AINE VIRTAA 1
AINE KIERTÄÄ 2
MITÄ KOMPOSTOINTI ON? Kompostoituminen on luonnollista pieneliöiden aikaansaamaa eloperäisen aineen lahoamista hapellisissa oloissa. Kompostorissa lahoamista tehostetaan kokoamalla jäte hoidettuun kasaan ja luomalla siihen hyvät olosuhteet lahottajaeliöstölle. Kompostoinnissa syntyy hiilidioksidia, vettä, kivennäissuoloja ja humusta. 3
KOMPOSTOINTI ON EKOTEKO Kompostoinnista on hyötyä sekä ympäristölle että kukkarolle jäte hyötykäyttöön ja arvokkaat ravinteet kiertoon maan humuspitoisuus lisääntyy maan ravinteiden ja veden pidätyskyky paranee maan mururakenne paranee maan liettyminen vähenee maan happamuus vähenee kasvien vastustuskyky tauteja, kuivuutta ja hallaa vastaan paranee kasvien eräät taudinaiheuttajat ja tuholaiset vähenevät kaatopaikkojen tilantarve ja ympäristöhaitat vähenevät jätekuljetukset kaatopaikoille vähenevät jätehuoltokustannukset pienenevät ravinnerikasta multaa ilmaiseksi keinolannoitteita ei tarvita 4
KOMPOSTOINNIN ALOITTAMINEN tarvitaanko lupa tai kompostointi-ilmoitus? sopivan kompostorin valinta käyttötarkoitus koko yksi vai useampi muut tarvikkeet seosaineet ja säiliö sekoitussauva, talikko tms. lajittelusanko keittiöön kompostorin sijoittaminen helppous ja saavutettavuus valumavedet naapurisopu hoidosta sopiminen ja tiedottaminen cc(yhteiskompostori) 5
KOMPOSTORIN RAKENNE (talousjätekompostori) 1. KANSI: suojaa sateelta ja ötököiltä, estää kosteuden ja lämmön haihtumisen. 2. LÄMPÖERISTYS: mahdollistaa ympärivuotisen käytön 3. AVATTAVA SEINÄ TAI LUUKKU: tyhjennystä varten 4. RIITTÄVÄ ILMANVAIHTO: venttiilit, verkkopohja, maavara 5. SUOTOVEDEN POISTO 1. 6. JYRSIJÄVERKKO 3. 2. 2. 6. 4. 5. Toimivalla kompostorilla helpotetaan hajottajaeliöstön uurastusta 6
1. HAPPI OIVAT OLOT HAJOTTAJILLE: HAPPI, KOSTEUS, LÄMPÖ Kompostin on oltava ilmava; hapettomissa oloissa jäte ei cclahoavaan mätänee ja alkaa haista. Ilmavuuden varmistavat ilmanvaihtoccaukot, karkeat seosaineet ja kompostin ccsekoittaminen. 2. KOSTEUS Kosteus on sopiva, kun cccckompostimassasta nyrkissä ccccpuristettaessa tihkuu vain ccccmuutama pisara vettä. 3. LÄMPÖTILA Hajottajamikrobien työssä ccvapautuu lämpöenergiaa cckompostin lämpötila nousee ccjopa yli 70 asteen. Lämpötila vaihtelee prosessin eri ccvaiheissa. Hajotus on nopeinta 35-50 o C cclämpötilassa, alle 15 o C hajotus on hyvin hidasta. Hyvä lämpöeristys estää lämmön karkaamisen. 7
OIVAT OLOT HAJOTTAJILLE: RAVINNESUHTEET 4. TYPPI-HIILITASAPAINO Sopiva typpi-hiilitasapaino syntyy kotikompostorissa itsestään, kun kompostoitava jäte koostuu talousjätteestä ja seosaineista. Runsaasti TYPPEÄ sisältävät keittiöjätteet, tuoreet kasvijätteet, lanta ja virtsa. Paljon HIILTÄ sisältävät kuivat kasvijätteet (heinä, olki, karike), risuhake, kutterinlastu, kuorike ja turve kaikki erinomaisia seosaineita. 8
KOMPOSTIIN? KYLLÄ KIITOS! Kompostiin kelpaa yleisesti kaikki sellainen aines, joka on joskus ollut elävää (biojäte) ruoantähteet hedelmien ja vihannesten kuorimatähteet kalanperkaustähteet, luut kahvin- ja teenporot suodatinpapereineen kasvijätteet ja kukkamulta kotoa ja pihalta kotieläinten häkkien siivousjäte pehmopaperi (pienet määrät) luonnonkuidut villa, puuvilla, pellava, silkki (hyvin pienet määrät) kyllästämätön sahanpuru pieni määrä sanomalehtipaperia kompostijätteen kääreenä Kompostoituminen on nopeampaa, kun biojäte on pieninä paloina 9
KOMPOSTIIN? EI KIITOS! Kompostiin ei saa laittaa maatumatonta tai myrkyllistä ainesta ongelmajätteitä: lääkkeitä, liuottimia, maaleja, torjunta-, desinfiointi, lahonsuoja-aineita kyllästettyä puuta tuhkaa, kalkkia tupakantumppeja pölynimuripusseja muovia, muovitettua tai vahapinnoitettua paperia (esim. maitotölkkejä) lasia, metallia keinokuituja, kumia suuria määriä luonnonkuituja tai paperia 10
ELÄMÄÄ KOMPOSTISSA Komposti on ekosysteemi, jossa elävät hajottajat ja niitä saalistavat pedot. Bakteerit lukuisia lajeja, jotka vuorottelevat eri vaiheissa ja lämpötiloissa taudinaiheuttajabakteerit tuhoutuvat yli 55 o C lämmössä Sädesienet rihmastona kasvavia bakteereja, jotka tuottavat mullan tuoksun. kuivassa kompostissa erottuvat harmaan-kellertävänä tuhkamaisena kerroksena Sienet homesienet, hiivat ja lakkisienet ovat osa kompostin eliöyhteisöä Lierot erityisesti tunkioliero; hienontavat karkean aineksen ja edistävät ilmastumista ja aineen sekoittumista Muut kovakuoriaiset, petopunkit, sukkulamadot, alkueläimet, tuhatjalkaiset 11
MITÄ KOMPOSTISSA TAPAHTUU? Alussa mikrobimassa lisääntyy nopeasti helposti hajoavien yhdisteiden ansiosta hajotus on kiivasta ja komposti kuumenee. Kompostin tilavuus pienenee kolmasosaan ja paino jopa puoleen lyhyessä ajassa. Lämpötilan noustua korkeimmilleen (> 70 o C) eliöiden aktiivisuus vähenee ja lämpötila laskee hiljalleen. Massa on edelleen selvästi lämmin. Jäähtymisvaiheessa sädesienet ja homeet hajottavat edelleen vaikeammin hajoavia aineosia. Myös lierot ja hyppyhäntäiset viihtyvät jäähtyvässä kompostissa. Jälkikypsyminen jatkuu kuukausia tai vuosia! Mikrobitoiminta hidastuu; massa saavuttaa ympäristönlämpötilan. Prosessissa syntyy eliöiden tarvitsemaa kosteutta, ilmaan haihtuvaa hiilidioksidia ja ravinteikasta humusta. 12
KOMPOSTIN HOITO Perustaminen Kompostointi aloitetaan laittamalla kompostorin pohjalle 3-5 cm kerros kuiviketta ja multaa. Biojäte ja seosaine kerroksittain Biojäte peitetään seosaineella; eläinperäinen jäte haudataan syvemmälle kompostiin ja peitetään huolellisesti hajun välttämiseksi. Seosaine imee liika kosteutta, sitoo hajuja, kuohkeuttaa kompostimassaa ja tuo hiiltä hajottajien energialähteeksi. Kasteleminen Kuivahtanutta tai muurahaisia vilisevää kompostia kastellaan. Sopivan kostea kompostimassa tuntuu kädessä kostealta pesusieneltä. Ilmastaminen Kompostin pöyhiminen ja riittävä seosaine pitävät kompostin ilmavana. Pintakerrosten kuukausittainen sekoittaminen riittää useimmiten tarvittaessa käännetään syvemmältä. 13
Tyhjentäminen Kompostorin täytyttyä, pisimmälle maatunut kompostimassa siirretään jälkikompostoitumaan tai kypsyysasteesta riippuen lannoitteeksi ja maanparannukseen. Suuret vielä hajoamattomat kappaleet voidaan seuloa takaisin kompostiin. Hyvin toimiva komposti: lämmin hajuton painuu kasaan ei kärpäsentoukkia 14
KOMPOSTIMULLAN KÄYTTÖ - lannoitteeksi, maanparannukseen, kasvualustaksi Puolikypsä komposti sisältää vielä hajoamatonta ainesta. Käy katteeksi mm. pensaille. Ei aivan kypsä komposti sopii myös kurpitsalle, perunalle, purjolle ja kurkulle. Levitetään maan pinnalle. Kypsä komposti on jäähtynyttä, tummaa ja mullalta tuoksuvaa; osa vaikeammin hajoavasta aineksesta erottuu yhä. Käy useimmille vihanneksille ja koristekasveille. Vaateliaimpia kypsyyden suhteen: juurekset, mausteet, sipuli, marjapensaat ja hedelmäpuut. Jälkikompostoitunut kompostimulta on mururakenteista, tasa-aineksista. Voidaan käyttää esim. kasvualustaksi ja kukkaruukkuihin hiekkaan ja kasvuturpeeseen sekoitettuna (suhde 1:1:1) 15
MIKÄ HÄTÄNÄ? MAHDOLLISIA ONGELMIA Muurahaisia Tuhkamaista ainetta! Hometta! Sieniä! Kärpäsiä ja niiden toukkia - liian kuiva ( tuhka on sädesienicccrihmastoa) - home ja sienet kuuluvat ccckompostiin! - haju: riittämätön sekoitus tai ccchuonosti peitetty ja eläinperäinen jäte kastelu lämpimällä vedellä ccc(muurahaiset) kastelu haalealla vedellä (sädesienet) - toukkien kääntäminen kuumaan keskiosaan - jätteen hautaaminen pyretriini, ccckärpäsbakteeri 16
MIKÄ HÄTÄNÄ? MAHDOLLISIA ONGELMIA HAISEE PYSÄHTYNYT/KYLMÄ JÄÄTYNYT - riittämätön eristys riittämätön massa - riittämätön massa - liian kuiva / märkä - liikaa hiiltä - myrkyttynyt - liian märkä - liian tiivis - huonosti peitetty (eläinperäinen jäte) - kuumavesipullo, kuumat kivet - eristys lumella - prosessi jatkuu keväällä! - keittiöjätteen lisäys - kastelu (kuiva) - seosaineen lisäys / ilmastus ccc(märkä) - typpi; herätteet - uudelleen aloitus - seosaineiden lisäys - ilmastus/kääntö - tuuletus - eläinperäisen jätteen ccchautaaminen syvälle 17
KOMPOSTORISOVELLUKSIA KOTIKOMPOSTORI sisätiloihin kehitetty pienkompostori enintään 1 kg biojätettä/pvä toiminta perustuu kiihdytinjauheeseen nopea, hajuton, hygieeninen kotimainen keksintö MATOKOMPOSTORI sisäkompostori (ideaalilämpötila 20-25 o C) hajotuksesta huolehtivat tunkiolierot ja pieneliöt biojätettä matojen painon verran päivässä 3-4 kertaa hitaampaa kuin lämpökompostointi erinomainen väline ympäristökasvatuksessa 18
EKOKOMPOSTORI biojätesäiliö upotettu kasvipenkkiin hyödyntää ravinteet jo syntypaikalla kesäkäyttöön; pienitehoinen malleja: kukkiva kompostori, ekopenkki KOMPOSTOIVA KÄYMÄLÄ kilpailukykyinen ja ekologinen vaihtoehto haja-asutusalueella (kiristyvät jätevesimääräykset) myös keittiöjätteiden kompostointiin tyhjennys 1-2 krt/v jäte ehtii kompostoitua valmiiksi ennen tyhjennystä 19
KIMPPAKOMPOSTOINTI Kompostointi onnistuu myös kimpassa: taloyhtiössä, naapurin kanssa tai pientalokorttelissa talohallituksen ja asukkaiden kiinnostus motivointi: kompostoinnin hyödyt vastuunjako tiedotus ja ohjeistus 20