Päijät-Hämeen liitto, Etelä-Suomen maakuntien EU-yksikkö ETELÄ-SUOMEN EAKR OHJELMA 2007 2013 Teemahankkeet YMPÄRISTÖ Päivitetty: 9.7.2013
2 (7) A32017 Bio Refine Tech Biojalostamo-osaamisen ja liiketoiminnan kehittäminen Projektin kesto: 1.3.2012 30.6.2014 Kustannukset: 2 113 567 Cursor Oy Kyminalinnantie 6, PL 14 48600 Kotka Jari Järvinen 040 190 2553, jari.järvinen@cursor.fi Euroopan unioni on asettanut kunnianhimoiset tavoitteet ilmasto- ja energiakysymysten saralle vuoteen 2020 mennessä. Suomi on sitoutunut pudottamaan hiilidioksidipäästöjä merkittävästi. Tämän haasteen selättäminen edellyttää kestävään kehitykseen perustuvien uusien energiatuotantomenetelmien käyttöön saamista. Suomen paperi- ja selluteollisuus on ollut merkittävä biosähkön tuottaja. Sellutuotannon alentuminen viimeaikoina on heikentänyt mahdollisuuksia saavuttaa asetetut ilmasto- ja energiatavoitteet. Cursor Oy on viimeiset kolme vuotta kehittänyt yhdessä viiden yrityksen kanssa uutta BioA biojalostamokonseptia. Konsepti on sellu- tai paperitehtaaseen integroitava biojalostamo, joka tuottaa jätteistä energiaa biokaasuna ja/tai etanolina sekä muina lopputuotteina kuten lannoitteena. Biojalostamossa prosessin tuottoa voidaan tehostaa levästä saatavalla biomassalla. Levästä saadaan ensivaiheessa vetyä, erilaisia arvokkaita sivujakeita sekä lopuksi metaania. Levä kasvatetaan prosessitehtaiden lämpöisissä suodosvesissä. Tämä on merkittävä etu prosessitehtaiden energiataloudelle. Samoin etua syntyy prosessitehtaiden jätevesien käsittelyssä kun jätevettä käytetään levänkasvatuksessa ravinnelähteenä. Tämä keventää vesistöön laskettavan puhdistetun jäteveden ravinnepitoisuutta. Bio Refine Tech -hanke omalta osaltaan edesauttaa kansalliseen tavoitteeseen pääsemistä sekä tukee koko bioenergia-alan kehittymistä kilpailukykyisemmäksi. Hanketta hallinnoi Cursor Oy. Osatoteuttajina ovat Turun yliopisto ja Aalto-yliopisto. Hankkeen tavoitteena on a. saada uutta liiketoimintaa biojalostamo-osaamisen kehittämisestä, b. hyödyntää konkreettisia uusiutuvan energian laitosinvestointikohteita tutkimus- ja kehitystoiminnassa siten, että BioA konseptin mukaisia ratkaisuja voidaan jatkossa kaupallistaa globaaleiksi vientituotteiksi, c. selvittää fotobioreaktorin kasvatusliuoksena käytettävän suodosliemen soveltuvuus fotosynteettisten eliöiden kasvattamiseen suljetussa fotobioreaktorissa, d. etsiä fotobioreaktoriin sopivat lajit, e. optimoida valittujen lajien kasvattaminen fotobioreaktorissa, f. löytää optimikytkentä biojalostamon ja nykyisen sellutehtaan välillä minimoiden ulkopuolisen energian tarpeen ja ympäristövaikutukset sekä maksimoimalla sekundäärivirtojen käyttö. Cursor Oy Turun yliopisto, Biokemian ja elintarvikekemian laitos Aalto korkeakoulusäätiö (Aalto yliopisto energiatekniikan laitos)
3 (7) A32168 Innovatiivisuutta Julkisiin Investointeihin (IJI) Projektin kesto: 1.3.2012 30.6.2014 Kustannukset: 1 643 362 Green Net Finland ry Pakkalankuja 5 01510 Vantaa Arto Haakana 050 348 5157, arto.haakana@greennetfinland.fi Kansallisten ilmasto- ja energiastrategioiden toteuttaminen vaatii ekologisen kestävyyden, energiankäytön ja niihin liittyvien hankintojen kehittämistä erityisesti julkisella sektorilla. Julkisen sektorin investoinnit ovat paitsi yleensä pitkäikäisiä, niin niiden myös tulisi hankintapolitiikassaan toimia esimerkkinä muille sektoreille. Julkiset hankinnat ovat myös hyvä keino edistää innovaatioiden kaupallistumista. Innovatiivisuutta julkisiin investointeihin (IJI) -hankkeessa tuetaan uusien, ekotehokkaiden innovaatioiden ja palvelumallien kehittymistä ja liittämistä julkisiin hankintaprosesseihin. Hankkeessa tuotetaan kunnille ja muille julkisille toimijoille käytännön tukea ja informaatiota hankintaprosessia tukemaan. Hankkeessa toimenpiteet tehdään maakunnallisten kehittämistarpeiden pohjalta määriteltyjen konkreettisten case-tarkastelujen kautta: - VANTAA: Case Nollaenergiapäiväkoti. - MARJA-VANTAA: Parkkipaikkojen uudet rahoitusmallit - VANTAAN ENERGIA: Hankintastrategia uudistaminen - HELSINKI: Case ESCO-malli julkisissa hankinnoissa, sekä case HSY:n rakennuskannan energiatehokkuuden parantaminen - LAHTI: Case Alueen kuntien energiastrategian toimenpiteiden toteuttaminen - HÄMEENLINNA: Case Kaupungin energiastrategian toimenpiteiden toteutus - LAPPEENRANTA: Case Kaupungin hankintojen arviointi, kehittäminen ja pilotointi, sekä case Jätehuoltoyhtiön ympäristövaikutusten pienentäminen. IJI-hankkeen tuloksena syntyy tietoa, työkaluja, sopimusmalleja sekä menetelmiä tukemaan ilmastoystävällisten investointien hankintaprosesseja julkisella sektorilla. Hanke tukee myös ympäristöalan innovaatioiden kehittymistä ja kaupallistumista verkottamalla toimijoita ja aktivoimalla innovatiivisia yrityksiä tuotteineen ja palveluineen lähtemään mukaan tarjouskilpailuihin. Green Net Finland ry CLEEN Oy Culminatum Innovation Oy Ltd Lappeenrannan teknillinen yliopisto Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy (1.1.2013 alkaen Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy) Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen kuntayhtymä (HAMK)
4 (7) A32167 Ilmastonkestävä kaupunki (ILKKA) - työkaluja suunnitteluun Projektin kesto: 1.9.2012 31.10.2014 Kustannukset: 1 479 430 Helsingin kaupunki PL 500 00099 Helsingin kaupunki Tiia Yrjölä 040 726 3089, tiia.yrjola@hel.fi Hankkeessa edistetään ilmastonkestävää kaupunkisuunnittelua. Siinä luodaan suunnitteluohjeita ja kerätään parhaita käytäntöjä ilmastonmuutoksen huomioonottamisessa kaupunkisuunnittelussa, viherrakentamisessa, rakennusvalvonnassa ja muussa kaupunkien suunnittelutyössä. Tuloksia hyödyntävät kuntien päätöksiä valmistelevat ja toteuttavat työntekijät, päättäjät, kuntalaiset sekä viher- ja rakennusala. Hankkeen osa-alueet: 1. Ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen positiiviset ja negatiiviset vaikutukset toisiinsa ja muihin ympäristöhaittoihin, ilmastonmuutoksen sopeutumistoimenpiteiden kartoitus ja kaupunkien ilmastotoimenpiteiden ja niiden toteutumisen vertaisarviointi 2. Hiilinielun ja hiilinielupotentiaalin laskenta ja kaupunkien vertailu 3. Ilmastonmuutokseen haavoittuvuuden kartoitus: läpäisemättömät pinnat 4. Kaupunkien lämpösaarekkeet 5. Ilmastonmuutoksen sopeutumisen huomioivan asemakaavoitusmenetelmän pilotointi 6. Hulevesien luonnonmukainen hallinta 7. Ilmastonmuutokseen varautumisen aiheuttamien kustannusten ja hyötyjen laskeminen. Kestävän kehityksen budjetoinnin kehittäminen. Hankkeen tuloksia voidaan soveltaa muihin kaupunkeihin sekä ne kerätään helposti saataville suunnittelijan työkirjaan ja Ilmastoopas.fi portaaliin. Hanketta koordinoi Helsingin kaupunki ja sen osatoteuttajina ovat Turun kaupunki, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä, Lahden kaupunki, Vantaan kaupunki, Turun yliopisto ja Ilmatieteen laitos. Helsingin kaupunki Lahden kaupunki Turun yliopisto Vantaan kaupunki Turun kaupunki Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymä HSY Ilmatieteen laitos
5 (7) A32356 BioLisä-esiselvitys Projektin kesto: 1.2.2013 31.12.2013 Kustannukset: 50 000 Energon Oy Niemenkatu 73 15140 Lahti Juha Määttä 050 5525999, juha.maatta@ladec.fi Projektin tavoitteena on toteuttaa esisselvitys, jossa pilotoidaan uusiutuviin raaka-aineisiin perustuvaa hiilidioksidineutraalin polttoaineen ja teollisuuden raaka-aineen tuotantoa. Lisäksi projektissa selvitetään menetelmällä tuotettujen lopputuotteiden laatua. Projektissa toteuttavat osat ja niiden lopputulokset ovat 1) Tutkimussuunnitelma pilot-koeajoihin, tuloksena kirjallinen tutkimussuunnitelma 2) Pilot-koeajojen suorittaminen, tuloksena koeajoraportit ja valokuvat 3) Lopputuoteiden analysointi, tuloksena laboratorion analyysitulokset 4) Loppuraportin tuottaminen, tuloksena kirjallinen loppuraportti Energon Oy
6 (7) A32373 Esiselvitys uuden vihreän teknologian hyödyntämisestä kaatopaikoille tuleviin materiaalivirtoihin (VIHREÄKAATO) Projektin kesto: 1.3.2013 31.11.2013 Kustannukset: 55 000 Lappeenrannan teknillinen yliopisto Skinnarilankatu 34 53851 Lappeenranta Timo Kärki 040 770 8791, timo.karki@lut.fi Hankkeen tavoitteena on selvittää uuden vihreän teknologian sovellusten mahdollisuuksia kaatopaikkajätteiden hyödyntämisessä. Hankkeen aikana määritetään jätejakeiden koostumusta, logistiikkaa, laatua ja soveltuvuutta uuden vihreän teknologian sovelluksiin. Tuloksena hankkeessa syntyy esimerkkikonsepti uuden vihreän teknologian hyödyntämisestä kaatopaikoille tuleviin materiaalivirtoihin. Lappeenrannan teknillinen yliopisto
7 (7) A32423 Kohti kestävää kaupunkia optimaalinen viherkatto suomalaisiin olosuhteisiin; esiselvityshanke normistojen kehittämiseksi Projektin kesto: 1.3.2013 31.8.2014 Kustannukset: 49 894 Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Kankurinkatu 4-6 05800 Hyvinkää Sari Laurila 09 1912 8330, sari.i.laurila@helsinki.fi Viherkatot ovat maailmalla nopeasti yleistyvä keino vähentää kaupungistumisesta ja ilmastonmuutoksesta aiheutuvia ympäristöhaittoja kuten lämpösaarekeilmiötä, ilman ja vesien saastumista, tulvavesipulsseja, helleaaltoja ja meluisuutta. Viherkatoista saatavat hyödyt ovat suurimmillaan kaupungeissa, missä kattopinta-ala on suuri ympäröiviin alueisiin nähden. Viherkattojen avulla voidaan tuottaa kaupungeille ekosysteemipalveluja. Ne vähentävät säiden ääri-ilmiöistä aiheutuvia haittoja esimerkiksi vähentämällä hulevesien määrää. Ne myös lisäävät luontoa ja sen monimuotoisuutta, esteettisiä kokemuksia sekä psyykkistä ja fyysistä hyvinvointia. Maailman metropoleissa rakennetaan yhä enemmän viherkattoja ja ne nähdään tärkeänä osana kestävää kehitystä. Viherkatoilla voidaan erittäin hyvin vastata kiristyviin kiinteistöjen energiankulutuksen ja hulevesien hallinnan vaatimuksiin myös Suomessa. Kaavoituksessa ja rakennussuunnittelussa tarvittava perustiedon puute hidastaa viherkattojen laajamittaista käyttöönottoa. Viherkattotyypit vaihtelevat suuresti niiden käyttötarkoituksen mukaan. Niiden ominaisuudet, vaatimukset ja hyödyt poikkeavat toisistaan ja parhaan ratkaisun valitseminen kulloiseenkin paikkaan on haastavaa. Riittävän ohjeistuksen puuttuessa saatetaan päätyä toimimattomiin, pahimmassa tapauksessa jopa haitallisiin ratkaisuihin ja viherkattojen tarjoamat optimaaliset hyödyt jäävät saavuttamatta. Viherkattojen rakennetyyppien luokittelu, joka huomioi suomalaisen ilmaston ja erityispiirteet vähentää tällaisten virhearviointien mahdollisuuttairport Concepts hankkeen tavoitteena on kehittää uusia palvelukonsepteja kansainvälisille lentoasemille Airport Cluster Finland (www.airportcluster.fi) jäsenistön ja hankkeeseen osallistuvien yritysten sekä näiden kumppaniyritysten tuotteita ja palveluja yhdistelemällä ja täydentämällä. Konseptien lisäksi kehitetään käytännön työkaluja kansainvälistä liiketoimintaa vahvistamaan sekä toteutetaan konseptien kvkoemarkkinointia, kv-markkinaselvityksiä ja pilotointeja. Tuloksena lentokenttäklusterin ja toimialan yrityksille ja organisaatiolle syntyy uutta liiketoimintaa kansainvälisillä markkinoilla pohjaten innovatiiviseen kehittämiseen ja uusien toimintamallien luomiseen. Hanke vahvistaa suomalaisen lentokenttäklusterin hyvää kansainvälistä mainetta osaavana, luotettavana ja uutta luovana innovaattorina. Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia