Lions-piiri 107-M vuosikokous 2013 Kiukainen Puolisotoiminta LC Köyliö Ladyt
Yleistä Suomen Lions-liitto r.y:n ohjesäännön 20 mukaan perheenjäsenten osallistuminen klubien palvelutoimintaan on lionstoimintaan kuuluvaa ja liiton organisaation puitteissa tapahtuvaa toimintaa. Tästä syystä meillä Suomessa puolisotoiminta onkin varsin vapaamuotoista, eräänlaista kerho- tai toimikuntatyöskentelyä, jonka tarkoituksena on lionsklubien sisäisen hengen lujittaminen ja kehittäminen sekä klubien ulkoisen toiminnan tukeminen ja sen kautta myös omakohtainen vaikuttaminen. 2
Vapaata puolisotoimintaa eivät näin ollen koske yhdistyslain määräykset esim. omista säännöistä, Puolisotoiminta Yleistä vuosikokouksen pitämisestätai kirjan-ja tilinpitovelvollisuudesta. Toisaalta kuitenkin sama laki asettaa myös tiettyjärajoituksia esim. omien tilien, arpajaisten järjestämisen yms. suhteen, joten yhdistyslakiin on joka tapauksessa syytätutustua. Oikea tapa onkin, ettäladyjen aktiviteettirahat ovat omalla tilillään rekisteröityjen klubien tilinpidossa. 3
LIONS -järjestö Puolisotoiminta Yleistä Lionsjärjestöon perustettu 1917 Chicagossa USA:ssa. Järjestön perustaja oli amerikkalainen liikemies Melvin Jones. Lions on kansainvälinen palveluorganisaatio, itse asiassa maailman suurin palvelujärjestö, ja se rakentuu yksittäisten klubien vapaaehtoiseen toimintaan. Lionstoiminta on levinnyt yli koko maailman. Mukana toiminnassa on noin 1.340.000 leijonaa, yli 46000 klubissa, 206 maassa. Tietolähde: Lions-vuosikirja 2011-2012 4
Yleistä LIONS Suomessa ja Länsirannikolla Suomeen lions-toiminnan toi Arne Ritari vuonna 1950. Klubeja Suomessa on 953 ja leijonia noin 26000. Suomi on Euroopan neljänneksi suurin lions maa, jäsenmäärässä edelläovat vain Italia, Ranska ja Saksa. LIONSPIIRI Suomi on jaettu 14 piiriin. Jokaisessa piirissätoimii piirihallitus, jonka puheenjohtaja on piirikuvernööri. Länsirannikolla, Satakunnassa ja Vakka-Suomessa kaupunkien Kankaanpää- Pori - Rauma - Uusikaupunki - Huittinen alue lähikuntineen muodostaa lionspiirin 107- M. M-piirissäon 64 klubia, joista yhdeksän naisklubia, kaksi perheklubia ja yksi liitännäisklubi. Lioneita yhteensäyli 1800. Piirin vanhin klubi on LC-Pori, joka on perustettu 1953. 5
LIONSKLUBI Puolisotoiminta Yleistä Koko järjestön perusyksikköon lionsklubi. Jokainen lionsklubi on itsenäinen rekisteröity yhdistys, jonka säännöt ovat Suomen yhdistyslain mukaiset. Kaikkialla maailmassa toimivien klubien säännöt ovat pitkälle yhdenmukaiset, kuitenkin asianomaisen valtion lait huomioiden. Klubit järjestävät erilaisia varainhankinta-ja palveluaktiviteetteja. Yleisöltäkerätyt varat luovutetaan aina ilmoitettuun avustuskohteeseen. Niitä ei saa käyttää klubin kulujen peittämiseen, nämäkulut on katettava jäseniltä kerätyin maksuin. 6
PUOLISOTOIMINTA Puolisotoiminta Yleistä Lionstoiminta on perinteisesti ollut miesten aluetta. Viime vuosina on myös naisilla ollut mahdollisuus liittyä lionsklubeihin tai perustaa sellaisia. Lionien puolisoita on alunperin kutsuttu ladyiksi, nykyään virallinen nimitys on lion-puoliso. Puhuttaessa naispuolisista lion-puolisoista käytetään edelleen nimitystä lady. Suomessa puolisotoiminta on varsin vapaamuotoista. Sen tarkoituksena on lujittaa klubin sisäistähenkeä, tukea klubin toimintaa ja antaa puolisoille mahdollisuus olla mukana vaikuttamassa. 7
Yleistä PUOLISOTOIMINNAN VETÄJÄ Puolisotoiminnan vetäjävoi olla kuka tahansa aktiivinen puoliso tai ryhmä. Luontevasti tehtävä sopii parhaiten klubin presidentin puolisolle, joka saa puolisonsa kautta runsaasti lions-tietoa. Vetäjän on hyvätutustua lionstoiminnan tärkeimpiin päämääriin ja sääntöihin. 8
PUOLISOTOIMINNAN VETÄJÄN TEHTÄVÄT huolehtia kokoontumisista sekätoimintasuunnitelman laatimisesta ja toteuttamisesta yhdessäsihteeripuolison kanssa junailla toimintaa ja huolehtia tiedon kulusta huolehtia puolisotoiminnan jatkuvuudesta klubissa huolehtia siitä, ettäpuolisotoiminnan järjestöpuolen vaatimat minimisäännökset tulevat täytettyä toimia tarvittaessa uusien puolisojen kummina huolehdittava puolisojen muistamisesta merkkipäivinä(jos klubissa on sellainen tapa) muistettava myös lesket Puolisotoiminta Yleistä 9
Yleistä SIHTEERIPUOLISON TEHTÄVÄT lähettäätiedote kokouksista puolisoille esim. lionien postin yhteydessä pitääkirjaa osallistujista ja toiminnasta tehdäkeväällätoimintakertomus antaa tiedot puolisotoiminnasta lionien kuukausiilmoituksiin (työtunnit ja eurot) 10
Yleistä RAHASTONHOITAJAPUOLISON TEHTÄVÄT puolisoiden tulojen ja menojen kirjaaminen raha-asioiden hoitaminen ja rahatilanteesta tiedottaminen tilien tarkastuttaminen toimintakauden loputtua rahojen luovutus aktiviteettikohteisiin Työnjaosta voidaan tehdäerilaisia variaatioita ja yhdistelmiä, olennaista on, että kaikki työt tulevat tehdyiksi. Tehtävien on syytä kiertääsamaan tapaan kuin klubeissakin. Vuosi vetäjänä kerrallaan on sopiva tahti. 13.4.2013 Piirikokous / Puolisokoulutus 11
TOIMINTAKAUSI TOIMINTAKAUDEN ALOITTAMINEN presidentin puoliso tai joku muu kokoonkutsuja järjestää ensimmäisen tapaamisen valitaan kauden sihteeri ja rahastonhoitaja sovitaan työnjaosta ja tarkastetaan, ettäasioiden hoitajilla on pankissa tilinkäyttöoikeus tutustutaan kauden teemoihin keskustellaan aktiviteeteista ja käytettävistätileistä, sovitaan esim. vastuuhenkilöt aktiviteeteille laaditaan pääpiirteittäinen toimintasuunnitelma kaudelle huomioidaan edellisellä kaudella sovitut ja/tai luvatut asiat sekä vuosittain toistuvat tapahtumat 12
TOIMINTAKAUSI VETÄJÄN MUISTETTAVA TOIMINTAKAUDEN PÄÄTTYESSÄ palkitse avainhenkilö(t) huolehdi, että seuraavalle kaudelle on tiedossa vetäjä varmista, ettäseuraajasi käy puolisokoulutuksessa opasta seuraajaasi toimita puolisotoimintamateriaali seuraajallesi ajoissa - hänen kautensa alkaa heinäkuun alusta älä pimitä tietoa 13
TOIMINTAKAUSI KOKOONTUMISET Suosittu käytäntöon, ettäpuolisot kokoontuvat kerran kuukaudessa. On myös klubeja, joissa ladyt kokoontuvat harvemmin. Tärkeintäon, ettätoimintaa tavalla tai toisella on. Kokoontuminen voi tapahtua erilaisissa paikoissa kuten kodeissa kerhotiloissa kahviloissa erilaisissa tutustumiskohteissa 14
TOIMINTAKAUSI VAROJEN KERÄÄMINEN Puolisoiden varojenkeräysaktiviteetit voivat olla yhteisiä lionien kanssa tai he voivat järjestääomia aktiviteettejaan. Päämäärät ovat yhteiset. Perinteisiäladyjen aktiviteetteja ovat mm. erilaiset myyjäiset arpajaiset kahvitarjoilu eri tilaisuuksissa tanssiaiset, lastenjuhlat, muotinäytökset, kirpputorit, askartelut 15
TOIMINTAKAUSI Aktiviteettivarat on käytettäväilmoitettuun tarkoitukseen kohtuullisen ajan kuluessa. Luovutuskohteista, samoin kuin keräysaktiviteeteista keskustellaan ja päätetään puoliso-kokouksissa. Näistä päätöksistätulee olla myös pöytäkirjamerkintä. Huomioi myös, ettälions-klubilla tai yksityisillälioneilla ei ole oikeutta varustaa lions-merkillätavaroita, joita myydään lioneille tai yleisölle varojen keräämistarkoituksessa. 16
Aktiviteetit varojen käyttö KÄYTETTÄVÄT TILIT AKTIVITEETTITILI Tilille talletetaan lyhentämättömänäkaikki ne tulot, jotka saadaan tapahtumista, joihin myös ulkopuoliset voivat osallistua. HALLINTOTILI Tilille talletetaan omasta keskuudesta kerätyt varat, joita voidaan käyttäätoiminnan pyörittämiseen, puolisoiden virkistämiseen ja heidän muistamiseensa merkkipäivinä. Hallintotililtä voi siirtää rahaa aktiviteettitilille - mutta ei päinvastoin! 17
Aktiviteetit varojen käyttö Hallintotilille talletettavia varoja ovat mm. jäsenmaksut kahvirahat puoliso-illan arpajaiset sakot yms. Koska puoliso-toiminta ei ole rekisteröityä toimintaa eikä silläole omaa tilintarkastusta, tulee puolisoiden aktiviteettivarojen olla kauden lopussa mukana klubin tilintarkastuksessa. 18
Aktiviteetit Oleellisena osana lions-toimintaa ovat myös palveluaktiviteetit. M-piirin puolisot ovat suunnanneet palveluaktiviteettinsa pääasiassa vanhainkoteihin, joissa on ollut mm. joulupuurotarjoilua luku-ja lauluiltoja kahvitusta ja ulkoiluttamista isänpäiväkahvitusta förskottivapputansseja joululounas talkoilla kuljetuksia 19
Aktiviteetit YHTEISHENGEN AKTIVITEETIT JA VIRKISTYSTOIMINTA Puolisot voivat toimia klubihengen kohottajina järjestämällä joko keskenään tai yhdessälionien kanssa erilaisia tapahtumia kuten pikkujouluja yms. juhlia luontoretkiä pyöräretkiä viinimaistajaisia teatteri-ja kylpylämatkoja tutustumismatkoja yhteiskokouksia toisen klubin ladyjen kanssa 20
Aktiviteetit Ainakin kerran -pari vuodessa järjestetty yhteinen ilta puolisoiden ja lionien kanssa -on se sitten juhla tai yhteiskokous - on hyvä yhteishengen kohottaja. 21
Jäsentoiminta UUSI PUOLISO Kun klubiin otetaan uusi jäsen, ottakaa yhteyttämyös hänen puolisoonsa. Yhteydenottaja voi olla presidentin tai kummin puoliso tai joku joka tuntee hänet. Kutsukaa uusi puoliso kokoukseen, kertokaa hänelle toiminnasta ja lahjoittakaa naispuoliselle puolisolle lady-merkki, jotta hän voi tuntea kuuluvansa joukkoon. LADY-MERKKI Lady-merkkeinäkäytetään ns. ladykoruja. Korukuvasto on klubin sihteerillä. 22
MISTÄSAA LISÄTIETOA? Hyviätietolähteitäovat esim. Lions-vuosikirja: vuosikirjasta löytyy oikeastaan kaikki tarpeellinen tieto The Lion-lehti oma puoliso piirikuvernöörin ja piirikuvernöörin puolison tiedotteet edelliset presidentin-ja sihteerin puolisot sekäheidän muistiinpanonsa puolisoiden koulutustilaisuus piirikokouksen yhteydessäjärjestetään vuosittain puolisoiden koulutustilaisuus, jossa koulutuksen lisäksi on tilaisuus vaihtaa kokemuksia ja ideoita toisten puolisoiden kanssa 23
Lady-toiminta / Köyliö Ladyt kokoontuvat kuukausikokouksen yhteydessä Kokouksia johtaa presidentin puoliso ja sihteerin puoliso avustaa Lisäksi meillä on rahastonhoitaja Varainkeruu Lalli ja Kerttu nuket Nukkien valmistus aloitettiin vuonna 1976. Lähtökohtana oli Köyliön Kartanosaaren muinaishaudat. Ensimmäinen Kerttu-nukke luovutettiin maaherra Sylvi Siltaselle 30.9.1976 24
Lady-toiminta / Köyliö Lalli ja Kerttu nuket, jatkuu Korut Nuket käsin tehtyjä, kankaista alkaen Nukkien keihäät ja kirveet valetaan itse, korut tekee hopeaseppä Aloitettiin vuonna 1992 Inspiraationa oli Lalli-nuken aseet Saatavissa pronssisena ja hopeisena Polsun juhannus Kertun kesti (kahvila, tuotemyynti, taidemyyntinäyttely) Makkara, virvoke, yms väliaikamyynti Seuraavassa kuvassa ladyt poseeraavat Kerttu-puvuissa 25
Lady-toiminta / Köyliö KÖYLIÖ- Kertun puku Varhaiseen keskiaikaan ajoittuva köyliöläisen naisen arkipuku esiteltiin 21.5.2003. Sen suunnittelusta ja toteuttamisesta on vastannut Köyliöseuran pukutoimikunta Barbro Cedercreutzin johdolla. Pukuun kuuluvat aluspuku, vaippahame ja esiliina. Puvun materiaalina on pellava, myös sekoitekankaat sallitaan. Samoin värivaihtoehtoja on useita. Kaavojen perusteella puvun voi jokainen halukas vapaasti valmistaa tai valmistuttaa itselleen. Sekäaluspukuun ettävaippahameeseen tulee lisäksi ommella puvun aitoudesta kertova logo. Puku soveltuu mainiosti myös juhlaasuksi, vaikka se onkin suunniteltu arkiasuksi. Tulossa on myös pukuun soveltuva Köyliön Kirkkosaaren kaivauksiin perustuva koru. Museovirasto on antanut luvan valmistaa muinaiskorun sen perusteella. 26
Lady-toiminta / Köyliö Varainkeruu - jatkuu Joulumyyjäiset Kahvitukset Metsäkirkko Kirkon palveluvuoro Erilaiset konsertit (Köyliön musiikkiyhdistys, joululauluilta, ) Muut mahdolliset tilaisuudet 27
Lady-toiminta / Köyliö Avustuskohteet Vaihto-oppilastoiminta Kummilapsi MLL:n leikkikenttätoiminta Heijastinliivit ekaluokkalaisille Ylioppilaiden muistaminen (vähävaraiset) Jouluraha sosiaalitoimen kautta Joulukorit tukea tarvitseville Nykymartat Etsivä nuorisotyö (Vuonna 2013) 28
Lady-toiminta / Köyliö Mitä vielä? Retkiä Hemmottelua Kulttuuria Kiitos mielenkiinnosta! 29