Kuntatekniikka turvaa perusasiat myös tulevaisuudessa
Kansikuvassa on meneillään sähkökaapelin asennus Helsingin Rautatieaseman tuntumassa vuonna 1966 (Kuva: Helsingin Energia). Mikko Laitinen ja Petteri Eerola saneeraavat vesijohtoa Järvenpäässä helmikuussa 2010. Käynnissä on valojunan asennus. Kuntatekniikka turvaa perusasiat Kunnat kantavat päävastuun infrastruktuurin rakentamisesta ja ylläpitämisestä. Toimivat vesi- ja energiaverkostot sekä liikenne- ja tietoliikenneyhteydet ovat kunnan palvelutoiminnan, elinkeinoelämän ja kuntalaisten arjen perusedellytyksiä. Elinkeinorakenteissa on meneillään voimakas muutos. Kasvu keskittyy isoille kaupunkiseuduille ja niiden ympärille. Perinteiset teollisuuspaikkakunnat etsivät uusia kasvun eväitä tieto-, bio- ja ympäristöteknologian kehityksestä. Itä- ja Pohjois-Suomi kehittävät matkailua. Maaseutu löytää perinteisen maanviljelyn lisäksi työtä ja toimeentuloa bioenergiasta. Hoiva- ja hyvinvointipalvelut lisääntyvät. Kuntien toimintaympäristön muutokset muuttavat myös kuntatekniikkaa. Mobiili tietoyhteiskunta ja yksilöllinen joukkoliikenne tulevat tutuiksi yhä useammalle suomalaiselle. Bioyhteiskunta muuttaa jätteiden ja ympäristöhaittojen käsittelyä. Ilmastonmuutoksen yhteydessä puhutaan jopa energiavallankumouksesta. Mutta paljon myös säilyy. Kunnan ydintehtävät perusturvasta ja infrastruktuurista huolehtiminen eivät ole oleellisesti muuttuneet. Lämpöä, valoa ja vettä tarvitaan aina Vaikka kuntatekniikka peruspiirteiltään säilyy, on kuntien löydettävä ratkaisuja uusiin, suuriin ja vaikeasti ennakoitaviin ongelmiin. Näitä ovat maailmantalouden kriisit, lähivuosien väestömuutokset ja maan sisäinen muuttoliike sekä ilmastonmuutos. Jokainen niistä muuttaa myös kuntien palvelurakennetta ja toimintatapoja. Kuntatekniikan kehitys ja rahoitus turvataan parantamalla työn tuottavuutta tietotekniikalla ja teknologialla, uusilla toiminta- ja organisointitavoilla, maksupolitiikalla sekä huolehtimalla kuntatalouden yleisestä kehityksestä. 2
Koko maailma samassa verkossa Kunta talousyksikkönä on entistä enemmän riippuvainen yleisestä talouskehityksestä ja kansainvälisen talouden muutoksista. Se johtuu siitä, että maailma pienenee: välimatkoja ei enää mitata vain kilometreissä, vaan tunneissa ja sekunneissa. Internetin ja sähköpostin välityksellä kunnat, niin Taipalsaari kuin Taipeikin, elävät reaaliajassa samassa verkossa. Vaikka globaali kehitys vaikuttaa yhä selvemmin myös kuntiin, infrastruktuuria, ympäristöä ja paikallista hyvinvointia eli kuntatekniikkaa koskevia päätöksiä tehdään ja toteutetaan edelleen paikallisesti. Jokainen katu ja puisto on jossakin kunnassa 3
Ympäristön viihtyisyys entistä tärkeämpää Jo yli puolet maailman väestöstä asuu kaupungeissa. Myös tulevaisuuden Suomi on kaupunkiseutujen maa. Kaupungistuminen ei vaikuta vain elinympäristöön, vaan myös elämäntapaan. Kaupungeissa kohtaavat globaalit vaikutteet ja henkilökohtaiset arvot. Kaupunkilainen ajattelutapa yleistyy ja heijastuu myös kaupunkien lähialueille. Elämäntavat eri puolilla maata erkanevat toisistaan. Kestävät elinympäristöt ovat tulevan kaupunkikehityksen perusedellytyksiä. Asukkaat vaativat palvelujen laadun ja ympäristön viihtyisyyden ohella myös ympäristöhaittojen kuten pölyn, ilmansaasteiden ja liikenteen melun vähentämistä. Yhdyskuntarakenteen tiivistyminen lisää kiinnostusta luontovaikutuksiin. Kuntalaisten asumisen ja vapaa-ajan tarpeet muuttuvat edelleen. Tarvitaan monipuolisia ja laadukkaita asuinympäristöjä sekä erilaisia asumisvaihtoehtoja kunnassa ja asuntoalueiden sisällä. Kaupunkiseuduilla korostuu seudullisen asuntopolitiikan tarve. Palveluiden saavutettavuuden merkitys kasvaa asumisvalinnoissa. Väestön ikääntyminen lisää erityisasuntojen ja -palvelujen tarvetta. Turvallinen, viihtyisä ympäristö ja toimiva arki ovat entistäkin tärkeämpiä tekijöitä ihmisten valitessa asuinpaikkansa ja yritysten sijaintipaikkansa. Kuntalaiset asettavat tiivistyvissä yhdyskunnissa aiempaa suurempia vaatimuksia myös vapaa-ajan alueiden rakentamiselle ja hoidolle. Samanaikaisesti asuntojen ja asuinympäristöjen korjaus- ja muutostarpeet ovat kasautumassa. Vähemmillä resursseilla on saatava aikaan parempaa tulosta suunnittelussa, rakentamisessa, ylläpidossa ja palveluiden järjestämisessä. Siinä voidaan onnistua vain suuntaamalla kunnan resursseja ja valintoja suunnitelmallisesti. 4
Vuorekseen ihmisen kokoista asumista nykykaupunkilaisille Tampereen ja Lempäälän rajalle rakennetaan uusi kaupunginosa Vuores. Vuoteen 2020 mennessä alueelle nousee asuntoja yli 13 000 asukkaalle ja toimitiloja jopa 5 000 työpaikalle. Rakentamisen lähtökohtana on monipuolinen asuntotuotanto, laadukkaat ja viihtyisät työpaikka-alueet sekä inhimillinen, ihmisen kokoinen mittakaava. Vuores on Suomen suurimpia ja mielenkiintoisimpia kaupunkirakentamishankkeita. Alueella yhdistetään huipputeknologia ja luonnonläheisyys, Vuores-projektin johtaja Pertti Tamminen sanoo. Tampereen kaupunki on ottanut Vuoreksessa käyttöön uudenlaisen kumppanuuskaavoituksen. Se tarkoittaa, että kaavoitus tehdään yhdessä rakentajien ja heidän suunnittelijoidensa kanssa. Rakentajat tuovat mukaan oman panoksensa jo suunnitteluvaiheessa, projektipäällikkö Taru Hurme sanoo. Vuoreksen arvokas luonto ja kestävän kehityksen periaatteet otetaan huomioon kaikessa suunnittelussa ja rakentamisessa. Alueella on paljon pieniä puhtaita järviä. Se vaikutti ratkaisevasti yleiskaavan jo laatimiseen. Lähivesistöjen hyvän laadun säilyminen turvataan hulevesien imeytys- ja viivytysrakenteilla, jotka on toteutettu myös ympäristötaiteen keinoin, Hurme kertoo. Vuoreksen liikennejärjestelyjen lähtökohta on tehokkaan ja toimivan julkisen liikenteen järjestäminen. Keskeinen seikka yleiskaavassa oli päätös uuden Särkijärven sillan rakentamisesta. Sen jälkeen koko maankäyttö perustuu yhteen joukkoliikenteen laatukäytävään. Joukkoliikenne hoidetaan toteutuksen alkuvaiheessa linja-autoilla, mutta suunnittelussa varaudutaan pikaraitiotien toteuttamiseen tulevaisuudessa. Vuores tulee tarjoamaan asumismahdollisuuksia myös autottomille talouksille. Alueen sisälle toteutetaan esteettömiä, turvallisia ja viihtyisiä kävely- ja pyöräilyreittejä jokapäiväisen liikkumisen ja ulkoilun tarpeisiin. Alueelle rakennetaan valokuituun perustuva alueellinen tietoverkko, johon liitetään kaikki asunnot ja palvelukiinteistöt. Vuoreksen rakentaminen aloitettiin Mäyränmäestä, jonne ensimmäiset asukkaat muuttivat vuoden 2010 alussa. Tavoitteena on houkutteleva, tulevaisuuteen suuntautuva asunto- ja työpaikka-alue, joka on mallina muillekin, Taru Hurme ja Pertti Tamminen toivovat. 5
Ilmastonmuutos lisää ääri-ilmiöitä Yksi tulevaisuuden suurimpia haasteita on ilmastonmuutos, jolta Suomikaan ei säästy. Selvitysten mukaan Suomessa keskilämpötila kohoaa ja sateet lisääntyvät. Myös tuulet ja myrskyt voimistuvat. Lumipeite ohenee, roudan syvyys pienenee ja roudaton kausi pitenee. Tämä on iso haaste kunnallistekniikalle. Rakennetun infrastruktuuri joutuu jatkossa vastaamaan aikaisempaa vaihtelevimpiin sääoloihin. Suomen ilmasto- ja energiastrategian lähtökohtina ovat Euroopan komission asettamat tavoitteet kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi, uusiutuvan energian edistämiseksi ja energiankäytön tehostamiseksi. Valtioneuvoston syksyllä 2009 hyväksymä ilmasto- ja energiapoliittinen tulevaisuusselonteko viitoittaa tietä kohti vähäpäästöistä Suomea vuonna 2050. Tavoitteena on vähentää Suomen ilmastopäästöjä vähintään 80 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä osana kansainvälistä yhteistyötä. Ilmastonmuutoksen hillintä edellyttää kasvihuonepäästöjen vähentämistä, mikä merkitsee energian käytön vähentämistä erityisesti asumisessa ja liikenteessä sekä toisaalta uusiutuvan energian käyttöä. Puuhun pohjautuva bioenergia, tuulivoima, biokaasu ja lämpöpumput tulevat olemaan lähivuosien tärkeimmät keinot lisätä uusiutuvan energian osuutta kunnissa. Rakentamisessa otetaan käyttöön energiaa säästäviä ratkaisuja. Monet näistä tavoitteista edellyttävät pitkäjänteisyyttä, koska maankäyttöön, rakentamiseen ja asumiseen kohdistuvat toimenpiteet tuottavat näkyviä tuloksia vasta kaukana tulevaisuudessa. 6 Tuuli on ehtymätön energialähde.
Vaikka ihmisten tietoisuus omien valintojen vaikutuksista ilmastonmuutokseen ja ympäristön tilaan lisääntyy, kansallinen ilmastopolitiikka ja kuntien toimet ratkaisevat ilmastotavoitteiden saavuttamisen. Energiatehokkuudessa ja energian säästämisessä julkisella sektorilla on esimerkkirooli. Jo kolmannes Suomen kunnista tekee suunnitelmallista työtä ilmaston hyväksi. Ilmastonmuutoksen torjuminen ja energiansäästöhankkeet tuovat kuntiin myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Energia- ja ympäristöteknologian markkinat ovat yksi nopeimmin kasvava talouden ala ja merkittävä hyvinvoinnin lähde Suomelle jo nyt. Uusiutuvan energian käyttö voi avata uusia työllistämisnäkymiä myös maaseudulla. Aurinko tuottaa energiaa pilvienkin takaa. Uusiutuvan energian käyttö lisääntyy, paikallisten energialähteiden merkitys kasvaa Padasjoki esimerkkinä ilmastonmuutoksen hillinnässä Moni Suomen kunta on jo tarttunut käytännön toimiin kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi. Padasjoki on yksi viidestä kunnasta, jotka ovat lupautuneet toimimaan pienoislaboratorioina hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi EU:n asettamia tavoitteita enemmän ja sovittua aikataulua nopeammin. Ensimmäistä kertaa Suomessa tarkastellaan samanaikaisesti kuntien, niiden elinkeinoelämän ja asukkaiden toimintaa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen näkökulmasta. Padasjoen lisäksi mukana ovat Mynämäki, Uusikaupunki, Kuhmoinen ja Parikkala. Hankkeen tarkoituksena on luoda kunnille työkaluja ja toimintamalleja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi sekä edistää ilmastomyönteisen teknologian käyttöönottoa. Ratkaisuja haetaan tutkimuksen, julkisen sektorin ja yritysten yhteistyöllä. Hankkeessa kehitettävät toimintatavat ja tulokset ovat tulevaisuudessa hyödynnettävissä laajemmin Suomessa ja ulkomailla. Kunnanjohtaja Heikki Jaakkola kertoo, että uusiutuva kotimainen energia on Padasjoen valtti. Meillä on paljon metsää. Olemme säästäneet jo miljoona litraa öljyä polttamalla kaukolämpölaitoksessa haketta. Kunnan kiinteistöt on tutkittu energian vähentämiseksi. Myös loma-asuntojen ympärivuotisen lämpötalouden hoitoa selvitetään. Padasjoeltakin on hävinnyt julkisia palveluita, muun muassa Kela ja poliisi. - Sähköiset tai muut etäpalvelut ovat välttämättömiä, jotta voitaisiin välttää turhia ja energiaa vieviä automatkoja. Meneillään on laajakaistahanke sähköisen asioinnin helpottamiseksi. Se on tarpeellinen myös täällä vielä oleville yrityksille. Jaakkolan mukaan asukkaiden myönteinen asenne ja tietoisuus ovat hankkeen myötä lisääntyneet. Pienten tekojen kautta voimme olla esimerkkinä muillekin. Tarvitsemme uusia bisnesmahdollisuuksia ja uusia Pelle Pelottomia ilmastonmuutokseen vastaamiseksi. 7
Nollaenergiatalo tuottaa kuluttamansa energian Järvenpäähän ja Kuopioon rakennetaan Suomen ensimmäiset nollaenergiatalot. Molemmissa pilottihankkeissa haetaan teknisesti, taloudellisesti ja toiminnallisesti optimaalista ratkaisua nollaenergiarakentamiseen. Nollaenergiatalo tuottaa saman verran energiaa kuin se kuluttaakin. Hyvän eristyksen lisäksi niissä hyödynnetään maalämpöä, aurinkoenergiaa ja ilmanvaihdosta saatavaa energiaa. - Haasteellisin on rakennuksen tiiviys ja LVISpuoli, mutta kaikki alkaa kaavoituksesta. Rakennusja tekninen suunnittelu seuraa perässä, Järvenpään Mestariasuntojen toimitusjohtaja Veikko Simunaniemi kertoo. Nollaenergiatalon on oltava muodoltaan yksinkertaisen tehokas. Siinä ei saa olla ylimääräisiä ulokkeita, mutkia, parvekkeita tai erkkereitä. Talo on sijoitettava niin, että aurinko- ja maasta saatava energia saadaan talteen tehokkaasti. Kesällä ikkunoita suojataan varjostuksilla niin, etteivät ne kerää liikaa auringon lämpöä. Muuten talvella tiivis ja lämmin talo on kesällä kuuma. Viilennys taas kuluttaa energiaa. Lämmityksessä hyödynnetään aurinkoenergian ja maalämmön lisäksi tehokkaita ilmanvaihdon lämmön talteenottolaitteita. Käyttövettä lämmitetään aurinkoenergialla ja maalämmöllä. Aurinkopaneeleilla tuotetaan myös sähköä. Simunaniemi arvelee, että nollaenergiatalon rakentamiskustannukset ovat arviolta 15 prosenttia tavallista taloa kalliimmat, mutta säästöä tulee hoitokulupuolelta energiansäästöinä. - Energiansäästö koostuu monesta tekijästä. Yksi kolmannes saadaan rakenteellisilla ratkaisuilla, toinen muusta tekniikasta, kolmas riippuu rakennuksen ylläpidosta, asukkaista ja heidän tottumuksistaan. Käyttäjiä on muistutettava perusasioista, esimerkiksi tuuleta kohtuudella, älä tuhlaa lämmintä vettä. Veikko Simunaniemi arvelee, että Järvenpään pilottihankkeella vauhditetaan nollaenergiarakentamista. 8
Perusrakenteet luovat pohjan kaikelle toiminnalle Jotta muutospaineeseen voidaan vastata, perusasiat on saatava kuntoon maassa, maan alla ja ilmassa. Toimiva infrastruktuuri on kaiken muun perusedellytys. Kuntarakenteen perusta luodaan kaavoituksella. Se määrittää pitkällä tähtäimellä tulevien palveluja rakennushankkeiden puitteet. Vesi-, energia- ja jätehuolto sekä liikenne- ja tietoverkot ovat kunnan tukiranka, jonka toimivuus on sekä kuntalaisten, elinkeinoelämän ja yhä useampien palveluiden elinehto. Kunnan teknisen rakenteen merkitys tulee selvimmin esiin poikkeustilanteissa. Sähkö- ja tietoverkkojen sekä vesihuollon tärkeys huomataan yleensä vasta silloin kun ne eivät toimi. Ajankohtaisia ovat varsinkin vesihuoltoverkoston riskit. Korjausinvestointien lykkääminen merkitsee terveys- ja taloudellisten riskien kasvamista. Vesihuoltoon on tulevina vuosina panostettava entistä enemmän. Vesihuoltoverkostoja on uusittava ja laajennettava. Peruskorjausvauhdin tulisi olla nykyistä jopa kolme kertaa nopeampi, jotta verkoston riittävä kunto voitaisiin taata. Vesi- ja jätehuollon kokonaisvastuu säilyy edelleen kunnilla. Kuntien, samoin kuin kuntien ja yksityisten välinen yhteistyö lisääntyy kuntatekniikassa sekä maankäytön ja liikenteen ratkaisuissa. Yhteiskunnan keskeiset toiminnat ovat infrastruktuurin varassa. 9
Skaftkärrin liikenneverkon suunnittelu aloitetaan jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden tarpeista, Eero Löytönen kertoo. Jalankulkijat ja pyöräilijät ensin Porvoon Skaftkärriin rakennetaan uusi energiatehokas kaupunginosa yli kuudelle tuhannelle asukkaalle. Alueelle kehitetään energiakaavaa, jossa energiatehokkuus otetaan huomioon jo kaavoitusprosessissa. Skaftkärrin alueen suunnittelu ja innovaatiotyö tehdään laajassa yhteistyössä viranomaisten, energiantuottajien, energiankäytön kehittäjien, rakennuttajien, laitevalmistajien ja muiden yritysten sekä tulevien asukkaiden kanssa. Skaftkärr on tarkoitettu kaikille, ei vain lapsiperheille, Porvoon kaupunkisuunnittelupäällikkö Eero Löytönen kertoo. Työ on pilottihanke, ensimmäinen laatuaan Suomessa. Hankkeessa etsitään ja luodaan uusia, innovatiivisia toimintamalleja, käytäntöjä ja ratkaisuja kaavoitusprosessiin alueellisen ja talokohtaisen energiatehokkuuden lisäämiseksi. Tavoitteena on säästää energiaa, tuottaa uusiutuvaa energiaa ja hyödyntää matalan hiilijalanjäljen energiaa. Liikenteen osalta selvitetään, minkä tyyppiset liikenneverkot edistävät energiatehokkuutta sekä kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen käyttöä. Lisäksi selvitetään, minkä tyyppiset ratkaisut toimintojen sijoittelussa ja palvelukonsepteissa vähentävät yksityisauton käyttötarvetta. Hyvällä suunnittelulla tehdään ratkaisuja joissa kevyt ja julkinen liikenne ovat houkuttelevia vaihtoehtoja: nopeita ja mukavia myös ympäristöltään. Nythän näin ei ole. Tavoitteena ei ole pakottaa asukkaita hylkäämään oma auto, vaan houkutella heitä kestäviin valintoihin. Tieto valintojen vaikutuksista, energian kulutuksesta ja hiilijalanjäljestä tukee osaltaan valintaa tehtäessä, Löytönen uskoo. Lisäksi on huomattava, että tekniikka kehittyy. Kaavoituksen tulee antaa mahdollisuudet hyville ratkaisuille joustavasti, sekä tekniikan kehityksen että asukkaiden muuttuvien tarpeiden mukaan. 10
Turun seudun uusi jätevedenpuhdistamo on tehokas ja ekologinen Turun Kakolanmäen peruskallioon louhittu seudullinen jätevedenpuhdistamo valmistui vuoden 2009 lopussa. Puhdistamo on hyvä esimerkki seudullisesta yhteistyöstä. Se korvaa viisi tekniikaltaan vanhentunutta puhdistamoa ja vastaa noin 280 000 ihmisen jätevesien puhdistamisesta Turussa, Raisiossa, Kaarinassa, Liedossa, Naantalissa, Paimiossa, Maskussa, Mynämäellä, Nousiaisissa ja Ruskossa. Suunnittelussa ja toteutuksessa on painotettu ekologisuutta ja kestävää kehitystä. Puhdistamoprosessissa jätevedet käsitellään mekaanisesti, biologisesti ja kemiallisesti. Puhdistettu vesi palautetaan luonnonkiertoon siten, ettei siitä aiheudu haittaa ympäristölle eikä sen käytölle. Puhdistamon arvioidaan vähentävän Turun seudun jätevesien mereen kohdistuvaa kuormitusta 30-50 prosenttia. Puhdistusprosessista syntyvä ylijäämäliete käsitellään Topinojan biokaasulaitoksella siten, että liete palautetaan luonnon kiertokulkuun lannoitteeksi. Havainnekuva puhdistamon varaamasta tilasta kallion sisällä. Kuva: Turun seudun puhdistamo Oy Jälkiselkeytysallas. Kuva: Jere Anttila, Turun seudun puhdistamo Oy. Lietteen käsittelystä syntyvä biokaasu hyödynnetään sähköksi ja kaukolämmöksi. Myös puhdistetusta jätevedestä otetaan lämpöpumppulaitoksessa talteen energiaa, josta saadaan päästövapaata kaukolämpöä ja -kylmää. Järvenpään Vesi panostaa verkoston saneerauksiin Järvenpään Vesi on jakelulaitos. Vesijohtoveden hankimme Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymältä. Jätevedet johdetaan puhdistettavaksi yhteistoiminnassa Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymän kanssa Helsingin Viikinmäen keskuspuhdistamoon, toimitusjohtaja Ari Kaunisto kertoo. Järvenpään Veden vesijohtoverkostossa on satakunta kilometriä vanhoja valurautaputkia eli puolet kokonaismäärästä. Niiden korjaustarve on suuri: ruoste syö, talvet ja routa koettelevat, liikenne aiheuttaa vaurioita. Katujen hyvä kunto on tärkeää myös niiden alla oleville johdoille. Olemme pyrkineet saneeraamaan vesijohtoja joka vuosi. Tarve olisi 3 5 km vuodessa, Kaunisto kertoo. Saneeraamisen ohella yhtiö vastaa uusien alueiden vesihuoltoverkostojen rakentamisesta. Entistä tarkemmin on pohdittava, miten resurssit riittävät molempiin. Kunnossapito ja hoito on tärkeää. Siksi käytämme saneerauksessa kaivamatonta tekniikkaa, joka on perinteistä nopeampaa ja huokeampaa. Varaudumme sään muutoksiin ja pyrimme vähentämään tulvahaittoja jo syntyhetkellä rakenteilla ja hidasteilla sekä muilla virtausten hallintakeinoilla, Kaunisto sanoo. 11
Väki vanhenee, miten käy maaseudun Lähiajan suuri kysymys on alue- ja väestökehitys. Yli 65-vuotiaiden osuus maan väestöstä kaksinkertaistuu vuoteen 2030 mennessä. Kasvava vanhusväestö lisää sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä muiden hyvinvointipalvelujen kysyntää. Mistä saadaan uutta pätevää työvoimaa kun suuret ikäluokat siirtyvät eläkkeelle? Kunnat joutuvat entistä enemmän kilpailemaan yksityissektorin ja valtion kanssa hyvistä osaajista. Varsinkin kapeilla, mutta kunnan kannalta tärkeillä alueilla kysyntää on enemmän kuin tarjontaa. Lääkärit, sosiaalityöntekijät, ympäristönsuojelun, rakennuttamisen ja kaavoituksen asiantuntijat ovat kunnan toiminnalle välttämättömiä. Eri kunnissa on erilaiset lähtökohdat. Kasvukeskuksissa väestö lisääntyy, syrjäisellä maaseudulla väki vähenee. Kun nuoret ja työikäiset muuttavat kaupunkeihin parempien opiskelu- ja työmahdollisuuksien takia, syrjäisten muuttotappiokuntien palvelutarjonta supistuu. Mitä kauemmas keskuksista mennään, sitä vaikeampi on säilyttää peruspalvelut ja pitää yllä toimivaa yhteiskuntaa. Ratkaisuja haetaan yhteispalvelusta, kuntayhteistyöstä, tietotekniikasta, matkailusta, uusista elinkeinoista ja vaikkapa kutsuliikenteestä. Alueet erilaistuvat Hyvästi Mansikki -näytelmä kuvasi maaseudun muutosta 1970-luvulla. Sen jälkeen muutto taajamiin on entisestään kiihtynyt. 12
Vuonislahti elävä kylä kansallismaisemassa Vuonislahti sijaitsee Lieksan kaupungissa, vastapäätä Kolin kansallismaisemaa Pielisen itärannalla. Valtakunnalliseksi vuoden kyläksikin valittu Vuonislahti on jo vuosia sitten lähtenyt rakentamaan tulevaisuuttaan. - Vuonislahdessa tiedostetaan, ettei tulevaisuus rakennu itsestään eikä pelkästään poliittisilla päätöksillä. Tulevaisuus tehdään itse kylällä, ja hyvään kehitykseen tarvitaan myös uusia asukkaita ja toimijoita, sanoo Reino Kuivalainen, paikallinen matkailuyrittäjä ja yksi kylän kehittäjistä. Kaikki ovat tervetulleita. - Tulijaa avustetaan erilaisin tukipalveluin, muun muassa lupien hankinnassa, kauppakirjan laadinnassa sekä vesijohto- ja sähköverkostoihin liittymisessä. Uudet asukkaat pääsevät myös välittömästi kyläkeskustassa olevien laajakaistayhteyksien piiriin, Kuivalainen lupaa. Vuonislahdessa koetaan, että kylällä on vielä maaseudun murroksesta huolimatta selviämismahdollisuuksia. Tähän tilanteeseen on vaikuttanut erityisesti pitkäjänteinen ja tuloksekas yhteistyö kyläntoimintojen ylläpitämiseksi. - Kylä elää elinkeinotoimintojensa ja työmahdollisuuksiensa kautta. Tästä näkökulmasta toimeentuloa alueelle rakennetaan. Keskeisenä ja kehittyvänä elinkeinona on matkailu ja tätä kautta vahvistuva palvelu- ja perustuotanto, Kuivalainen sanoo. Palvelurakenne on vielä tyydyttävässä kunnossa. Vuonislahdella on kauppa, Koli ympäristöineen kuuluu Vuonislahden vahvuuksiin, Reino Kuivalainen sanoo. päivähoito, hoitokoti, kestikievari, kylätalo ja kylätoimintakeskus, peruselinkeinotoimintaa, tilitoimisto ja monipuolista harrastustoimintaa. Vuonislahti on yksi 12 pilottikylästä, jotka on valittu valtakunnalliseen projektiin kehittämään kylämatkailua. Kehittämishankkeet liittyvät asumiseen, toimeentuloon ja harrastustoimintaan. - Teemme määrätietoista työtä yhdessä kylämme kehittämiseksi. Haluamme varmistaa ja vahvistaa kyläämme myös hyvällä maankäytöllisellä suunnittelulla, joka ottaa huomioon myös toiminnallisen kehittämisen. Kyläkaava kunnan kanssa on jo kehitteillä. Yhdellä jalalla on vaikea seisoa. Vuonislahtelaisilta sekin onnistuu yhdessä ja toisia tukemalla. 13
Laajakaista joka kotiin Nykyisissä tietoverkoissa voidaan siirtää kaikkea, minkä voi digitaalisessa muodossa esittää: dataa, tekstiä, ääntä, tavallista ja liikkuvaa kuvaa sekä näiden yhdistelmiä. Eri tietoverkot yhdistyvät verkkomaailmaksi, jossa käydään kauppaa, tehdään etätyötä, tarjotaan ja käytetään julkisia palveluja, valvotaan erilaisia laitteita ja harrastetaan mitä erilaisimpia asioita yksin tai yhdessä. Verkkojen merkitys kasvaa jatkuvasti myös sosiaalisen median foorumina. Suomessa sekä yksityisellä sektorilla että julkishallinnolla on pitkä kokemus tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämisestä. Silti käytössä on vasta murto-osa teknologian mahdollisuuksista palvelujen laadun ja tuottavuuden nostamiseksi. Tulevaisuuden palvelut ja yhteiskunnan perustoiminta ovat entistä enemmän laajakaistayhteyksien varassa. Toimiva ja kapasiteetiltaan riittävä tietoliikenneyhteys on yhtä tärkeä arjen perushyödyke kuin sähkö ja yhtä kiusallista on sen saannin katkeaminen. Samalla kun nykyaikainen tekniikka helpottaa jokapäiväistä elämää, se lisää myös yhteiskunnan haavoittuvuutta. Kunnan toimipisteiden ja asiakkaiden väliset laajakaistayhteydet avaavat uusia mahdollisuuksia kuntien palvelutuotannolle. Tietoliikenneyhteyksien avulla voidaan parantaa palvelujen tuottavuutta ja niiden saatavuutta. Asiantuntijapalveluita voidaan tuoda haja-asutusalueille videoneuvottelun avulla, jos käytettävissä on riittävän nopea laajakaistayhteys. Lähes kaikki palvelut voidaan jo siirtää virtuaalitiskin avulla sinne, missä niiden tarvitsijat asuvat. Digitaalitekniikan avulla voitaisiin jo tarjota samanlaisia ja yhdenvertaisia palveluja kaikkialla Suomessa. Käytännössä laajakaistainvestoinnit ovat kuitenkin keskittyneet enimmäkseen taajamiin. Se johtuu siitä, että markkinaehtoisesti toimivat teleoperaattorit ovat kaihtaneet taloudellisesti lyhyellä tähtäimellä kannattamattomia investointeja hajaasutusalueille. Yhteiskunnan tulee tasapuolisuuden vuoksi turvata laajakaistan saatavuus koko maassa. Kunnilla on paikallisten olosuhteiden tuntijana tämän infrastruktuurin varmistamisessa merkittävä rooli. 14
Kainuun malli yhdistää paikallisen osaamiseen kansainväliseen verkkoon Kainuulainen yhteistyömalli kuntien ja paikallisen tietoliikenneoperaattorin, Kainuun Puhelinosuuskunnan (KPO) välillä on kehittynyt nykyiseen muotoonsa vuosikymmenten ajan. Palvelut ovat kasvaneet lankapuhelimesta nykyaikaisiksi tietoliikenne- ja IT-palveluiksi. Kajaanissa toimintansa aloittaneen KPO:n yhteistyö- ja palvelusopimukset ovat laajentuneet kaikki Kainuun kunnat kattaviksi Kainuun maakunta-kuntayhtymän kautta. Kajaanin kaupunki on edelleen KPO:n jäsen ja yksi omistajista. - Ensimmäinen suuri hanke kuntien ja KPO:n välisessä yhteistyössä oli kuntien aluedataverkko virtuaaliverkkoineen. Se on toiminut luotettavasti jo kymmenen vuotta. Verkkopalvelua on laajennettu toimialueen lähes sataprosenttisesti kattavalla langattomalla Wimax-laajakaistaverkolla, KPO:n toimitusjohtaja Marja Karjalainen kertoo. KPO:n palveluihin kuuluu myös konesalitiloja, internetin nimi-, news-, proxy- ja domainpalveluita sekä puhepalveluita One Number Service periaatteella perinteisessä ja ip-puheverkossa. Varmennuspalvelujen levyjärjestelmien reaaliaikainen peilaus kuntayhtymän ja KPO:n järjestelmien välillä hyödyttää molempia osapuolia. - Kunta-asiakkaan laatu- ja toimintavaatimukset verkoille ja palveluille ovat tiukat; käytettävyyden, luotettavuuden ja tietoturvan on oltava kunnossa ja raportoitavissa, Karjalainen sanoo. Harvaan asutulla alueella alueen omien toimijoiden välisellä yhteistyöllä saadaan kustannusetuja, mutta myös hyötyjä aluetalouteen. Siinäkin toimivat tietoliikenneverkot ovat avainasemassa. Kainuun merkittävimpiin kansainvälisiin tapahtumiin kuuluu maailmanlaajuisesti arvostettu Kuhmon Kamarimusiikkifestivaali, joka tuo alueelle mainetta ja rahaa. Ilman tehokkaasti toimivia tietoliikenneyhteyksiä sitäkään ei enää voitaisi järjestää. Toimivat tietoliikenneyhteydet ovat yhteiskunnan elinhermo. Joonas Pulkkinen KPO:n palvelinten ylläpitotöissä. 15
Palvelujen tuottajista niiden tilaajiksi Kuntien elinkeinorakenne muuttuu. Teollisuuden merkitys vähenee ja palvelujen merkitys kasvaa. Julkinen talous on ahtaalla, mutta palveluntarpeet lisääntyvät. Muuttuvassa maailmassa ei tulla toimeen vanhoilla totuuksilla ja entisillä toimintatavoilla. Ne on sopeutettava jatkuvaan muutokseen. Kuntatalouden vahvistaminen on mittava tulevaisuuden haaste. Kasvun edellytyksiä voidaan saada aikaan työn tuottavuutta nostamalla. Keskeinen keino on tietotekniikan ja teknologian entistä monipuolisempi hyödyntäminen. Teknologia on hyödyllinen apuväline, mutta sen lisäksi tarvitaan myös rakenteellisia muutoksia ja uusia toimintatapoja. Palvelujen järjestäminen on entistä haastavampaa ja se edellyttää monipuolista osaamista kunnilta. Kunnat harkitsevat tarkkaan, mitä tuotetaan itse ja mitä hankitaan muualta. Onkin todennäköistä, että kunnat tilaavat entistä useammin palveluitaan ulkopuolisilta toimijoilta. Kuntalaisten ja elinkeinoelämän muuttuvat tarpeet edellyttävät kunnilta ennakointikykyä ja nopeaa reagointia. Kuntien on varauduttava päätöksenteossaan erilaisiin, yllättäviin ja nopeisiin toimintakentän muutoksiin. Siinä tarvitaan uudistumiskykyä, joustavuutta ja uudenlaista osaamista. Myös uudenlaista ajattelua ja ennakkoluulottomuutta. KUPERA etsii innovaatioita perusrakennepalveluihin Kuntasektorin rakennemuutos ja heikentynyt taloustilanne on saanut kunnat kehittämään nykyistä innovatiivisempia rakenteita ja toimintamalleja myös perusrakennepalvelujen tuottamiseksi. KUPERA-hankkeessa (Kuntien perusrakenteiden ja perusrakennepalvelujen rahoituksen, omistajuuden ja tuotannon innovaatiot) analysoidaan ja kehitetään kuntien teknisten palvelujen järjestämis- ja tuotantotapoja. Yhdessä Aalto-yliopiston teknillisen korkeakoulun ja Tampereen yliopiston kanssa 18 suurta kaupunkia luo ja tuottaa uutta tietoa palveluinnovaatioista ja niiden vaikutuksista. Työssä kehitetään myös uusia toimintamalleja sekä kuntayhteistyöhön että yhteistyöhön yksityisen sektorin kanssa. 16
Kunnan on löydettävä omat vahvuutensa Kunnan on löydettävä omat vahvuutensa ja perustettava kehitystyönsä niihin. Kunta ei kuitenkaan pärjää yksin. Vuonna 1971 Suomessa oli 515 kuntaa. Vuoden 2010 alussa määrä oli vähentynyt 342 kuntaan. Yhdistymiskehitys jatkuu. Seuraavan vaalikauden alussa niiden lukumäärä saattaa alkaa jo kakkosella. Kuntaliitokset eivät yksin ratkaise tulevia ongelmia. Selviytyäkseen velvollisuuksistaan kuntien on laajennettava yhteistyötään myös verkostoitumalla ja hakemalla uusia kumppaneita. Muuttuvassa maailmassa tarvitaan entistä monipuolisempaa seudullista, maakunnallista ja kansainvälistä yhteistyötä. Toimivalla yhteistyöllä ja työnjaolla voidaan tehokkaammin hyödyntää myös yhteisiä resursseja. Tulevaisuudessa yhteistyö myös yksityissektorin kanssa lisääntyy. Vahva ja menestyvä yritystoiminta luo kasvua koko kunnalle. Siksi sen toimintaedellytyksiä on parannettava kaavoituspolitiikalla ja logistisilla ratkaisuilla. 17
Kuntia tusina, lautakuntia yksi Päijät-Hämeessä on tehty seudullista yhteistyötä joukkoliikenteen tehostamiseksi jo vuodesta 2004 lähtien. Vuoden 2009 joulukuussa seudun 12 kuntaa - Artjärvi, Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Lahti, Nastola, Orimattila, Padasjoki ja Sysmä - perustivat yhteisen joukkoliikennelautakunnan, joka toimii kuntien yhteisenä reitti- ja kutsujoukkoliikenteen lupaviranomaisena ja kehittäjänä. Lautakunnassa on edustus jokaisesta yhteistyökunnasta. Lahden seudun joukkoliikennelautakunta suunnittelee muiden viranomaisten kanssa alueen palvelujen yhteensovittamisen laajempaan joukkoliikennejärjestelmään ja palvelukokonaisuuteen. - Lautakunta määrittelee palvelutasotavoitteet, kehittää ja koordinoi seudullista joukkoliikenneyhteistyötä jäsenkuntien kanssa sekä osallistuu liikennejärjestelmäsuunnitelmien sekä joukkoliikenteen toimintaedellytyksiin vaikuttavien maankäytön ja muiden suunnitelmien laadintaan, joukkoliikennelautakunnan asioita valmisteleva joukkoliikennelogistikko Timo Ahokanto kertoo. Timo Ahokanto ja kuljettaja Jouko Bågman Orimattilan linjaautoasemalla. 18
Kuntarajat on uskallettava ylittää Elinvoimainen kunta rakentuu kuntalaisten vahvalle itsehallinnolle. Se tarkoittaa kunnan omaa päätösvaltaa, hyvää johtamista ja asukkaiden aktiivista osallistumista. Kuntien suunnittelussa tarvitaan perusteltua näkemystä tulevasta kehityksestä eli visiota. Visiot muuttuvat käytännön toimiksi yhteisvoimin. Yhteistyö on vuorovaikutusta, saamista ja antamista. Se edellyttää monesti uudenlaista työnjakoa. Kuntakehittäjät, eri toimialat ja elinkeinoelämä on saatava saman pöydän ääreen, ja tuoli on varattava myös kuntalaisille. Ennakkoluuloton seudullinen ja alueellinen yhteistyö sekä palvelujen turvaaminen ovat tulevaisuuden suuria haasteita. Ratkaisujen löytäminen edellyttää avointa vuoropuhelua kaikkien toimijoiden kesken. Hallinnolliset rajat eivät saa olla uudis- tustarpeiden esteenä. Hyvän tahdon lisäksi tarvitaan käytännön innovatiivisuutta, avoimuutta sekä yhteistyöhalua ja -kykyä. Muutosvoima lähtee viime kädessä kuntalaisista, joiden osallistumiseen kunnan pitää aktiivisesti tarjota uusia muotoja. Aitoa uudistumista syntyy silloin, kun kaikki kuntalaiset ovat mukana arjen kehittämistyössä. Tuleviin haasteisiin vastataan parhaiten yhteisellä luovuudella kestävän kehityksen periaatteiden mukaan. Yhteistyö takaa kunnan elinvoiman Esitteen kuvat: Kimmo Brandt, Seppo Haavisto, Pekka Sipola, Vesa- Matti Väärä, Arto Tulima, Kuntaliiton kuva-arkisto ja Futureimagebank 19
Kuntatekniikka turvaa perusasiat Suomen Kuntaliiton yhdyskunta, tekniikka, ympäristö -yksikkö (YTY) osallistuu tällä julkaisulla pohdintaan alan tulevaisuudesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Julkaisussa on tiiviisti kuvattu haasteita, joihin muun muassa kuntatekniikan ja pitkäjänteisen suunnittelun keinoin on tulevaisuudessa vastattava. Esimerkein on kuvattu, miten kunnissa on löydetty ratkaisuja näihin haasteisiin. Julkaisu perustuu YTY-yksikössä tehtyyn työhön, jonka lähtökohtana on ollut alan toimintaympäristön jatkuva muutos. Työtä on täydennetty seminaarilla, jossa keskeinen panos on ollut kuntien asiantuntijoilla. Tulevaisuuteen varautumisessa hankalaa ei ole pelkästään ratkaisujen löytäminen ongelmiin, vaan enemmänkin epätietoisuus tulevista ongelmista ja niiden vaikutuksista. Kuntien tuleekin omassa toiminnassaan varautua jatkuviin muutoksiin ja etsiä luovasti ratkaisuja syntyviin ongelmiin - sekä itse että yhdessä muiden kuntien kanssa. Julkaisu on järjestyksessä kolmas YTY-teema ja se on tarkoitettu kuntien luottamushenkilöille ja viranhaltijoille sekä kaikille muillekin asiasta kiinnostuneille. Aiemmat YTY-teemat ovat olleet Arjessa mukana, askeleen edellä (2006) sekä Kunnat ja ilmastonmuutos (2007). Suomen Kuntaliitto Toinen linja 14, 00530 Helsinki PL 200, 00101 Helsinki Puh. 09 7711, faksi 09 771 2191 etunimi.sukunimi@kuntaliitto.fi www.kunnat.net Helsinki 2010