Kompostointi kannattaa

Transkriptio

1 Tammikuu 2014

2 Sisältö Kompostointi kannattaa...3 Mitä ja miten voi kompostoida?...4 Kompostorin sijoittaminen...9 Seosaineet, eli kuivikkeet...10 Kompostin selvitytymispakkaus...12 Kompostoinnin aloittaminen...14 Kompostoitumisen vaiheet...15 Kompostin tyhjentäminen ja jälkikompostointi...16 Valmiin kompostin käyttö...17 Ongelmia ja ratkaisuja...18 Kompostoituminen on luonnollista, pieneliöiden - bakteerien, sienien ja sädesienien - aikaan saamaa eloperäisen aineen hajoamista hapellisissa olosuhteissa. Hajoamisen tuloksena syntyy hiilidioksidia, vesihöyryä, ravinnesuoloja ja humusta. 2

3 Kompostointi kannattaa Kotitalousjätteestä peräti kolmasosa on eloperäistä biojätettä. Jätetäyttöön joutuessaan biojäte hajoaa hapettomissa olosuhteissa ja muodostaa kasvihuoneilmiötä voimistavaa metaania. Kuivajätteestäkin enää murto-osa päätyy kaatopaikalle haudattavaksi, mutta ravinteikasta biojätettä ei kannata toimittaa kuivajätteen mukana polttoonkaan. Etelä-Karjalassa kaikilla kiinteistöillä on velvollisuus lajitella biojätteet. Erilliskeräyksessä biojätteet noudetaan kiinteistöiltä ja toimitetaan Kukkuroinmäen jätekeskuksessa sijaitsevaan Kekkilän kompostointilaitokseen. Syntypaikalla tapahtuva kompostointi on kuitenkin huomattavasti ympäristöystävällisempää ja myös taloudellisempaa. Biojätteiden omatoiminen kompostointi vähentää jätteen kuljetuksesta aiheutuvia ympäristöhaittoja ja pienentää jätehuollosta aiheutuvia kustannuksia. Hyvän mielen lisäksi kotikompostoija saa ravinteikasta maanparannusainetta puutarhaan ja kasvimaalle. 3

4 Mitä ja miten voi kompostoida? Käytännössä kaiken biologisesti hajoavan jätteen voi kompostoida. Kompostiin ei saa laittaa mitään, mikä ei maadu tai mikä voi haitata kompostin toimintaa. Kompostoitavan biojätteen laatu vaikuttaa siihen, miten kompostointi on asianmukaisinta suorittaa. Pelkän puutarhajätteen kompostointi esimerkiksi on yksinkertaisempaa kuin käymäläjätteen tai elintarvikejätteiden kompostointi. Elintarvikejätteet kunnon kompostoriin Elintarvikejätteiden kompostointiin tarvitaan haittaeläimiltä suojattu ja talviaikana kompostoitaessa myös lämpöeristetty kompostori. Kompostorissa on oltava kansi ja pohja tai pohjaverkko. Talousjätekompostorissa voidaan kompostoida myös puutarhajätteitä, mikäli kompostoriin mahtuu. Nämä kelpaavat kompostiin: Ruuantähteet Kahvin ja teen porot, suodatinpaperit ja teepussit Hedelmien, vihannesten ja juuresten kuoret Munankuoret, munakennot, pienet luut Kalanperkeet Pehmopaperit, ellei niihin ole imeytetty mitään haitallista Huonekasvien jätteet ja multa Puutarhajätteet Kotieläinten häkkien siivousjätteet 4 Tärkkelyksestä valmistetut biopussit maatuvat hitaasti, joten biojätteet kannattaa laittaa kompostoriin sellaisenaan tai sanomalehdestä taiteltuun pussiin pakattuna.

5 Näitä kompostiin ei saa laittaa! Muovi, lasi, kumi, nahka, tekstiilit Imurin pölypussit Tuhka, kalkki Tupakantumpit, lakaisujäte Vaaralliset jätteet, kuten lääkkeet, liuottimet, öljyt, maalit, paristot jne. Vaipat (biohajoavat vaipat voi kompostoida, jos poistaa ei-biohajoavat osat) Nestemäiset elintarvikkeet, paitsi imeytettynä esim. sanomalehteen Haittakasvien, kuten jättiputken tai jättipalsamin siemeniä, kukintoja eikä juurakoita Tuhka nostaa kompostin ph -arvoa ja hidastaa kompostoitumista. Sen vuoksi tuhkaa ei kannata laittaa kompostoriin. Puhdasta puutuhkaa voi laittaa suoraan puutarhan koristekasveille lannoitusja maanparannusaineeksi. 5

6 Minkälainen kompostori meille? Kompostorin voi rakentaa itse tai hankkia jonkun kaupallisen mallin. Sopivan mallin valintaan vaikuttaa käyttötarkoitus ja käyttäjämäärä. Oheisessa taulukossa on suuntaa antavia suosituskokoja elintarvikejätekompostorille, riippuen käyttäjämäärästä. Mikäli samassa kompostorissa käsitellään myös puutarhajätteet, tilantarve kasvaa huomattavasti. Kiinteistötyyppi Asukasmäärä Kompostorin tilavuus Omakotitalo l Paritalo l Rivitalo l Rivi- / kerrostalo l Kerrostalo l Kerrostalo yli 100 vähintään 1800 l Kompostorin hankkijan muistilista Mikä on käyttötarkoitus: käytetäänkö kompostia ympäri vuoden vai ainoastaan kesällä, ja kompostoidaanko talousjätettä, puutarhajätettä vai molempia. Riittävä tilavuus: Kuinka monen henkilön jätteet on tarkoitus kompostoida ja kompostoidaanko samalla laitteella sekä talousjätteet että puutarhajätteet. Riittävän suuri täyttöaukko (huomio myös sekoittaminen). Kansi on helposti avattava ja se pysyy turvallisesti myös auki ja kiinni. Kompostorissa on irrotettava etuseinä tai avattava luukku tyhjennystä varten. Kompostorissa on ilmastointiaukkoja tai -venttiilejä. Lämpöeristys on riittävä ja eriste on suojattu vettymiseltä. Pohjassa on jyrsijäsuojus, esim. metalliverkko (silmäkoko max. 7mm). Kompostori on tiivis, säänkestävä ja suojattu haittaeläimiltä. Suotoveden poistuminen on mahdollista. 6

7 Puutarhajätteille riittää kehikko tai pelkkä auma Puutarhajätteitä voi aivan hyvin kompostoida talousjätekompostorissa, mutta etenkin haravointijätettä syntyy yleensä niin paljon, ettei kompostorin kapasiteetti riitä kaiken jätteen käsittelyyn. Puurtarhajätteiden kompostointi ei vaadi välttämättä kompostoria - yksinkertainen kehikko tai pelkkä aumakin riittää. Kompostorissa tai kehikossa puutarhajäte kuitenkin maatuu nopeammin ja kehikko estää myös jätteiden leviämisen tuulen mukana ympäristöön. Puutarhajätteiden kompostointiin kannattaa varata riittävästi tilaa. Yksittäistä suurta kehikkoa kätevämpi on kaksi- tai useampilokeroinen rakenne, jossa kompostoituminen tapahtuu vaiheittain. Kehikko on helppo rakentaa itsekin. Avattava etuseinä helpottaa tyhjentämistä. Jos kannen nikkarointi tuntuu hankalalata, kannen voi korvata pressulla. Kompostin peittäminen tavalla tai toisella kuitenkin kannattaa, koska se estää kosteuden haihtumista ja toisaalta kompostin vettymistä ja ravinteiden karkaamista maahan sadesäällä. jälkikompostointi, rei itetyn pressun alla etuseinän laudat ovat urassa, jolloin ne on tyhjennyksen yhteydessä helppo irroittaa Haitallisten vieraskasvilajien, kuten jättiputken ja jättipalsamin leviäminen pitää estää. Kasvin siemenet eivät välttämättä menetä itämiskykyään kompostorissa, joten vieraskasvien kukinnot, siemenet ja tuoreet juurakot tulee pakata muovipussiin ja laittaa kuivajätteisiin 7

8 Käymäläjätteet Käymäläjätteet kannattaa myös kompostoida. Kuivakäymälä vähentää jäteveden määrää ja varsinkin ravinteiden määrää jätevedessä. Käymäläjätteestä modostunut komposti onkin erittäin ravinnepitoista. Käymäläjätettä saa kompostoida ainoastaa tarkoitukseen soveltuvassa kompostointilaitteessa, joka on sijoitettu tiiviille pohjalle ja josta ei pääse valumaan nesteitä maahan. Käsittelemätöntä käymäläjätettä ei saa haudata maahan. Tarkasta onko omassa kunnassasi muita kuivakäymälää koskevia ohjeita tai määräyksiä kunnan ympäristöviranomaiselta. Käymäläjätekompostin hyödyntäminen Käymäläjätteen tulisi antaa kompostoitua vähintään vuosi ennen kuin sitä käytetään koristekasveille tai viherrakentamiseen. Hyötykasveille käymäläjätekomposti sopii käytettäväksi parin vuoden ikäisenä. Raakana syötäville kasviksille, kuten salaatille tai porkkanalle, käymäläjätekompostia suositellaan käytettäväksi vasta kolmen vuoden kypsymisen jälkeen. 8

9 Kompostorin sijoittaminen Kompostorin sijoittelua suunniteltaessa kannattaa pitää mielessä jätehuoltomääräysten velvoitteet, mutta myös kompostorin käytettävyys. Kompostorista ei saa aiheutua ympäristölle tai terveydelle haittaa, eikä sitä saa sijoittaa 15 metriä lähemmäs kaivoa tai viittä metriä lähemmäs naapurin rajaa, ilman naapurin suostumusta. Huomioi sijoittelussa nämä: Kompostori sijaitsee riittävän kaukana tuuletusikkunoista ja ilmanvaihtokanavista. Jätteen vienti kompostoriin on helppoa myös talvella. Kompostorin tyhjentämiseen ja jälkikompostointiin on riittävästi tilaa. Kompostorista valuvien suotovesien käsittely on hallittua, joko siten, että alusta on vettäläpäisevä, tai vettäläpäisemättömällä alustalla suotovedet kerätään talteen. Suoto-, sade- ja sulamisvedet eivät keräänny laitteen alle. Sijoituspaikka on tuulelta suojassa, ei suorassa auringon paahteessa. Kompostori sijaitsee yli 15 m lähimmästä kaivosta. Naapurilta on saatu suostumus, jos kompostorin paikka on alle 5 m naapurin rajasta. Naapurin kanssa voi neuvotella myös yhteisestä kompostorin paikasta tontin rajalla. 9

10 Seosaineet eli kuivikkeet Elintarvikejätteiden onnistuneeseen kompostointiin tarvitaan aina jotain seosainetta eli kuiviketta. Seosaine parantaa kompostin ilmavuutta, sitoo kosteutta ja ravinteita, nopeuttaa jätteen hajoamista ja parantaa kompostin ravinnetasapainoa. Kompostoriin vietyjen biojätteiden säännöllinen peittäminen kuivikkeella vähentää myös hajuhaittoja. Seosaineina voi käyttää kaupassa myytäviä valmiiksi säkitettyjä kuorikkeita, mutta kuivikkeeksi kelpaavat yhtä hyvin puiden lehdet ja silputut oksat. Haravointijäte Omalta pihalta haravoidut lehdet, neulaset ja muu pihakarike ovat edullista ja käyttökelpoista seosainetta kompostoriin ja niitä kannattaakin varastoida kuivana talvea varten odottamaan. Tuore kasvijäte ei toimi kuivikkeena, eivätkä puiden ja pensaiden lehdet yksistään, koska ne muodostavat helposti levymäisiä, hapettomia kerroksia kompostiin. Haravointijäte toimiikin parhaiten sekoitettuna muihin seosaineisiin. Oksahake Haketetut oksat imevät tehokkaasti kosteutta ja etenkin havupuuhake neutralisoi hyvin ammoniakkia. Haketta on miellyttävä käyttää seosaineena, koska se ei pölyä eikä jäädy talvella. Puuhake myös kompostoituu hyvin - lehtipuuhake hieman nopeammin kuin havupuuhake. Sopiva palakoko on 1-2 cm. Kutterilastu Kuivasta puusta höylätyt lastut kuohkeuttavat kompostia, mutta hajoavat hitaasti ja sitovat heikosti kosteutta ja ravinteita. Kutterilastujen kanssa kannattaakin käyttää jotain imukykyisempää seosainetta kuten turvetta. Liian hienojakoinen sahanpuru puolestaan tiivistyy liikaa, joten sitä kannattaa käyttää vain pieniä määriä jonkun karkeamman seosaineen kanssa. Huom! Käsiteltyä, esim. maalattua, lakattua tai kyllästettyä puuta ei missään tapauksessa pidä laittaa kompostiin. 10

11 Turve Turve sitoo tehokkaasti kosteutta, ravinteita sekä hajuja ja maatuu nopeasti. Hienojakoisena aineena turve kuitenkin tiivistyy helposti, joten sitä kannattaa käyttää yhdessä karkeamman seosaineen kanssa. Hyvä sekoitussuhde on 1:1. Kuorike Lehti- ja havupuiden rouhittu kuori sitoo hyvin kompostin kosteutta ja hajuja. Se antaa kompostiin ilmavuutta ja parantaa hiilipitoisena aineksena talousjätekompostin ja kuivakäymälän ravinnetasapainoa. Kuorikkeeseen voi sekoittaa lisäksi turvetta, jolloin sen kosteuden ja ravinteiden sitomiskyky entisestään paranee. Havupuiden pihka maatuu heikosti, mutta se voi ehkäistä kärpästen lisääntymistä. Olki ja ruoko Olki ja ruoko hajoavat hitaasti, mutta toimivat silputtuna hyvänä seosaineena. Munakennot Kartonkisia kananmunakennojakin voi käyttää seosaineena. Huokoinen kartonki sitoo hyvin kosteutta ja ravinteita ja silputut kennot hajoavat kompostissa melko nopeasti. Vanha komposti Vanhaa kompostia voi myös käyttää seosaineena, jos se sisältää vielä maatumatonta ainetta. Vanha komposti tuo mukanaan pienieliöstökannan, joka nopeuttaa uudenkin aineksen maatumista. Yksistään käytettynä vanha komposti ei kuitenkaan ole hyvä seosaine. 11

12 Kompostin selviytymispakkaus Kompostin hoidossa on tarkoitus järjestää mahdollisimman suotuisat olosuhteet pieneliöille, jotka hoitavat jätteiden hajottamisen. Happi Kompostissa jätteitä hajottavat pieneliöt tarvitsevat happea elääkseen ja toimiakseen. Kompostorissa tuleekin olla riittävästi ilmanvaihtoaukkoja. Jotta komposti ei mene liian tiiviiksi ja hapettomaksi, siihen lisätään kuohkeuttavaa seosainetta. Aika ajoin kompostia myös pöyhitään ja käännellään hapen saannin turvaamiseksi. Jos olosuhteet kompostissa muuttuvat hapettomiksi, hajotustyötä alkavat tehdä hapettomassa ympäristössä viihtyvät pieneliöt. Hajomaisprosessi muuttuu kompostoitumisesta haju- ja metaanipäästöjä aiheuttavaksi mätänemiseksi. Kosteus Pieneliöt tarvitsevat myös sopivasti kosteutta elääkseen. Komposti on sopivan kosteaa, kun osittain lahonneesta kompostimassasta irtoaa puristettaessa muutama vesipisara. Yleensä elintarvikejäte on liiankin kosteaa, joten sekaan on lisättävä seosainetta kosteuden sitomiseksi. Liian märästä kompostista loppuu ilma ja kompostoituminen muuttuu mätänemiseksi. Puutarhajäte sen sijaan on yleensä kuivaa, joten puutarhakompostia on hyvä kastella kääntämisvaiheessa. Lämpö Kompostin pieneliöt tuottavat lämpöä hajottaessaan jätteitä. Toimivassa kompostorissa lämpötila voi nousta yli 50 asteeseen muutamassa päivässä. Taudinaiheuttajat ja rikkakasvien siemenet tuhoutuvat yleensä asteessa. Talvella lämpöä haihtuu paljon ja kunnollinen lämmöneristys onkin tarpeen. Lumi tai solumuovi, esimerkiksi retkipatja, kompostorin ulkopuolella on pakkasjaksolla hyvä lisäeriste. Liian alhaisessa lämpötilassa kompostoituminen hidastuu, kompostori voi täyttyä ja mennä jäähän. Silloin lämpöä voi yrittää lisätä sijoittamalla kompostiin kuumaa vettä sisältäviä kanistereita. 12

13 Ravinteet Pieneliöt käyttävät kompostin eloperäistä jätettä ravintonaan. Tärkeimmät pieneliöiden tarvitsemat ravinteet ovat typpi (N) ja hiili (C). Tärkeää on myös typen ja hiilen keskinäinen suhde, eli ravinnetasapaino. Elintarvikejäte sisältää yleensä runsaasti typpeä, joten se tarvtsee seurakseen hiilipitoista seosainetta, kuten puuhaketta ja turvetta. Jos kompostissa on liikaa typpeä, osa siitä voi haihtua ammoniakkina ilmaan. Tämän huomaa kompostin pistävästä ammoniakin hajusta. Jos kompostissa taas on liian vähän typpeä suhteessa hiilen määrään, kompostoituminen hidastuu. Tällainen tilanne voi olla yleensä puutarhajätekompostissa. Typpeä voidaan lisätä kasteluveteen sekoitetulla kanankakalla, nokkosvedellä, urealla tai kaupallisilla kompostiherätteillä. Myös tuoreet kasvinosat sisältävät runsaasti typpeä. Nokkosveden resepti Kerää ämpäri täyteen nokkosia. Lisää päälle vettä niin paljon, että kasvit peittyvät. Anna nokkosten seistä vedessä pari viikkoa välillä sekoittaen. Laimenna liemi kymmenkertaisesti. 13

14 Kompostoinnin aloittaminen Kompostointi on paras aloittaa, kun ulkolämpötila on plussan puolella. Lämpötilan laskiessa kompostoituminen hidastuu ja aloitus voi olla hankalaa. Toisaalta kesällä riesana voivat olla kärpäset, ennen kuin kompostoituminen pääsee täyteen vauhtiin. Kompostori pohjustetaan aluksi ilmavalla seosaineella. Pohjalle kannattaa laittaa n. 20 cm paksu kerros esimerkiksi oksasilppua tai kuoriketta. Sitten kompostoria aletaan täyttää tasaisesti lisäämällä kerroksittain biojätettä ja sopivaa seosainetta. Seosainetta käytetään tarpeen mukaan noin % biojätteen määrästä. Eläinperäiset jätteet kannattaa peittää erityisen hyvin hajuhaittojen ja kärpästen välttämiseksi. Kompostin hoito Kompostori voi toimia mainiosti ilman suurempaa vaivaa, jos lajittelu keittiössä on tehty huolellisesti, isommat jätteet on pienitty ja seosainetta on lisätty oikein ja riittävästi. Joka kerta kompostorilla käydessä kannattaa kuitenkin tarkkailla sen hajua, kosteutta, täyttöastetta ja lämpötilaa. Niistä voi päätellä, toimiiko kompostori niin kuin pitäisi ja missä vaiheessa kompostoitumisprosessi on. Toimivaa kompostia ei tarvitse sekoittaa kovinkaan usein. Pintaosan (20-30 cm) pöyhiminen kerran, pari kuukaudessa riittää. Samalla reunoilta voi kääntää massaa kompostin kuumempaan keskiosaan. Suurempia yhteiskäytössä olevia komposteja on hyvä pöyhiä perusteellisemmin muutaman kerran kuukaudessa. 14

15 Kompostoitumisen vaiheet Kompostoitumisen eri vaiheita voi tarkkailla mittaamalla kompsotin lämpötilaa. Lämpenemisvaihe Kun jätettä lisätään kompostoriin säännöllisesti vähän kerrassaan, päällimmäisenä kompostissa on lämpenemisvaiheessa oleva kerros. Tuolloin kompostorin valtaavat bakteerit ja sädesienet ja kompostin lämpötila nousee muutamassa päivässä asteeseen. Kuuma vaihe Kun lämpötila on noussut ylös, alkaa kuuma vaihe. Lämpenemisvaiheen hajottajat väistyvät ja kompostin valtaavat kuumiin oloihin erikoistuneet bakteerit ja sädesienet. Ne käyttävät ravinnokseen kompostin helposti hajoavia ravintoaineita, kuten sokereita ja rasvoja. Kuumassa vaiheessa kompostorin lämpötila voi nousta jopa 85 asteeseen. Tämä vaihe kestää enintään muutaman viikon. Jäähtymisvaihe Kun helposti hajotettava ravinto alkaa loppua, kompostin lämpötila laskee ja siirrytään jäähtymisvaiheeseen. Lämpötila laskee asteeseen. Kompostin valtaavat taas uudet hajottajat. Vaikeammin hajotettavia puuaineksia ryhtyvät hajottamaan niihin erikoistuneet sienet ja sädesienet. Myös homesienet kuuluvat toimivaan kompostin. Jäähtyvään kompostiin ilmestyvät myös paljain silmin nähtävät tunkiolierot, kovakuoriaiset, siirat ja tuhatjalkaiset. Kypsymisvaihe Viimeisessä vaiheessa puhutaan kompostin jälkikypsymisestä. Tässä vaiheessa komposti muuttuu valmiiksi mullaksi, eli humukseksi, kompostimassa on vielä lämmintä. Nopeinta hajoaminen on o C:ssa. 15

16 Kompostin tyhjentäminen ja jälkikompostointi Kompostoria ei kannata tyhjentää liian aikaisin, mikäli siihen vielä mahtuu jätettä. Pieneliöiden on annettava tehdä hajotustyötään rauhassa. Tyhjennys on kuitenkin tehtävä viimeistään siinä vaiheessa, kun kompostori täyttyy. Kompostointiajasta, jätteen määrästä ja laadusta, kompostorin toimivuudesta, ulkoilman lämpötilasta ja kompostin hoidosta riippuu, onko komposti jo valmista käytettäväksi vai onko se jälkikompostoitava. Myös käyttökohde vaikuttaa siihen, mikä on kompostin sopiva kypsyysaste. Kompostin kypsyyden pystyy parhaiten arvoimaan sen ulkonäöstä ja hajusta. Kypsä komposti tuoksuu miellyttävän multamaiselta, on tummanruskeaa ja tasalaatuista. Maatumattomia elintarvikejätteitä ei enää pysty erottamaan - lukuunottamatta mahdollisia kananmunan kuoria ja pieniä luita, jotka maatuvat hyvin hitaasti. Kompostin tyhjentäminen kannattaa ajoittaa kevääseen, jolloin multa saadaan heti käyttöön istutuksille. Toinen tyhjennys kannattaa suorittaa syksyllä, jotta kompostiin saadaan tilaa talvea varten. Vähemmän maatunut kompostin pintakerros kannattaa aina ottaa tyhjennyksen yhteydessä erilleen ja laittaa se tyhjennetyn kompostorin pohjalle, uuden kompostin siemeneksi. Jälkikompostointi Puolikypsä komposti on alle vuoden ikäistä ja se on voimakas lannoite. Monille hyötykasveille sitä ei kannata käyttää sellaisenaan, joten jälkikompostointi voi olla tarpeen. Jälkikompostointiin soveltuu esimerkiksi puukehikko tai avonainen auma. Kompostimassa on hyvä suojata muovilla tai muulla peitteellä, ettei se kuivu tai ole alttiina sateelle. Hapensaanti tulee varmistaa joko peitteen liepeiden alta tai tekemällä peitteeseen ilmareikiä. Kasaa kannattaa silloin tällöin käännellä ja tarvittaessa kastella. Puolikypsän elintarvikejätekompostin voi siirtää jälkikompostoitumaan myös puutarhajätekompostiin. Typpipitoisena se nopeuttaa tällöin myös puutarhajätteen lahoamista. 16

17 Valmiin kompostin käyttö Kypsää kompostia voi käyttää kasvimaan parantamiseen ja lähes kaikkialla puutarhassa. Yksinään käytettynä komposti on liian kuohkea kasvualusta, joten se kannattaa muokata maahan. Kasvimaan parantamiseen sitä voi käyttää kasvien tarpeesta ja maan kunnosta riippuen litraa neiliömetrille, eli 3-5 cm paksun kerroksen verran. Kompostimulta on pitkävaikutteista maanparannusainetta. Samalle lohkolle sitä kannattaakin laittaa noin kolmen neljän vuoden välein. Kukkalaatikoihin kompostista saa hyvän kasvualustan, kun siihen sekoittaa hiekkaa ja savea suhteessa 1:1:1. Erityisen vaateliaita kompostimullan suhteen ovat juurekset, sipulit, yrtit, salaatit, marjapensaat ja hedelmäpuut sekä muut monivuotiset kasvit. Niille kannattaa laittaa vain hyvin maatunutta kompostimultaa. Kaalit, kurpitsat, kurkut ja tomaatit sen sijaan sietävät puolikypsääkin kompostimultaa. Mansikka tuottaa satoa parhaiten ravinneköyhässä maassa, joten mansikalle ei ravinteikasta kompostimultaa kannata laittaa ensinkään. Ennen käyttöä valmis komposti kannattaa seuloa noin 10 mm seulalla, jotta massasta saadaa eroteltua huonosti maatuneet luut, juurakot ja oksankappaleet. Ne voi laittaa takaisin kompostoriin jatkamaan lahoamista. Seulottu multa on siistiä leviteltäväksi vaikka nurmikolle ohueksi katteeksi. 17

18 Ongelmia ja ratkaisuja ONGELMA SYY RATKAISU Mädäntyneen haju Komposti on liian märkä tai tiivis. Jätteitä ei ole peitetty kunnolla. Lisää karkeaa seosainetta ja sekoita komposti hyvin. Hautaa jätteet, etenkin eläinperäinen jäte syvemmälle kompostiin. Pistävä ammoniakin haju Ravinnetasapaino ei ole kunnossa (liikaa typpeä). Lisää turvetta, joka on hyvä hiilenlähde ja sitoo lisäksi tehokkaasti hajuja. Komposti ei lämpene / jäte ei maadu Komposti on liian märkä Komposti on liian kuiva Kompostissa on liian vähän typpeä (yleensä puutarhajätekomposti) Kuuma vaihe on ohi ja maatuva aines on kompostoitunut Lisää reilusti seosainetta ja sekoita hyvin. Kastele haalealla vedellä ja hämmennä. Lisää typpeä nokkosveden, kanankakan, urean tai puolikypsän kompostin muodossa Tyhjennä komposti Komposti on jäätynyt Kovat pakkaset voivat jäädyttää lämpöeristetynkin kompostin, etenkin jos kompostissa on liian vähän biojätettä lämpöeristys on riittämätön Kompostoria voi käyttää vaikka se olisi jäätynyt, niin pitkään kuin siihen mahtuu jätettä. Kevään tullen komposti kyllä sulaa, mutta sulamista voi edesauttaa seuraavasti: Laita kuumaa vettä sisältävä kanisteri kompostoriin ja vaihda se muutaman päivän välein. Puutarhakompostorin sulamista voi keväällä edistää typpipitoisella heräteaineella. 18

19 ONGELMA SYY RATKAISU Kärpäset, kärpäsen toukat Kompostin haju houkuttelee kärpäsiä. Kts. kohta mädäntyneen haju Lisää seosainetta ja sekoita. Käännä pinnalla olevat munat ja toukat kompostin kuumaan keskiosaan Käytä tarvittaessa kärpästen hävittämiseen tarkoitettua, kompostiin soveltuvaa torjunta-ainetta. Muurahaiset Komposti on liian kuiva Muurahaisista ei ole mitään haittaa, mutta liian kuivassa kompostissa maatuminen ei tapahdu tehokkaasti, joten kastele kompostia haalealla vedellä ja sekoita hyvin. Sieni- ja homekasvusto Sienet ja homeet kuuluvat normaalisti toimivaan kompostiin ja osallistuvat biojätteen hajottamiseen. Ei syytä huoleen, hoida kompostia kuten ennenkin. 19

20 Asiakaspalvelu, puh ,