Valimotie 16 00380 Helsinki Puhelin 030 620 7000 Faksi 030 620 7030

VARUSTAMOLIIKEL AITOS Valimotie 16 00380 Helsinki Puhelin 030 620 7000 Faksi 030 620 7030 FINSTA SHIP. FI

FINSTASHIP VAHVASTI MERELL Ä VA RUS TA MOLIIKEL A I TOS V UOSIKERTOMUS 20 05

3 SISÄLLYSLUETTELO Arvot, missio ja visio 4 Toimitusjohtajan katsaus 6 Jäänmurtopalvelut 8 Väyläpalvelut 9 Lauttaliikenne 10 Offshore-palvelut 11 Tuotanto ja merihenkilöstö 13 Henkilöstö ja ympäristö 15 Turvallisuus 16 Hallitus ja johto 18 Tilinpäätös 2005 22 Laivasto 30 VARUSTAMOLIIKEL AITOS F I N S TA S H I P VUOSIKERTOMUS 2005

Finstashipin visiona on olla toimialojensa johtava varustamo markkina-alueillaan vuonna 2010.

ARVOT, MISSIO, JA VISIO 5 FINSTASHIP VAHVASTI MERELLÄ ASIAKASLÄHTÖISYYS, TEHOKKUUS JA KANNUSTAVUUS Asiakaslähtöisyys merkitsee meille asiakasnäkökulman huomioon ottamista ja luotettavuutta kaikessa toiminnassa, asiakaskohtaista palvelua, ammattitaitoista ja turvallisuusnäkökohdat huomioivaa työtä sekä nopeaa toimintaa. Tehokkuus merkitsee meille työn tekemistä priorisoiden ja viivytyksettä, suunnitelmallisesti ja kokonaisuus huomioiden, toimintatapojen ja työmenetelmien jatkuvaa kehittämistä ja tehostamista, kannattavuustavoitteiden saavuttamista sekä hyvää yhteistyötä ja tiedonkulkua. Kannustavuus merkitsee meille jokaisen työn arvostamista, ihmisen huomioon ottamista sekä kannustavaa ja rakentavaa palautetta sekä mahdollisuutta itsensä kehittämiseen. MISSIO Finstaship tarjoaa jäänmurto- ja väyläpalveluja merenkulun tarpeisiin, erikoispalveluja offshore- ja merirakennustoimintaan sekä lauttaliikennepalveluja ja alusten hoitopalveluja. Osaamisellaan Finstaship mahdollistaa kotimaisten ja kansainvälisten asiakkaidensa merellä tapahtuvat erityistaitoja ja -aluksia vaativat operaatiot. Liikelaitos varmistaa palveluillaan osaltaan myös Suomen merenkulun häiriöttömän toimivuuden ja auttaa lauttaliikenteellään ihmisen liikkumista. VISIO Finstashipin visiona on olla toimialojensa johtava varustamo markkina-alueillaan vuonna 2010. Vision toteuttamiseksi Finstashipin tavoitteena on kasvaa kannattavasti palvelutasotavoitteet täyttäen, kehittää parhaat palvelukonseptit asiakkaiden ja merenkulun tarpeisiin kehittää toimintamallejaan entistä tehokkaammiksi vahvistaa kumppanuussuhteitaan sekä kehittää ja valmentaa henkilöstöään entistä osaavammaksi ja strategisia tarpeitaan vastaavaksi. VARUSTAMOLIIKEL AITOS F I N S TA S H I P VUOSIKERTOMUS 2005

Ammattitaitoinen henkilöstömme on sitoutunut tuottamaan laadukkaita palveluita asiakkaillemme.

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS 7 SUURTEN MUUTOSTEN EDESSÄ Vuosi 2005 oli Finstashipin toinen toimintavuosi liikelaitoksena. Olemme edelleen suurten muutosten edessä. Arvioidemme mukaan jäänmurtopalveluiden osuus yhtiön liikevaihdosta laskee 60 prosentista vuonna 2004 noin 40 prosenttiin vuonna 2006. Ulkomaantoimintamme osuus puolestaan nousee 40 prosenttiin. Kasvu painottuu offshore-toiminnan kasvattamiseen. Myös jäänmurtoliiketoimintaa on mahdollista kasvattaa ulkomailla, lähinnä Itämeren alueella. Tämä edellyttää aluskapasiteetin lisäämistä. Koska monitoimimurtajamme Botnica, Fennica ja Nordica työskentelevät suurimman osan vuotta ulkomailla, olemme hakeneet niiden merkitsemistä kauppa-alusluetteloon. Toistaiseksi hakemusta ei ole hyväksytty. Vuonna 2005 Finstashipin liikevaihto kasvoi 58,0 miljoonaan euroon (53,3 vuonna 2004), mutta tuloskehitys kääntyi laskuun. Tähän ovat syynä jäänmurtopäivien vähäisyys, liikelaitoksen perustamiseen liittyvät kustannukset sekä vuodelle 2005 kirjattu luottotappio. Kustannustehokkuuden parantamiseksi olemme aloittaneet kaksivuotisen Täyttä eteen 2007! -kehitysohjelman valmistelun. Finstashipin perustamisen yhteydessä arvioitiin vuotuisen säästövaikutuksen olevan noin neljä miljoonaa euroa siirtymäkauden 2004 2006 jälkeen. Arvio vastaa hyvin nykyisiä tehostamistavoitteitamme. Niiden saavuttaminen edellyttää muutosvalmiutta koko henkilöstöltämme. Helmikuussa solmimme uuden työehtosopimuksen merihenkilöstölle. Sopimus on ensimmäinen askel pyrkimyksissämme tehostaa toimintaamme. Vaikka työehtosopimus lyhytaikaisesti lisää kustannuksiamme, se toisaalta mahdollistaa henkilöstömme nykyistä joustavamman ja tehokkaamman käytön eri alusryhmien välillä. Tähän liittyvät toimenpiteet ovat osa Täyttä eteen 2007! -kehitysohjelmaa. MARKKINAT AVAUTUVAT Nykyiset sopimukset Merenkulkulaitoksen kanssa päättyvät vuoden 2006 lopussa. Tämän jälkeen kaikki Merenkulkulaitoksen tilaamat palvelut tulisi kilpailuttaa avoimesti. Tähän mennessä kilpailutus on toteutunut rajoitetusti, lähinnä väylänhoidon ja yhteysalusliikenteen piirissä. Kilpailutuksen alkaminen ja toimivien markkinoiden avaaminen on erittäin haasteellista. Pitkällä aikavälillä markkinoiden avautuminen on kuitenkin hyväksi kaikille osapuolille. Jäänmurtokaudella 2005 2006 Finstashipin jäänmurtajalaivastossa avustaa myös kaksi ulkomaista murtajaa, ruotsalainen Frej ja norjalainen Vidar Viking. Tämä on osoitus siitä, että jäänmurtomarkkinoilla on tarjontaa. OSAAVA HENKILÖSTÖ ON KAIKEN LÄHTÖKOHTA Henkilöstöllämme on korkea ammattitaito ja se on sitoutunut tuottamaan laadukkaita palveluja asiakkaidemme tarpeisiin. Alati muuttuva toimintaympäristö ja haasteelliset tavoitteemme edellyttävät kuitenkin jatkuvaa kehittymistä. Osaamisen ja työhyvinvoinnin jatkuva ja määrätietoinen kehittäminen on keskeinen osa toimintaamme. Haluan kiittää asiakkaitamme ja yhteistyökumppaneitamme siitä luottamuksesta, jota olette kuluneen toimintakautemme aikana osoittaneet toimintaamme kohtaan. Esko Mustamäki VARUSTAMOLIIKEL AITOS F I N S TA S H I P VUOSIKERTOMUS 2005

Jäänmurtotoiminnan laatu ylittää palvelutasovaatimukset kaikilla mittareilla mitattuna.

BALTIC SEA SERVICES JÄÄNMURTOPALVELUT VÄYLÄPALVELUT LAUTTALIIKENNE 9 TÄSSÄ JÄÄNMURTAJA OTSO Finstaship tarjoaa jäänmurtopalveluita kuudella perinteisellä jäänmurtajalla ja kolmella monitoimimurtajalla. Suomessa on 23 talvisatamaa, joihin merenkulkua avustetaan. Jäänmurtopalvelut ovat jäissä tapahtuvaa alusten avustamista, hinaamista ja liikenteen turvallisuuden varmistamista sekä siihen liittyvää liikenteen ohjaamista. Päämarkkina-alueena on pohjoinen Itämeri. Tavoitteena on kasvattaa jäänmurtoliiketoimintaa ulkomailla, lähinnä Venäjällä ja Virossa. TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Finstaship arvioi arktisen alueen jäänmurron muodostuvan uudeksi ja voimakkaasti kasvavaksi markkina-alueeksi. Yhtiö tutkii, miten perinteisiä Otso-luokan murtajia voitaisiin käyttää arktisella alueella jäänmurrossa. Myös jäänavigointipalvelulle on kysyntää, koska Suomenlahden tavaraliikenne, erityisesti öljytankkeriliikenne Venäjälle, on lisääntynyt huomattavasti viime vuosina. TOIMINTA VUONNA 2005 Vuoden 2005 jäänmurtoliiketoiminta muodostui yksinomaan Merenkulkulaitoksen kanssa solmitusta sopimuksesta. Merenkulkulaitos seurasi jäänmurtotoiminnan laatua palvelutasovaatimusten avulla. Finstashipin toiminnan laatu ylitti vaatimukset kaikilla mittareilla mitattuna. Talvella 2005 osa jäänmurtajien kansipäällystöstä toimi jäänavigointiasiantuntijoina Suomenlahdella liikennöivissä tankkilaivoissa, jotka liikennöivät manner-euroopan ja Venäjän Primorskin öljyterminaalin välillä. Jäänavigointiasiantuntijoiden tehtävänä on avustaa ja neuvoa aluksen päällikköä turvallisen reitin valinnassa. Talvi 2005 oli Merentutkimuslaitoksen mukaan keskimääräinen, vaikka se alkoi leutona. Itämerellä oli laajimmillaan jäätä 177 000 neliökilometrin alueella. Liikenteessä oli enimmillään kahdeksan murtajaa. Talven 2005 jäänmurtokauden päätti Otso, joka palasi viimeisenä murtajana Helsingin Katajanokalle 18.5.2005. Myös talvi 2006 alkoi leutona. Otso lähti 17.12.2005 ensimmäisenä murtajana jäänmurtoon Perämerelle. Muita jäänmurtajia ei tarvittu merialueillamme ennen vuoden loppua. Vuonna 2005 operointipäiviä oli yhteensä 517 (726 vuonna 2004). AVAINLUVUT 2005 Liikevaihto milj. 26,2 Operointipäiviä 517 JÄÄTILANNE JA OPEROINTIPÄIVÄT 200000 150000 100000 JÄÄLLISEN ALUEEN PINTA-ALA KUMULATIIVISET OPEROINTIPÄIVÄT 50000 km 2 11/04 12/04 1/05 2/05 3/05 4/05 5/05 6/05 2004 31,8 726 600 500 400 300 200 100 päivät VARUSTAMOLIIKEL AITOS F I N S TA S H I P VUOSIKERTOMUS 2005

BALTIC SEA SERVICES JÄÄNMURTOPALVELUT VÄYLÄPALVELUT LAUTTALIIKENNE LEKOTTAKAA ANKKURIT Finstashipillä on yhdeksän väylänhoitoalusta, joiden henkilöstö on erikoistunut vesiliikenteen turvalaitteiden rakentamiseen ja kunnostamiseen. Alukset on varustettu myös öljyntorjuntaan soveltuvilla erityislaitteilla. Väylänhoitoalukset toimivat myös muissa monipuolisissa tehtävissä avomerellä, saaristossa ja satamissa. Osa näistä aluksista soveltuu lisäksi jäänmurtoon. TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Väylänhoitopalveluiden osalta Finstashipin toimintaympäristö on muuttumassa. Yhtiö kehittää aktiivisesti uusia palvelumuotoja sekä nykyisille että uusille asiakkaille. Tähän ovat osaltaan vaikuttaneet väylänhoitotöiden kilpailutus ja väylienhoitoon liittyvien töiden absoluuttinen väheneminen. Finstashipin väyläpalveluiden tavoitteita ovat yhtiön johtavan markkinaosuuden säilyttäminen väylänhoidossa, uusien palvelujen kehittäminen sekä toiminnan painopisteen siirtäminen aikarahtausperiaatteella tuotettavista palveluista nykyistä joustavamman palvelukokonaisuuden tarjoamiseen. Lisäksi tavoitteena on luoda uusia yhteistyömuotoja satamien kanssa, kuten satamille tarjottavan öljyntorjuntapalvelun kehittäminen ja erilaisten ylläpitopalvelujen tarjoaminen. Merenkulkulaitos on vuonna 2006 väyläpalveluiden suurin asiakas. Finstaship huoltaa 313 rannikolla sijaitsevaa poijua. TOIMINTA VUONNA 2005 Väyläpalveluiden suurin asiakas vuonna 2005 oli Merenkulkulaitos, jolle tuotettiin seitsemällä aluksella väylänhoitopalveluja aikarahtausperiaatteella. Aikarahtauksessa alus vuokrataan miehistöineen määräajaksi asiakkaan käyttöön. Merenkulkulaitokselle tuotettujen rahtauspäivien määrä väheni edellisiin vuosiin verrattuna. Tähän oli syynä Merenkulkulaitokselle väylänhoitoon myönnettyjen määrärahojen vähentäminen. Määrärahojen vähennykset kohdistuivat lähinnä ennakoivaan kunnossapitoon ja uusiin hankkeisiin. Merenkulkulaitos kilpailutti väylänhoitotyöt Pietarsaaren, Kokkolan ja Rahjan väylillä vuoden 2005 alussa. Finstaship voitti tarjouskilpailun ja sai hoitaakseen alueen väylänhoitotyöt vuosina 2005 ja 2006. ÖLJYNTORJUNTA Finstaship ylläpitää öljyntorjuntavalmiutta Suomen aluevesillä ja lähialueilla tapahtuvien öljyvahinkojen varalta asiakkaanaan Suomen ympäristökeskus. Vuoden 2005 aikana Finstashipin väyläalukset osallistuivat viiteen öljyntorjuntaharjoitukseen, joista osa oli Suomen ympäristökeskuksen järjestämiä ja osa kansainvälisiä harjoituksia. Öljyntorjuntavalmiutta testattiin sekä jää- että avovesiolosuhteissa. Suomen ympäristökeskus ja Finstaship ovat sopineet ympäristövahinkojen torjunnasta Suomenlahdella, Saaristomerellä ja Pohjanlahdella vuonna 2006. Sopimuksen mukaan öljyntorjuntavalmius hoidetaan merialueilla päivystävällä kolmella valmiusryhmällä, jolloin vähintään kaksi alusta on välittömässä toimintavalmiudessa. AVAINLUVUT Liikevaihto milj. Operointipäiviä 2005 4,4 1180 2004 4,5 1633

BALTIC SEA SERVICES JÄÄNMURTOPALVELUT VÄYLÄPALVELUT LAUTTALIIKENNE 11 SEURAAVANA GULLKRONA Finstashipin Saaristovarustamo tuottaa 13 aluksellaan yhteysliikennepalveluita Saaristomerellä. Liikennöinti on lähes ympärivuotista. Yhtiön reiteillä on yli sata pikkusatamaa tai laituripaikkaa. Alukset kuljettavat vuosittain yli 200 000 matkustajaa ja 100 000 ajoneuvoa. Matkustaja- ja ajoneuvomäärät lisääntyivät vuonna 2005 pääasiassa uuden reitin ansiosta. TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Monet Suomen yhteysalusreiteistä kilpailutetaan vuoden 2006 aikana. Kilpailutuksen aikajänne on nykyisellään liian lyhyt yhteysalusliiketoiminnan pitkäjänteiseen suunnitteluun, joka kattaa muun muassa kalustoinvestoinnit ja uusien alusten hankinnan. Finstaship pyrkii tulevaisuudessa ulottamaan lauttaliiketoimintansa myös ulkomaille. mannentoista yhteysaluksensa Antonian. Alus aloitti Rengastien liikenteessä viisivuotisen sopimuksen mukaisesti. Aloittamista viivästytti Iniössä käyty laiturin käyttöä koskenut kiista Tiehallinnon ja maanomistajan välillä. Merenkulkulaitos aloitti yhteysalusreittien kilpailuttamisen keväällä 2005 Nauvon eteläisestä reitistä. Lisäksi kilpailutettiin Hiittisten ja Iniön lisäreitit sekä Korppoon reitti. Finstaship voitti kaikki neljä kilpailutusta. Nauvon eteläisestä reitistä tehtiin viisivuotinen rahtaussopimus. Reittiä liikennöi yhteysalus Fiskö. Syksyllä Tiehallinto kilpailutti Turun saaristossa neljä ja Järvi-Suomessa kuusi lauttapaikkaa. Finstaship jätti tarjouksen kahdeksasta lauttapaikasta. Tiehallinto hylkäsi kaikki saamansa tarjoukset. TOIMINTA VUONNA 2005 Vuonna 2005 yhteysalukset olivat aikarahdattuina Merenkulkulaitokselle. Finstaship tilitti Merenkulkulaitokselle matkalipputuloja 580 000 euroa (470 000 vuonna 2004). Toukokuussa 2005 Finstaship osti Ruotsista kol- AVAINLUVUT Matkustajia Ajoneuvoja Liikevaihto milj. 2005 230 891 97 609 5,7 2004 215 889 91 827 5,7 VARUSTAMOLIIKEL AITOS F I N S TA S H I P VUOSIKERTOMUS 2005

Huipputekniset monitoimialukset soveltuvat erinomaisesti öljykenttien vedenalaiseen rakentamiseen.

DEEP SEA SERVICES OFFSHORE-PALVELUT 13 TUOTANTOPALVELUT SIIRRÄ LAIVAA METRI SUUNTAAN 33 Offshore-liiketoiminta perustuu kolmen monitoimimurtajan käyttöön jäänmurtokauden ulkopuolella. Vahvat ja huipputekniset monitoimialukset soveltuvat erinomaisesti öljykenttien vedenalaiseen rakentamiseen kaikkialla maailmassa. Aluksia käytetään myös esimerkiksi tutkimusmatkoilla ja kaapelinlaskutehtävissä. Useimmat asiakkaat ovat öljy- ja kaasuteollisuudelle huoltotöitä tekeviä yrityksiä. TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Öljy-yhtiöt ovat lisänneet investointejaan tuotantoalueiden ylläpitoon ja rakentamiseen. Myös uusien tuotantoalueiden etsimiseen sekä pohjoisten alueiden öljy- ja kaasukenttien tutkimukseen investoidaan. Yleisesti ennustetaan tuotantoalueiden painopisteen siirtyvän enenevässä määrin pohjoiseen, jopa arktisille alueille. Näillä alueilla tiedetään olevan valtavia öljy- ja kaasuesiintymiä. Alueilla vallitsevat hankalat sää- ja jääolosuhteet, puuttuva infrastruktuuri ja kalliit kuljetuskustannukset ovat toistaiseksi hidastaneet niiden hyödyntämistä. Finstashipin strategian yhtenä tavoitteena on vahvistaa yhtiön asemaa erikoisvarustamona, mikä edellyttää lisäkapasiteetin rakentamista. Finstashipin laivastoon kuuluvat kolme monitoimimurtajaa ovat maailmanlaajuisestikin ainutlaatuisia. Tämäntyyppisillä erikoisaluksilla ja arktisten olosuhteiden asiantuntemuksella on tulevaisuudessa suurta kysyntää. Näkymät vuodelle 2006 ovat hyvät. Finstaship jatkaa hyvää yhteistyötä asiakkaidensa kanssa. Kaikki kolme alusta aloittavat varsinaisen offshore-kauden Pohjanmerellä huhtikuun alussa. Töiden odotetaan jatkuvan ainakin jouluun asti, Botnican osalta pitempäänkin. TOIMINTA VUONNA 2005 Vuonna 2005 offshore-kausi oli vilkas. Operointipäiviä oli 656 (440 vuonna 2004). Monitoimimurtajat Fennica, Nordica ja Botnica olivat lähes jatkuvassa käytössä kevättalvesta lähtien, heti vapauduttuaan jäänmurtotehtävistä. Niiden pääasiallinen työalue oli Pohjanmeri, erityisesti Norjan ja Skotlannin öljyntuotantosektorit. Offshore-kausi alkoi 4.3.2005. Fennica, Botnica ja Nordica olivat kauden aikana monipuolisissa tehtävissä Norjan rannikolla, Skotlannissa, Pohjanmerellä ja Välimerellä. GDV MARITIME AS Finstashipin ja norjalaisen yhteistyökumppanin vuonna 2004 perustama yhteisyritys GDV Maritime AS on onnistunut hyvin markkinoimaan monitoimimurtajia Pohjanmeren alueella. Lisäksi tämä Norjassa toimiva markkinointi- ja tukiyhtiö osallistuu operaatioihin hankkimalla suuren osan aluksissa tarvittavista nosturinkuljettajista ja kauko-ohjattavista pienoissukellusveneistä. Finstaship omistaa yhtiöstä 34 prosenttia. AVAINLUVUT Liikevaihto milj. Operointipäiviä 2005 18,8 656 2004 10,8 440 VARUSTAMOLIIKEL AITOS F I N S TA S H I P VUOSIKERTOMUS 2005

Tehtävänä on varmistaa liiketoimintojen tarvitsema aluskapasiteetti ja ammattitaitoinen työvoima.

TUOTANTO JA MERIHENKILÖSTÖ 15 PERÄ- JA KEULAKÖYDET IRTI" Finstashipin tuotanto ja merihenkilöstö yksikkö vastaa siitä, että liiketoimintojen käytössä on niiden tarvitsema aluskapasiteetti ja koulutettu henkilöstö. Yksikön päätehtäviä ovat työvoiman käytön optimointi, alusten kunnossapito sekä hankinnat. TOIMINTA VUONNA 2005 Finstaship vastasi koko 31 alusta käsittävän laivastonsa kunnossapidosta. Vuoden aikana teetettiin huoltosuunnitelman mukaiset telakoinnit. Monitoimimurtaja Botnica telakoitiin Hampurissa. Telakointi oli laaja, koska potkurilaitteisto huollettiin varsinaisen telakointityön lisäksi. Monitoimimurtaja Fennica telakoitiin Antwerpenissa ja jäänmurtaja Urho Tukholmassa. Suomessa telakoitiin kolme väyläalusta. Finstaship vastasi ainoana yrityksenä Merenkulkulaitoksen ja Suomen ympäristökeskuksen tekemään tarjouspyyntöön, joka koski ympäristöjäänmurtajan palvelusopimusta. Tarjotut palvelut liittyivät öljy- ja kemikaalitorjuntavalmiuksilla varustetun monitoimimurtajan uudisrakentamiseen sekä monitoimimurtaja Fennican konvertoimiseen öljy- ja kemikaalipäästöjen torjuntaan sopivaksi. Tilaajat hylkäsivät tarjouksen. ALUSTEN HOITO- JA MIEHITYSPALVELUT Merenkulkulaitokselle ja Merentutkimuslaitokselle tuotettiin alusten hoito- ja miehityspalveluja. Finstaship vastaa Merenkulkulaitoksen merenmittausalusten miehitys-, henkilöstö- ja hoitopalveluista vuoden 2006 loppuun asti sekä Merentutkimuslaitoksen tutkimusalus Arandan hoito- ja miehityspalveluista. Tutkimusalus Muikun sopimus Etelä-Savon ympäristökeskuksen kanssa jatkuu toistaiseksi. MERIHENKILÖSTÖN AMMATTIRYHMÄT Kansipäällystö Konepäällystö Kansimiehistö Konemiehistö Taloushenkilöstö 20 % 19 % 22 % 17 % 22 % VARUSTAMOLIIKEL AITOS F I N S TA S H I P VUOSIKERTOMUS 2005

HENKILÖSTÖ JA YMPÄRISTÖ RAUTAINEN AMMATTITAITO Vuoden lopussa Finstashipin palveluksessa oli vakituista henkilöstöä 596 (615 vuonna 2004). Henkilöstön keskiikä vuoden lopussa oli 48,2 vuotta (47,7). Finstashipissä solmittiin uusi merihenkilöstöä koskeva työehtosopimus, jolla yhtenäistettiin virkasuhteisten ja työsopimussuhteisten henkilöiden työehdot. Myös palkkausrakenne uudistettiin. Uudistusten avulla Finstaship pyrkii kehittämään henkilöstön ristikkäiskäyttöä eri alusten välillä. Tavoitteena on saada käytettävissä olevan henkilöstön määrä vastaamaan nykyistä paremmin toiminnallista tarvetta eri tilanteissa. Finstashipissä on kehitteillä myös henkilöstön erillinen palkitsemisjärjestelmä. Osaamisen jatkuva ja määrätietoinen kehittäminen on keskeinen osa Finstashipin toimintaa. Työntekijöiden ammattitaitoa ylläpidetään ja kehitetään jatkuvalla koulutuksella. Myös kokonaisvaltaista työhyvinvointia pyritään lisäämään suunnitelmallisesti. Ennaltaehkäisevien toimien ansiosta sairaspoissaolot vähenivät 23 prosenttia vuoteen 2004 verrattuna. Finstashipissä toteutetussa arvoprosessissa koko henkilöstöllä oli mahdollisuus vaikuttaa yrityksen arvovalintoihin. Prosessin tuloksena syntyneet arvot asiakaslähtöisyys, tehokkuus ja kannustavuus vahvistettiin yhtiön hallituksessa. Yhteinen käsitys arvojen näkymisestä käytännön toiminnassa muodostui henkilöstön Sanoista tekoihin arvot osaksi arkea -tilaisuuksissa. VASTUUTA YMPÄRISTÖSTÄ Ympäristövastuullisuus on tärkeä osa Finstashipin toimintaa. Ympäristönsuojelutoiminnassa noudatetaan IMO:n (International Maritime Organization) ISM-koodin (International Safety Management Code) ja MAR- POL-yleissopimuksen (International Convention for the Prevention of Pollution from Ships) määräysten lisäksi kansallisia ohjeita ja määräyksiä. Finstaship pyrkii vähentämään ympäristön kuormitusta muun muassa käyttämällä vähärikkistä polttoöljyä. POLTTOÖLJYN KULUTUS 2005 2004 PAKOKAASUPÄÄSTÖT 2005 2004 JÄTEMÄÄRÄT 2005 Kevyt (tonnia) Jäänmurtajat Väyläalukset Yhteysalukset Yhteensä Raskas (tonnia) Jäänmurtajat 13 179 744 1704 15 627 10 114 8 764 755 1683 11 202 11 329 Tonnia Hiilidioksidi Rikkidioksidi Typen oksidit 81 711 214 1 371 71 527 113 1 206 Polttoöljyn kasvanut kulutus johtuu monitoimimurtajien offshore-töiden lisääntymisestä. Tämän vuoksi myös hiilidioksidi- ja typen oksidipäästöt ovat kasvaneet. Aluksissa käytettävän polttoainelaadun määrittelee asiakas. Uushankintoja suunniteltaessa kiinnitetään huomiota päästöjen määrään ja alusten käyttämään polttoainelaatuun. Tonnia Sekajäte kaatopaikalle Pahvi ja paperi Metalli Jäteöljy Muut Jätevedet Jatkokäsittelyä varten maihin toimitetut jätemäärät (tonnia) 52 12 6 301 4 6 901

TURVALLISUUS 17 TURVALLISUUS ENNEN KAIKKEA Yhtenä Finstashipin toiminnan perusperiaatteena on turvallisuusnäkökohtien huomioiminen kaikessa toiminnassa. Korkeatasoisia palveluja tuottaessaan Finstaship pyrkii toimimaan turvallisesti sekä ennaltaehkäisemään työtapaturmat ja ympäristöonnettomuudet. Finstaship kehittää jatkuvasti turvallisuustoimintaansa sekä henkilökuntansa tietoisuutta turvallisuusja ympäristöasioissa. Työntekijöitä kannustetaan ennaltaehkäisevään ja vastuulliseen suhtautumiseen turvallisuusasioissa. TURVALLISUUSJÄRJESTELMÄT Finstashipin turvallisuusjärjestelmä pohjautuu kansainväliseen IMO:n ISM-koodiin. Järjestelmä on sertifioitu koodin vaatimusten mukaisesti, ja se tarkastetaan säännöllisesti viranomaisten tekemissä auditoinneissa. Maaorganisaatio ja yhteysalusliikenteen matkustajaalukset auditoidaan vuosittain. Muut Finstashipin ISMkoodin mukaiset alukset auditoidaan kahden ja puolen vuoden välein. Viranomaisten vaatiman turvallisuusjohtamisjärjestelmän lisäksi offshore-asiakkaat haluavat usein varmistaa, että Finstashipin toiminta täyttää myös heidän turvallisuus- ja ympäristöjärjestelmiensä laatukriteerit. Asiakkaat auditoivat offshore-alukset vuoden 2005 aikana useasti ja maaorganisaation kerran. Pienille alle 500 bruttotonnin väyläaluksille, joilta viranomaiset eivät edellytä kirjallista turvallisuusjohtamisjärjestelmää, luotiin vuonna 2005 aluskohtaiset turvallisuuskäsikirjat. Ne vastaavat sisällöltään sertifioitujen alusten käsikirjoja. ISPS-KOODI Kaikki Finstashipin operoimat ulkomaanliikenteen alukset ovat ISPS-koodin (International Ship and Port Facility Security Code) piirissä. Koodin vaatimusten mukainen yhteisharjoitus järjestettiin viime vuonna Suomenlahden merivartioston kanssa tutkimusalus Arandalla. Harjoituksessa testattiin aluksen ISPS-valmiuksia sekä yhteistoimintaa viranomaisten kanssa. Finstaship tekee turvallisuusyhteistyötä eri viranomaisten kanssa. Esimerkiksi Raja- ja merivartiokoulun alusetsintäkoulutuksessa käytettiin jäänmurtaja Sisun tiloja vuonna 2005. Vuonna 2005 ei Finstashipin aluksilla sattunut yhtään työtapaturmaa, joka olisi johtanut työntekijän vakavaan loukkaantumiseen. Lieviä työtapaturmia sattui 27. Työtapaturmat aiheutuivat yleensä niin sanotusta hallinnan menettämisestä, josta oli seurauksena venähdyksiä ja lieviä ruhjeita. VARUSTAMOLIIKEL AITOS F I N S TA S H I P VUOSIKERTOMUS 2005

Yhteiset arvomme ovat asiakaslähtöisyys, tehokkuus ja kannustavuus.

HALLITUS JA JOHTO 19 Esko Mustamäki Toimitusjohtaja Juhani Ahonius Johtaja, Tuotanto ja merihenkilöstö Håkan Gustafsson Johtaja, Deep Sea Services, Offshore-palvelut HALLITUS JA JOHTO HALLITUS Valtioneuvosto nimitti 4.12.2003 Varustamoliikelaitoksen hallituksen kolmivuotiskaudeksi 31.12.2006 saakka. Edessä puheenjohtaja Antti Vehviläinen, KTM, MBA. Vasemmalta lukien: Ulrika Larpes, OTK, Henry Lindelöf, HTM, Jukka Suominen, DI, ekon., varapuheenjohtaja Esko Pyykkönen, KTM, Lauri Ojala, KTT, henkilöstön edustaja Tapio Nurminen, Paavo Immonen (sihteeri), Esko Mustamäki (toimitusjohtaja) ja Kirsti Piponius, KTM JOHTO Hannu Haltsonen Johtaja, Talous ja hallinto Veijo Hiukkka Johtaja, Baltic Sea Services, Lauttaliikenne Paavo Immonen Johtaja, Lakiasiat Finstashipin organisaatio on 1.2.2006 alkaen: Toimitusjohtaja Esko Mustamäen lisäksi johtoryhmään kuuluvat Håkan Gustafsson (Deep Sea Services) Veijo Hiukka (Baltic Sea Services), Juhani Ahonius (Tuotanto ja merihenkilöstö), Hannu Haltsonen (Talous ja hallinto) sekä Paavo Immonen (Lakiasiat). Atso Uusiaho Johtaja, Jäänmurtopalvelut Kai Valtari Johtaja, Väyläpalvelut VARUSTAMOLIIKEL AITOS F I N S TA S H I P VUOSIKERTOMUS 2005

Osaamisellaan Finstaship mahdollistaa asiakkaidensa merellä tapahtuvat vaativat operaatiot.

VARUSTAMOLIIKEL AITOS F I N S TA S H I P VUOSIKERTOMUS 2005 21

MURTAJAT JA MONITOIMIALUKSET BOTNICA 97,0 24,3 8,5 10 000 FENNICA 116,0 26,0 8,4 15 000 NORDICA 116,0 26,0 8,4 15 000 KONTIO 98,6 24,2 8,0 15 000 OTSO 98,6 24,2 8,0 15 000 SISU 106,6 23,8 8,3 16 200 URHO 106,6 23,8 8,3 16 200 APU 86,5 21,3 7,2 9 200 VOIMA 83,5 19,4 7,2 10 200 Monitoimimurtajat Botnica, Fennica ja Nordica toimivat jääkauden ulkopuolella muun muassa öljynporaustyömailla. Jäänmurtajat turvaavat satamiemme ympärivuotisen liikenteen. PITUUS m LEVEYS m SYVÄYS m TEHO kw

YHTEYSALUKSET VÄYLÄALUKSET 31 AURA 53,8 12,0 4,2 1 900 AURORA 53,8 12,0 4,2 1 900 ANTONIA 48,5 9,1 3,5 602 FALKÖ 33,3 6,6 2,4 633 JURMO II 33,3 6,6 2,4 633 ROSALA II 33,3 6,6 2,4 633 VIKEN 31,6 8,0 2,9 530 SEILI 50,5 12,2 3,8 2 200 LETTO 42,7 12,2 3,8 2 500 LINJA 34,9 9,0 2,8 1 600 KAITA 24,5 7,2 2,2 580 KIVIMO 24,5 7,2 2,2 580 BERGÖ 20,3 2,95 2,4 350 SEKTORI 33,0 7,9 2,5 638 KUMMMELI 28,2 7,9 2,45 638 OILI 1 24,5 6,6 2,1 399 FINNÖ 19,8 5,8 2,2 350 FISKÖ 19,8 5,8 2,2 350 URSUS 26,5 10,0 2,2 402 OILI 2 24,5 6,6 2,1 268 OILI 3 24,5 6,6 2,1 268 OILI 4 19,9 6,5 2,0 252 Saaristomerellä liikennöivät yhteysalukset kuljettavat 36 247 matkustajaa ja 2 52 henkilöautoa kerrallaan. Vuosittain kuljetetaan matkustajia yli 230 000 ja ajoneuvoja hieman alle 100 000. Suuret väyläalukset hoitavat raskaimmat väylätyöt. Keskikokoiset alukset soveltuvat ympärivuotiseen käyttöön monipuolisina ja ketterinä työvälineinä. Pienisyväyksiset Oilit on suunniteltu erityisesti öljyntorjuntaan sekä suurtenkin kansilastien kuljettamiseen. VARUSTAMOLIIKEL AITOS F I N S TA S H I P VUOSIKERTOMUS 2005