www.toimialaraportit.fi

Majoitustoiminta www.toimialaraportit.fi

Majoitustoiminta Toimialaraportti 11/2007 Anneli Harju-Autti

Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Toimialaraportti Aleksanterinkatu 4 PL 32 Puhelin (09) 16001 00170 HELSINKI 00023 VALTIONEUVOSTO Telekopio (09) 1606 3666 11/2007 Tekijät (toimielimestä: nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Anneli Harju-Autti Toimialapäällikkö Lapin TE-keskus Julkaisuaika Joulukuu 2007 Toimeksiantaja(t) Kauppa- ja teollisuusministeriö Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Majoitustoiminta Tiivistelmä Matkailun viimeaikainen kehitys kansainvälisesti ja Suomessa on ollut positiivista. Majoitusalan kysyntä on ollut nousujohteista ja se on tuonut uskoa myös alan yritysten tulevaisuuden näkymiin. Alan yrityksistä parhaiten ovat menestyneet hotellit. Nyt myös muiden majoitusalan yritysten (retkeilymajat, matkustajakodit ja leirintäalueet) tilanne on positiivisempi kuin aikoihin. Kylpylöiden kehitys on majoituskysynnän perusteella ja yhä kasvavan ulkomaisen kysynnän ansiosta positiivinen. Kotimaisten matkailijoiden kasvun lisäksi myös ulkomaisten matkailijoiden osuus on ollut vahvassa nousussa. Mikäli alkuvuoden 2007 vallinnut kysynnän kasvu jatkuu tasaisena, voidaan ennakoida majoitusvuorokausien ylittävän jälleen uuden rajapyykin, 19 miljoonaa. Alan rakenteet ovat monenlaisessa murroksessa. Markkinoilta on poistunut runsaasti matalampaa majoitustasoa edustavien yritysten huonekapasiteettia. Esimerkiksi matkustajakotisektorilta on hävinnyt muutamassa vuodessa 1 700 huonetta. Tilanne näyttää nyt olevan vakiintumassa. Koska sektoreiden liikevaihtotaso on ennallaan, jäljelle jäävä osa yrityksistä on löytänyt oman kilpailukykynsä ja menestymisensä sekä kuronut kiinni muiden jättämää aukkoa. Toinen murrosprosessi on alan kiinteistöomistuksellisen ja operointitason muutokset ketjuuntumisen edetessä. Ketjut hallitsevat jo yli puolta (52 %) Suomen hotellikapasiteetista. Hotellikapasiteettia on Suomessa 51 100 huonetta. Samalla kun ketjuuntuminen etenee, se myös erilaistuu. Ketjujen ydinosaaminen keskittyy markkinoihin ja jakeluteihin. Samalla hotellien operaattorit keskittyvät omien liiketoimintakonseptien toteuttamiseen ja kiinteistöjen omistus eriytetään yhä useammin hotellialan kiinteistösijoitustoimintaa harjoittaville, jopa kansainvälisille yhtiöille. Ketjuuntumisen, yhteisen tuotemerkin alle tai muutoin verkottumisen kautta myös alan muut majoitusyritykset (leirintäalueet, retkeilymajat) pyrkivät saavuttamaan samoja etuja kuin hotellit. Majoitusalan yritykset ovat tänä päivänä kohtuullisessa kunnossa. Keskivertoyritysten liiketoiminnallinen tulos toki voisi olla parempikin, mutta eniten huomiota kannattaa kiinnittää yritysten suhteellisen velkaantumisen kevenemiseen, vaikka ala on raskaitten investointien vuoksi pääomasidonnaista. Iskukyky on seurausta kysynnän elpymisestä ja yhtiörakenteiden muuttamisesta. Alan toimipaikkoja majoitusalalla on koko maassa noin 1820, kun mukaan ei lasketa luokittelemattomia pienmajoittajia. Majoitusyritykset työllistävät 11 000 työntekijää. Alan liikevaihto on 1,2 miljardia euroa. KTM:n yhdyshenkilö: Elinkeino-osasto/Esa Tikkanen puh. (09) 1606 3681 Asiasanat matkailu, majoitustoiminta, hotellit, retkeilymajat, leirintäalueet, lomakylät, matkustajakodit ISSN 1796-0002 Kokonaissivumäärä 46 Julkaisija Kauppa- ja teollisuusministeriö Kieli Suomi ISBN 978-952-489-182-0 Hinta Kustantaja

Sisällysluettelo 0 Saatteeksi... 7 1 Tiivistelmä... 8 2 Toimialan määrittely ja sisältö... 9 2.1 Toimialan kuvaus ja rajaus... 9 2.2 Toimiala verrattuna matkailun muihin toimialoihin... 10 3 Toimialan rakenne... 11 3.1 Toimipaikat, liikevaihto ja henkilöstö... 11 3.2 Toimialan alueellinen jakauma... 12 3.3 Aloittaneet, lopettaneet ja konkurssiin haetut yritykset... 14 4 Markkinoiden rakenne ja kehitys... 15 4.1 Markkinoiden kansainvälinen kysynnän kehitys... 15 4.2 Markkinoiden kokonaiskuva Suomessa... 15 4.2.1 Myynnin, kapasiteetin ja käyttöasteen kehitys... 16 4.3 Majoituskysyntä alueellisesti... 17 4.4 Suomalaisten majoitusvalinnat... 18 4.5 Ulkomainen majoituskysyntä.... 19 5 Toimialan erityispiirteet... 21 5.1 Toimialan rakenteet.... 21 5.2 Teknologian hyödyntäminen hotelleissa... 22 5.3 Hotellien oheis- ja ohjelmapalvelut... 23 5.4 Laki majoitus- ja ravitsemistoiminnasta... 24 5.5 Majoitusluokitukset ja laadun kehittäminen... 25 6 Investoinnit ja kapasiteettitilanne... 26 6.1 Investoinnit... 26 6.2 Kapasiteetti ja sen käyttöaste... 29 7 Taloudellinen tila... 32 7.1 Hotellien kannattavuus ja taloudellinen asema... 32 7.2 Muiden majoitusyritysten kannattavuus ja taloudellinen asema... 32 7.3 Yritysten lähiajan kannattavuusnäkymät... 33

8 Toimialan menestystekijät, ongelmat, kehittämistarpeet... 35 8.1 Majoitustoiminnan menestystekijät... 35 8.2 Ongelmat... 36 8.3 Kehittämistarpeet... 37 9 Tulevaisuuden näkymät toimialalla... 38 9.1 Visio... 38 9.2 Suhdannekehitys... 39 9.3 Kilpailukyvyn kehitys... 39 10 Yhteenvetoanalyysi (SWOT)... 41 11 Liitteet.... 42 11.1 Euroopan Unioni ja matkailu... 42 11.2 Laki majoitus- ja ravitsemistoiminnasta... 43 12 Lähteet... 45 12.1 Lähteet... 45 12.2 Hyödyllisiä internet-osoitteita... 46

7 0 Saatteeksi Toimialaraportit-julkaisusarjan lähtökohtana on koota ja yhdistää eri lähteiden aineistoja toimialakohtaisiksi perustietopaketeiksi, jotka tarjoavat asiantuntijoiden näkemyksen pkyritysten päätöksenteon apuvälineeksi. Vuosittain päivitettävä sarja käsittää kuusi päätoimialaa: elintarviketeollisuus, elektroniikka ja muoviteollisuus, puutuoteteollisuus ja matkailu- sekä palvelualat. Raportit ovat veloituksetta saatavissa Toimialaraporttien internet-sivuilla osoitteessa www.toimialaraportit.fi. Toimialaraporttien keskeiset tilastotiedot ovat saatavissa nykyisin valmiina kuvina, jotka myös päivittyvät automaattisesti Toimiala Online -tietopalvelun kautta. Tilastokuvat löytyvät asianomaisen toimialaraportin kohdalta. Tämä majoitustoiminnan toimialaraportti on osa KTM:n Toimialaraporttisarjan matkailukokonaisuutta. Matkailualan raporttikokonaisuuteen kuuluu viisi raporttia, jotka ovat: Matkailun yleisosa Majoitustoiminta Matkailun ohjelmapalvelut Maaseutumatkailu Ravitsemistoiminta Majoitustoiminnan toimialaraportti paneutuu alan viimeaikaisiin kehityssuuntiin ja tulevaisuuden näkymiin. Raportti päivittää matkailuyrityksille ja alaa tiiviisti seuraaville heidän tarvitsemansa tiedot kootusti markkinoista, yritysten taloudellisesta asemasta ja toimialan kehityssuunnista. Raportin tiedot perustuvat viimeisimpiin käytettävissä oleviin tilastolähteisiin. Tässä yhteydessä haluan kiittää kaikkia raportin toteuttamiseen tiedoillaan ja kommenteillaan vaikuttaneita henkilöitä ja tahoja. Toivon, että raportti antaa tiivistetysti uusia ja monitahoisia tietoja alan yrityksille ja sidosryhmille alan kehitystyön tueksi. Rovaniemellä 2.11.2007 Anneli Harju-Autti

8 1 Tiivistelmä Matkailun viimeaikainen kehitys kansainvälisesti ja Suomessa on ollut positiivista. Majoitusalan kysyntä on ollut nousujohteista ja se on tuonut uskoa myös alan yritysten tulevaisuuden näkymiin. Alan yrityksistä parhaiten ovat menestyneet hotellit. Nyt myös muiden majoitusalan yritysten (retkeilymajat, matkustajakodit ja leirintäalueet) tilanne on positiivisempi kuin aikoihin. Kylpylöiden kehitys on majoituskysynnän perusteella ja yhä kasvavan ulkomaisen kysynnän ansiosta positiivinen. Kotimaisten matkailijoiden kasvun lisäksi myös ulkomaisten matkailijoiden osuus on ollut vahvassa nousussa. Mikäli alkuvuoden 2007 vallinnut kysynnän kasvu jatkuu tasaisena, voidaan ennakoida majoitusvuorokausien ylittävän jälleen uuden rajapyykin, 19 miljoonaa. Alan rakenteet ovat monenlaisessa murroksessa. Markkinoilta on poistunut runsaasti matalampaa majoitustasoa edustavien yritysten huonekapasiteettia. Esimerkiksi matkustajakotisektorilta on hävinnyt muutamassa vuodessa 1 700 huonetta. Tilanne näyttää nyt olevan vakiintumassa. Koska sektoreiden liikevaihtotaso on ennallaan, jäljelle jäävä osa yrityksistä on löytänyt oman kilpailukykynsä ja menestymisensä sekä kuronut kiinni muiden jättämää aukkoa. Toinen murrosprosessi on alan kiinteistöomistuksellisen ja operointitason muutokset ketjuuntumisen edetessä. Ketjut hallitsevat jo yli puolta (52 %) Suomen hotellikapasiteetista. Hotellikapasiteettia on Suomessa 51 100 huonetta. Samalla kun ketjuuntuminen etenee, se myös erilaistuu. Ketjujen ydinosaaminen keskittyy markkinoihin ja jakeluteihin. Samalla hotellien operaattorit keskittyvät omien liiketoimintakonseptien toteuttamiseen ja kiinteistöjen omistus eriytetään yhä useammin hotellialan kiinteistösijoitustoimintaa harjoittaville, jopa kansainvälisille yhtiöille. Ketjuuntumisen, yhteisen tuotemerkin alle tai muutoin verkottumisen kautta myös alan muut majoitusyritykset (leirintäalueet, retkeilymajat) pyrkivät saavuttamaan samoja etuja kuin hotellit. Majoitusalan yritykset ovat tänä päivänä kohtuullisessa kunnossa. Keskivertoyritysten liiketoiminnallinen tulos toki voisi olla parempikin, mutta eniten huomiota kannattaa kiinnittää yritysten suhteellisen velkaantumisen kevenemiseen, vaikka ala on raskaitten investointien vuoksi pääomasidonnaista. Iskukyky on seurausta kysynnän elpymisestä ja yhtiörakenteiden muuttamisesta. KTM:n pk-yrityksille suuntaaman kyselyn mukaan majoitusalan yritykset uskovat lähitulevaisuuden olevan suotuisan heidän liiketoimintansa kannalta, vaikka tiettyä varovaisuuttakin on ilmassa. Lähtökohtaisesti yritykset pyrkivät säilyttämään vähintään vallitsevan nykytilan. Investointihalukkuutta on olemassa, mutta pk- barometrin perusteella lähivuoden aikana investointien määrää ei aiota sanottavasti kasvattaa nykyisestä. Kapasiteettia on tämän hetkiseen kysyntään keskimäärin riittävästi. Käyttöasteet ovat parantuneet hyvän kysynnän ja kapasiteetin kasvun taittuessa. Alan toimipaikkoja majoitusalalla on koko maassa noin 1820, kun mukaan ei lasketa luokittelemattomia pienmajoittajia. Majoitusyritykset työllistävät 11 000 työntekijää. Alan liikevaihto on 1,2 miljardia euroa.

9 2 Toimialan määrittely ja sisältö 2.1 Toimialan kuvaus ja rajaus Matkailun toimialaa käsitellään yleensä hyvin laajana eri toimialojen kokonaisuutena, jossa keskeisiä sektoreita ovat majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä henkilöliikenne. Merkittäviä sektoreita matkailussa ovat luonnollisesti matkatoimistot sekä aktiviteetteja ja tapahtumia tarjoavat yritykset ja yhteisöt. Osittain matkailua palvelevia sektoreita ovat myös käsi- ja pienteollisuus, pankkitoiminta ja vähittäiskauppa. Palvelujen pääasiallisten loppukäyttäjien rooli viimekädessä ratkaisee, onko kyseessä matkailupalvelu vai paikallispalvelu. Siten matkailua kuvataan usein markkinoina. Majoitustoiminta luetaan matkailupalveluksi, joskin sektorin yritysten ravitsemispalvelut tyydyttävät samanaikaisesti myös paikalliskysyntää. Raportissa käsitellään majoitustoimialan tilastollisia tietoja seuraavan TOL 2002 -luokituksen mukaisesti. Majoitustoimintaa, lähinnä toimialaluokkaa 55239 muualla mainitsematonta majoitustoimintaa, käsitellään myös osana maaseutumatkailua erillisessä raportissa Maaseutumatkailu. 55100 hotellit 55210 retkeilymajat 55220 leirintäalueet 55231 matkustajakodit ja täysihoitolat 55232 lomakylät 55239 muualla mainitsematon majoitustoiminta Taulukko 1. Majoitustoiminnan laajuus Suomessa Majoitustoiminta 2005 Yritykset Toimipaikat Henkilöstö Liikevaihto 1 000 euroa 55100 498 712 9 397 1 047 836 55210 25 35 28 1 613 55220 124 156 198 14 778 55231 185 210 272 24 659 55232 136 153 199 24 604 55239 531 554 483 37 718 YHTEENSÄ 1 499 1 820 10 577 1 151 208 Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri 2007 Alan tilannetta kuvaava numeraalinen aineisto perustuu tilastoihin (Tilastokeskus, MEK, MaRa) sekä tutkimuslaitosten erillisselvityksiin. Yritysten näkemyksiä lähitulevaisuudesta on selvitetty tähän raporttiin Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät

10 2007 -kyselyssä. Tilastoihin jää edelleen kirjautumatta kaupalliseen käyttöön tarkoitettua, rekisteröimätöntä majoituskapasiteettia (alle 10 majoitusyksikön yritykset, yksityiset lomaosakkeet, vuokramökit, maatilojen yhteydessä olevat pienet majoitusyksiköt). Majoitus- ja ravitsemisasetuksen majoituksen ilmoitusvelvollisuutta koskevan muutoksen (1.10.2006 alkaen) odotetaan tuovan parannuksen myös tilastointiin. 2.2 Toimiala verrattuna matkailun muihin toimialoihin Matkailun kansantaloudellista laajuutta ja suhdetta muihin teollisiin ja palvelusektorin toimialoihin voidaan arvioida vain summittaisesti. Lukuihin sisältyy tällöin laajasti liikenne ja sitä palvelevat toiminnat ja kaikkea kysyntää tyydyttävät virkistys- ja kulttuuripalvelut. Matkailuun keskeisesti kytkeytyvien toimialojen sisäisen klusterin liikevaihto oli 2005 Tilastokeskuksen mukaan 11 miljardia euroa (vuonna 2004 10,5 miljardia). Majoitustoiminnan osuus matkailun sisäisen klusterin kokonaisliikevaihdosta on 10,4 %, 1,2 miljardia. Kuva 1. 2005 Matkailua palvelevien toimialojen keskinäinen laajuus liikevaihdon mukaan Matkailun aktiviteetit ja käyntikohteet 5,4 % Matkatoimistot ja muut matkailua palvelevat alat 17,7 % Majoitustoiminta 10,4 % Ravitsemistoiminta 25,3 % Maa-, vesi- ja ilmaliikenne, liikennettä palvelevat alat 41,2 % Lähde: Tilastokeskus 2007

11 3 Toimialan rakenne 3.1 Toimipaikat, liikevaihto ja henkilöstö Toimipaikat Tässä tilastoitujen 1266 majoituskohteen lisäksi pieniä, majoitustoimintaa harjoittavia liikepaikkoja on 523 (ks. maaseutumatkailun toimialaraportti). Toimipaikkojen määrän kehitys on viime vuodet ollut miltei pysähdyksissä. Se kuvaa hyvin toimipaikkojen säilymistä tarjonnassa yritystoiminnassa tapahtuvista muutoksista huolimatta, yhden lopettaessa toinen yritys jatkaa toimintaa. Taulukko 2. Toimipaikkojen kehitys 2000 2005 Toimipaikat 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Hotellit 710 727 698 715 723 712 Matk.kodit, retk.majat 244 245 243 249 251 245 Lomakylät 141 154 155 155 155 153 Leirintäalueet 169 163 161 161 158 156 Yhteensä 1 264 1 289 1 257 1 280 1 287 1 266 Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus yritys- ja toimipaikkarekisteri 2007 Hotellityyppisillä toimipaikoilla on keskeinen asema määrällisesti ja toiminnallisesti. Suurten ketjujen näkyvyydestä ja kapasiteetista huolimatta Suomi on edelleen hyvin pienten hotellien maa. Majoitusalan muutkin yritykset ovat varsin mikrokokoisia suhteessa hotelleihin. Kaikki eivät myöskään toimi ympärivuotisesti. Monet kohteet ovat joko talvikauden tai kesäsesongin suljettuna riippuen kysynnän painottumisesta eri vuodenaikoihin. Liikevaihto Toimipaikkojen liikevaihtotiedot perustuvat Tilastokeskuksen yrityskannan viimeisimpiin vahvistettuihin verotustietoihin. Jättiläisosan alan bisneksestä tekevät hotellit (94 %, lähes 1,2 mrd ). Muiden majoitustoiminnan yritysten liikevaihto on vain 79 M, mutta se on kasvanut edellisvuodesta jopa 10 M :lla. Suurin kasvu tapahtui lomakylillä ja matkustajakodeilla. Retkeilymajojen osuus on 3,5 milj. euroa ja matkustajakotityyppisten yritysten 30,1 milj. euroa.

12 Taulukko 3. Liikevaihdon kehitys 2000 2005 Liikevaihto M 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Hotellit 1112 1198 1116 1120 1142 1170 Matk.kodit, retk.majat 26 17 23 25 30 34 Lomakylät 21 17 20 21 21 27 Leirintäalueet 18 14 20 19 18 18 Yhteensä 1 177 1 246 1 179 1 185 1 211 1 249 Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus yritys- ja toimipaikkarekisteri 2007 Työpaikat Majoitusalan henkilöstön määrä on pysynyt pitkään noin 12 000 tuntumassa ja on ollut 2000-luvun alun laskusuuntainenkin. Alan työllisyydessä on leimallista kausiluonteisuus ja ulkoa ostettavien palvelujen, kuten siivouspalveluiden välillinen vaikutus. Perinteisten extrojen ja osa-aikaisten työntekijöiden ohella vuokrahenkilöstön käyttö alalla kasvaa merkittävästi. Henkilövuokraustoiminnan ohella myös koko ravintolatoiminnan ulkoistaminen vähentää oman työvoiman tarvetta majoitussektorilla. Oman työvoiman käyttö ja yrittäjän oma työpanos näkyvät enää parhaimmillaan pienissä majoitusalan yrityksissä. Taulukko 4. Henkilöstömäärän kehitys 2000 2005 Henkilöstö 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Hotellit 11865 11584 11210 10942 10767 10492 Matk.kodit, retk.majat 430 421 390 380 400 408 Lomakylät 243 219 221 221 224 229 Leirintäalueet 283 273 266 253 256 242 Yhteensä 12 821 12 497 12 087 11 796 11 647 11 371 Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus yritys- ja toimipaikkarekisteri 2007 3.2 Toimialan alueellinen jakauma Majoitusyritysten alueellinen ja alueellaan rakenteellinen jakauma on esitetty taulukossa 5. Tämän raportin majoitusyritystoiminnan taulukossa on mainittu myös muut pienimuotoisen majoitustoiminnan toimipaikat (vrt. maaseutumatkailun toimialaraportti). Alueellisesti majoitusalan toimipaikat, hotellit ja muut majoitusyritykset painottuvat Lappiin (283 yritystä), Uudellemaalle (231) ja Varsinais-Suomeen (223). Hotelleja eniten on luonnollisesti Uudellamaalla, mutta Lappi ja Varsinais-Suomi ovat tässäkin kärkialueita. Lomakyliä ja muita majoitusmuotoja on suhteellisen runsaasti edellä mainittujen lisäksi Pohjois-Pohjanmaalla ja Etelä-Savossa.

13 Taulukko 5. Toimialan alueellinen ja rakenteellinen jakauma 2005 (TOL 2002) TE-keskus Toimipaikat 2005 Hotellit Retkeilymajat Leir.alueet Matk.kodit Lomakylät Muu maj. Alue yhteensä Uusimaa 119 6 14 28 5 59 231 Varsinais-Suomi 77 0 15 32 23 76 223 Satakunta 30 1 3 5 1 17 57 Häme 43 1 8 10 8 16 86 Pirkanmaa 47 1 8 15 4 26 101 Kaakkois-Suomi 51 0 6 11 4 16 88 Etelä-Savo 30 2 13 16 12 46 119 Pohjois-Savo 38 4 4 15 8 36 105 Pohjois-Karjala 32 3 8 5 8 26 82 Keski-Suomi 42 0 9 10 7 23 91 Etelä-Pohjanmaa 23 0 10 4 4 23 64 Pohjanmaa 32 1 12 8 5 21 79 Pohjois-Pohjanmaa 42 3 16 8 13 65 147 Kainuu 19 1 8 11 9 16 64 Lappi 87 12 22 32 42 88 283 Koko maa 712 35 156 210 153 554 1 820 Lähde Toimiala Online, Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri 2007 Taulukko 6. Majoitusalan liikevaihdon alueellinen jakauma 2005 Liikevaihto (1 000 euroa) 551 552 Yhteensä Hotellit Muu majoitustoiminta Uusimaa 358 460 14 325 372 785 Varsinais-Suomi 107 409 13 979 121 388 Satakunta 26 441 2 689 29 130 Häme 65 141 9 208 74 349 Pirkanmaa 91 873 6 638 98 511 Kaakkois-Suomi 56 238 6 987 63 225 Etelä-Savo 29 068 8 973 38 041 Pohjois-Savo 54 613 7 330 61 943 Pohjois-Karjala 30 719 3 681 34 400 Keski-Suomi 56 347 9 262 65 609 Etelä-Pohjanmaa 43 520 2 687 46 207 Pohjanmaa 36 590 4 848 41 438 Pohjois-Pohjanmaa 70 855 8 919 79 774 Kainuu 22 143 3 508 25 651 Lappi 120 556 21 274 141 830 Koko maa 1 169 973 124 308 1 294 281 Lähde: Toimiala Online, Tilastokeskus, toimipaikka- ja yritysrekisteri 2007

14 Toimialan liikevaihtokertymä vastaa toimipaikkojen alueellista jakaumaa suhteellisen hyvin. Suuriman osan kokonaisliikevaihdosta kerryttävät Uusimaa ja Lappi. Seuraavana ovat Varsinais-Suomi ja Pirkanmaa. Hotellien ryhmässä ei ole poikkeusta tähän. Muiden kuin hotellien ryhmässä Lapissa syntyy eniten liikevaihtoa, jolloin seuraavaksi suurimmat alueet Uusimaa ja Varsinais-Suomi ovat varsin tasavertaisia keskenään. 3.3 Aloittaneet, lopettaneet ja konkurssiin haetut yritykset Majoitusalalla uusien yritysten perustaminen on ollut suhteellisen tasaista. Yrityskanta ei ole sanottavasti muuttunut vuosien varrella. Aloittamis- ja varsinkin lopettamisilmoitukset tulevat tilastoihin viiveellä, joten vuoden 2006 lukuihin voi tulla vielä tarkennuksia. Hotellien määrän nettokasvu oli 2006 lähes nolla. Yritysten perustaminen on ollut muilla kuin hotelleilla paljon vilkkaampaa. Vuosivauhti on kuitenkin hieman hitaampaa kuin viime vuosikymmenellä, jolloin alalle syntyi paljon uusia lomakyliä ja kurssikeskusluonteisia kohteita. Majoitusalalla uusien yritysten syntyminen ei ole läheskään niin vilkasta kuin ravitsemissektorilla, jossa yrityksiä perustetaan kymmenkertaisesti enemmän majoitusalaan verrattuna. Poikkeuksen tekevät suurella määrällään (90 aloittamisilmoitusta) pienet majoitusyritykset, jotka lukeutuvat useimmin maaseutumatkailun piiriin. Taulukko 7. Aloittaneet, lopettaneet ja konkurssiin haetut yritykset 2003 2006 2003 2004 2005 2006 Hotellit aloittaneet 31 37 31 32 lopettaneet 35 31 46 31 konkurssit 12 10 7 10 Muut majoitusyritykset aloittaneet 56 63 74 134 lopettaneet 51 58 58 60 konkurssit 20 4 2 1 Lähde: Toimiala Online, Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri 2007 Konkurssiin asetettujen yritysten määrä majoitusalalla on ollut viime vuosina varsin pieni huolimatta siitä, että ala on puitteidensa vuoksi varsin pääomavaltainen. Riski ajautua konkurssiin on viime vuosina ollut hotelleilla suurempi kuin muilla majoitusyrityksillä. Yrityskannasta laskien konkurssiin haettiin 2004 noin 7 % hotelleista (haettuja 39). Viimeisten 12 kuukauden aikana konkurssiin haettuja on noin 6 % hotelliyrityksistä. Muista majoittajista konkurssiprosessiin on joutunut 2004 2007 noin 2 % yrityksistä.

15 4 Markkinoiden rakenne ja kehitys 4.1 Markkinoiden kansainvälinen kysynnän kehitys Kansainvälisesti viime vuosi on kulunut edelleen hyvän kysynnän merkeissä. Kasvu oli edelleen 4 %. Vuoden 2004 kysynnän kansainvälinen kasvu oli ennätyksellinen +10 %, Vuonna 2005 luku oli + 6 %. Tästä kehityksestä huolimatta edelleenkin on syytä muistaa, kuinka herkästi kysyntä tyrehtyy tai suuntaa uusille alueille erilaisten uhka- ja taloudellisten tilanteiden vuoksi. Tulevaisuuden kysynnän uskotaan useiden matkailua ennakoivien tahojen mukaan kasvavan 2 4 % vuositasolla aina vuosiin 2010 ja 2020. Matkailun kansainvälistä kokonaiskuvaa on esitelty laajemmin toimialaraporttisarjamme matkailun yleisosassa (4.1.) 4.2 Markkinoiden kokonaiskuva Suomessa Majoitusvuorokausilla mitaten Suomen matkailun kysyntä on edennyt hyvin. 17 miljoonan vuorokauden rajapyykki ylitettiin 2005. Vuonna 2006 ylitettiin puolestaan 18 miljoonan majoitusvuorokauden taso. Ulkomaisen kysynnän kasvu on kuluvana vuonna 2007 edelleen kiihkeää (tammi-elokuu +7,8 %). Kotimainenkin kysyntä on ollut 3,5 %:n kasvulukemissa alkuvuonna. Arvio vuoden 2007 alkuvuoden kasvuprosentein ennakoi jopa 19 miljoonan vuorokauden rajan rikkoutumista. Majoituskysynnästä noin 70 % on vapaa-ajan kysyntään ja 30 % ammattiin tai vastaavaan liittyvää kysyntää. Vapaa-ajan matkailulla on ollut viime aikoina veturin asema, sillä työmatkailu ei ole oleellisesti kehittynyt. Kuva 2. Majoitusvuorokausien kehitys majoitusliikkeissä 1991-E2007 1 000 vrk 20 000 18 000 16 000 14 000 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006E2007 Ulkomaiset matkailijat Kotimaiset matkailijat Lähde: Tilastokeskus, matkailutilasto 2006, ennuste 2007 on toimialaraportin kirjoittajan

16 Kylpylöihin kohdistuu erityisesti mielenkiintoa Suomessa niin investointimielessä kuin kysynnän kehityksen ja Viron kilpailun kannalta. Kylpylöillä on perinteisesti ollut hyvä käyttöaste, keskimäärin vähintään 60 %, mikä tarkoittaa menestyvissä kylpylöissä jopa 80-90 % käyttöastetta. Viime vuodet ovat olleet majoitusmyynnin kannalta hyviä. Vuonna 2006 majoituksen määrä kylpylöissä oli 2446 000 vuorokautta. Kylpylöiden asiakkaista 83 % on vapaa-ajan matkailijoita. Asiakasrakenteessa ulkomaisia asiakkaita on ollut aiemmin suhteellisen vähän. 2006 ulkomaisia oli kuitenkin jo 317 000 vuorokauden verran ja osuus näyttää kasvavan erityisesti venäläisten matkailijoiden ansiosta. Kuva 3. Suomalaisten kylpylöiden majoitusvuorokaudet 2001 2006 vrk 3 000 000 2 500 000 2 000 000 1 500 000 1 000 000 500 000 0 2001 2002 2003 2004 2005 2006 ulkomaiset maj.vrk kotimaiset maj. vrk Lähde: Tilastokeskus, Matkailutilasto 2001 2007 4.2.1 Myynnin, kapasiteetin ja käyttöasteen kehitys Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry (aiemmin SHR) seuraa alan kehitystä Tilastokeskuksen tietoihin perustuen kapasiteetin tarjonnan, majoitusmyynnin määrän ja käyttöasteen kehitystä kuvaavan indeksikaavion avulla. Kuva havainnollistaa, kuinka kapasiteetin käyttöaste ei voi parantua samaan aikaan kun majoitustarjonta kasvaa kysynnän kehitystä nopeammin huolimatta myynnin positiivisesta noususta.

17 Kuva 4. Hotellien majoitustarjonnan ja -kysynnän sekä käyttöasteen kehitys (1980=100) Ind. 260 240 220 200 180 160 140 120 100 80 60 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 2000 2002 2004 2006 Huonetarjonta Myydyt huoneet Käyttöaste Lähde MaRa/Tilastokeskus 2007 4.3 Majoituskysyntä alueellisesti Vapaa-ajan matkailukysyntä on se osa majoitusmyyntiä, josta ollaan erityisen kiinnostuneita. Vapaa-ajan matkailun kysynnän suuntaukseen voidaan alueilla itse pyrkiä vaikuttamaan tuotekehityksellä, investoinneilla ja markkinoinnilla. Työmatkailukysyntä puolestaan on muista tekijöistä, alueen elinkeinoelämän kehityksestä sekä maailman taloudesta kiinni. Vapaa-ajan matkailukysynnän merkitys on suhteellisesti laskien huomattava eräillä keskeisillä alueilla kuten Ahvenanmaa (94 % kysynnästä), Lappi ja Kainuu (82 83 % kysynnästä). Määrältään huomattavaa se on Lapissa ja Uudellamaalla, joilla kummallakin on yli 1,7 miljoonaa vapaa-ajan yöpymistä vuosittain. Miltei kaikilla alueilla vapaa-ajan matkailukysyntä on kasvanut edellisvuodesta. Tuntuvaa kasvu oli esimerkiksi Varsinais- Suomessa.

18 Kuva 5. Majoituksen kokonaiskysyntä ja vapaa-ajan kysyntä maakunnittain rekisteröidyssä majoituksessa 2006 Itä-Uusimaa Keski-Pohjanmaa Kymenlaakso Satakunta Kanta-Häme Pohjanmaa Ahvenanmaa Etelä-Karjala Pohjois-Karjala Päijät-Häme Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Kainuu Pohjois-Savo Keski-Suomi Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Pirkanmaa Lappi Uusimaa kaikki maj. vrk vapaa-ajanmatka 0 1 000 000 2 000 000 3 000 000 4 000 000 Majoitusvuorokautta Lähde: Tilastokeskus, Matkailutilasto 2007 4.4 Suomalaisten majoitusvalinnat Pitkällä (noin viikon kestoisella) kotimaan vapaa-ajan matkalla suomalainen valitsee mieluiten vuokramökin. Toiseksi mieluisin on hotellimajoitus. Kolmanneksi jäävät leirintäalueet. Pääosa pitkistä vapaa-ajan matkoista suuntautuu ensi sijassa Pohjois-Suomeen. Lyhyillä kotimaan lomamatkoilla hotellimajoitus käy ylitse muiden vaihtoehtojen. Vuokramökit ja leirintäalueet jäävät selvästi hotellin tuoman mukavuuden varjoon. Muutoin suomalainen haluaa matkailussaan olla omatoiminen, varata kohteen ilman erityistä paketointia, matkustaa omalla autolla ja useimmiten perheen tai ystävien kanssa. Lomakylien ja leirikeskusten asiakaskunnassa merkittävää roolia esittävät oppilaitosten leirikoulut ja erilaiset kulttuurin, luonnon tai muiden alojen harrasteryhmät. Tämä johtuu luonnollisesti siitä, että näiden majoituskohteiden kapasiteetin kokoluokka, hintataso ja sijainti luonnon lähellä tarjoavat erinomaiset lähtökohdat näiden ryhmien erityistarpeille. Suomalaiset ovat valinneet kotimaisiksi suosikkikohteikseen kylpylät. Suomen kylpylätarjontaan kuuluu kolmentyyppisiä kylpylöitä; viihdekylpylöitä, terveyskylpylöitä ja kun-

19 toutuslaitoksia. Viron kylpylät kuitenkin vaikuttavat kovan hintakilpailun voimin suomalaisten kylpylöiden kysyntään. Työmatkailussa kanta-asiakkaasta halutaan pitää kiinni. Kanta-asiakkuuden vahvistamiseksi on tuotu markkinoille perinteisten reppurietujen ja bonuskorttien lisäksi kanta-asiakasetuja tuottavat hotelliketjujen kortit. 4.5 Ulkomainen majoituskysyntä Suomalaisiin majoitusliikkeisiin saapuu vuosittain 2,3 miljoonaa ulkomaalaista asiakasta, jotka yöpyvät yli 5 miljoonaa vuorokautta. Yöpymiset tapahtuvat valtaosaltaan hotelleissa (4,2 milj. vrk). Leirintäalueilla on ulkomaisten majoittajina merkitystä, sillä näissä ulkomainen matkailija yöpyi 362 000 kertaa. Lomakylissä vuorokausia kertyi 224 000, matkustajakodeissa 99 000 sekä retkeilymajoissa noin 80 000. Kasvua 2006 oli lähinnä hotelleissa, lomakylissä ja retkeilymajoissa verrattuna vuoteen 2005. Majoitustyypin valintaan vaikuttaa oleellisesti, millaisella matkalla ja kuinka tutulla alueella matkailija on. Autoileva kiertomatkailija tai suomalaista kulttuuria jo entuudestaan tunteva eurooppalainen valitsee helpommin muun kuin hotellin. Mitä suurempi etäisyys lähtöalueelta ja mitä vieraampi kulttuuri, sitä suuremmalla varmuudella matkailija yöpyy hotellissa. Aasialaiset yöpyvät pääasiassa hotelleissa, samoin amerikkalaiset ja englantilaiset. Muu majoitus soveltuu hollantilaisille, ruotsalaisille, ranskalaisille, norjalaisille ja saksalaisille. Brittien virta Pohjois-Suomeen heille edullisilla charterlennoilla on johtanut jo toistomatkoihin, jolloin valinta osuu mökki- tai apartementos majoitukseen. Matkailun edistämiskeskus kartoitti syksyllä 2007 tätä toimialaraporttisarjaa varten kansainvälistymiskatsauksensa (ks. Matkailun yleisosa liite) yhteydessä myös majoitusyritysten näkökulmaa kansainvälisessä kilpailussa. Vuonna 2006 ulkomainen majoituskysyntä kasvoi kokonaisuudessaan 9 % eli 23 miljoonaan yöpymiseen. Rekisteröidyt yöpymiset (hotellit, matkustajakodit, lomakylät, leirintäalueet ja retkeilymajat) kasvoivat tätäkin nopeammin, 11,2 prosenttia eli hieman yli viiteen miljoonaan. Rekisteröityjen yöpymisten kasvu oli Euroopan huippuluokkaa. Hyvä kehitys selittyy pitkälti venäläisten, englantilaisten ja virolaisten yöpymisten voimakkaalla kasvulla sekä vuoden 2006 jälkimmäisen puolen EU-puheenjohtajuudella. Kesä-elokuussa rekisteröityjen yöpymisten määrä oli kaikkiaan 1.922.698. Kasvua edellisvuodesta vastaavalla ajalla oli 115.679. Elokuun osuus on kasvamassa ja heinäkuun pienenemässä. 2007 kesä-elokuun tilastoitu ulkomaisten yöpymisten määrä oli 1981 884. Lähtömaista katsottuna yli 50 % yöpymisistä koostuu puolestaan viidestä suurimmasta lähtömaasta; Ruotsi (13,3%), Saksa (12,1%), Venäjä (11,1%), Iso-Britannia (9,4%) ja Ranska (5,1%). Tämä on esim. Ruotsia parempi tilanne, sillä siellä pelkästään Norja, Sak-

20 sa ja Tanska muodostavat reilusti yli 50 % rekisteröidyistä yöpymistä. Suomi on siis vähemmän riippuvainen keskeisistä markkinoista rekisteröityjen yöpymisten suhteen. Ulkomaisten rekisteröidyistä yöpymisistä lähes 80 % keskittyy kuuteen maakuntaan; Uudellemaalle Lappiin, Ahvenanmaalle, Varsinais-Suomeen, Pirkanmaalle ja Pohjois- Pohjanmaalle. Suurimmat lähtömaat on esitetty Matkailun edistämiskeskuksen kansainvälistymiskatsauksen yhteydessä (taulukko 12.) Samoin matkailutottumuksia ja matkakohdevalintoja on esitetty samassa kansainvälistymiskatsauksessa, joka on matkailun yleisosan liitteenä.

21 5 Toimialan erityispiirteet 5.1 Toimialan rakenteet Suomessa hotellialan huomiota herättävin muutos on ollut kansainvälisen yksityisen kiinteistösijoitusyhtiön London & Regional Propertiesin tulo pari vuotta sitten Suomen hotellikiinteistömarkkinoille ostamalla eläkeyhtiöiden ja pankkien omistaman Dividum Oy:n. Hotellikiinteistöihin erikoistuneen Dividumin kaupan myötä siirtyi huomattava määrä suomalaista hotellikapasiteettia uusiin käsiin. Viimeisin suuri askel tehtiin, kun Dividumille siirtyi Holiday Club Finland Oy:n kiinteistöt. Skandicin eriytyminen Hiltonista on myös uusi askel ketjumarkkinoilla. Muita hotellikiinteistömarkkinoilla toimivia yrityksiä ovat Kapiteeli Oy ja Tapiola-Yhtiöt. Ulkomaisten sijoittajien kiinnostus on ollut edelleen lisääntyvää. Venäläisten halukkuus sijoittaa pääomaa ja myös toimia yrittäjinä suomalaisissa lomakohteissa on ollut merkillepantavaa. Venäläisten kiinnostus on kohdistunut lomakeskuksiin, joihin on mahdollista investoida myös perhematkailuun soveltuvia palveluja. Kiinteistön omistuksen muutokset eivät siis enää ole sidoksissa operaattoreihin eli kussakin hotellissa liiketoimintaa harjoittaviin yrityksiin eikä myöskään tuotemerkkejä lanseeraaviin markkinointi- tai varausketjuihin. Esimerkiksi Dividumin kohteissa toimivat hotellivarausketjujen tuotemerkit ovat Crowne Plaza, Cumulus, Ramada, Rantasipi, Skandic Hotels, Sokos Hotels, Radisson SAS, Holiday Club Finland ja Holiday Inn. Hotellien liiketoiminnan harjoittaminen on sen sijaan keskittynyt sellaisten operaattoreiden käsiin kuten Sokotel Oy, Skandic Hotels Oy ja Restel Oy ja edellä mainittu nyt S-ryhmään kuuluva Holiday Club Finland Oy. Tähän joukkoon voidaan lukea myös Lomaliitto. Yksityiset yritykset, jotka toimivat useimmiten sekä kiinteistön omistajan roolissa, operaattorina että oman tuotemerkkinsä eli liikenimen haltijana voivat kuulua Finlandia Hotels- tai Best Western -ketjuun. Toistaiseksi ketjut näkyvät lähinnä pääkaupunkiseudulla ja suurimmissa kaupungeissa keskittyen lähinnä liikematkailuun. Lomakohteisiin kiinnostus on kuitenkin selvästi herännyt. Skandic Luosto ja Restelin Rantasipi Ruka ovat olleet eturintamassa. Yksityinen Lapland Hotels -ketju on hankkinut omistukseensa laajan hotellikokonaisuuden Lapin tunturikohteista. SOK:n alueosuuskaupat ovat tulleet myös matkailukeskuksiin vahvoiksi toimijoiksi (Tahko, Nurmes, Koli). S-ryhmä laajentaa hotellitoimintaa esimerkiksi Leville ja Vuokatissa samalla kun se operoi näkyvästi jo Holiday Club Finlandin kautta kylpyläsegmentillä ja laajentuu Venäjän hotellimarkkinoilla. Mikä ketjuuntumisen etu sitten on? Kansainväliset tunnukset vahvistavat asiakkaalle korkeaa laatumielikuvaa, jota ylläpidetään tiukoilla kriteereillä. Kaikki kansainvälisten ket-

22 jujen kohteet eivät kuitenkaan ole viiden tähden hotelleja, vaan ketjutkin ovat rakentaneet kohteidensa palvelutasoon liittyviä alatuotemerkkejä säästöhotelleista alkaen. Ketju käytännössä tarkoittaa joko omistuksellista tai osaomistuksellista toimintaa. Franchising-, operaattori- tai management-sopimukset ovat myös vaihtoehtoisia toimintamalleja. Ketju voi merkitä joskus vain markkinoinnin ja varausjärjestelmien kautta syntyvää toimintaa saman tuotemerkin alla. Suomessa joka neljäs hotelli kuuluu johonkin tunnettuun ketjuun. Huonekapasiteetista se merkitsee 50 % osuutta. Ketjuihin siis valikoituvat yksikkökooltaan suurimmat hotellit. Muiden majoittajien keskeisiä yhteisiä tunnuksia ovat Suomen retkeilymajajärjestö ja Valtakunnallinen leirintäalueverkosto. SRM markkinoi jäsenkohteitaan hostelleina, joita on Suomessa noin 100. Retkeilymajajärjestön siipien suojassa toimii 94 liikepaikkaa ja 2 840 huonetta. Leirintäalueiden ryhmään kuuluu 279 liikepaikkaa, joilla on 3 841 huonetai mökkiyksikköä ja 16 542 vaunupaikkaa. Leirintäsektorin erityispiirteenä on myös SF-Caravanin jäsenille tarkoitetut leirintäalueet. Pienet majoitusyksiköt eivät kykene laajamittaisiin ja taloudellisia resursseja vaativiin markkinointitoimiin. Pk-yritysten barometrikyselyihin vastanneet pienyritykset sanovat vuodesta toiseen markkinoinnin olevan yrityksen kehittämisen tärkein kehittämisalue. Kun markkinointikanavien saavuttamiseen on luotu Suomessa peittävä verkko, lienee kyse enemmänkin markkinoinnin ja myynnin osaamattomuudesta ja yhteistyötaitojen puutteesta. Oudoksuntaa aiheuttanee kokemattomille yrittäjille myös välittäjäorganisaation oman liiketoiminnan kattamiseen tarvittavan välityspalkkion ja yhteismarkkinoinnin vuotuismaksujen maksaminen. Välityspalkkiot vaihtelevat 10 30 %:n välillä. 5.2 Teknologian hyödyntäminen hotelleissa Toimialalla teknologian hyödyntäminen on toistaiseksi ollut lähinnä informaatioteknologian hyödyntämistä. Hotellien omat tietojärjestelmät: kassajärjestelmät ja varausjärjestelmät ovat kehittyneet vähitellen toiminnan ja johtamisen hallinta- ja seurantajärjestelmiksi. Asiakaspinnassa ovat näkyviä muotoja esimerkiksi älykortit, lukitus- ja turvallisuusjärjestelmät. Hotellien palveluilta asiakas odottaa tänä päivänä langatonta ja vaivatonta tietoverkkoa. Uusia avauksia Suomessa on mahdollista odottaa esimerkiksi Tekesin uuden vapaa-ajan ja elämysteollisuuden tutkimus- ja kehitysohjelma puitteissa, mikä voisi tarkoittaa uusia palvelukonsepteja uudella tavalla toteutettuna huipputeknologiaa hyväksikäyttäen. Millainen on sitten teknologinen kehitysnäkymä globaalilla tasolla? Millainen on tulevaisuuden hotelli ja millainen on tulevaisuuden hotellihuone. Mintel on selvittänyt suhteellisen tuoreessa hotelliteknologiaa koskeneessa analyysissa uusimpien teknologian sovelluksia hotelleissa.

23 Näitä ovat mm. Automaattiset sisään kirjautumiskioskit kanta-asiakkaille hotellien vastaanottojonojen vähentämiseksi. Check in automaatti, joka sallii asiakkaan itse valita huoneensa hotellin pohjakartan mukaisesti aivan kuten jo nyt lentomatkustajat voivat tehdä Tulevaisuuden huoneet sisältävät huomattavia integroituja ratkaisuja Huoneiden layout uudistuu Työskentelytilojen muuntuvuuteen ja mukavuuteen kiinnitetään huomiota Mukavuutta lisätään minibaarien tekniikan kehittämisellä ja vaikkapa kahvinkeittojärjestelmällä Kaukosäätimellä voidaan ohjata useita eri toimintoja, kuten ilmastointia ja lämpötilaa, valaistusta ja verhoja ja kaikkia digitaalisia viihde-elektroniikkalaitteita Huoneen elektroniikkayksikkö itse asiassa muodostaa monipuolisen kotiteatterin Biometrinen tunnistus tulee myös huoneiden turvasäilöihin Säätimellä voidaan saada kamerakuvaa huoneeseen pyrkivistä suoraan kuvaruudulle Audiovisuaaliset laitteet havainnoivat huoneessa olijan sijainnin ja säätävät äänentoiston sijaintiin sopivaksi Kylpyhuoneen varustukseen ja mukavuuteen kiinnitetään huomiota Suihkujärjestelmä sallii monivalintaisia vedenpaineita Kylpyhuoneen tilavuusmielikuvaan ja materiaaleihin kiinnitetään huomiota entistä enemmän Kylpyhuoneeseen johdetaan samat kotiteatterin elementit kuin varsinaiseen huoneeseen Mintelin raportti myös ottaa esille lujasti perustuksilleen rakennettujen hotellikiinteistöjen tulevaisuuden vaihtoehdoksi jalaksilla kohteeseen siirrettävän hotellin eräänlaisena kestävän kehityksen ratkaisuna. Tällaisten rakenneratkaisujen toinen puoli olisi niiden sisä- ja ulkotilojen muunneltavuus kunkin asiakkaan tarpeiden ja käytettävissä olevan rahan mukaan. Tosiasiassa tällainen uuteen vetovoimakohteeseen siirrettävissä oleva ratkaisuhan on jo olemassa laivahotellien muodossa. 5.3 Hotellien oheis- ja ohjelmapalvelut Yritysasiakkaat ovat hotellien tärkeimpiä kohderyhmiä. Kokoustilojen tarvetta yrittäjät pitävät siten välttämättömyytenä markkinoinnissa. Kokouspalveluja tarjoaa 80 % hotelleista. Seminaarien ja ohjelmapalvelujen yhdistelyn yleistyessä myös lomahotelleissa tilatarve on kasvanut. Työ- ja kokousmatkailuun keskittyneissä hotelleissa kokoussalien käyttöaste on yleensä hyvä, mutta muissa hotelleissa tilojen käyttö on vähäisempää. Siten uusimmat kokoustilainvestoinnit on suunniteltu monitoimisiksi ja helposti muunneltaviksi.

24 Hotellien omat liikuntatilat ja allasosastot samoin kuin kauneudenhoitotiloja on kunnostettu uuteen kuosiin. Wellness -henkeen nyt halutaan tarjota hotelliasiakkaalle hetkiä Day Spassa kuten katukuvaan ilmestyneet uuden luonteiset kauneushoitolat konsanaan. Tähän soveltuvia liitännäispalveluja on eniten suurissa hotelleissa, hotelliketjuilla ja lomailuun soveltuvissa hotelleissa. Hotellien omat liikuntaan ja muuhun aktiivisuuteen tähtäävät palvelut ovat pääasiassa sisätiloissa (esim. uima-allas, kuntosali, monitoimiliikuntatila). Usein hotellin ympäristö tarjoaa kuitenkin omatoimisille kunto- ja latureittejä ja esimerkiksi kalastusmahdollisuuksia vuokraveneineen. Suomalaisille vapaa-ajan matkaajille omatoimisuus ja harrastepaikkojen käyttömahdollisuudet ovat tärkeitä, ulkomaisille taas ohjatut palvelut ovat välttämättömyys. Suomalaisille perhematkailijoille merkitystä on kuitenkin luontoon ja perheen yhteiseen puuhasteluun liittyvillä ohjatuilla palveluilla. Ohjattuja ohjelmapalveluita hotellit järjestävät itse enää vain satunnaisesti ja erikoistilanteissa. Lomahotellit ovat ulkoistaneet aktiviteettien ja viikko-ohjelmien tuottamisen ammattitaitoisille ohjelmapalveluyrityksille. Tosin nämä palvelut ovat saatavilla parhaiten vasta siellä, missä vapaa-ajan matkailu on keskeisintä. Tehokkuuden tavoittelu ja asiakaskontaktien saavuttaminen ovat johtaneet myönteisellä tavalla ohjelmapalveluyritysten jakelukeskittymien syntymiseen ( aktiviteettien tavaratalot ). Hotellit voisivat hyödyntää enemmänkin ohjelmapalveluyrityksiä tarjontansa monipuolistamiseksi ja asiakkaita tyydyttävien kokonaispalvelujen takaamiseksi. Ohjelmapalvelujen yritystoiminnasta saa lisätietoa samaan aikaan julkaistavasta Matkailun ohjelmapalvelut toimialaraportista. 5.4 Laki majoitus- ja ravitsemistoiminnasta Laki majoitus- ja ravitsemistoiminnasta astui voimaan 1.10.2006.. Uusi laki korvaa aiemman majoitus- ja ravitsemisliikkeistä annetun asetuksen. Uuden lain vaikutukset voidaan kiteyttää kolmeen asiakokonaisuuteen: majoitus- ja ravitsemisliikkeiden asiakasvalintaoikeus ja järjestyksen turvaaminen ravitsemisliikkeiden aukioloaika ja ilmoitus aukioloajan pidennyksestä matkustajailmoitus Lakiuudistuksen myötä majoitustilastoinnin peittävyys toivottavasti paranee, sillä varsinkin vapaa-ajan matkailun tarjonnasta ja kysynnästä huomattava osa on jäänyt rekisteröinnin ulkopuolelle. Toisaalta matkustajailmoitusmenettely asettaa uusia vaatimuksia ja toimintamenettelyjä esim. loma-asuntojen vuokraajille. Tämän raportin liitteessä on luettavissa kauppa- ja teollisuusministeriön tiedote lakimuutoksesta.

25 5.5 Majoitusluokitukset ja laadun kehittäminen Suomessa ei ole käytössä virallista hotelliluokitusta. Hotellielinkeino ei ole pitänyt sitä tarpeellisena Euroopan unionin päinvastaisista pyrkimyksistä huolimatta. Luokitusta pidetään useimmiten liian teknisenä standardiratkaisuna, sillä se ei ota riittävästi huomioon toiminnan luonnetta tai toimintaympäristöä. Luokituksella on usein taipumus johtaa vain minimivaatimusten täyttämiseen eikä toiminnan laadulliseen parantamiseen. Toisaalta kansainvälisillä markkinoilla luokitus koetaan tarpeelliseksi. Kansainvälistyminen saattaa siten johtaa vapaaehtoiseen luokitukseen tai tähdistön käyttämiseen markkinoinnissa. Suomalaiset incoming-markkinoilla toimivat tahot ovat toivoneet Suomeen nykyistä tasokkaampaa tarjontaa. Entä onko tekninen luokitus tulevaisuudessa enää käyttökelpoinen vai syntyykö luokitus asiakkaan mielikuvan ja palveluodotusten avulla asiakkaan oman profiilin kautta? Laatu on nostettu keskeiseksi matkailutuotteiden kilpailutekijäksi. Suomen kansainvälisessä matkailumarkkinoinnissa edellytetään, että tarjottavat tuotteet ja kohteet voivat osoittaa noudattavansa jotakin laatujärjestelmää. Varsinkin asiakaspalautteen kerääminen on ensisijaisen tärkeää laadun kehittämisen kannalta. MEK on ottanut laadun suureksi haasteeksi. MEK on tuonut yritysten käyttöön Laatutonni -ohjelman, jonka avulla voidaan asettaa kriteerit yritysten ja matkailukeskusten toiminnalle, verrata ja kehittää laatua prosessina sekä saavuttaa tietty laadun standarditaso. Matkailualalle luotuun Laatutonni -laatujärjestelmään on kehitetty myös erityisesti matkailukeskuksiin sopiva Destination Quality Net. Sen avulla matkailukeskuksille voidaan luoda yhtenäinen toimintamalli. Jatkoprosessina Green Quality Net on aiempaa laajempi ja kestävän kehityksen huomioiva laatuprosessi. Maaseutumajoituksen luokitusohjeistoa (MALO) on uudistettu siten, että se soveltuisi aiempaa paremmin kaiken maaseutumatkailuun kuuluvan majoituskapasiteetin luokittamiseen. Palvelun ja viihtyisän ympäristön katsotaan kuuluvan tiiviisti korkeaan laatuun. Se edesauttaa erilaisten ja eri olosuhteissa sijaitsevien majoitusyksiköiden markkinoitavuutta, hajanaisen kapasiteetin vertailtavuutta sekä yhteismitallisuutta myynnissä. Sillä on myös ollut koulutuksellista merkitystä. Leirintäalueiden laatuluokitukset muuttuivat 1990-luvun loppupuolella, mikä johti monen sinänsä kohtuutasoisen camping-alueen tipahtamiseen laatuluokkaa tai kahta alemmaksi. Leirintäalueilla on siten jouduttu investoimaan, jotta laatuluokan takaama kilpailukyky säilyisi. Tänä päivänä leirintäalueet ovat verkostoituneet ja markkinoivat yhdessä laadukkaita palveluita perhe- ja kiertomatkailijoille. Kilpailukentässämme viimeisin muutos on, että vuonna 2006 Latvia, Liettua, Viro, Tanska, Ruotsi, Islanti, Grönlanti ja Färsaaret ovat luomassa yhteistä hotelliluokitusjärjestelmää. Kyseessä on tähtiluokitus (1 5).

26 6 Investoinnit ja kapasiteettitilanne 6.1 Investoinnit Majoitusyritysten aineelliset investoinnit ovat 2000-luvulla nousseet hieman. Huippuvuosi hotelleilla osui vuoteen 2002, jolloin investointien määrä oli 55 miljoonaa euroa. 2006 investointien määrä oli vajaa 41 miljoonaa euroa. Muiden majoittajien investoinnit ovat olleet samalla ajanjaksolla puolta pienemmät. Huippuvuosi osui vuoteen 2005, jolloin investoitiin 19 miljoonalla eurolla. Viime vuonna investointien määrä hieman kutistui reiluun 15 miljoonaan. Hotellien investointihalukkuus on Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät kyselyn mukaan kääntynyt laskuun, vaikka merkittävä osa vastaajista kokee investointiensa tulevaisuudessa säilyvän nykytasolla (63 % vastaajista). Laajempia investointeja rajoittavat varmasti rakennuskustannusten ja rakennustyövoiman saatavuuden ongelmat. Myös varautuminen mahdolliseen kysynnän vakiintumiseen voi olla taustalla. Muiden majoitusyritysten linja on sama, 69 % yrityksistä pitäytyy nykyisessä investointien suuruusluokassa ja 25 % aikoo lisätä niitä. Yritysten verratessa investointitilannettaan vuoden takaiseen, hotelleista peräti 29 % sanoi investoineensa enemmän kuin vuosi takaperin. Muun majoitustoiminnan yritykset sen sijaan pääasiassa (52 % vastanneista) oli pitäytynyt aiemmalla tasollaan ja jopa 29 % sanoi supistaneensa investointipanostuksia viimeisen vuoden aikana. Kuva 6. Hotellien investointiodotukset ja toteutumat vuosille 1995 2008 Saldoluku 50 40 30 20 10 0-10 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008-20 Odotukset Toteutuma Lähde: KTM, Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät, syksyt 1995 2007

27 Majoitus- ja ravitsemisalalla oli voimakas investointivaihe vuosina 1989 92. Toimialan omien investointien lisäksi myös rakennusbisnekseen lähti useita eri tahoja kiinteistösijoitusmielessä. Majoitusalan investoinnit kääntyivät rajuun laskuun huippuvuodesta 1989 ja laman lähetessä. 1990-luvulla myös kapasiteetti rapistui, kun peruskorjauksia lykättiin taloudellisten resurssien puuttuessa. Yritykset ovat purkaneet patoutuneita korjauspaineita ja ylläpitäneet tasaisempaa investointitahtia. Kuntoutuksen kasvuun - erityisesti työikäisten - asetetaan suuria odotuksia. Kuntoutettavien keski-ikä laskee, mikä merkitsee markkinoiden uusjakoa sotainvalidien määrän vähentyessä. Investointiaikeet ainakin kapasiteettiin näyttävät kuitenkin tyrehtyneen hetkellisesti. Eräiden kuntoutusluonteisten kohteiden sanotaan jopa supistavan henkilöstöä. Sen sijaan kuntoutuksen markkinoilta ollaan vahvasti pyrkimässä vapaa-ajan ja kansainvälisille markkinoille. Kohteita kehitetään viihteellisiksi ja perhekeskeisiksi. Joillakin hotelliyrityksillä huonelukumäärä on epätaloudellisen pieni suhteessa toiminnan kuluihin ja tuottovaatimukseen. Suuri osa hotellikapasiteetista on hyvin pienissä, alle 70 huoneen yksiköissä. Laajennusinvestointien tarpeellisuutta harkittaessa tulisikin arvioida kunkin yrityksen optimikoko alueen tarpeiden ja yrityksen liiketaloudellisen kannattavuuden perusteella. Nykyinen majoitusalan yrityskanta sinänsä on riittävä. Taajamien palvelut ovat tasapainossa eikä uusia matkailukeskuksiakaan tarvita. Nyt tulisi panostaa nykyisten yritysten ja matkailukeskusten kilpailukykyyn. Majoitusyritysten investointeihin kuuluvat tietotekniikan nopeasti kehittyessä edistyneet raportointi- ja viestintätekniikat. Tavoitteina on saada esimerkiksi toimipaikan yksikkökohtainen tehokkuusseuranta mahdollisimman reaaliaikaiseksi ja toisaalta luoda myynnin apuvälineistö niin varaustoimintaan kuin asiakasseurantaan. MEK on kartoittanut aiemmin tätä toimialaraporttia varten kansainvälisten markkinoiden toiveita matkailun kehittämiseksi Suomessa. Matkailun kehittämiseksi tarvitaan yleisesti riittävä kuljetuskapasiteetti ja joustavat liikenteen aikataulut. Lentokaluston nykyaikaisuus, lentohinnat ja hyvät lentoyhteydet ulkomaisista kohteista ja jatkoyhteydet Suomessa voivat rajoittaa matkailun kehitystä markkinointipanostuksista huolimatta. Satamamaksujen korkeus koetaan esteeksi amerikkalaisten risteilymatkoille. Yleisesti kartoitukseen vastanneet totesivat hotellitason Suomessa olevan keskimäärin hyvä. Siitä huolimatta kehittämistoiveet ovat moninaiset. Vaikuttaa siltä, että Suomessa ei sittenkään osata vielä personoida majoitusliikkeitä ja niiden ympäristöjä vastaamaan ulkomaisen asiakkaan kulttuurin nälkään arkkitehtuuristaan ja muotoilustaan tunnetussa maassa. Tietyt ulkomaiset ryhmät (esim. saksalaiset) kaihtavat hotelleja, joissa on samanaikaisesti esim. kokousryhmiä. Tämä tarkoittaa pientä, tasokasta ja viihtyisää hotellia, jossa juuri kyseinen asiakasryhmä tuntee tulleensa huomioiduksi yksilöllisesti ja saavansa intiimimpää ja paikallissävyisempää matkailuelämystä. Britit kaipaavat hotelleiltaan myös incentive-ryhmien vaatimukset täyttävää laatua ja monipuolisuutta, mikä olisi saa-

28 vutettavissa nykyisen kapasiteetin korjausinvestoinneilla ja kohtuullisin uusinvestoinnein. Erityisesti tasokkuutta kaivattiin Helsingin ulkopuolella. Myös tasoluokitukseen tottuneet, esim. espanjalaiset kaipaavat hotelliluokituksia Suomessakin. Kylpyläpotentiaalia on lähinnä Venäjällä ja Ruotsissa. Saavutettavuus on kylpylöillekin keskeinen. Ruotsalaisten kohdetoiveet osuvat parhaiten rannikkoseudulle ja Lappiin. Venäläisille kylpylät ovat koko perheen lomakohteita ympärivuotisesti, kunhan ne ovat kohtuuetäisyydellä ja niiden lähiympäristössä löytyy runsaasti palveluja ja luontoa. Kartanoromantiikalla on myös nostetta ulkomaisilla matkailumarkkinoilla. Erityisesti Italian ja Pohjoismaiden matkanjärjestäjät kertovat vanhojen romanttisten, mutta kunnostettujen rakennusten ja kartanoiden olevan kiinnostavia (vrt. Kuninkaantie). Myös matkailureitin varrella olevat, mahdollisesti verkottuneet, majatalot voivat tulla kysymykseen, kuitenkin muistaen ulkoinen viihtyisyys ja ylellisyys ja tekninen nykyaikaisuus majoitushuoneissa. Mökkilomailu tulee voimakkaasti esiin toiveissa. Tulkiten mökkilomailulla olisi mahdollisuuksia markkinoilla, mutta suhteellisen runsaasta mökkikapasiteetista huolimatta, tuotetarjonta ei vastaa kansainvälistä kysyntää. Varsinkin Venäjän markkinoilla korkeatasoisille mökkikylille on kysyntää myös tulevaisuudessa. Eurooppalaisten vaatimuksena erityisesti saksalaisten - mökkilomailussa ovat kunnoltaan hyvät, tasokkaat, tilavat mökit, joissa kunkin huoneen yksityisyys on huomioitu rakenteellisesti. Tämä tarkoittaa ovin varustettuja huoneita ja perhekunnittain omia wc-tiloja. Mökkimajoitusta tarjoavan lomakylän muukin palvelukonsepti on sovitettava mökkien korkeatasoisuuteen. Mökkilomailussa halutaan maisemallisesta ennen kaikkea luontoystävällistä ja luonnonläheistä matkakohdetta (merenranta-alueet jne.). Maaseutumatkailukohteille toivotaan tasoluokituksia (vrt. MALO-luokitus). Leirintäalueiden kohentaminen Ruotsissa tietää myös suomalaisille leirintäalueille paineita kilpailukykynsä säilyttämisessä. Leirintäalueiden tasoa on siis edelleen kohotettava. Palvelukokonaisuuksia leirintäasiakkaille on kehitettävä (harrasteet, ruokailupalvelut jne.) ja jätehuoltoa on parannettava. Panostukset aineettomiin investointeihin kuten tuotekehitykseen ovat hotelleilla kaksinjopa kolminkertaistuneet muutamassa vuodessa. Nyt kehitykseen on satsattu peräti 47 miljoonaa euroa. Muiden majoittajien panokset ovat vaihdelleen 200 000 ja 800 000 euron välillä yhteensä. Tiedot perustuvat yritysten tilinpäätöstietoihin vuosilta 2000 2006.