NAUTATILOJEN TAUTISUOJAUKSEN KRIITTISET PISTEET TARTTUVIEN TAUTIEN HALLINTA LAAJENTAVALLA NAUTATILALLA TARTTUVAT TAUDIT- SEMINAARI KÄLVIÄ 27.03.2012 OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI, ETT ry Dipl. ECBHM
NAUTOJEN TAUTEJA SUOMESSA BVD: Suomi lähes vapaa Salmonella: 10-15 tilaa/v. EHEC: harvinainen (5-15 tilaa/v.) Pälvisilsa: n. 10 tilaa/v. Paratuberkuloosi: 5 lihanautatilaa vuoden 1993 jälkeen Q-kuume: vasta-aineita löydetty muutamalta tilalta Virusripulit (talvidysenteria) Hengitystietulehdukset Virukset: RS-, korona-, adeno-, PI3, Bakteerit: Pasteurella multocida, Histophilus somni, Mykoplasmat: M. dispar, M. bovirhinis, Ureaplasma Tarttuvat sorkkasairaudet!! sorkkav. ihotulehdus, sorkkav. ajotulehdus, sorkka-alueen ihotulehdus Tartunnalliset utaretulehdukset (Str. Agalactiae, S. Aureus ) BSE: 1 tapaus v. 2001
BVD: NAUDAN TARTTUVA VIRUSRIPULI Virallisesti vastustettavaksi taudiksi 2004 Rajoittavat määräykset tilalle, jolta löytyy vasta-aineita Vapaaehtoinen BVD- terveysvalvontaohjelma lakkautettu 2009 alusta Tuontieläinten ja -alkioiden vastaanottajaeläinten tutkimus ETT:n ohjeiden mukaisesti Karjakohtainen tilanne voidaan selvittää tankkimaidosta tehtävällä vasta-ainetutkimuksella Suomi on käytännössä BVD- vapaa = > ei tutkimustarvetta tilojen välisessä eläinkaupassa
2000-LUVULLA: SALMONELLA Vain yksittäisiä tapauksia (5 10 tilaa/v; v. 2011 17 tilaa!) Lähes 100 % lypsykarja- ja noin 50 % lihatiloista ryhmävakuutuksen piirissä Saneeraukset rutiinia (?) Näytteenotto vakiintunut eläinkaupassa Rehusektorin salmonellariskien hallinta korkealla tasolla Omavalvonta tilatasolla; esim. vuosittaiset salmonellatutkimukset Ulosteperäinen bakteeri, tarttuu suun kautta
SALMONELLAN TAKIA RAJOITTAVIEN MÄÄRÄYSTEN ALAISINA OLEVAT NAUTATILAT TILANNE 27.03.2012 -S. Typhimurium FT 1 4 tilaa -S. Enteritidis 1 tila - S. Haifa 1 tila -S. Müenchen 1 tila -S. Montevideo 1 tila -S. Rissen 1 tila - yhdellä tilalla S. Typhimurium FT 1, S. Haifa, S. Montevideo - yhdellä tilalla S. Typhimurium FT 1, S. Rissen 0 0 3 0 1 1 0 0 0 0 1 0 0
EHEC = Enterohemorraginen E.coli Ei ole eläintauti Ihmisillä yleisvaarallinen tartuntatauti Tartunta todetaan teurastamokartoituksin tai selviteltäessä ihmisten sairastumisia; v. 2011 yhteensä 12 tilaa Tartuntatilalle riskinhallintasuunnitelma Tilan liityttävä Nasevaan Ei eläinten myyntiä pitoon ennen kuin tila on osoittanut toteuttaneensa riskinhallintasuunnitelmaa Ei teuraaksi lantaisia eläimiä: teuraskelpoisuustarkastus virkaeläinlääkärin toimesta 3-10 vrk ennen teurastusta Riskinhallintasuunnitelman toteutus; työtä, korjauksia, desinfiointiaineita ym; kulut satoja tai tuhansia euroja/tila
NAUTATILOILLA VUONNA 2011 TODETUT EHEC- TARTUNNAT TILANNE 31.12.2011 >Teurastamoiden omavalvonta: - EHEC O 157:H7; 8 tilaa >Humaanikontaktit: - EHEC O 157:H7; 3 tilaa - EHEC O 145: 1 tila 2 0 0 0 5 0 1 0 0 0 1 3 0
PÄLVISILSA Trichophyton verrucosum sienitartunta Zoonoosi eli tarttuu eläimestä ihmiseen ja päinvastoin Itiöt kestäviä > oireettomatkin eläimet levittävät Ostoeläin aina riski! Lähtötilan pälvisilsavapaus varmistettava Tarvittaessa rokotus ennen siirtoa (tuontivaatimuksissa) Karanteeni + pesu (Imaverol, Virkon S) Tuotostappiot 5-10 %, vuotavauriot, ihotulehdukset Saneeraus rokottamalla; kulut n. 20 /eläin, ETT subventoi lypsykarja- ja emolehmätiloilla Ei välitys- eikä tuontieläimiä tilalla
PARATUBERKULOOSI Harvinainen Suomessa Ei virallisesti vastustettava eläintauti Elinkeinon pelisäännöt Tartunta useimmiten poikimisen yhteydessä hitaasti kehittyvä läheskään kaikki tartunnan saaneet eivät oireile Esiintyy yleisesti EU:n alueella Ruotsissa ainutlaatuinen vastustusohjelma tilanne tunnetaan hyvin lihakarjoissa Ongelmia! Diagnostiikka Pitkä itämisaika Saneeraus vaikeaa Yhteys ihmisen Crohnin tautiin?? yksi vaikeimmin hallittavista tuontiriskeistä!
Q-KUUME Aiheuttaja Coxiella burnetii-bakteeri Zoonoosi Yleinen esim. Keski-Euroopassa, Tanskassa Pohjoismaissa kartoituksia Suomessa Tankkimaitokartoitus Kaikki brusellaseurantanäytteet tutkitaan myös Q-kuumeen varalta Suomessa todettu muutama (4) tilaa, joilla vastaaineita Ei virallisesti vastustettava eläintauti
VIRUSRIPULIT,HENGITYSTIETULEHDUKSET Ajoittain esiintyviä, erittäin helposti leviäviä Virusperäisiä, sekundääriset bakteeritartunnat, Mycoplasma bovis (tuontiriski?) Pelisäännöt: Ilmoita oireista! Ei pitoeläinten myyntiä ennen kuin vähintään 1 kk kulunut viimeisistä oireista Evira: hengitystietutkimuspaketti, ripulipaketti Ohjeita: www.evira.fi
UUDET UHAT: BLUETONGUE BT 8 Euroopassa elokuusta 2006 Uutena myös BT 6 (Hollanti, Tanska, Ruotsi), BT 1 (Ranska) Leviää polttiaisten välityksellä Suomessa kartoitukset teurastamoilla ja tankkimaidoista Emolehmäkarjat Ahvenanmaa, Etelä-Suomi Toimintaohje (Evira) Toimenpiteet; rokottaminen, suoja- ja valvontavyöhykkeet yms. EU:n lainsäädäntö muuttuu.
BLUETONGUE KIUSAA EUROOPPAA
UUDET UHAT:SCHMALLENBERG (?) Schmallenberg- virus - todettu talvella 2011-2012 Keski-Euroopassa - aiheuttaa märehtijöillä epämuodostuneita sikiöitä, kuumeisia yleisinfektioita ja maidontuotannon laskua - riskinä tartuntaa kantaneista eläimistä huuhdellut tuontialkiot (???)
TAUDINAIHEUTTAJIEN KULKEUTUMINEN TUOTANTOYKSIKKÖÖN Ostoeläimet; välitys- ja jalostuseläimet Hoitaja, lomittaja Rehut, rehuvarastot Rotat, linnut, kissat ja koirat Kuivikkeet Vierailijat Laidunkontaktit Teuras- ja välityseläinautot
NAUTATAUTIEN KULKEUTUMINEN -Eläinten mukana - pälvisilsa, ulkoloiset -Eritteiden ja lian mukana - ulosteperäiset bakteeritartunnat: salmonella, EHEC, kampylobacter, listeria, paratuberkuloosi -virustartunnat: virusripulit (korona, rota jne.) -sisäloistartunnat: juoksutusmahamato, haka- ja sukkulamadot, kokkidit ym.
NAUTATAUTIEN KULKEUTUMINEN - Pisaratartuntana - vakavat ja helposti leviävät virusperäiset eläintaudit; suu- ja sorkkatauti, IBR, BVD - hengitystietulehduksia aiheuttavat virukset, mycoplasmat ja bakteerit - Tilalta toiselle siirtyvien ihmisten, työvälineiden ja ajoneuvojen mukana - periaatteessa kaikki edellä mainitut tarttuvat eläintaudit
ULOSTEPERÄISTEN TARTUNTOJEN ENNALTAEHKÄISY - Rehuhygienia - Ruokintahygienia, juomavesihygienia - Lannankäsittely - Tuotantotilan yleinen hygienia -Salmonellatutkimukset eläinkaupan yhteydessä - Ulkomaanmatkoihin ym. liittyvien tartuntariskien huomiointi
REHUHYGIENIA - rehujen alkuperä; tuontirehut ja -rehuaineet ETT:n positiivilistalla olevilta rehualan yrityksiltä -Riskitekijöitä: - puutteellinen rehuvarastojen suojaus linnuilta ja jyrsijöiltä - huonot rehunteko-olosuhteet, multaa rehussa - huonosti hapotettu (ph > 5,2) tai pilaantunut säilörehu - lannoitus karjanlannalla suoraan nurmelle - rehujen pilaantuminen varastoinnin aikana
RUOKINTAHYGIENIA - rehun-, eläinten- ja lannan kuljetusreittien erillään pito - ruokintapöydän suojaus ja puhdistettavuus - juoma-astioiden suojaus, puhtaus ja puhdistettavuus, juomaveden laatu - ei istumapaikkoja linnuille ruokinta- ja juomapaikkojen yläpuolelle - ruokinnan muutokset ym. stressitekijät - ruokintakaluston ja rehuvarastojen puhtaus ja puhdistettavuus
TUOTANTOTILAN YLEINEN HYGIENIA Yleinen puhtaus ja siisteys: - ilmanvaihto, kosteuden hallinta, poikimahygienia jne. - ei turhaa rojua ja ylimääräistä tavaraa käytävillä jne.
SALMONELLATUTKIMUKSET ELÄINKAUPAN YHTEYDESSÄ - aina selvitys lähtötilan tautitilanteesta - salmonellavakuutuksen suojeluohjeet ja eläinten hyvinvointituen ehdot edellyttävät - ulkomaantuonneissa ETT: n tuontiohjeet Ulkomaanmatkoihin ym. liittyvien tartuntariskien huomiointi
TAUTIRISKIEN VÄHENTÄMINEN Rakennuspaikan valinta osa tautiriskien hallintaa: -Riittävä etäisyys muista tuotantoyksiköistä -Riittävästi tilaa tuotantorakennuksen ympärillä -rehun-, maidon-, eläinten- ja lannan kuljetusreittien sekä eläinten laidunreittien erillään pito -logistiikka mahdollisiin jo olemassa oleviin tuotantorakennuksiin, rehuvarastoihin yms. -ilmavirtausten mukana leviävät tarttuvat eläintaudit -eläinten mahdollinen pääsy luonnonvesiin - hajuhaitat yms. ympäristönäkökohdat
TAUTIRISKIEN VÄHENTÄMINEN Likaisen ja puhtaan puolen erottelu - rehun, maidon, eläinten ja lannankuljetusreitit erillään sekä tuotantoyksikön sisä-, että ulkopuolella - tuotantopiha ja oleskelupiha erillään - rakennussuunnittelu: - selväpiirteiset pohjaratkaisut, laajentamisvara - huoltokäytävät - ei kulkureittiä ruokintalinjan poikki ( nostosilta, ulkoapäin täytettävä ruokintapöytä, kiskoruokkija ) - poikima- ja sairaskarsinatilat, lastaustilat yms. - juomavesi- ja rehuhygienia ; laitteiden puhtaanapito ja puhdistettavuus
KULKUKÄYTÄVÄ RUOKINTALINJAN POIKKI Eläinten ja ihmisten kulkureitti ruokintalinjan poikki: - helposti puhdistettavissa - eläinten kulkureitti eri tasossa kannella suojattuna - ihmisten kulkureitillä pesupisteet molemmin puolin
TAUTIRISKIEN VÄHENTÄMINEN Yhdensuuntainen eläinvirta - ristikontaminaation esto - estetään tartunnan leviäminen vanhemmista eläimistä nuorempiin Osastojako ja kertatäyttöisyys - tartuntaketjun katkaisu, osastojen puhdistus, pesu ja desinfiointi kasvatuserien välillä - nuorille eläimille oma osasto
PUHTAILLE PINNOILLE JÄÄ VÄHEMMÄN TARTUNTOJA Sileät, helposti puhdistettavat, ehjät pinnat - pestävissä ja tarvittaessa desinfioitavissa helposti (erityisesti ruokintapöydät ja -käytävät) Navetan käytävät kuiva puhtaus, valumavedet kuriin Liikkuminen puhtailta alueilta likaisille päin jalkineiden pesu, jos lantapuolelta ruokintapöydälle
PESUPISTEET Riittävästi pesupisteitä ulko-ovien läheisyydessä ja siirryttäessä likaiselta puhtaalle alueelle Desinfiointi toimii vain puhtailla pinnoilla Letkuvesi ja harja, vesipistooli tai saappaanpesulaite Saappaanmentävä allas desinfiointiin, jos tarvetta esim. AIV- kanisteri, josta kansi leikattu kaikki desinfiointiaineet toimivat, kun liuos juuri valmistettu ei lantaa saappaissa
OMAT TILAT VIERAILLE Hygieniaeteinen Oma sisäänkäynti Tilat vaatteille ja jalkineille Riisuutumisen jälkeen penkin yli yhteisiin tiloihin, joissa: talon saappaat suojavaatteet pesutilat laukun ja välineiden tilat
TAUTISULKU tuotantotiloihin (suihku) puhdas alue vaihtokengät ja vaatteet PENKKI likainen alue likaiset kengät ja vaatteet sisään
SUOJAVAATETUS VIERALIJOILLE Ammattilaiset eri asia kuin turistit turisteille kertakäyttösuojat: haalari ja töppöset Ammattilaisille työhön soveltuva vaate kunnon haalarit tai kietaistava esiliina sekä turvasaappaat suojavaatteiden vaihtoa varten asianmukaiset tilat, vaatteille ja jalkineille kunnon säilytystilat
PAIKKA LAUKULLE (eläinlääkäri, seminologi ym.) tukeva taso riittävästi tilaa laukulle, lääkkeille ja välineille laukku mahtuu aukeamaan puhdas alusta tai sanomalehti laukun alle teräksinen tiskipöytä!!! valoisa paikka maitohuone ei ole sopiva paikka ei kovin kaukana potilaista lähellä käsien ja kenkien pesupaikkaa
MAITOHUONE ON PYHÄ PAIKKA Helposti pestävä lattia viemäri vesipiste ei mattoja Ei vieraita Ei läpikulkua Ei likaisia jalanjälkiä reittisuunnittelu ja kenkien pesu Maitoauton kuljettajalle oma reitti aina puhdas reitti altaiden käyttö ja teho ongelmallista
Ruokinta- ja juomalaitteiden suojaus Ei istumapaikkoja linnuille ruokintapöytien, väkirehukioskien tai juoma-altaiden yläpuolelle Juoma-altaiden ja ruokintapöytien suojaus lantaroiskeilta ja lantaisilta sorkilta yms.
REHUVARASTOJEN SUOJAUS Väkirehuvarastojen suojaus tärkeää; linnut, rotat, hiiret ym. Motivaatio, ei useinkaan kustannuskysymys Suojaamaton vilja lintujen talviruokintapaikka ; tautiriski kasvaa
REHUVARASTOJEN SUOJAUS Rehuvarastojen täyttö siten, että rehuauton kuljettajan ei tarvitse mennä sisälle rehuvarastoon tai eläintilaan!!
REHUVARASTOJEN SUOJAUS Apejaesiilot suojattava tuhoeläimiltä : - nosto-ovet? - kattorakenteessa ei istumapaikkoja linnuille - säännöllinen ja jatkuva rottasota => tuhoeläinten torjuntasuunnitelma
REHUVARASTOJEN SUOJAUS Seosrehun valmistus katetulla ja kovapohjaisella alueella (likaisen ja puhtaan puolen erottelu) Rehukoneiden säilytyspaikka suljetussa tilassa: - linnut; ulostekontaminaatio - ajosta lämmin kone houkuttelee lintuja - vesi- ja lumisade; rehupöly tarttuu koneisiin
REHUVARASTOJEN SUOJAUS Säilörehun varastointi kovapohjaisella ja helposti puhtaana pidettävällä alueella Tehokas viemäröinti; ei valumavesiä rehuun Selkeästi erillään lantavarastoista ja lannankäsittelyalueesta!!
SAIRAIDEN ERISTÄMINEN - eläinten siirto sairaskarsinaan ja valvonta siellä oltava helppoa - suora yhteys ulos - mahdollisuus eläinten kytkemiseen - ruokinta- ja juomavesihygienia - lannan ja rehunjätteiden poisto - puhdistettavuus - eri ilmatilassa kuin muut eläimet (virustaudit?) - hoitokarsinapaikkoja (sairas/poikima) 5 %:lle lehmämäärästä - sairaskarsinassa oltava mahdollisuus lypsää eläimiä
SAIRAAT ELÄIMET KANNATTAA ERISTÄÄ MONESTA ERI SYYSTÄ Ryhmätoverit alkavat usein sortamaan sairasta eläintä. Se voi loukkaantua entisestään Sen rehunsaanti ja paraneminen vaikeutuu. Sairas erittää runsaasti taudin aiheuttajia myös terveet voivat sairastua. Sairaskarsinaan voidaan järjestää käsittelylaitteet. Ilman niitäkin eläimen käsittely helpottuu, kun muut eläimet eivät ole häiritsemässä. Erillisessä tilassa voidaan olosuhteet tehdä parhaiksi mahdollisiksi Erillinen kiinteä karsina vaiko väliaidat tarpeen mukaan?
POIKIMAKARSINA - suurissa yksiköissä poikima- ja sairaskarsinatilat erikseen - samassa ilmatilassa muiden kanssa, kuitenkin oma rauha poikivalle - siirto karsinaan ja valvonta siellä oltava helppoa - ryhmäpoikimakarsinat, vierihoito - suora yhteys ulos - mahdollisuus eläinten kytkemiseen - riittävästi tilaa esim. synnytysapua varten - ruokinta- ja juomavesihygienia - lannan ja rehunjätteiden poisto, puhdistettavuus - poikimakarsinassa oltava mahdollisuus lypsää eläimiä
RYHMÄPOIKIMAKARSINA
MASSATYÖT PIHATOSSA Tiineystarkastukset Hedelmällisyystarkastukset Näytteenotot Muut toimenpiteet Lukittavaa etuaitaa osaan pihattoa siemennysikäisten hiehojen tiloihin poikima- ja sairaskarsinoihin
OSTOELÄINTEN KARANTEENI - KARANTEENI on eri asia kuin ERISTYS - tärkeä jalostuseläinkauppaa harjoittavilla tiloilla - erillinen rakennus - eri ilmatila, oma ilmanvaihto ja lannan poisto - omat työvälineet, työvaatteet ja jalkineet, tautisulku, oma hoitaja - indikaattorieläimet - vastaanotto-osasto välitysvasikoille
LASTAUSTILA!
UUDEN ELÄINAINEKSEN HANKINTA LAAJENTAVILLE TILOILLE Etukäteissuunnittelu ja strategian valinta; uuden eläinaineksen hankintatapa ja riskitekijät: 1. Uudistus omana kasvatuksena - tautiriskejä ajatellen turvallisin tapa - vie aikaa, sitoo työvoimaa, vaatii asialliset tilat ja ruokinnan, jotta saadaan kestäviä tuotantoeläimiä - alkionsiirrot, sukupuolilajiteltu sperma eläinaineksen parantaminen - kasvatus muun eläintenhoidon ohella ei välttämättä aiheuta suuria kustannuksia
UUDEN ELÄINAINEKSEN HANKINTA LAAJENTAVILLE TILOILLE 2. Uudistus rahtikasvatuksena - vapauttaa työvoimaa, ei tarvita kasvatustilaa eikä rehuja, toisaalta aiheutuu selkeitä kustannuksia - tautiriski vaihtelee; onko yhden tai muutaman tilan suljettu toimintamalli vaiko ulospäin avoin eläinliikenne (= hallitsematon tautisriski) - vastuukysymykset syytä selvittää etukäteen; mitä jos - kirjallinen kasvatussopimus; millainen tuote halutaan - alkionsiirrot, sukupuolilajiteltu sperma, eläinaineksen parantaminen - tuleville eläimille vastaanotto-osasto - salmonellatutkimukset eläinsiirtojen yhteydessä
UUDEN ELÄINAINEKSEN HANKINTA LAAJENTAVILLE TILOILLE 3. Uudistus eläinostoina, kotimaa - nopea ja kustannustehokas (?), tuotanto saadaan tehokkaasti alkuun, voidaan ostaa hyviä tuotantoeläimiä - tautiriski sitä suurempi, mitä useammalta tilalta eläimiä ostetaan, parempi ostaa aina samoilta tiloilta - varminta ostaa kokonaisia karjoja, joiden tautihistoria tunnetaan, huonot eläimet voidaan ostovaiheessa laittaa teuraaksi => suunnitelmallisuus!! - voidaan ostaa myös hyviä lehmävasikoita, jotka jatko- kasvatetaan itse, mahdollisesti erillinen ostokaranteeni - lähtötilan eläinten terveydentilasta hankitaan mahdollisimman paljon dokumentoitua tietoa => Nautakarjan terveystodistus, www.ett.fi
UUDEN ELÄINAINEKSEN HANKINTA LAAJENTAVILLE TILOILLE 4. Tuonnit - ei rutiinitoimintaa; tapa hankkia korkeatasoisia jalostuseläimiä, ei massatuotantoeläimiä - aiheuttaa aina korkeampia kustannuksia ja lisätyötä - ennen tuontieläinten hankintaa yhteys ETT:hen; selvitys lähtömaan ja lähtötilan tautitilanteesta; tuontien ohjaus tapauskohtaisesti ETT:n toimesta; Eviran ja ETT:n ohjeet - tuonnit mieluummin ns. polttiaisvapaana aikana (sinikielitautiriski), muita tautiriskejä mm. pälvisilsa - vaihtoehtona elävien eläinten tuonnille sperman ja alkioiden tuonti; tautiriskien kannalta turvallisempi vaihtoehto
UUDEN ELÄINAINEKSEN HANKINTA LAAJENTAVILLE TILOILLE Tilakohtainen toimintamalli valitaan olosuhteista, toimintatavoista ja tilan tavoitteista riippuen Eläinkaupassa suurimmalla todennäköisyydellä leviäviä tauteja ovat tartunnalliset sorkkasairaudet, uudet utaretulehdustartunnat, pälvisilsa, virusperäiset hengitys- tietulehdus- ja ripulitartunnat sekä salmonella (ellei salmonellatutkimuksia ole tehty) Eläinten tilapäisiinkin siirtoihin tilalta toiselle liittyy vastaava tautiriski kuin varsinaiseen eläinkauppaan; astutussonnien käyttö!?
KOKONAISTILANNE TOISTAISEKSI HYVÄ Uusia tauteja ei ole tullut Rokotuksia ei tarvita!!! Maassa jo olevia tauteja on saneerattu MUTTA: Tuotantorakenteen ja -tapojen muutos tuonut uusia haasteita tautiriskien hallintaan; nykyisellä monimuotoisella tuotantorakenteella ja eläinkaupan käytännöillä taudit leviävät!!
KEINOT TILANTEEN YLLÄPITÄMISEKSI Tautien vapaaehtoinen* seuranta tiivistä ja tautien saneeraus systemaattista; säännöllinen eläinten terveydenhuolto Tilanteen saavuttaminen/ ylläpitäminen on edellyttänyt ja edellyttää vastuunottoa ja aktiivista toimintaa etenkin tuottajilta: Tautiriskien hallinta kotimaan eläinkaupassa: terveystodistukset käyttöön!! (ETU- Nautakarjan terveystodistus; www.ett.fi) Eläinten ja rehujen tuonnit riskejä halliten Tautisuojauksen tehostaminen tiloilla. * Elintarviketeollisuus ja tuottajat
MONIMUOTOINEN TUOTANTOTAPA JA ISO YKSIKKÖKOKO LISÄÄVÄT TAUTIRISKEJÄ!