna 2009 toteutuneella rehukertoimella (0,95) ja käytetyn rehun keskimääräisellä fosforipitoisuudella (0,96 %) noin 22 200 kg:n vuotuisen rehunkäytön, mikä sisältää noin 213 kg fosforia, ja noin 23 400 kg:n vuotuisen kalankasvatusmäärän. Aluehallintovirasto hylkää tuotantomäärän lisäämistä koskevan hakemuksen siltä osin kuin se merkitsisi vesistöpäästöjen lisääntymistä siinä määrin, että fosforikuormitus ylittäisi 120 kg fosforia vuodessa. Tarkistettujen lupamääräysten mukaisesta toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu vesistön pilaantumisesta johtuvaa korvattavaa vahinkoa. Ennakoimattomien vahinkojen varalta annetaan ohjaus. Tarkistetut lupamääräykset korvaavat Itä-Suomen ympäristölupaviraston 23.11.2001 antaman lupapäätöksen nro 58/01/3 lupamääräykset kokonaisuudessaan. Luvan saajan on noudatettava seuraavia lupamääräyksiä. Kalankasvattamon rakenteita ja laitteita koskevat määräykset 1. Kalankasvattamon verkkoaltaat sijoitetaan tuotantokaudella Koirusveden vesialueelle Säyneensalon edustalle ja muuna aikana Hanhisalon ja Säyneensalon välisen Vepsänlammen suulle Kaipolanmäen osakaskunnalta vuokratuille vesialueille. Alueet on osoitettu hakemukseen liitetyn vuokrasopimuksen liitekartassa. Verkkoaltaiden (6 kpl) pinta-ala on yhteensä enintään noin 930 m 2. Verkkoaltaat on ankkuroitava pohjaan niin, että ne pysyvät paikallaan. 2. Vesialueelle sijoittuvat altaat ja muut rakenteet sekä laitokselle johtava, lupapäätöksellä nro 58/01/3, 23.11.2001 vesistöön rakennettu sähkökaapeli merkintöineen on pidettävä asianmukaisessa kunnossa. Kalankasvattamon toimintaa ja päästöjä koskevat määräykset 3. Laitosta on hoidettava huolellisesti ja asianmukaisesti niin, että laitokselta vesistöön joutuva fosforipäästö on mahdollisimman pieni ja ainetaseesta laskettuna enintään 120 kg vuodessa.
13 4. Kalojen ruokintaan on käytettävä mahdollisimman vähän fosforia ja typpeä sisältäviä rehuja. Rehusta on poistettava pöly ennen ruokintaa. Rehukerrointa on pyrittävä pienentämään. 5. Laitoksen toiminta on järjestettävä siten, että siitä ei aiheudu melu- tai hajuhaittoja ympäristölle. Kalankasvatuslaitoksen toiminnasta aiheutuva melutaso ei saa ylittää lähimmissä häiriintyvissä kohteissa kello 07 22 välisenä aikana A-painotetun ekvivalenttitason (L Aeq ) arvoa 45 db eikä kello 22 07 välisenä aikana arvoa 40 db. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi tarvittaessa määrätä erikseen melun mittauksesta. Jätteet 6. Toiminnasta syntyvät jätteet on lajiteltava ja varastoitava siten, ettei niistä aiheudu roskaantumista, haju- tai muutakaan ympäristöhaittaa. Jätteet on ensisijaisesti pyrittävä toimittamaan hyötykäyttöön. Kuolleet kalat on poistettava altaista mahdollisimman pian. Ongelmajätteet on lajiteltava erikseen ja varastoitava siten, että niistä ei aiheudu vaaraa ympäristölle. Jätteet on toimitettava säännöllisesti hyötykäyttöön tai käsiteltäviksi tavanomaisen jätteen ja ongelmajätteen käsittelypaikoissa. Jätteet on toimitettava vastaanottajalle, jolla on lupa vastaanottaa ja hyödyntää kyseistä jätettä tai muuten riittävät edellytykset jätejakeen jätehuollon asianmukaiseen järjestämiseen. Jätteistä on pidettävä kirjaa, josta ilmenevät niiden määrä, laatu, alkuperä ja toimitusaika ja -paikka. Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet 7. Luvan saajan on ilmoitettava kalankasvatuslaitokseen liittyvistä merkittävistä häiriö- ja poikkeustilanteista Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Leppävirran kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Luvan saajan on viipymättä selvitettävä ja korjattava havaitut viat ja häiriötekijät sekä ryhdyttävä tehokkaisiin toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. Tarkkailu- ja valvontamääräykset 8. Luvan saajan on pidettävä ympäristön- ja terveydensuojelun kannalta merkityksellisistä tapahtumista ja toimenpiteistä käyttöpäiväkirjaa. Käyttöpäiväkirjaan on merkittävä käytössä olevien altaiden sijainti, tilavuus ja pinta-ala, viikoittain käytetyt rehumäärät, rehun laatu (fosfori- ja typpipitoisuus), laitokselle tuodut ja laitokselta poistetut kalamäärät, tiedot mahdollisista kalataudeista ja käytetyistä lääkkeistä, laitoksella tehdyt huoltotoimenpiteet sekä häiriötilanteet ja niiden vaikutukset ympäristöön. Käyttöpäiväkirja on säilytettävä laitoksella ja pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. 9. Laitoksen kuormitusta (fosfori ja typpi) vesistöön on tarkkailtava ainetaseen avulla. Vesistökuormitus lasketaan siten, että vuosittain käytettävän rehun sisältämästä ravinnemäärästä vähennetään kalan lisäkasvuun sitoutunut ravinnemäärä. Kasvatetussa kalassa on fosforia 0,40 % ja typpeä 2,75 %.
14 Laitoksen kuormituksen vesistövaikutuksia on tarkkailtava vähintään nykyisiltä havaintopaikoilta (Koirus 1 ja Vepsänlampi) nykyisellä analyysivalikoimalla. Tarkkailua varten on otettava vesinäytteet vähintään kerran vuodessa. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi tarvittaessa muuttaa tarkkailuohjelmaa. Tarkkailujen tulokset ja yhteenveto käyttöpäiväkirjan tiedoista ja jätekirjanpidosta on toimitettava vuosittain helmikuun loppuun mennessä tai muutoin sovittuina ajankohtina Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Leppävirran kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. 10. Laitoksella ilmenevistä kalataudeista ja hoitotoimenpiteistä on viipymättä ilmoitettava Leppävirran kunnan eläinlääkärille ja terveydensuojeluviranomaiselle sekä vakavissa tapauksissa myös Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. 11. Tämän luvan voimassaoloaikana tehdystä uudesta vesialueen vuokrasopimuksesta on toimitettava jäljennös Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. 12. Kalankasvatuslaitoksen toiminnassa tapahtuvista olennaisista muutoksista, kokeiluista ja toiminnan lopettamisesta on riittävän ajoissa ennen toimenpiteeseen ryhtymistä ilmoitettava Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Leppävirran kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Mikäli verkkoaltaita uusitaan, siitä on ilmoitettava etukäteen ELY-keskukselle. Laitoksen toiminnan päättyessä luvan haltijan on poistettava vesistöstä kalankasvatustoimintaan kuuluvat laitteet ja rakenteet. Toiminnan vesistötarkkailua tulee jatkaa yksi vuosi toiminnan loppumisen jälkeen. ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON KORVAAMINEN Vesistön pilaantumisesta aiheutuvista vahingoista, joita nyt ei ole ennakoitu aiheutuvan, on vahingonkärsijällä oikeus vaatia korvausta ympäristölupavirastolle tehtävällä hakemuksella. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Lupa on voimassa toistaiseksi, kuitenkin enintään siihen saakka kuin luvan haltijalla on asianmukaisen vuokrasopimuksen tai muulla laillisella perusteella käyttöoikeus kalankasvatustoimintaa varten tarvittavaan vesialueeseen. Hakemus tämän päätöksen lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä 31.12.2020 mennessä, jos kalankasvatustoimintaa on tarkoitus jatkaa vuoden 2021 jälkeen. Hakemukseen on liitettävä selvitys toiminnasta, sen päästöistä ja vesistövaikutusten tarkkailusta sekä selvitys mahdollisuuksista vähentää toiminnan päästöjä vesistöön.
Tämän päätöksen määräykset ovat voimassa siihen asti, kunnes lupamääräysten tarkistamishakemuksesta annettu uusi päätös on saanut lainvoiman. ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. RATKAISUN PERUSTELUT Lupamääräysten tarkistaminen ja tuotannon lisääminen Käsiteltävä hakemus koskee kalankasvatuslaitoksen toimintaan 23.11.2001 annetulla päätöksellä nro 58/01/3 myönnetyn, toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan sekä kalankasvatusta varten tarpeellisten rakenteiden pitämistä vesialueella koskevan luvan lupamääräysten tarkistamista. Lisäksi hakemuksessa on esitetty kasvatettavan kalamäärän lisäämistä. Kalojen kasvatus tapahtuu Koirusveteen sijoitetuissa verkkoaltaissa, joista kaloihin sitoutumattomat ravinteet joutuvat suoraan vesistöön. Vesistökuormitus määräytyy käytettävän rehumäärän, rehun laadun ja käytön tehokkuuden eli rehukertoimen (rehun käyttömäärä/kalan lisäkasvu) perusteella, koska kuormituksen ulkoisia vähentämistoimia ei vesistökasvatuksessa ole käytössä. Kalankasvatuspaikan ympäristössä on loma-asutusta, jolle paikallisen kuormituksen lisääntymisestä voi aiheutua haittaa. Vesistön klorofyllitulosten perusteella vesistön rehevyystilassa ei ole näkyvissä muutosta. Vesistössä esiintyy laitoksen lähisyvänteessä hapenvajausta. Aluehallintovirasto ei pidä mahdollisena kalankasvatuksen laajentamista niin, että laitoksen fosforikuormitus nousisi 23.11.2001 annetussa ympäristölupapäätöksessä asetettua rajaarvoa suuremmaksi. Rehun fosforin liukoisuuden väheneminen ei riitä sellaisenaan perusteeksi kuormitusrajan nostolle ja vesistön kuormitussiedon aikaisemmasta poikkeavalle arviolle. Aluehallintovirasto hyväksyy kalankasvatuksen lisäämisen siinä laajuudessa kuin se on mahdollista ylittämättä lupapäätöksessä nro 58/01/3 fosforin vesistökuormitukselle määrättyä raja-arvoa 120 kg fosforia vuodessa. Laitoksen toiminnassa ja siitä aiheutuvissa päästöissä ei tapahdu oleellisia muutoksia aikaisemmin myönnetyn luvan mukaiseen toimintaan ja päästöihin verrattuna, kun toimintaa harjoitetaan nyt annettavalla päätöksellä tarkistettujen lupamääräysten mukaisesti. Tämän päätöksen mukaisesta kalankasvatuslaitoksen toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. 15
Toiminta tässä päätöksessä esitetyllä tavalla järjestettynä täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Lupapäätöksellä nro 58/01/3 on annettu lupa kalankasvatusta varten tarpeellisten verkkoaltaiden, laiturin ja voimakaapelin pitämiseen vesistössä. Verkkoaltaiden pitämisestä toisen vesialueella on tehty alueen omistajan, Kaipolanmäen osakaskunnan, kanssa määräaikainen vuokrasopimus. Kasvatuskaudella verkkoaltaat sijoittuvat vuokra-alueelle aikaisempaa hieman etäämmäksi rannasta ja altaiden pinta-ala on aikaisempaa suurempi. Altaiden pinta-alan ja sijainnin muutoksista ei aiheudu yleiseen tai yksityiseen etuun kohdistuvia haittoja vesistön käytölle. Edellytyksiin pitää verkkoaltaat ja muut tarvittavat rakenteet edelleen vesistössä tällä päätöksellä tarkistettavien määräysten mukaisesti ovat olemassa. Lupamääräysten perustelut Tarkistetut lupamääräykset perustuvat siihen, että toiminta järjestetään ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan ja parhaan käytännön mukaisesti. Nämä periaatteet tarkoittavat verkkoaltaissa tapahtuvassa kalankasvatuksessa muun muassa ympäristön kannalta parhaiden rehulaatujen käyttämistä ja optimaalista ruokintaa sekä mahdollisimman alhaista rehukerrointa, joiden turvin voidaan saavuttaa mahdollisimman pieni vesistökuormitus tuotettua kalakiloa kohti (ominaiskuormitus). Fosforin vesistökuormitukselle asetettu raja-arvo 120 kg vuodessa pysytetään ennallaan. Rehun vuotuista määrää, rehun sisältämää fosforimäärää tai kalantuotannon enimmäismäärää ei ole tarvetta erikseen rajoittaa, koska ainetaseesta laskettava vesistökuormituksen raja-arvo määrittää rehun käytön ja tuotannon määrän laitoksen olosuhteissa. Ainetaseeseen vaikuttavia muuttujia ovat käytettävien rehujen määrä, rehujen ravinnepitoisuudet ja toteutuva rehukerroin. Verkkoaltaiden koko muutetaan vastamaan hakemuksessa esitettyjä tietoja. Lupamääräyksiin ei ole tarvetta tehdä muita olennaisia muutoksia. Vesistötarkkailua on syytä jatkaa vähintään entisessä laajuudessa, jolloin kasvatuskaudella on näytteet otettu kerran kesässä kahdesta havaintopaikasta. Jätehuoltoa, häiriö- ja poikkeustilanteita ja toiminnan lopettamista koskevat määräykset on annettu ympäristönsuojelulain 43 :n ja 45 :n sekä ympäristönsuojeluasetuksen 19 :n perusteella. Määräykset ovat tarpeen ympäristönsuojelulain 3 :ssä tarkoitetun ympäristön pilaantumisen estämiseksi ja pilaantumisvaaran vähentämiseksi. Tarkkailua ja tietojen toimittamista koskevat määräykset perustuvat ympäristönsuojelulain 46 :n ja ympäristönsuojeluasetuksen 19 :n ja 30 :n säännöksiin. VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN JA LAUSUNTOIHIN Pohjois-Savon ELY-keskuksen ja Keski-Savon ympäristölautakunnan lausunnoissa esitetyt vaatimukset otetaan huomioon lupamääräyksistä näkyvällä tavalla. 16
Kaipolanmäen osakaskunnan muistutus otetaan huomioon luparatkaisussa. Sallittu vesistökuormitus ei lisäänny aikaisempaan verrattuna. Tarkkailutiedot on annettava pyynnöstä asianosaisille. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET KÄSITTELYMAKSU Ympäristönsuojelulain 41, 42, 43, 45, 46, 52, 55, 56 ja 72 Jätelain 6, 12, 15, 19, 51 ja 52 Vesilain 2 luvun 3 ja 6 :n 1 momentti Päätöksestä peritään käsittelymaksu 1 645 euroa. Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Maksun perustelu Kalankasvatus- tai kalanviljelylaitoksen, jonka lisäkasvu on 20 000 100 000 kg, käsittelymaksu ympäristöministeriön asetuksen (1388/2006) liitteen maksutaulukon mukaan on 3 290 euroa. Toiminnan olennaista muuttamista (ympäristönsuojelulain 28 :n 3 momentti), lupamääräyksen tarkistamista (ympäristönsuojelulain 55 :n 2 momentti) tai luvanmukaisen toiminnan jatkamista koskevan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus on 50 prosenttia taulukon mukaisesta maksusta. Ympäristönsuojelulain 105 Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1388/2006). Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista (1145/2009). PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Ympäristönsuojelulain 54 :n ja ympäristönsuojeluasetuksen 23 :n mukaisesti päätös toimitetaan luvan haltijalle, Pohjois-Savon ELY-keskukselle, Leppävirran kunnanhallitukselle, Leppävirran kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Suomen ympäristökeskukselle. Päätöksen antamisesta ilmoitetaan niille, joille on annettu hakemuksesta erikseen tieto. Tieto päätöksestä julkaistaan Leppävirran kunnassa. 17
18 MUUTOKSENHAKU Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusosoitus liitteenä. Viljo Mikkonen Tiina Ristola Matti Turunen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvos Viljo Mikkonen ja ympäristöylitarkastaja Tiina Ristola. Asian on esitellyt ympäristölakimies Matti Turunen.
VALITUSOSOITUS LIITE Valitusviranomainen Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusaika Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 25.7.2011. Valitusoikeus Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituksen sisältö Valituksen liitteet Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi, kotikunta ja yrityksen tai yhteisön Y-tunnus - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Itä-Suomen aluehallintovirastolle Oikeudenkäyntimaksu Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Itä-Suomen aluehallintoviraston Kuopion toimipaikan kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Itä-Suomen aluehallintoviraston Kuopion toimipaikan kirjaamon yhteystiedot Käyntiosoite: Hallituskatu 12 14, 70100 KUOPIO Postiosoite: PL 1741, 70101 KUOPIO Puhelin: (vaihde) 020 636 1030 Telekopio: (017) 580 8690 Sähköposti: kirjaamo.ita@avi.fi Aukioloaika: klo 8 16.15 Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.