Kouvolan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma

Anjalankoski, Elimäki, Iitti, Jaala, Kouvola, Kuusankoski, Valkeala Kouvolan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma 2007

Kouvolan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Tiehallinto Kaakkois-Suomen tiepiiri Kouvola 2007

Kannen valokuvat: Mikko Lautala / Linea Konsultit Oy (Anjalankoski, Elimäki, Iitti, Kouvola ja Kuusankoski) Kannen valokuvat Valkealan ja Jaalan kunta (Valkeala ja Jaala) Kannen taitto: Hanna Laakso / Linea Konsultit Oy Julkaisua saatavana: Tiehallinto, Kaakkois-Suomen tiepiiri sähköposti: kaakkois-suomen.tiepiiri@tiehallinto.fi Karttapohjat Genimap Oy Karttapohjat Maanmittauslaitos Karttapohjat Anjalankosken kaupunki Karttapohjat Elimäen kunta Karttapohjat Iitin kunta Karttapohjat Jaalan kunta Karttapohjat Kouvolan kaupunki Karttapohjat Kuusankosken kaupunki Karttapohjat Valkealan kunta Tiehallinto Kaakkois-Suomen tiepiiri Kauppamiehenkatu 4 45100 KOUVOLA Puhelinvaihde 0204 22 11

TIIVISTELMÄ Tässä työssä on laadittu kokonaisvaltainen liikenneturvallisuussuunnitelma kuntaseitsikon (Anjalankoski, Elimäki, Iitti, Jaala, Kouvola, Kuusankoski, Valkeala) kuntiin. Liikenneympäristön parantamissuunnitelmat laadittiin Anjalankoskelle, Elimäelle, Iittiin, Kouvolaan ja Kuusankoskelle. Jaalaan ja Valkealaan vastaavat suunnitelmat laadittiin vuonna 2003, ja niiden toimenpiteet on liitetty osaksi tätä suunnitelmaa. Liikennekasvatus-, valistus- ja tiedotustyön (KVT-työ) suunnitelmat laadittiin seudullisina yhteistyössä kaikkien kuntaseitsikon kuntien kanssa. Anjalankoskella, Elimäellä, Iitissä, Kouvolassa ja Kuusankoskella tapahtui vuosina 2001 2005 keskimäärin 656 (koko kuntaseitsikko 803) poliisin tietoon tullutta liikenneonnettomuutta vuodessa. Henkilövahinkoon johtaneita onnettomuuksia tapahtui keskimäärin 131 vuodessa (170). Liikenneonnettomuuksissa menehtyy keskimäärin kahdeksan henkilöä vuodessa (12). Onnettomuuksien laskennalliset kustannukset olivat noin 80 miljoonaa euroa vuodessa, joista kuntien osuus on noin 15 20 %; 15 miljoonaa euroa. Suunnitelmassa asetetaan sekä määrällisiä että laadullisia liikenneturvallisuuden parantamistavoitteita. Liikenneturvallisuuden määrälliset parantamistavoitteet pohjautuvat valtakunnallisiin ja Etelä-Suomen läänin liikenneturvallisuustavoitteisiin. Koko kuntaseitsikon alueella tavoitteena on, että vuonna 2015 henkilövahinkoon johtaneita onnettomuuksia tapahtuu vuodessa korkeintaan 68 kappaletta (vähenemä noin 60 %). Seudun täsmennetyt liikenneturvallisuuden tavoitteet ovat: - Mopoilijoiden ja nuorten aikuisten onnettomuuksien vähentäminen - Yksittäis- ja eläinonnettomuuksien vähentäminen pahimmissa paikoissa - Liikenneympäristön suunnittelussa huomio erityisesti ajoneuvoliikenteen nopeuksien hillitsemiseen - Liikenneympäristö suunnitellaan heikoimpien tienkäyttäjien lasten ja vanhusten ehdoilla - Kevyen liikenteen turvallisuuden parantaminen pienillä toimenpiteillä - Raskaan liikenteen turvallisuuden parantaminen ajokulttuuriin panostamalla - Seudullisen liikenneturvallisuusryhmän ja hallintokunnittaisten ryhmien muodostaminen - Liikenneturvallisuustyön aktiivisuuden ja seudullisen yhteistyön lisääminen hallintokuntatyöskentelyssä sekä jatkuvuuden parantaminen - Liikenneturvallisuustyön arvostuksen lisääminen Liikenneympäristön parantamistarpeita kartoitettiin nykytilan analyysin, onnettomuusanalyysin, kuntakyselyn ja asiantuntijahaastattelujen avulla. Kuntakyselyssä saatiin liki 800 liikenneympäristön parantamiskommenttia. Maastossa paikan päällä tutustuttiin yli 630 kohteeseen. Liikenneturvallisuuskyselyyn vastanneiden mielestä seudun liikenteen suurimmat ongelmat ovat välinpitämättömyys kanssaliikkujista, ylinopeudet ja poliisin liikenneval-

vonnan vähyys. Suunnitelman yhteydessä pidettiin kaikille avoin yleisötilaisuus ja suunnitelman etenemistä seurattiin seudun medioissa. Anjalankoskelle, Elimäelle, Iittiin, Kouvolaan ja Kuusankoskelle esitetään yhteensä yli 360 liikenneympäristön parantamistoimenpiteitä. Pääpaino on pienissä, kustannustehokkaissa ja toteuttamiskelpoisissa toimenpiteissä. Suunnitelmassa esitetyt toimenpiteet parantavat seudun liikenneturvallisuutta, vähentävät onnettomuuksien määrä ja niiden vakavuutta. Liikenneympäristön parantamistoimenpiteiden kokonaiskustannusarvio on noin 43,6 miljoonaa euroa, josta Tiehallinnon osuus on noin 75 %. Suunnitelman aikajänne on noin 10 vuotta. Jos kaikki Tiehallinnon maanteiden toimenpiteet toteutettaisiin, olisi toimenpiteillä saavutettu laskennallinen henkilövahinko-onnettomuusvähenemä noin 2,4 henkilövahinko-onnettomuutta vuodessa. Työn yhteydessä organisoitiin uudelleen koko kuntaseitsikon KVT-työ tavoitteenaan työn vakiinnuttaminen ja jatkuvuuden parantaminen. Tämän työn aikana seudulle perustettiin Kouvolan seudun liikenneturvallisuusryhmä, joka kokoontui ensimmäisen kerran toukokuussa 2007. Ryhmään kuuluu edustus kaikista kuntaseitsikon kunnista sekä kuntien eri hallintokunnista. Lisäksi ryhmän kuuluu Tiehallinnon, Liikenneturvan, Lääninhallituksen, poliisin ja ammattiautoilijoiden edustajat. Jatkossa ryhmä tulee kokoontumaan kaksi kertaa vuodessa. Seudullisen liikenneturvallisuusryhmän lisäksi oli tarpeen perustaa seudulliset hallintokuntakohtaiset yhteistyöryhmät, jotka keskittyvät liikenneturvallisuuden parantamiseen oman hallintokunnan toiminta-alueella yli kuntarajojen. Sekä Kouvolan seudun liikenneturvallisuusryhmälle että seudullisille hallintokuntaryhmille laadittiin toimintasuunnitelmat seuraaville vuosille.

ESIPUHE Kouvolan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma käsittää kuntaseitsikon kaikki kunnat. Suunnitelma sisältää Anjalankosken, Elimäen, Iitin, Kouvolan ja Kuusankosken osalta liikenneympäristön parantamissuunnitelmat sekä kaikkien kuntaseitsikon kuntien osalta seudullisen kasvatus-, valistus- ja tiedotussuunnitelman. Liikenneympäristön parantamissuunnitelman tavoitteena on seudun liikenteen vaaranpaikkojen kartoittaminen ja liikenneturvallisuutta parantavien toimenpiteiden määrittäminen. Liikenneturvallisuuden kasvatus-, valistus- ja tiedotussuunnitelman (KVT-suunnitelma) tavoitteena on seudun KVT-työn nykytilanteen kartoittaminen ja uuden seudullisen liikenneturvallisuustyön organisointi ja käynnistäminen. Raportti jakautuu kahteen osaan. Osassa A käsitellään koko Kouvolan seutua sekä esitellään liikenneympäristön ja KVT-työn yleisiä parantamiskeinoja. Osassa B esitetään kuntakohtaiset liikenneympäristön parantamissuunnitelmat. Suunnittelutyön ohjaamisesta ja päätöksenteosta työn aikana on vastannut ohjausryhmä, jonka toimintaan ovat osallistuneet: Jussi Pitkälahti Tiehallinto, Kaakkois-Suomen tiepiiri Ossi Lavonen Tiehallinto, Kaakkois-Suomen tiepiiri Mikko Haapala Anjalankosken kaupunki Kalle Siintola Elimäen kunta (31.12.2006 asti) Mikko Virtanen Elimäen kunta (1.1.2007 alkaen) Veikko Haimila Iitin kunta Jukka Perttula Jaalan kunta Jyrki Ojanen Kouvolan kaupunki Tapani Vuorentausta Kuusankosken kaupunki Jan Mänttäri Valkealan kunta Juha Valtonen Liikenne- ja viestintäministeriö Sonja Heikkinen Etelä-Suomen lääninhallitus Anna-Maija Hinkkanen Liikenneturva, Kouvolan aluetoimisto Satu Tuomikoski Liikenneturva, Lahden aluetoimisto Eeva-Maija Koponen SKAL Antero Rossi Kouvolan kihlakunnan poliisilaitos Jari Strengell Liikkuva poliisi, Kouvolan yksikkö Liikenneturvallisuussuunnitelman tilaajana ovat toimineet Tiehallinnon Kaakkois-Suomen tiepiiri, liikenne- ja viestintäministeriö sekä kaikki alueen kunnat. Tiehallinnossa työstä on vastannut Jussi Pitkälahti. Suunnitelman ovat laatineet Mikko Lautala Linea Konsultit Oy:stä sekä Hanna Reihe Ramboll Finland Oy:stä. Lisäksi kasvatus-, valistus- ja tiedotussuunnitelman laatimiseen on osallistunut Teemu Kinnunen Ramboll Finland Oy:stä. Suunnitelman laatimiseen on myönnetty liikenne- ja viestintäministeriön kuntakannustinrahaa. Kesäkuussa 2007 Tiehallinto Kaakkois-Suomen tiepiiri

Kouvolan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma 7 SISÄLLYSLUETTELO OSA A TIIVISTELMÄ 3 ESIPUHE 5 1 JOHDANTO 13 2 TYÖN LÄHTÖKOHDAT 14 2.1 Suunnittelualue 14 2.2 Tieverkko ja liikenne 14 2.3 Kouvolan seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 17 3 LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA JA ONGELMAT SEUDULLA 17 3.1 Liikenneonnettomuuksien tilastointi Suomessa 17 3.2 Seudun liikenneonnettomuudet 18 3.2.1 Onnettomuusmäärät 18 3.2.2 Onnettomuusluokat 22 3.2.3 Onnettomuuksien osallisten ikäjakauma 23 3.2.4 Rattijuopumusonnettomuudet 24 3.3 Onnettomuuskustannukset 24 3.4 Liikenneturvallisuuskysely ja asiantuntijahaastattelut 25 3.5 Asiantuntijahaastattelut ja maastotarkastelut 27 4 LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN TAVOITTEET SEUDULLA 27 4.1 Valtakunnalliset ja läänin tavoitteet 27 4.1.1 Tieliikenteen turvallisuus 2006 2010 27 4.1.2 Etelä-Suomen läänin liikenneturvallisuussuunnitelma 2006 2010 28 4.2 Kouvolan seudun toiminnalliset tavoitteet 28 4.3 Kouvolan seudun henkilövahinko-onnettomuuksien vähentämistavoitteet 29 5 "KÄSIKIRJA: LIIKENNEYMPÄRISTÖN TURVALLISUUDEN YLEISIÄ PARANTAMISKEINOJA" 30 5.1 Yleistä 30 5.2 Liikenneturvallisuustyön yleiset tavoitteet 31 5.3 Liikenneturvallisuus kaavoituksessa 32 5.4 Yleisiä toimenpide-ehdotuksia 33 5.4.1 Liikenneverkko 33 5.4.2 Liittymät ja risteykset 39 5.4.3 Koulut 42

8 Kouvolan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma 5.4.4 Valaistus 44 5.4.5 Yksittäiset liikennemerkit ja viitat 45 5.4.6 Kunnossapito 45 5.4.7 Tienvarsimainonta 46 5.5 Liikenneturvallisuustoimenpiteiden yhteenveto 47 5.6 Vaikutukset 48 6 "KÄSIKIRJA: KASVATUS-, VALISTUS- JA TIEDOTUSTYÖN YLEISIÄ PARANTAMISKEINOJA" 50 6.1 Johdanto 50 6.2 Eri hallintokuntien ja sidosryhmien tehtävät 51 6.2.1 Hallintokunnat 51 6.2.2 Tärkeimpiä sidosryhmiä 57 6.3 Tiedottaminen 58 6.4 Liikennevalvonta 58 6.5 Liikenneturvallisuustyön organisointi 59 6.6 Liikenneturvallisuustyön seuranta 63 7 LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN KEHITTÄMINEN KOUVOLAN SEUDULLA 63 7.1 Kasvatus-, valistus- ja tiedotussuunnitelman tavoitteet 63 7.2 Liikenneturvallisuustyön kehittämisprosessi suunnitelman aikana 64 7.3 Liikenneturvallisuustyön nykytila seudulla 64 7.4 Liikenneturvallisuustyön organisoiminen seudulla 66 7.4.1 Seudun liikenneturvallisuusryhmä 67 7.4.2 Seudun hallintoryhmät 68 7.4.3 Kuntien liikenneturvallisuusryhmät 69 7.5 Jatkotoimenpiteet ja seuranta 69 7.5.1 Toteutus käytännössä 69 7.5.2 Liikenneturvallisuustavoitteiden saavuttaminen ja seuranta 70

Kouvolan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma 9 OSA B 8 ANJALANKOSKI 73 8.1 Liikenneturvallisuuden nykytila ja ongelmat 73 8.1.1 Onnettomuusmäärät 73 8.1.2 Onnettomuusluokat 74 8.1.3 Onnettomuuksien osallisten ikäjakauma 74 8.1.4 Onnettomuuskustannukset 75 8.1.5 Liikenneturvallisuuden kannalta ongelmalliset kohteet 75 8.2 Liikenneturvallisuustyön tavoitteet 78 8.3 Aikaisempi liikenneturvallisuussuunnitelma 79 8.4 Kasvatus-, valistus- ja tiedotustyö 79 8.4.1 Kunnan nykyinen liikenneturvallisuustoiminta 79 8.4.2 Jatkotoimenpiteet 79 8.5 Toimenpideohjelma 80 8.5.1 Yleistä 80 8.5.2 Toimenpiteiden vaikutukset ja kustannukset 80 8.6 Jatkotoimenpiteet 81 8.7 Anjalankosken liitteet 81 9 ELIMÄKI 82 9.1 Liikenneturvallisuuden nykytila ja ongelmat 82 9.1.1 Onnettomuusmäärät 82 9.1.2 Onnettomuusluokat 83 9.1.3 Onnettomuuksien osallisten ikäjakauma 83 9.1.4 Onnettomuuskustannukset 84 9.1.5 Liikenneturvallisuuden kannalta ongelmalliset kohteet 85 9.2 Liikenneturvallisuustyön tavoitteet 87 9.3 Aikaisempi liikenneturvallisuussuunnitelma 88 9.4 Kasvatus-, valistus- ja tiedotustyö 88 9.4.1 Kunnan nykyinen liikenneturvallisuustoiminta 88 9.4.2 Jatkotoimenpiteet 88 9.5 Toimenpideohjelma 89 9.5.1 Yleistä 89 9.5.2 Toimenpiteiden vaikutukset ja kustannukset 89 9.6 Jatkotoimenpiteet 90 9.7 Elimäen liitteet 90 10 IITTI 91 10.1 Liikenneturvallisuuden nykytila ja ongelmat 91 10.1.1 Onnettomuusmäärät 91 10.1.2 Onnettomuusluokat 92

10 Kouvolan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma 10.1.3 Onnettomuuksien osallisten ikäjakauma 92 10.1.4 Onnettomuuskustannukset 93 10.1.5 Liikenneturvallisuuden kannalta ongelmalliset kohteet 94 10.2 Liikenneturvallisuustyön tavoitteet 96 10.3 Aikaisempi liikenneturvallisuussuunnitelma 97 10.4 Kasvatus-, valistus- ja tiedotustyö 97 10.4.1 Kunnan nykyinen liikenneturvallisuustoiminta 97 10.4.2 Jatkotoimenpiteet 97 10.5 Toimenpideohjelma 97 10.5.1 Yleistä 97 10.5.2 Toimenpiteiden vaikutukset ja kustannukset 98 10.6 Jatkotoimenpiteet 99 10.7 Iitin liitteet 99 11 KOUVOLA 100 11.1 Liikenneturvallisuuden nykytila ja ongelmat 100 11.1.1 Onnettomuusmäärät 100 11.1.2 Onnettomuusluokat 101 11.1.3 Onnettomuuksien osallisten ikäjakauma 101 11.1.4 Onnettomuuskustannukset 102 11.1.5 Liikenneturvallisuuden kannalta ongelmalliset kohteet 103 11.2 Liikenneturvallisuustyön tavoitteet 106 11.3 Aikaisempi liikenneturvallisuussuunnitelma 106 11.4 Kasvatus-, valistus- ja tiedotustyö 106 11.4.1 Kunnan nykyinen liikenneturvallisuustoiminta 106 11.4.2 Jatkotoimenpiteet 107 11.5 Toimenpideohjelma 107 11.5.1 Yleistä 107 11.5.2 Toimenpiteiden vaikutukset ja kustannukset 108 11.6 Jatkotoimenpiteet 108 11.7 Kouvolan liitteet 109 12 KUUSANKOSKI 110 12.1 Liikenneturvallisuuden nykytila ja ongelmat 110 12.1.1 Onnettomuusmäärät 110 12.1.2 Onnettomuusluokat 111 12.1.3 Onnettomuuksien osallisten ikäjakauma 111 12.1.4 Onnettomuuskustannukset 112 12.1.5 Liikenneturvallisuuden kannalta ongelmalliset kohteet 113 12.2 Liikenneturvallisuustyön tavoitteet 115 12.3 Aikaisempi liikenneturvallisuussuunnitelma 116

Kouvolan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma 11 12.4 Kasvatus-, valistus- ja tiedotustyö 116 12.4.1 Kunnan nykyinen liikenneturvallisuustoiminta 116 12.4.2 Jatkotoimenpiteet 116 12.5 Toimenpideohjelma 117 12.5.1 Yleistä 117 12.5.2 Toimenpiteiden vaikutukset ja kustannukset 117 12.6 Jatkotoimenpiteet 118 12.7 Kuusankosken liitteet 118 13 JAALA 119 13.1 Aikaisempi liikenneturvallisuussuunnitelma 119 13.2 Kasvatus-, valistus- ja tiedotustyö 119 13.2.1 Kunnan nykyinen liikenneturvallisuustoiminta 119 13.2.2 Jatkotoimenpiteet 119 13.3 Jaalan liitteet 120 14 VALKEALA 128 14.1 Aikaisempi liikenneturvallisuussuunnitelma 128 14.2 Kasvatus-, valistus- ja tiedotustyö 128 14.2.1 Kunnan nykyinen liikenneturvallisuustoiminta 128 14.2.2 Jatkotoimenpiteet 128 14.3 Valkealan liitteet 129 LIITTEET 145 LIITTEET: Liikenneturvallisuustyön toimintasuunnitelmat vuosille 2007 2010 Liite 1: Tekninen toimi Liite 2: Työsuojelu Liite 3: Terveys Liite 4: Päivähoito Liite 5: Nuoriso ja vapaa-aika Liite 6: Koulu Liite 7: Iäkkäiden kanssa työskentelevät Kouvolan seudun liikenneturvallisuusryhmä Liite 8: Liikenneturvallisuustyön toimintasuunnitelma

12 Kouvolan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma OSA A

Kouvolan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma JOHDANTO 13 1 JOHDANTO Liikenneturvallisuuteen vaikuttavat lukuisat eri tekijät, kuten tien ja ajoneuvon kunto, liikenneympäristö, kuljettajan vireystila, käytettävä kulkumuoto ja muut tienkäyttäjät. Tästä johtuen myös liikenneturvallisuuden parantaminen on yhteistyötä, johon osallistuu monia eri tahoja. Liikenneturvallisuuden parantamiseen kuntatasolla pyrkivät vaikuttamaan mm. Tiehallinto, kuntien eri hallintokunnat, Liikenneturva ja poliisi. Liikenneympäristön parantamisessa päävastuu on Tiehallinnolla ja kuntien teknisillä toimialoilla, jotka suunnittelevat ja toteuttavat liikenneturvallisuustoimenpiteitä. Tienkäyttäjien asenteisiin, arvoihin ja käyttäytymiseen liikenteessä pyrkivät vaikuttamaan Liikenneturva, kuntien hallintokunnat ja poliisi tekemällä kasvatus-, valistus- ja tiedotustyötä. Esimerkkinä KVT-työstä on mm. koulujen ja päiväkotien liikennekasvatus ja poliisin liikennevalvonta (kuva 1). Kuva 1. Liikenneturvallisuustyön kenttä. Tämän työn tavoitteena on laatia liikenneturvallisuussuunnitelma Kouvolan seudulle kuntaseitsikon kuntiin. Liikenneympäristön parantamissuunnitelma laaditaan Anjalankoskelle, Elimäelle, Iittiin, Kouvolaan ja Kuusankoskelle. Jaalan ja Valkealan vastaavat suunnitelmat ovat valmistuneet vuonna 2003. Kasvatus-, valistus- ja tiedotustyön suunnitelma laaditaan seudullisena koko kuntaseitsikon alueelle. Liikenneympäristön suunnittelun tavoitteena on kartoittaa seudun liikenneturvallisuuden nykytila ja liikkumisen vaaranpaikat sekä määrittää toimenpiteet ongelmakohteiden poistamiseksi. KVT-työn tavoitteena on muodostaa seudullinen liikenneturvallisuusryhmä, jossa on edustus Tiehallinnosta, Liikenneturvasta, poliisista, jokaisesta kunnasta ja hallintokunnasta sekä sidosryhmistä. Työn tavoitteena on myös luoda seudulliset hallintokunnittaiset liikenneturvallisuusryhmät parantamaan yli kuntarajojen ulottuvaa liikenneturvallisuustyötä.

14 Kouvolan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT 2 TYÖN LÄHTÖKOHDAT 2.1 Suunnittelualue Kouvolan seudun liikenneturvallisuussuunnitelman suunnittelualue sijaitsee Etelä-Suomen läänissä Kymenlaakson maakunnassa. Suunnittelualueeseen kuuluvat Anjalankosken, Kouvolan ja Kuusankosken kaupungit sekä Elimäen, Iitin, Jaalan ja Valkealan kunnat (ns. kuntaseitsikko). Vuonna 2006 kuntaseitsikon kunnissa asui yhteensä noin 96 600 henkilöä. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan vuoteen 2030 mennessä seudun väkiluku laskee noin 2 % (1 700 asukasta). Työpaikkoja kuntaseitsikon kunnissa oli vuonna 2004 noin 39 200. Maakunnan liiton tavoitteena on kasvattaa työpaikkojen määrä vuoteen 2030 mennessä 42 600 työpaikkaan (kasvua 9 %, 3 500 työpaikkaa). Kuntien perustietoja on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Kuntien tunnuslukuja. Kunta Väestö Väestö Väestö Väestön Työpaikat Pinta-ala 2006 2030* kasvu-% tiheys (as./km 2 ) 2004 (km 2 ) Anjalankoski 16 788 15 377-8,4 % 22 6 349 753 Elimäki 8 327 8 484 1,9 % 21 2 376 392 Iitti 7 246 6 725-7,2 % 11 2 437 685 Jaala 1 866 1 778-4,7 % 3 450 564 Kouvola 30 783 31 446 2,2 % 684 15 643 45 Kuusankoski 20 178 19 183-4,9 % 156 7 935 129 Valkeala 11 455 11 917 4,0 % 11 4 026 1 004 Yhteensä 96 643 94 910-1,8 % 27 39 216** 3 572 * Tilastokeskuksen ennuste ** Maakunnan liiton tavoite vuodella 2030 on 42 660 (kasvu 9%, 3 500 työpaikkaa) 2.2 Tieverkko ja liikenne Suunnittelualueen tieverkon rungon muodostavat pääväylinä toimivat valtatiet 6, 12 ja 15 sekä kantatie 46. Seudullisen kuntien välisen liikenteen välittäjinä toimivat lisäksi seuraavat vilkasliikenteiset alempiasteiset maantiet: mt 364 Elimäki Kouvola (Koriantie) mt 365 Keltti Voikkaa (Helsingintie) mt 359 Anjalankoski Koria (Anjalantie, Takamaantie, Myllykoskentie) mt 370 Kouvola Valkeala (Valkealantie) mt 367 Kouvola Kiehuva (Myllykoskentie) mt 353 Keskikoskentie/Kenraalintie. Kouvolan ja Kuusankosken alueella on lisäksi monia vilkasliikenteisiä tie- ja katujaksoja (kuvat 2 ja 3).

Kouvolan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT 15 Kuva 2. Suunnittelualueen sijainti. Suunnittelualueen Tiehallinnon maanteiden suurimmat liikennemäärät sijoittuvat valtatieverkolle sekä kuntien välisistä liikennettä välittäville seututeille. Suunnittelualueen liikennemääriä on esitetty taulukossa 2 ja kuvassa 3. Katuverkolla keskustoissa liikennettä on monin paikoin moninkertainen määrä verrattuna Tiehallinnon maanteihin. Taulukko 2. Suunnittelualueen suurimmat liikennemäärät vuonna 2005; vain Tiehallinnon maantiet (KVL yli 5 000 ajon./vrk, lähde: tierekisteri). Tie Min Max Max kohta vt 6 5 100 11 400 Keltti Mäyräkorpi vt 12 6 900 8 700 Kausala Tillola vt 15 2 100 10 800 Jokelan kohta mt 370 Kouvola Heparo 7 000 7 800 Riihikallio/Heparo mt 364 Hevossuo Kellomäki 1 900 7 400 Koria Korjala mt 367 Kouvola Kiehuva 3 500 6 000 Kiehuvan kohta mt 368 Valkeala Uutela 400 5 500 Valkealan kk:n kohta

16 Kouvolan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT Kuva 3. Suunnittelualueen liikennemäärät vuonna 2005 (keskimääräinen vuorokausiliikenne, KVL, lähde: tierekisteri). Kaakkois-Suomen tiepiirin tieliikenteessä korostuu suuri raskaan liikenteen määrä. Suuret liikennemäärät johtuvat alueen merkittävien metsäteollisuuden tuotantoalueiden kuljetustarpeista sekä läpikulkuliikenteestä Venäjälle. Ongelmat heijastuvat selvästi koko suunnittelualueen liikenteeseen Kouvolan ollessa merkittävä raskaan liikenteen solmukohta. Ongelmana ovat raskaan liikenteen aiheuttamat ruuhkat ja vaaratilanteet seudun pääväylillä. Tulevina vuosina raskaan liikenteen määrät tulevat Kaakkois-Suomessa lisääntymään muuta maata nopeammin (kuva 4).

Kouvolan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA JA ONGELMAT SEUDULLA 17 Kuva 4. Raskaan liikenteen määrä yksiajorataisella päätieverkolla vuonna 2005 (lähde: Tiehallinto). 2.3 Kouvolan seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Kouvolan seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma valmistui vuonna 2006 ja se käsittää kaikki kuntaseitsikon kunnat. Liikennejärjestelmäsuunnittelu on pitkän aikavälin strategista suunnittelua, jossa käsitellään samalla kertaa kokonaisvaltaisesti eri liikennemuotoja, liikenteen ja maankäytön vuorovaikusta, eri toimijoiden yhteistyömuotoja sekä liikennejärjestelmän rahoitusta. Liikennejärjestelmäsuunnitelmassa määritettiin Tiehallinnon, kuntien, Ratahallintokeskuksen, Kymenlaakson liiton sekä Etelä-Suomen lääninhallituksen yhteinen tahtotila kuntaseitsikon liikennejärjestelmän kehittämisen tavoitteista, painopisteistä ja tarpeista pitkällä tähtäimellä. Tuloksena työstä syntyi toimenpidelista seudun suurista ja keskisuurista liikenneverkon parantamishankkeista. Pieniä liikenneturvallisuustoimenpiteitä ei liikennejärjestelmäsuunnitelmassa kartoitettu. Liikennejärjestelmätyön tuloksena on allekirjoitettu aiesopimus vuosien 2006 2010 kiireellisimmistä toimenpiteistä. Yhtenä toimenpiteenä aiesopimuksessa oli pienien liikenneturvallisuustoimenpiteiden kartoittaminen laatimalla seudullinen liikenneturvallisuussuunnitelma kuntaseitsikon kuntiin. 3 LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA JA ONGELMAT SEUDULLA 3.1 Liikenneonnettomuuksien tilastointi Suomessa Tietoja liikenneonnettomuuksista kootaan Suomessa sekä poliisiin tietoon tulleiden että vakuutusyhtiöille ilmoitettujen onnettomuuksien perusteella. Poliisin tietoon tulevat kaikki kuolemaan johtaneet liikenneonnettomuudet.

18 Kouvolan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA JA ONGELMAT SEUDULLA Tilastokeskus ylläpitää tietokantaa poliisin onnettomuustietojen perusteella. Lisäksi Tiehallinto ylläpitää omaa onnettomuustietokantaa Tiehallinnon maanteiden osalta. Vakuutusyhtiöiden liikenneturvallisuustoimikunta (VALT) kokoaa myös oman tilastonsa onnettomuuksista, joista on maksettu korvausta liikennevakuutuksesta. Aineisto perustuu lähinnä vakuutuksenottajien antamiin tietoihin ja sisältää paljon tietoa lievistä peltikolareista. VALT:n tilastoissa on suuri määrä sellaisia aineelliseen vahinkoon johtaneita liikenneonnettomuuksia, jotka eivät näy poliisin tiedoissa. Tarkasteltaessa poliisin tietoon tullessa liikenneonnettomuuksissa loukkaantuneiden määriä ja jakaumia, tulee muistaa, että etenkin pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden keskinäisten onnettomuuksien, ja niissä loukkaantuneiden henkilöiden, määrä on todennäköisesti selvästi poliisin tilastoja suurempi. Esimerkin tilastovajauksesta antaa Pohjois-Kymenlaaksossa tekeillä oleva Liikenneturvallisuuden pitkän aikavälin tutkimus- ja kehittämisohjelman (LINTU) "Pyöräilijöiden, mopoilijoiden ja moottoripyöräilijöiden liikenneturmat Pohjois-Kymenlaaksossa -selvitys", jossa verrattiin poliisin tietoon tulleita polkupyöräonnettomuuksien uhrimääriä erikoissairaanhoidon tapaturmatilastoihin. Selvityksessä todettiin, että vuoden aikana erikoissairaanhoitoa sai 111 polkupyöräonnettomuuden uhria, kun samana ajanjaksona poliisin tietoon tuli vain 20 onnettomuutta, jossa osallisena oli polkupyörä. Molemmissa tilastoissa olleita tapauksia oli kahdeksan. Eri selvitysten ja tilastojen vertailtavuuden takia kaikkien onnettomuustietojen yhteydessä tulee ehdottomasti mainita aineiston lähde. Tämän liikenneturvallisuussuunnitelman lähtötietoina on käytetty poliisiin tietoon tulleita onnettomuuksia, joita on saatu kunnista, Tiehallinnosta ja Tilastokeskukselta. 3.2 Seudun liikenneonnettomuudet Tässä liikenneturvallisuussuunnitelmassa on analysoitu vain Anjalankosken, Elimäen, Iitin, Kouvolan ja Kuusankosken liikenneonnettomuuksia. Osassa kaaviokuvia on myös esitetty vertailun vuoksi Jaalan ja Valkealan lukuja, mutta niitä ei ole käsitelty tekstiosuuksissa. 3.2.1 Onnettomuusmäärät Vuosina 2001 2005 Anjalankoskella, Elimäellä, Iitissä, Kouvolassa ja Kuusankoskella tapahtui yhteensä 3 280 poliisin tietoon tullutta liikenneonnettomuutta (keskimäärin 656 vuodessa). Henkilövahinko-onnettomuuksia tapahtui yhteensä 653 kappaletta. Onnettomuuksista 40 johti kuolemaan (kuva 5). Onnettomuuksien kokonaismäärä on seudulla hienoisessa laskussa, mikä johtuu omaisuusvahinkoon johtaneiden onnettomuuksien määrän vähenemisestä. Viimeisen kymmenen vuoden aikana seudun kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien sekä henkilövahinkoon johtaneiden onnettomuuksien määrä on kuitenkin ollut hienoisessa kasvussa. Tiehallinnon maanteiden liikenneonnettomuuksien kasaumakohdat Kouvolan seudulla on esitetty kuvassa 6.

Kouvolan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA JA ONGELMAT SEUDULLA 19 Kouvolan seudun liikenneonnettomuuksien määrä vuosina 2001-2005 300 293 277 275 277 265 250 200 150 160 147 147 160 118 109 118 117 100 86 81 50 58 64 47 43 58 58 65 65 72 58 0 2001 2002 2003 2004 2005 2001 2002 2003 2004 2005 2001 2002 2003 2004 2005 2001 2002 2003 2004 2005 2001 2002 2003 2004 2005 Anjalankoski Elimäki Iitii Kouvola Kuusankoski Kouvolan seudun henkilövahinko-onnettomuuksien määrä vuosina 2001-2005 60 50 48 47 50 48 40 34 34 41 35 36 35 30 25 25 23 29 26 20 14 20 14 14 18 13 15 18 10 8 8 0 2001 2002 2003 2004 2005 2001 2002 2003 2004 2005 2001 2002 2003 2004 2005 2001 2002 2003 2004 2005 2001 2002 2003 2004 2005 Anjalankoski Elimäki Iitii Kouvola Kuusankoski Kouvolan seudun liikennekuolemien määrä vuosina 2001-2005 5 4 4 3 3 3 3 3 2 2 2 2 2 2 2 2 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 0 0 0 0 2001 2002 2003 2004 2005 2001 2002 2003 2004 2005 2001 2002 2003 2004 2005 2001 2002 2003 2004 2005 2001 2002 2003 2004 2005 Anjalankoski Elimäki Iitii Kouvola Kuusankoski Kuva 5. Kouvolan seudun liikenneonnettomuuksien määrät; kokonaismäärä, henkilövahinkoon johtaneet ja kuolemaan johtaneet onnettomuudet (lähde: Tilastokeskus).

20 Kouvolan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA JA ONGELMAT SEUDULLA Kuva 6. Kouvolan seudun liikenneonnettomuuksien kasaumat vuosina 2001 2005; vain Tiehallinnon maantiet.

Kouvolan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA JA ONGELMAT SEUDULLA 21 Seudun liikenneonnettomuuksissa kuolleista puolet oli henkilöauton kuljettajia, 41 % kevyen liikenteen käyttäjiä ja 10 % moottoripyöräilijöitä. Erityisesti polkupyöräilijöiden osuus kuolleista on suuri, 30 %. Loukkaantumiseen johtaneissa onnettomuuksissa kevyen liikenteen käyttäjien osuus oli 29 %. Henkilöautossa kuljettajana tai matkustajana loukkaantuneiden osuus oli 66 % (kuva 7). Kuva 7. Kouvolan seudun liikenneonnettomuuksissa kuolleiden ja loukkaantuneiden määrä vuosina 2001 2005 (lähde: Tilastokeskus). Asukaslukuun suhteutettuna Kouvolan seudulla tapahtuu kaikissa kunnissa enemmän onnettomuuksia kuin keskimäärin Suomessa. Myös koko Kymenlaakson onnettomuustilanne on heikompi kuin keskimäärin Suomessa. Eniten onnettomuuksia suhteessa asukaslukuun tapahtuu Iitissä ja vähiten Kuusankoskella (kuva 8). Kuva 8. Liikenneonnettomuuksissa kuolleet ja loukkaantuneet kulkumuodoittain vuosina 2001 2005 (lähde: Tilastokeskus). Kevyen liikenteen onnettomuuksissa korostuvat suurimpien kaupunkien Kouvolan ja Kuusankosken kevyen liikenteen onnettomuuksien runsas määrä erityisesti polkupyöräonnettomuudet. Kuusankoskella kevyen liikenteen

22 Kouvolan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA JA ONGELMAT SEUDULLA onnettomuuksia tapahtuu liki kaksi kertaa enemmän kuin keskimäärin Suomessa. Mopo-onnettomuuksia tapahtuu erityisen runsaasti Elimäellä ja Anjalankoskella (kuva 9). Kuva 9. Kevyen liikenteen liikenneonnettomuuksissa kuolleet ja loukkaantuneet kulkumuodoittain vuosina 2001 2005 (lähde: Tilastokeskus). 3.2.2 Onnettomuusluokat Kouvolan seudun liikenneonnettomuuksista vuosina 2001 2005 noin kolmannes oli yksittäisonnettomuuksia (33 %). Seuraavaksi yleisimpiä onnettomuusluokkia olivat risteämisonnettomuus (15 %), muu onnettomuus (12 %) ja kevyen liikenteen onnettomuus (10 %, kevyen liikenteen onnettomuus = mopo-onn. + polkupyöräonn. + jalankulkijaonnettomuus). Henkilövahinkoon johtaneista onnettomuuksista noin kolmannes oli kevyen liikenteen onnettomuuksia (33 %). Seuraavaksi yleisimpiä onnettomuusluokkia olivat yksittäisonnettomuus (27 %) ja risteämisonnettomuus (14 %) (kuva 10). Kuva 10. Kouvolan seudun liikenneonnettomuuksissa vuosina 2001 2005 tapahtuneiden liikenneonnettomuuksien onnettomuusluokat (lähde: Tilastokeskus ja Tiehallinto).

Kouvolan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA JA ONGELMAT SEUDULLA 23 3.2.3 Onnettomuuksien osallisten ikäjakauma Onnettomuuksien osallisten ikäjakaumaa tarkasteltaessa pystytään havainnollistamaan eri ikäluokkien onnettomuuksien määriä. Anjalankosken, Elimäen, Iitin, Kouvolan ja Kuusankosken kaikki onnettomuudet huomioiva ikäjakaumakaavio noudattelee valtakunnallista jakaumaa ja siitä voidaan tehdä seuraavia huomioita: selvästi useimmiten onnettomuuksissa on osallisena nuori 18 20-vuotias kuljettaja, 30 50-vuotiaille tapahtuu ikävuodesta riippumatta suunnilleen sama määrä onnettomuuksia ja yli 50-vuotiaille onnettomuuksia tapahtuu vähiten. Ikäjakaumakaaviossa korostuu myös selvästi 15 20-vuotiaiden onnettomuuksien määrä, erityisesti henkilövahinkoon johtaneissa onnettomuuksissa (kuvat 11 ja 12; kuvista on poistettu osalliset, joiden ikää ei ollut kirjattu). 300 Ikäjakauma Anjalankosken, Elimäen, Iitin, Kouvolan ja Kuusankosken onnettomuuksissa 2001-2005 uhrien lukumäärä 250 200 150 100 kuollut loukkaantunut omaisuusvahinko 50 0 0 3 6 9 12 15 18 21 24 27 30 33 36 39 42 45 48 51 54 57 60 63 66 69 72 75 78 81 84 87 90 ikä Kuva 11. Liikenneonnettomuuksien ikäjakauma; kaikki onnettomuudet (lähde: Tiehallinto). Kuva 12. Liikenneonnettomuuksien ikäjakauma; kuolemaan ja loukkaantumiseen johtaneet onnettomuudet sekä ikäluokan osuus väestöstä (lähde: Tiehallinto, Tilastokeskus).

24 Kouvolan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA JA ONGELMAT SEUDULLA 3.2.4 Rattijuopumusonnettomuudet Suomessa pidetään vuosittain keväällä ja syksyllä laajat rattijuopumusratsiat eri puolella maata. Ratsioissa poliisi puhalluttaa kaikkien seulontapisteen ohi ajavien ajoneuvojen kuljettajat. Valtakunnallisesti vastaavia ratsioita on pidetty vuodesta 1988 alkaen. Vuonna 2005 valtakunnallisissa ratsioissa puhallutettiin yhteensä 110 425 kuljettajaa. Alkoholia nauttineita, mutta alle 0,5:den rajan jääneitä, todettiin 790 tapauksessa (0,72 %). Rattijuoppoja oli yhteensä 166 (0,15 %). Vuonna 1996 puhallutettiin 79 065 kuljettajaa ja vastaavat luvut oli 0,51 % (alle rajan jääneet) ja 0,18 % (rattijuopot). Kokonaisuutena seurantatutkimus osoittaa, ettei rattijuoppojen määrässä ole tapahtunut muutosta vuosien 1996 2005 aikana. Maakunnittainen vertailu osoittaa, että vuonna 2005 Kymenlaakson maakunnassa liikkui suhteellisesti laskettuna kolmanneksi eniten alkoholia maistelleita ja rattijuoppoja. Vastaava trendi on nähtävissä myös edellisten vuosien aineistoissa. 3.3 Onnettomuuskustannukset Onnettomuuskustannuksilla pyritään kuvaamaan tieliikenteessä tapahtuvien onnettomuuksien taloudellisia kustannuksia valtakunnan ja kuntien tasolla. Onnettomuuskustannuksiin sisältyvät sekä onnettomuuden aineelliset vahingot että uhrien hyvinvoinnille koituneet aineettomat menetykset. Tieliikenteen onnettomuuskustannukset määritetään onnettomuuksien yksikkökustannuksien perusteella (lähde: Tieliikenteen ajokustannusten yksikköarvot 2005). Nykyisin liikenneonnettomuuksien yksikkökustannukset ovat kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa 2 205 000, henkilövahinkoon johtaneissa onnettomuuksissa 471 000 ja omaisuusvahinkoon johtaneissa onnettomuuksissa 2 700. Taulukossa 3 on esitetty kuntien onnettomuuskustannukset vuodessa ajanjaksolla 2001 2005. Kuntien osuus onnettomuuskustannuksista on noin 15 20 %. Taulukko 3. Kuntien onnettomuuskustannukset keskimäärin vuodessa ajanjaksolta 2001 2005; yhteensä ja kunnan osuus. Kunta Yhteensä Kunnan (M ) osuus (M ) Anjalankoski 15,9 2,8 Elimäki 10,7 1,9 Iitti 8,4 1,5 Kouvola 28,1 4,9 Kuusankoski 17,3 3,0 Onnettomuuksien taloudelliset menetykset voidaan jakaa neljään luokkaan: - sairaanhoito, sosiaaliapu, lääkkeet 15 % - tuotannon menetys 35 % - aineelliset vahingot 40 % - hallintokulut 10 %.

Kouvolan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA JA ONGELMAT SEUDULLA 25 Yksikkökustannuksia tarkemmin onnettomuuskustannuksiin on perehtynyt Valmixa Oy, joka on tutkinut valtakunnallisesti liikennevahinkojen kuntakohtaisia kustannuksia vuonna 2006. Selvityksessä tutkittiin neljää erilaista onnettomuustapausta Lohjalla, Mäntsälässä ja Siuntiossa. Onnettomuuksien kustannukset laskettiin soveltaen kuntien tilinpäätöstietoja vuodelta 2004. Onnettomuustapaukset olivat seuraavat: A. koululaisen (10 v.) vakava loukkaantuminen pyöräilyonnettomuudessa, jonka seurauksena on liikuntavammasta aiheutuva invaliditeetti (75 %) B. nuoren (20 v.) kuljettajan kuolema ulosajossa kaiteen läpi taajamaalueella C. ikäihmisen (70 v.) vammautuminen jalankulkijana auton töytäisemänä (seurauksena invaliditeetti 60 %) D. nelilapsisen perheen huoltajan (35 v.) kuolema nokkakolarissa. Selvityksen laskentatuloksia arvioitaessa tulee huomioida, että kuntakohtaisten käyttömenojen laskelmiin ei sisälly valtionosuuksia. Laskentatuloksia voidaan näin ollen pitää hyvin todellisina kuntakohtaisina taloudellisina menetyksinä. Esimerkkikuntien onnettomuuskustannukset ovat hyvin yhtenevät, joten tulosten keskiarvoja voidaan pitää suuntaa-antavina arvioina muidenkin kuntien onnettomuusmenoista. Onnettomuuskustannusesimerkit on esitetty taulukossa 4. Taulukko 4. Valmixa Oy:n määrittämät eri onnettomuustapausten keskimääräiset kustannukset (lähde: Valmixa Oy, Liikennevahinkojen kuntakohtaiset kustannukset). Onnettomuustapaus Lohja Mäntsälä Siuntio Keskiarvo A 221 380 224 243 227 055 224 000 B 142 571 124 649 150 254 139 000 C 29 422 29 326 31 494 30 000 D 205 022 183 525 217 220 202 000 3.4 Liikenneturvallisuuskysely ja asiantuntijahaastattelut Liikenneturvallisuuden kannalta ongelmallisia kohteita kartoitettiin onnettomuusanalyysin lisäksi kaikille kuntalaisille avoimella kuntalaiskyselyllä, johon pystyi vastaamaan sekä Internetissä että kuntien kirjastoissa ja kunnantaloilla. Kysely toimitettiin lisäksi kohdennetusti seudun suurimmille työnantajille, vammaisjärjestöille, eläkeläisille, taksiyrittäjille, raskaan liikenteen edustajille, kylätoimikunnille, palvelukeskuksille, pelastuslaitoksille sekä seurakuntiin. Koululaisille (4- ja 8-luokkalaisille) ja päiväkoteihin toimitettiin myös kyselyt, mutta suunnittelualueen laajuudesta johtuen lomakkeita ei toimitettu jokaiseen seudun kouluun ja päiväkotiin, vaan tavoitteena oli saada alueellinen ja kattava otos. Kysely toteutettiin syyskuussa 2006. Kyselyssä tiedusteltiin kuntalaisten mielipiteitä seudun liikenteen vaaranpaikoista sekä mielipiteitä seudun liikenneturvallisuuden tilasta. Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa seudun ongelmakohteita, jotka eivät ole ennestään Tiehallinnon, kuntien tai poliisin tiedossa. Lisäksi kyselyn täyttämisellä pyrittiin

26 Kouvolan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA JA ONGELMAT SEUDULLA herättelemään kuntalaisia ajattelemaan liikenneturvallisuutta osana arjen liikkumista. Liikenneturvallisuuskyselyssä saatiin liki 800 liikenneympäristön parantamiskommenttia. Kyselyssä eniten kommentteja saaneet liikenteen vaaranpaikat olivat pääsääntöisesti jo tiedossa onnettomuusanalyysin ja asiantuntijahaastattelujen perusteella. Tämä tarkoittaa, että seudun onnettomuusalttiit vaaranpaikat ovat samoja kohteita jotka tienkäyttäjät kokevat vaarallisiksi. Tunnettujen vaaranpaikkojen lisäksi kyselyssä tuli esille useita kymmeniä uusia toimenpidetarpeita. Mielipiteitä seudun liikenneturvallisuuden tilasta tiedusteltiin muutamalla lyhyellä monivalintakysymyksellä. Kyselyssä tiedusteltiin mm. - Koetko, että liikenteessä on turvallista liikkua? - Koetko, että lasten on turvallista liikkua liikenteessä? - Mikä on mielestäsi suurin ongelma liikenteessä? Kyselyyn vastanneista noin kolmannes tunsi olonsa turvalliseksi liikenteessä ja ainoastaan 8 % turvattomaksi. Kysyttäessä erityisesti lasten turvallisuudesta liikenteessä, kyselyn mukaan enää noin 15 % piti seudun liikennettä turvallisena lasten liikkumisen kannalta. Noin joka neljännen vastaajan mielestä lasten ei ole turvallista liikkua liikenteessä (kuva 13). Kuva 13. Kyselyn tuloksia (Koetko, että liikenteessä on turvallista liikkua?, Koetko, että lasten on turvallista liikkua liikenteessä?). Suurin ongelma liikenteessä vastaajien mielestä oli välinpitämättömyys kanssaliikkujista sekä ylinopeudet. Yli puolet vastaajista oli tätä mieltä. Poliisivalvonnan vähyyttä piti suurimpana ongelmana vain 15 % vastanneista, mutta kyselyn muissa osioissa tuli selvästi esille vastaajien toive poliisin liikennevalvonnan lisäämisestä (kuva 14).

Kouvolan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN TAVOITTEET SEUDULLA 27 Kysely: Mikä on mielestäsi suurin ongelma liikenteessä? (N=662) Välinpitämättömyys Ylinopeus 362 392 Puutteet kevyen liikenteen järjestelyissä Puutteet kunnossapidossa Ongelmat kevyen ja ajoneuvoliik. risteämiskohdissa Puutteet poliisivalvonnassa 151 149 139 101 Puutteet ajoneuvoliikenteen järjestelyissä Muu huono liikennekäyttäytyminen Muu puute 67 56 71 0 50 100 150 200 250 300 350 400 450 vastauksien lukumäärä Kuva 14. Kyselyn tuloksia (Mikä on mielestäsi suurin ongelma liikenteessä?) 3.5 Asiantuntijahaastattelut ja maastotarkastelut Työn yhteydessä pidettiin asiantuntijatahojen kanssa työpalaveri, jossa käytiin läpi Kouvolan seudun tieverkon tiedossa olevia pahimpia liikenneturvallisuuspuutteita. Tilaisuuteen osallistuivat Tiehallinnon asiantuntijat, tiemestari, kuntien asiantuntijat, raskaan liikenteen asiantuntija sekä liikennöitsijän edustaja. Onnettomuusanalyysin, kuntalaiskyselyn, asiantuntijahaastatteluiden ja aikaisempien suunnitelmien pohjalta kartoitettiin yhteensä yli 630 toimenpideehdotusta, jotka tarkasteltiin maastossa. Jokaisessa kunnassa tehtiin maastokäynti yhdessä Tiehallinnon ja kuntien asiantuntijoiden kanssa. Maastokäynnit pidettiin marras-joulukuussa 2006. Kunnittaisten maastokäyntien lisäksi konsultti teki työn loppuvaiheessa tarkentavia maastotarkasteluja. 4 LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN TAVOITTEET SEUDULLA 4.1 Valtakunnalliset ja läänin tavoitteet 4.1.1 Tieliikenteen turvallisuus 2006 2010 Liikenne- ja viestintäministeriön johdolla laaditussa valtakunnallisessa liikenneturvallisuussuunnitelmassa vuosille 2006 2010 on esitetty toimenpiteitä, joilla pyritään liikenneturvallisuuden jatkuvaan parantamiseen. Suomessa pitkän ajan liikenneturvallisuusvisio on:

28 Kouvolan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN TAVOITTEET SEUDULLA Tieliikennejärjestelmä on suunniteltava siten, ettei kenenkään tarvitse kuolla eikä loukkaantua vakavasti liikenteessä. Valtakunnallisen liikenneturvallisuussuunnitelman tavoitteena on parantaa turvallisuutta jatkuvasti kohti tasoa, joka on enintään 250 tieliikennekuolemaa vuonna 2010 ja enintään 100 tieliikennekuolemaa vuonna 2025. Suunnitelmassa esitettyihin tavoitteisiin pyritään vastaamaan kuudella kärkihankkeella: - Pääteiden kohtaamisonnettomuuksien vähentäminen - Jalankulku- ja pyöräilyonnettomuuksien vähentäminen asutuskeskuksissa - Nopeuksien hillitseminen - Päihdeonnettomuuksien vähentäminen - Ammattiliikenteen onnettomuuksien vähentäminen - Onnettomuuksien seurausten vähentäminen Valtioneuvosto on asettanut uuden periaatepäätöksen tieliikenteen turvallisuuden parantamisesta valtakunnallisen liikenneturvallisuussuunnitelman 2006 2010 pohjalta. Periaatepäätöksessä asetettu liikenneturvallisuustavoite on sama kuin vuoden 2001 periaatepäätöksen tavoite, eli vuonna 2010 liikennekuolemien määrän tulisi olla alle 250. 4.1.2 Etelä-Suomen läänin liikenneturvallisuussuunnitelma 2006 2010 Etelä-Suomen läänin liikenneturvallisuuden painopistealueet on esitetty läänin liikenneturvallisuussuunnitelmassa vuosille 2006 2010. Suunnitelmassa esitetään kuusi painopistealuetta, joihin läänin liikenneturvallisuustyössä tulisi panostaa: - Taajamien liikenneturvallisuuden parantaminen - Pääteiden ja ammattiliikenteen turvallisuuden parantaminen - Liikenneturvallisuustyölle myönteisten arvojen ja asenteiden edistäminen - Liikenneturvallisuustyön toimintamuotojen edistäminen - Päihdeonnettomuuksien vähentäminen - Ikääntyvien liikenneturvallisuuden parantaminen Etelä-Suomen läänin liikenneturvallisuusvisio: Tieliikennejärjestelmä on suunniteltava siten, ettei kenenkään tarvitse kuolla eikä loukkaantua vakavasti liikenteessä. Etelä- Suomen läänin liikenneturvallisuussuunnitelman tavoitteena on parantaa turvallisuutta jatkuvasti kohti tasoa, joka on enintään 100 tieliikennekuolemaa vuonna 2010 ja enintään 40 tieliikennekuolemaa vuonna 2025. 4.2 Kouvolan seudun toiminnalliset tavoitteet Kouvolan seudun liikenneturvallisuuden toiminnalliset tavoitteet pohjautuvat valtakunnallisiin ja läänin liikenneturvallisuustavoitteisiin. Pitkän aikavälin tavoitteen lisäksi on esitetty täsmennettyjä seudun liikenneturvallisuustavoitteita.

Kouvolan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN TAVOITTEET SEUDULLA 29 Seudun pitkän aikavälin liikenneturvallisuusvisio: Tieliikennejärjestelmä on suunniteltava siten, ettei kenenkään tarvitse kuolla eikä loukkaantua vakavasti liikenteessä. Täsmennetyt seudun liikenneturvallisuuden parantamistavoitteet perustuvat onnettomuusanalyysin, liikennekasvatuksen, -valistuksen ja -tiedotuksen nykytilan analyysin sekä asiantuntijakeskustelujen tuloksiin: - Mopoilijoiden ja nuorten aikuisten onnettomuuksien vähentäminen - Yksittäis- ja eläinonnettomuuksien vähentäminen pahimmissa paikoissa - Liikenneympäristön suunnittelussa huomio erityisesti ajoneuvoliikenteen nopeuksien hillitsemiseen - Liikenneympäristö suunnitellaan heikoimpien tienkäyttäjien lasten ja vanhusten ehdoilla - Kevyen liikenteen turvallisuuden parantaminen pienillä toimenpiteillä - Raskaan liikenteen turvallisuuden parantaminen ajokulttuuriin panostamalla - Seudullisen liikenneturvallisuusryhmän ja hallintokunnittaisten ryhmien muodostaminen - Liikenneturvallisuustyön aktiivisuuden ja seudullisen yhteistyön lisääminen hallintokuntatyöskentelyssä sekä jatkuvuuden parantaminen - Liikenneturvallisuustyön arvostuksen lisääminen 4.3 Kouvolan seudun henkilövahinko-onnettomuuksien vähentämistavoitteet Kaikkiin suunnittelualueen kuntiin laadittiin henkilövahinko-onnettomuuksien vähenemätavoitteet onnettomuushistorian ja valtakunnallisten onnettomuusvähenemätavoitteiden perusteella. Tavoitelaskelma koskee koko kuntaseitsikkoa ja perustuu kunnan asukaslukuun ja vuoden 2015 valtakunnalliseen onnettomuusvähenemätavoitteeseen. Vuosina 2001 2005 Anjalankoskella, Elimäellä, Iitissä, Jaalassa, Kouvolassa, Kuusankoskella ja Valkealassa tapahtui yhteensä 848 poliisin tietoon tullutta henkilövahinko-onnettomuutta (keskimäärin 170 vuodessa, kuva 15). Tavoitteena seudulla on, että vuonna 2015 henkilövahinkoon johtaneita onnettomuuksia tapahtuu vuodessa korkeintaan 68 (vähenemä 102 onnettomuutta, 60 %).

30 Kouvolan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma "KÄSIKIRJA: LIIKENNEYMPÄRISTÖN TURVALLISUUDEN YLEISIÄ PARANTAMISKEINOJA" kpl Henkilövahinko-onnettomuuksien kehitys Kuntaseitsikon kunnissa vuosina 1997-2005 ja vähentämistavoite vuoteen 2015 250 200 170 150 100 50 Henkilövahinko-onnettomuudet 1997-2005 Keskiarvo, 2001-2005 Henkilövahinko-onnettomuuksien vähenemätavoite Henkilövahinko-onnettomuuksien trendi 1997-2005 68 0 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Kuva 15. Henkilövahinko-onnettomuuksien vähenemätavoite vuoteen 2015; koko Kuntaseitsikko. Seudulle asetettu henkilövahinko-onnettomuuksien vähenemätavoite on erittäin haastava. Tavoitteen saavuttamiseksi Tiehallinnon määrärahat eivät saa enää vähentyä, ja kuntien pitää osallistua aktiivisesti omalta osaltaan hankkeiden toteutukseen kunnissa sekä yhteistyössä Tiehallinnon kanssa. Myös valtakunnan tasolla suurten väyläinvestointien ja ns. teemahankkeiden rahoitus vaikuttaa tavoitteen toteutumiseen. 5 "KÄSIKIRJA: LIIKENNEYMPÄRISTÖN TURVALLISUUDEN YLEISIÄ PARANTAMISKEINOJA" Tässä liikenneturvallisuussuunnitelmassa on esitetty "käsikirjamaisesti" yleisiä, käytössä olevia ja hyviä liikenneympäristön turvallisuuden parantamiskeinoja. Ideat on koottu lukuun 5. 5.1 Yleistä Liikenneturvallisuutta voidaan parantaa kehittämällä liikenneympäristöä sekä tehostamalla liikennekasvatusta ja valvontaa. Liikenneturvallisuussuunnittelulla pyritään kokoamaan liikenneturvallisuustyö yhdeksi kokonaisuudeksi, jotta työ olisi kattavaa, jatkuvaa ja yhteistyö eri sidosryhmien kanssa mutkatonta. Liikenneympäristön parantaminen kuuluu pääasiallisesti Tiehallinnon ja kunnan teknisen toimen toimialaan. Eri hallintokunnat muokkaavat liikkumisen asenteita ja osaamista kasvatus- ja tiedotustoimillaan. Liikenneasenteisiin ja liikenneympäristöönkin vaikuttavat useat eri sidosryhmät, kuten Liikenneturva, liikenteen etujärjestöt ja mm. urheiluseurat ja vammaisjärjestöt. Poliisin valvonta vaikuttaa liikennekäyttäytymiseen. Poliisi ja katsastustoimi voivat parantaa liikennevälineiden turvallista käyttöä.

Kouvolan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma "KÄSIKIRJA: LIIKENNEYMPÄRISTÖN TURVALLISUUDEN YLEISIÄ PARANTAMISKEINOJA" 31 Liikenneturvallisuussuunnitelmassa on yleensä kaksi osaa, liikennekasvatus- ja liikenneympäristöosat. Liikennekasvatussuunnitelman laatii oma työryhmä ja suunnitelmasta tehdään usein oma raporttinsa. Siinä on käsitelty liikenteeseen liittyvää kasvatusta, valistusta ja tiedostusta. Liikenneympäristöraportissa on keskitytty liikenneympäristön parantamiseen, missä keinoina on käytetty rakenteellisia, liikenteen ohjauksellisia ja kunnossapidollisia toimenpiteitä. Liikenneturvallisuussuunnitelma on luonteeltaan tarve-/esiselvitys. Toteutuksen aikajänne on noin 10 vuotta suunnitelman valmistumisesta. 5.2 Liikenneturvallisuustyön yleiset tavoitteet Liikenne- ja viestintäministeriön johdolla laaditussa valtakunnallisessa liikenneturvallisuussuunnitelmassa vuosille 2006 2010 on esitetty toimenpiteitä, joilla pyritään liikenneturvallisuuden jatkuvaan parantamiseen. Jo vuosien 2001 2005 suunnitelmaan sisältyi pitkän ajan liikenneturvallisuusvisio: Tieliikennejärjestelmä on suunniteltava siten, ettei kenenkään tarvitse kuolla eikä loukkaantua vakavasti liikenteessä. Liikenneturvallisuussuunnitelman tavoitteena on luoda edellytykset liikennejärjestelmän jatkuvalle kehittämiselle siten, että vuonna 2025 päästään alle 100 liikennekuoleman vuosimäärään. Jotta suunnitelman mukainen liikenneturvallisuustavoite saavutettaisiin koko maassa, kiinnitetään suunnitelmakaudella huomiota seuraaviin osa-alueisiin: Pääteiden kohtaamisonnettomuuksien vähentäminen Jalankulku- ja pyöräilyonnettomuuksien vähentäminen asutuskeskuksissa Nopeuksien hillitseminen Päihdeonnettomuuksien vähentäminen Ammattiliikenteen onnettomuuksien vähentäminen Onnettomuuksien seurausten lieventäminen Valtioneuvosto on hyväksynyt suunnitelman (periaatepäätös tieliikenteen turvallisuuden parantamisesta 9.3.2006), ja se on samalla vahvistanut aikaisemmin asettamansa liikenneturvallisuustavoitteen siten, että vuonna 2010 liikennekuolemien määrä olisi alle 250. Valtioneuvosto korostaa, että liikenneturvallisuustavoitteet on otettava huomioon kaikessa liikennepoliittisessa päätöksenteossa ja niiden saavuttamiseksi vuosina 2006 2010 valmistellaan ja toteutetaan yllä mainittujen lisäksi seuraavia toimenpiteitä: Yhteistyön tehostaminen eri viranomaisten kesken EU-yhteistyön tiivistäminen Kuljettajaopetuksen ja ajokorttiseuraamusten tehostaminen

32 Kouvolan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma "KÄSIKIRJA: LIIKENNEYMPÄRISTÖN TURVALLISUUDEN YLEISIÄ PARANTAMISKEINOJA" 5.3 Liikenneturvallisuus kaavoituksessa Maankäytön suunnittelussa aluevarauksilla ja toimintojen sijoittelulla ratkaistaan alueen liikenteelliset tarpeet ja vaikutetaan siten liikenneturvallisuuteen pitkälle tulevaisuuteen. Maankäytön suunnittelu ja toteutus vaikuttavat myös kulkumuotojen jakaantumiseen; hyvät kevyen liikenteen yhteydet vähentävät autoilua sekä lisäävät jalankulkua ja pyöräilyä. Haja-asutusalueelle rakentajille korostetaan, että rakennuspaikkaa valittaessa tulee huomioida myös vallitsevat liikenneolosuhteet, kuten kevyen liikenteen yhteydet, koulukuljetukset, valaistus, nopeusrajoitukset ja liikennemelu. Rakennusvalvonnan yhteydessä varmistetaan rakennushankkeen liikenneturvallisuus. Olemassa olevaan infrastruktuuriin ja liikennejärjestelmään liittyvän liikenneturvallisuussuunnittelun lisäksi nykyisin painotetaan entistä enemmän liikenneturvallisuuden kokonaisvaltaista huomioimista osana valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita, kaavoitusta ja kestävää kehitystä. Liikenneturvallisuuden kannalta paras ratkaisu saavutetaan hyvällä ennakkosuunnittelulla kaikissa kaavoituksen ja infrastruktuurin rakentamisen vaiheissa. Mikäli liikenneturvallisuusnäkökulmia ei ole riittävällä tasolla huomioitu jo kaavoitusvaiheessa, nousee liikenneturvallisuuspuutteiden korjaamiskustannukset usein korkeiksi. Vuonna 2006 julkaistussa Ympäristöministeriön Liikenneturvallisuus kaavoituksessa -ohjeessa (Ympäristöministeriö 1/2006) esitellään vaikutusmahdollisuuksia liikenneturvallisuuteen eri kaavoitusvaiheissa. Julkaisussa esitetään maakunta-, yleis- ja asemakaavatyön yhteyteen toimintamallit, joissa kerrotaan miten maakäytön ja liikenteen suunnittelu tulisi huomioida eri suunnitteluvaiheissa. Seuraavassa ja kuvissa 16 ja 17 on esitetty keskeiset vaikutusmahdollisuuksia liikenneturvallisuuteen eri kaavoitusvaiheissa: Maakuntakaava: Liikenneturvallisuuden kannalta keskeistä on alueidenkäytön ja valtakunnallisten liikennejärjestelmien yhteensovittaminen, toimintojen sijoittelu sekä liikenneverkkojen jatkuvuuden ja kehittämismahdollisuuksien turvaaminen. Yleiskaava: Liikenneturvallisuuden kannalta keskeistä on toimintojen sijoittelun periaatteet, hajarakentamisen ohjaus, liikenneverkon jäsentely sekä maankäytön ja liikennejärjestelmän toteutusjärjestys. Asemakaava: Liikenneturvallisuuden kannalta keskeistä on toimintojen käyttötarkoitus ja mitoitus, liikennejärjestelyt, liikenteen tilavaraukset sekä maankäytön ja liikennejärjestelmän toteutusjärjestys.