KUUDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN VANHUSTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JA KUSTANNUSTEN VERTAILU 2004

KUUDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN VANHUSTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JA KUSTANNUSTEN VERTAILU 2004 Vanhuspalvelun Kuusikko-työryhmä Aila Kumpulainen 1.11.05

Kuusikko-työryhmän julkaisusarja Teksti: Aila Kumpulainen Kansi: Kati Rosenberg ISSN 1457-5078 Edita Oy Ab 2005 Helsinki

Viisikko Työryhmä Kuvailulehti Tekijä(t) Kuusikko-työryhmän vanhuspalvelujen asiantuntijaryhmä, kirjoittanut Aila Kumpulainen Nimike Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen ja kustannusten vertailu 2004 Julkaisija (virasto tai laitos) Helsingin sosiaalivirasto ja terveysvirasto, Espoon sosiaali- ja terveystoimi, Vantaan sosiaali- ja terveysvirasto, Turun sosiaalikeskus ja terveysvirasto, Tampereen sosiaali- ja terveystoimi, Oulun sosiaali- ja terveystoimi Sarja nimike Kuusikko-työryhmän julkaisusarja Julkaisuaika 11/2005 Sivumäärä, liitteet 40 sivua +liitteet Osanumero 5/2005 ISSN-numero 1457-5078 Kieli Suomi Tiivistelmä Kuusikon kaupunkien (Espoo, Helsinki, Tampere, Turku, Vantaa ja Oulu) 65 vuotta täyttäneistä asukkaista 13 % eli noin 24 700 henkilöä oli säännöllisen kotihoidon, muiden avopalvelujen tai ympärivuorokautisen hoivan piirissä joulukuussa 2004. Tämän lisäksi lyhytaikaisessa vuodeosastohoidossa oli ikäryhmästä 2 700 henkilöä. Eniten palveluja saavia kyseisessä ikäryhmässä oli Oulussa (16,1 %) ja vähiten Espoossa (13,4 %). 65 vuotta täyttäneiden sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin kului vuonna 2004 Kuusikon kaupungeissa runsaat 1 111 miljoonaa euroa. Viidessä suurimmassa kaupungissa kokonaiskustannusten reaalinen kasvu edellisestä vuodesta oli 2 %. Kunnan järjestämien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen ikävakioidut kustannukset olivat Kuusikon kaupungeissa vuonna 2004 keskimäärin 5 836 euroa 65 vuotta täyttänyttä asukasta kohti. Ikävakioituna tarkasteltaessa kustannukset olivat alhaisimmat Turussa ja Espoossa, joissa käytettiin runsaat 5 300 euroa 65 vuotta täyttänyttä asukasta kohti. Vastaavasti eniten palvelujen tuottamiseen käytettiin Helsingissä ja Oulussa noin 6 200 euroa. Tampereella käytettiin 5 600 euroa ja Vantaalla 5 900 euroa. Merkittävin ja kaikissa kaupungeissa tapahtunut palvelurakenteen muutos on ollut palvelun kattavuuden lasku vuodesta 2000 lähtien. Samanaikaisesti säännöllisesti palveluja saavien osuus on vähentynyt eniten Helsingissä ja Turussa (1,4 %). Myös Espoossa palveluja saavien osuus on pienentynyt (noin 0,5 %). Ainoastaan Vantaalla on vuoteen 2000 verrattuna palvelujen kattavuus pysynyt ennallaan. Asiasanat Vanhukset, vanhuspalvelut, kustannukset, kuntavertailu Tiedustelut Työryhmän jäsenet, liite 21 Jakelu www.kuusikkokunnat.fi

1 Johdanto... 3 1.1 Yleistä... 3 1.2 Palvelujen ryhmittely... 4 1.3 Vanhusväestö... 5 2 Palvelujen käyttö ja kustannukset palvelumuodoittain vuosina 2000-2004... 5 2.1 Avopalvelut... 5 2.1.1 Kotihoito... 5 2.1.2 Omaishoidon tuki... 9 2.1.3 Osavuorokautiset palvelut... 11 2.1.4 Keskiraskas palveluasuminen... 11 2.2. Ympärivuorokautinen asumis- ja laitosmuotoinen hoiva... 13 2.2.1 Tehostettu palveluasuminen... 13 2.2.2 Vanhainkotihoito... 14 2.2.2.1 Vanhainkodin pitkäaikaishoito... 16 2.2.2.2 Vanhainkodin lyhytaikaishoito... 16 2.2.3 Terveyskeskussairaalan pitkäaikaishoito... 17 2.2.4 Ympärivuorokautisen hoivan kattavuus sekä RAVA-keskiarvot... 18 2.3 Terveydenhuollon palvelut... 19 2.3.1 Terveydenhuollon avopalvelut... 19 2.3.2 Terveydenhuollon lyhytaikaiset laitospalvelut... 20 2.3.2.1 Lyhytaikainen hoito terveyskeskusten vuodeosastolla... 20 2.3.2.2 Erikoissairaanhoito... 21 3 Yhteenvedot 65- ja 75 vuotta täyttäneiden palveluista ja kustannuksista... 24 3.1 65 vuotta täyttäneiden palvelut ja kustannukset vuonna 2004... 24 3.2 65 vuotta täyttäneiden palvelurakenteen ja kustannusten kehitys 2000-2004... 25 3.3 Yhteenveto 75 vuotta täyttäneiden palveluista ja kustannuksista... 28 4. Havaintoja eri kaupunkien vanhusten palvelujen käytöstä ja kustannuksista... 30 4.1 Helsinki... 30 4.2 Espoo... 32 4.3 Vantaa... 34 4.4 Turku... 35 4.5 Tampere... 37 4.6 Oulu... 38 Lähteet Liitteet Kuviot Taulukot 2

1 Johdanto 1.1 Yleistä Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa ja Turku ovat vertailleet 65 vuotta täyttäneen väestön käyttämiä kunnan järjestämiä (kunnan itse tuottamia tai ostamia) sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja ja niiden kustannuksista vuosittain vuodesta 1995 alkaen. Vuoden 2004 tietojen vertailussa on mukana ensimmäistä kertaa myös Oulu. Tässä raportissa käytetään käsitteitä Viisikko ja Kuusikko. Viisikkoon luetaan vertailussa alusta lähtien mukana olleet viisi suurinta kaupunkia ja Kuusikkoon Oulu näiden kaupunkien lisäksi. Raportissa tarkastellaan kahden ikäryhmän, 65 - ja 75 vuotta täyttäneiden, käyttämien palvelujen käyttöä ja kustannuksia. Kaupungit tekevät vanhuspalveluja koskevat suunnitelmat yleensä 75 vuotta täyttäneelle väestölle, mutta myös 65-74-vuotiaiden tarkastelu on tärkeää, sillä kyseinen ikäryhmä aiheuttaa keskimäärin neljänneksen kaikista vanhusikäryhmien palvelujen kustannuksista. Ajallisia vertailuja tehdään viiden suurimman kaupungin osalta vuodesta 2000 vuoteen 2004. Aiempien vuosien kustannukset on muunnettu vuoden 2004 arvoon käyttäen julkisten menojen hintaindeksiä sosiaali- ja terveystoimelle. Asukaskohtaiset kustannukset on suhteutettu 65 ja 75 vuotta täyttäneen väestön määrään 1.1.2005. Ikävakiointia käytetään 65 vuotta täyttäneiden asukaskohtaisten kustannusten sekä palvelurakenteen vertailussa. Ikävakioinnin avulla on mahdollista vertailla erilaisen vanhusväestön ikärakenteen omaavia kaupunkeja tasapuolisemmin. 75 vuotta täyttäneiden osalta ikävakiointia ei ole käytetty, sillä erot vanhimpien ikäryhmien osuuksissa eivät ole niin suuret, että se vaikuttaisi merkittävästi tuloksiin. Ohjausryhmä antoi kuusikkotyön asiantuntijaryhmille tehtäväksi tarkastella myös palvelujen saatavuutta. Vanhuspalvelujen raportissa palvelujen saatavuutta on tarkasteltu palvelujen kattavuuden sekä RAVA-keskiarvojen avulla. Palvelujen saatavuutta on tarkasteltu kaupunkikohtaisesti kappaleessa 4. 3

1.2 Palvelujen ryhmittely Kuvio 1. Vanhusten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut A s u m i n e n k o to n a...................... P a l v e l u a s u m i n e n....... Virkistystoiminta *palvelukeskukset................. Jokapäiväisessä elämässä selviytymistä tukevat palvelut O m a i s h o i d o t u k i........................ Kotihoito......................... *Kotipalvelun peruspalvelut *kotipalvelun tukipalvelut Osavuorokautiset palvelut *päivähoito............ Terveyden/sairaanhoidon palvelut *päiväsairaanhoito...... *kotisairaanhoito.......... Palveluasuminen........Kotisairaala............ 2. Laitos Laitospalvelut *vanhainkoti *terveyskeskuksen vuodeosasto pitkäaikaishoito Avosairaanhoidon palvelut... Erikoissairaanhoidon avopalvelut................ Terveyskeskuksen lyhytaikainen vuodeosastohoito..... Erikoissairaanhoidon vuodeosasto 1. Kuviossa 1 on ryhmitetty kunnan vanhuksille tarjoamat tärkeimmät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut kahdella ulottuvuudella: 1. Palvelut, joilla tuetaan vanhuksen selviytymistä jokapäiväisessä elämässä ja lyhytaikaiset terveydenhuollon palvelut. Raportissa on pyritty erottamaan entistä selkeämmin lyhytaikaiset terveydenhuollon palvelut omaksi kokonaisuudekseen. Näitä palveluja vanhusikäryhmät käyttävät samoin kuin muu väestö. Säännölliset, jokapäiväisestä elämästä selviytymiseen tähtäävät palvelut on suunnattu nimenomaan ikääntyneille. 2. Palvelut asiakkaan tarvitseman avun määrän mukaisesti virkistyspalveluista pitkäaikaisiin asumis- ja laitospalveluihin. 4

1.3 Vanhusväestö Taulukko 1. Kuusikon kaupunkien väestö ja ikääntyneiden osuus väestöstä vuodenvaihteessa 2004-2005 Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Kuusikko Koko väestö 559 046 227 472 185 429 174 824 202 932 127 226 1 476 929 0-64-vuotiaat 482 047 206 215 167 748 145 498 172 442 112 425 1 286 375 65-74-vuotiaat 40 509 12 710 11 508 14 862 16 384 8 300 104 273 75-84-vuotiaat 26 931 6 822 5 051 11 018 10 942 5 167 65 931 85 vuotta täyttäneet 9 559 1 725 1 122 3 446 3 164 1 334 20 350 Ikääntyneiden osuus (%) koko väestöstä Koko väestö 100 100 100 100 100 100 100 65 vuotta täyttäneet 13,8 9,3 9,5 16,8 15,0 11,6 12,9 75 vuotta täyttäneet 6,5 3,8 3,3 8,3 7,0 5,1 5,8 85 vuotta täyttäneet 1,7 0,8 0,6 2,0 1,6 1,0 1,4 Ikääntyneen väestön sisäinen ikärakenne (%) 65 vuotta täyttäneet 100 100 100 100 100 100 100 65 74-vuotiaat 52,6 59,8 65,1 50,7 53,7 56,1 54,7 75 84-vuotiaat 35,0 32,1 28,6 37,6 35,9 34,9 34,6 85 vuotta täyttäneet 12,4 8,1 6,3 11,8 10,4 9,0 10,7 Vuodenvaihteessa 2004-2005 Kuusikon kaupunkien väestöstä 12,9 % oli täyttänyt 65 vuotta ja 5,8 % oli täyttänyt 75 vuotta. Suhteellisesti eniten ikääntyneitä oli Turussa, jonka väestöstä lähes 17 % oli täyttänyt 65 vuotta ja runsas 2 % täyttänyt 85 vuotta. Espoossa, Vantaalla ja Oulussa ikääntynyttä väestöä oli vähemmän kuin Kuusikon kaupungeissa keskimäärin. Kuuden suurimman kaupungin 65 vuotta täyttäneiden asukkaiden määrä on viidessä vuodessa (2000-2004) kasvanut 15 200 henkilöllä. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tarve lisääntyy jyrkästi iän karttuessa. Palvelurakenteen tarkastelu ikäryhmittäin on osoittanut, että 65-74-vuotiaista säännöllisiä palveluja käyttää noin 5 % väestöstä. Vastaava osuus 75-84-vuotiaista on lähes 20 % ja 85 vuotta täyttäneistä jo yli 50 %. 2 Palvelujen käyttö ja kustannukset palvelumuodoittain vuosina 2000-2004 2.1 Avopalvelut 2.1.1 Kotihoito Kuusikon kaupunkien 65 vuotta täyttäneistä asukkaista noin 11 000 sai säännöllisen kotihoidon palveluja vuoden 2004 joulukuussa. Vaikka säännöllisen kotihoidon asiakasmäärä onkin viime vuosina pienentynyt, oli säännöllinen kotihoidon kattavuus poikkileikkaustilanteessa yhä 5,8 % 65 vuotta täyttäneistä. Säännöllisen kotihoidon asiakasmäärä on vähentynyt vuodesta 2000 vuoteen 2004 noin 1 000 asiakkaalla (10 %) viidessä suurimmassa kaupungissa. Vuonna 2004 kotihoidon asiakasmäärän 5

tavallista suurempaan vähenemiseen vaikutti se, että Helsingissä siirrettiin kotihoitoa kaupungin palvelutaloissa saaneet pois kotihoidon asiakkaista. Tämä pienensi Helsingin asiakasmäärää runsaalla 800 henkilöllä. Ilman tätä muutosta kotihoidon kattavuus olisi ollut Helsingissä noin 6,9 %. Espoossa ja Vantaalla, joissa absoluuttinen asiakasmäärä on pysynyt suunnilleen ennallaan, on palvelua saavien suhteellinen osuus ikääntyneistä pienentynyt. Tampereen säännöllisen kotihoidon joulukuun asiakasmäärän suureen nousuun vaikutti tietojärjestelmän muutos vuonna 2004. Koko vuoden asiakasmäärä sekä kotipalvelussa että kotisairaanhoidossa oli Tampereella edellisen vuoden suuruinen samoin kuin kustannukset. Oulussa oli vuonna 2004 kotihoidon palvelujen piirissä joulukuussa 6,8 % 65 vuotta täyttäneistä, mikä oli Kuusikon suurin osuus. Säännöllisen kotihoidon kattavuuden ja asiakasmäärien muutosta 65 vuotta täyttäneiden osalta on kuvattu kuviossa 2 sekä taulukossa 2. Kuvio 2. Säännöllisen kotihoidon palveluja saaneet 65 vuotta täyttäneet, %-osuus vastaavan ikäisestä väestöstä joulukuussa 2002-2004 (poikkileikkaustieto, ikävakioimaton) 10 %-osuus 65 vuotta täyttäneistä 8 6 4 2 7,6 7,2 5,9 5,3 5,2 5,1 5,1 4,1 4,2 7,0 6,8 6,4 5,2 5,1 5,8 6,8 5,8 0 Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Kuusikko 2002 2003 2004 Taulukko 2. Säännöllisen kotihoidon 65 vuotta täyttäneet asiakkaat joulukuussa 2000-2004 (poikkileikkaustieto) sekä muutos -% 2003-2004 ja 2000-2004 2000 2001 2002 2003 2004 Muutos % 2003-2004 Muutos % 2000-2004 Helsinki 5 797 5 905 5 738 5448 4536-16,7-21,8 Espoo 1 000 1 056 1 039 1053 1078 2,4 7,8 Vantaa 760 790 811 695 736 5,9-3,2 Turku 2 069 2 019 2 025 1981 1888-4,7-8,7 Tampere 1 548 1 587 1 514 1508 1778 17,9 14,9 Viisikko 11 174 11 357 11 127 10685 10 016-6,3-10,4 Oulu 1 000 Kuusikko 11 016 Kuviossa 3 on esitetty, miten säännöllisen kotihoidon asiakkaat sijoittuivat kuukausittain annetun avun tuntimäärän mukaan. Noin puolet säännöllisen kotihoidon asiakkaista sai vuonna 2004 apua korkeintaan 10 tuntia kuukaudessa. Vastaavasti yli 40 tuntia apua sai 8-15 %. Yli 80 tuntia apua saavia säännöllisen kotihoidon asiakkaista oli eniten Oulussa ja Tampereella. Runsaasti apua saavien osuus oli vuonna 2004 Viisikon kaupungeissa pienempi kuin vuotta aikaisemmin. 6

Kuvio 3. Säännöllisen kotihoidon asiakkaat (kaikki, myös alle 65v) joulukuussa 2003-2004 annetun avun määrän mukaan, % asiakkaista eri luokissa (poikkileikkaustieto) %-osuus asiakkaista 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 55,7 21,93 13,2 9,2 60,0 19,9 12,0 8,1 64,4 18,54 10,8 6,3 66,9 15,0 12,9 4,3 0,9 49,5 25,08 15,5 8,0 1,9 51,0 22,5 18,2 6,1 2,2 45,7 17,98 22,3 11,6 2,5 53,7 21,74 18,3 6,0 0,2 39,8 20,45 19,9 12,4 7,4 46,7 23,5 16,2 9,7 3,9 47,0 19,4 18,8 9,8 4,9 0 % 03 04 03 04 03 04 03 04 03 04 04 Helsinki* Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu 10h/kk 11-20h/kk 21-40h/kk 41-80h/kk yli 80h/kk *Helsingin kotihoidosta ei saada eroteltua yli 80 tuntia kuukaudessa apua saavia. Molempia, sekä kotipalvelun että kotisairaanhoidon, palveluja saaneiden osuus vaihteli kaupun geittain 40-75 % välillä (kuvio 4). Kotihoidon jako kotipalveluun ja kotisairaanhoitoon on keinotekoinen niissä kaupungeissa, joissa kotihoidon organisaatio on yhdistetty. Kuvio 4. Säännöllisen kotihoidon asiakkaista kotipalvelun, kotisairaanhoidon tai molempien asiakkaina joulukuussa 2003-2004 (poikkileikkaustieto) 100 % 1,2 0,7 39,4 39,2 73,1 78,3 52,2 53,5 16,9 20,9 20,9 16,8 16,4 16,1 15,1 20,1 17,4 80 % Kotihoidon asiakkaat % 60 % 40 % 66,8 74,1 59,1 30,7 57,4 20 % 43,6 39,9 31,4 30,4 32,0 25,2 25,9 49,2 25,2 0 % 6,0 4,9 03 04 03 04 03 04 03 04 03 04 04 Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Pelkkä kotipalvelu Kotipalvelu ja kotisairaanhoito Pelkkä kotisairaanhoito 7

Kuvio 5. Kotihoidon RAVA-keskiarvot vuonna 2004 4 RAVA-keskiarvo 2004 3 2 1 2,08 2,05 1,85 1,79 1,95 1,97 0 Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu n= 5906 891 427 2285 1585 577 Vuonna 2004 tehdyssä suurten kaupunkien RAVA-tutkimuksessa kotihoidon RAVA-keskiarvot olivat korkeimmat Helsingissä ja Espoossa. Matalimmat keskiarvot olivat Turussa ja Vantaalla. RAVA-tutkimuksen perusteella RAVA-keskiarvot eivät olisi korkeimmat niissä kunnissa, joissa säännöllisen kotihoidon asiakkaista suurin osuus sai runsaasti kotihoitoa (Tampere ja Oulu). Toisaalta RAVA-tutkimuksen asiakasmäärä poikkeaa tämän raportin säännöllisen kotihoidon asiakasmäärästä joissakin kaupungeissa runsaastikin, joten tutkitut kohdejoukot eivät täysin vastanneet tosiaan. (Lähde: Sjöholm, M., Talvinko, T. & Paunio, P. 2005: Suurten kaupunkien 4.RAVA-tutkimus. Ikääntyneiden toimintakyky ja avuntarve. Helsinki: Qualisan) Kuusikon kaupungit käyttivät yhteensä noin 150 miljoonaa euroa kotihoitoon vuonna 2004. Kotihoidon osuus 65 vuotta täyttäneiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kokonaiskustannuksista oli runsaat 13 %. Kotihoidon kustannukset ovat kasvaneet viidessä suurimmassa kunnassa vajaat 10 % vuodesta 2000. Kustannukset ovat nousseet eniten Espoossa ja Vantaalla, joissa myös vanhusväestön kasvu on ollut nopeinta. Espoossa on kyseisellä ajanjaksolla siirrytty antamaan ympärivuorokautista kotihoitoa. Helsingin kustannusten lasku vuonna 2004 johtuu palvelutaloihin annettujen palvelujen kustannusten siirtämisestä kotihoidon kustannuksista palvelutalojen kustannuksiin. Taulukko 3. Kotihoidon 65 vuotta täyttäneiden asiakkaiden kustannukset (miljoonaa euroa) vuosina 2000-2004 sekä muutos -% 2000 2004 2000 2001 2002 2003 2004 Muutos % 2000-2004(abs) Muutos % 2000-2004 (defl) Helsinki 56,7 65,6 74,8 74,4 66,5 17,3 4,2 Espoo 9,0 10,9 12,0 12,8 13,7 52,9 35,7 Vantaa 8,3 8,9 10,3 10,6 11,3 36,3 21,0 Turku 18,7 19,8 20,3 20,8 22,6 21,1 7,5 Tampere 16,3 17,9 18,6 20,2 20,5 25,9 11,7 Viisikko 108,9 123,2 137,2 138,8 134,7 23,6 9,7 Oulu 13,7 Kuusikko 148,4 8

Kuusikossa selvitettiin vuonna 2005 miten paljon kotihoidon resursseista kohdistui vuonna 2004 palvelutaloissa asuvien palveluun. Samalla selvitettiin, miten kunnallisen keskiraskaan palveluasumisen asumisvuorokauden kustannukset muuttuivat, kun kotihoidon antaman palvelun kustannukset lisättiin palveluasumisen asumisvuorokauden kustannuksiin (ks. kpl 2.1.4 Keskiraskas palveluasuminen). Oulussa ei ollut vuonna 2004 kaupungin omaa eikä ostopalveluna hankittavaa keskiraskasta palveluasumista. Sen sijaa Oulussa kotihoito antoi runsaasti palveluja eri yhteisöjen ylläpitämissä palvelutaloissa asuville. Kotihoidon käynneistä noin 40 % (174 000 käyntiä) tapahtui kyseisissä palvelutaloissa asuvien luo. Palvelutaloihin kohdistuvan toiminnan kustannuksia ei ole laskettu erikseen. Kun jätetään Helsinki ja Oulu pois tarkastelusta, muissa Kuusikon kaupungeissa tehtiin vuonna 2004 noin 1,2 miljoonaa kotipalvelun käyntiä 65 vuotta täyttäneiden luo. Käynneistä 215 000 eli 17,5 % kohdistui palvelutaloissa asuville. Kotipalvelun kustannuksia näistä käynneistä syntyi 4,8 miljoonaa euroa, mikä oli noin 9 % kotipalvelun kokonaiskustannuksista. Palvelutaloihin tehtävät käynnit ovat kestoltaan vain noin puolet omaan kotiin tehtävän käynnin kestosta, jolloin myös kustannuksia palvelujen antamisesta syntyy vähemmän. 2.1.2 Omaishoidon tuki Omaishoidon tuen saajien määrä on kasvanut jatkuvasti viime vuosina. Tuen piirissä oli vuoden 2004 joulukuussa Kuusikon kaupungeissa yhteensä runsaat 2 700 henkilöä. Viisikon kaupungeissa omaishoidon tukea sai vuoden 2004 joulukuussa 900 (58 %) henkilöä enemmän kuin vuonna 2000. Ainoastaan Tampereella omaishoidon tukea saavien määrä ei ole tarkastelujaksona muuttunut lainkaan. Taulukko 4. Omaishoidontuen 65 vuotta täyttäneet asiakkaat joulukuussa 2000-2004 (poikkileikkaustieto) sekä muutos -% 2003-2004 ja 2000 2004 2000 2001 2002 2003 2004 Muutos % 2003-2004 Muutos % 2000-2004 Helsinki 685 910 944 1159 1216 4,7 77,5 Espoo 103 134 144 163 203 19,9 97,1 Vantaa 216 285 319 361 409 11,7 89,4 Turku 267 274 266 321 329 2,4 23,2 Tampere 254 275 249 253 253 0,0-0,4 Viisikko 1 526 1 878 1922 2257 2 410 6,4 57,9 Oulu 349 Kuusikko 2759 Omaishoidon tuella hoidettuja oli keskimäärin 1,4 % 65 vuotta täyttäneistä vuoden 2004 joulukuussa. Oulussa ja Vantaalla omaishoidontuen avulla hoidettujen osuus oli suurin. Kuviossa 6 on tarkasteltu omaishoidontuen kattavuutta 65 vuotta täyttäneiden osalta vuosina 2002-2004. 9

Kuvio 6. Omaishoidontuen 65 vuotta täyttäneiden asiakkaiden %-osuus vastaavanikäisestä väestöstä joulukuussa 2002-2004 (poikkileikkaustieto, ikävakioimaton) 65+ asiakkaat %vastaavasta väestöstä 3,0 2,0 1,0 0,0 2,3 2,4 2,1 2,0 1,5 1,6 1,4 1,3 1,1 1,1 1,0 0,9 0,8 0,7 0,8 0,8 0,8 Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Kuusikk 2002 2003 2004 Kuusikon kaupungeissa oli vuonna 2004 käytössä 3-6 eri korvausluokkaa omaishoidontuen palkkioille. Hoitopalkkiot vaihtelivat kuukaudessa alle 200 eurosta runsaaseen 1000 euroon. Hoitopalkkion suuruus on riippuvainen hoidettavan hoidon sitovuudesta. Ylintä hoitopalkkiota maksettiin, mikäli vaihtoehtona olisi ollut laitoshoito. Vuoden aikana omaishoidontukea sai Kuusikon kaupungeissa yhteensä noin 6 000 henkilöä, joista runsas puolet (3 505) oli 65 vuotta täyttäneitä (Liite 1, sivu 4). Vuoden aikana omaishoidontukea saaneista runsas 70 % (4 300) sai hoitopalkkiota alle 500 euroa kuukaudessa. Vastaavasti vain noin 4 % sai korkeinta, runsaan 1000 euron hoitopalkkiota. Taulukko 5. Omaishoidontuen 65 vuotta täyttäneiden asiakkaiden kustannukset (miljoonaa euroa) vuosina 2000-2004 sekä muutos -% 2000 2004 2000 2001 2002 2003 2004 Muutos % 2000-2004 (abs) Muutos % 2000-2004 (defl) Helsinki 5,3 6,4 6,5 7,2 7,2 35,4 20,2 Espoo 0,4 0,6 0,8 0,9 1,0 146,9 119,1 Vantaa 0,8 1,1 1,4 1,7 1,9 121,3 96,4 Turku 1,4 1,4 1,5 1,6 1,8 26,3 12,2 Tampere 1,5 1,8 2,0 2,2 2,5 63,5 45,1 Viisikko 9,5 11,4 12,2 13,6 14,4 51,0 34,1 Oulu 1,9 Kuusikko 16,3 Kuusikon kaupungeissa käytettiin 65 vuotta täyttäneiden omaishoidontukeen yhteensä runsaat 16 miljoonaa euroa vuonna 2004. Summa oli runsaat 10 % kotihoidon kustannuksista. Omaishoidontuen kustannukset ovat lisääntyneet noin kolmanneksella vuodesta 2000. 10

Kuvio 7. Omaishoidontuella hoidettavien RAVA-keskiarvot vuonna 2004 (Lähde: Sjöholm ym. 2005.) 4 RAVA-keskiarvo 2004 3 2 1 2,60 2,97 2,44 2,80 2,85 2,78 0 Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu n= 1041 144 281 278 246 335 Omaishoidontuen avulla hoidettavien RAVA-keskiarvot vuoden 2004 RAVA-tutkimuksessa olivat korkeimmat Espoossa ja Tampereella ja matalimmat Vantaalla. Kotihoidon RAVA-keskiarvoihin verrattuna omaishoidontuella hoidettavat ovat kaikissa kaupungeissa huomattavasti raskaammin hoidettavia kuin kotihoidon asiakkaat. Omaishoidontuella hoidettavien RAVA-keskiarvo on noussut vuoden 2002 mittauksesta Helsingissä ja Tampereella. Omaishoidontuella hoidettavien RAVA-keskiarvot vuonna 2002 olivat kaupungeittain: Helsinki 2,49, Espoo 2,97, Vantaa 2,54, Tampere 2,57 ja Oulu 2,8. Turun tietoa ei ole saatavilla. (Viisikko Vanhuspalvelun raportin 2002 liite 16.) 2.1.3 Osavuorokautiset palvelut Osavuorokautiseen hoitoon sisältyvät vanhusten päivähoito sekä päiväsairaalahoito, joista peritään asiakkaalta osavuorokautisen hoidon maksu. Asiakkaat saavat palvelua tarpeen mukaan 1 5 päivänä viikossa. Usein asiakkaat ovat myös säännöllisen kotihoidon tai omaishoidontuen piirissä. Kuusikon kaupungeissa 65 vuotta täyttäneet käyttivät päivähoitovuorokausia yhteensä noin 96 000 ja päiväsairaanhoidon hoitovuorokausia noin 16 000 vuonna 2004. Päivätoiminta on laajentunut viime vuosina, mutta sitä vastoin päiväsairaanhoitoa on karsittu. Osavuorokautisen hoidon kustannukset olivat noin 8 miljoonaa euroa, mikä oli 0,7 % vanhusikäryhmien käyttämien palvelujen kokonaiskustannuksista. 2.1.4 Keskiraskas palveluasuminen Keskiraskaan palveluasumisen piirissä olevat saavat apua vähintään kerran viikossa ja/tai palvelutaloissa on vähintään 0,2 hoitohenkilöstöön kuuluvaa työntekijää asukasta kohti. Ympärivuorokautista henkilöstön paikallaoloa ei edellytetä. Ostopalveluna hankittavassa palveluasumisessa palvelut tuottaa palvelutalon oma henkilökunta, mutta kunnallisissa palvelutaloissa palveluista huolehtii joko kunnan kotihoito tai kunnan 11

palvelutalon oma henkilökunta. Kunnalliseen palvelutaloon sijoitettu henkilöstö voi hallinnollisesti olla osa kotihoitoa tai osa palveluasumista ja palvelutaloihin tuotettavien palvelujen tilastointi on erilaista eri kaupungeissa. Helsinki siirsi vuoden 2004 alussa kunnallisiin palvelutaloihin palvelut tuottavan kotipalveluhenkilöstön hallinnollisesti palvelutalojen alaisuuteen. Samalla palvelutaloissa lopetettiin asiakkaiden tilastointi kotihoidon asiakkaiksi. Palvelutalosuoritteet tilastoidaan ainoastaan asumispäivinä. Myös Vantaalla kiinteästi palvelutaloissa toimiva kotihoidon henkilöstö on sijoitettu palvelutaloihin, mutta toiminta tilastoidaan yhä kotihoidon käynteinä ja asiakkaat kotihoidon asiakkaina. Keskiraskaan palveluasumisen palveluasunnoissa asui Kuusikon kunnissa vuonna 2004 noin 0,8 % 65 vuotta täyttäneestä väestöstä, eli 1 400 henkilöä. Tampere on voimakkaasti lisännyt keskiraskasta palveluasumista viime vuosina. (ks. liite 16B) Kuvio 8. Keskiraskaan palveluasumisen yksiköissä asuneiden 65 vuotta täyttäneiden %-osuus vastaavanikäisestä väestöstä joulukuussa 2002-2004 (poikkileikkaustieto, ikävakioimaton) 65+v. asiakkaat %-osuus vastaavanikäisestä väestöstä 3 2 1 0 1,4 1,1 1,1 1,1 1,0 1,0 1,0 0,9 0,9 0,7 0,7 0,7 0,8 0,8 0,6 0,6 0,6 0,5 02 03 04 02 03 04 02 03 04 02 03 04 02 03 04 02 03 04 Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Viisikko Kun kotihoidon antamien palvelujen kustannukset lisättiin kunnallisten keskiraskaiden palvelutalojen kustannuksiin, nousivat asumisvuorokauden keskimääräiset kustannukset noin kaksinkertaisiksi, lähes 70 euroon. (Ks. Liite 13 ja Liite 20) Palveluasumisen ostopalvelujen osalta selvitettiin mahdollisuutta siirtyä käyttämään palvelun bruttokustannuksia aiemmin käytettyjen nettokustannusten sijasta. Helsinkiä ja (osittain) Vantaata lukuun ottamatta kaupungit saivat selvitettyä palveluasumisen bruttokustannukset. Näiden kuntien keskiraskaan palveluasumisen bruttokustannukset (38 ) olivat noin kolmanneksen korkeammat kuin nettokustannukset (25 ). Ero brutto- ja nettokustannusten välillä oli erilainen eri kunnissa. Asiakasmaksujen erilainen määräytymistapa selittää kuntakohtaisia eroja brutto- ja nettokustannusten välillä. Keskiraskaan palveluasumisen kokonaiskustannukset Kuusikon kaupungeissa yhteensä olivat 15 miljoonaa euroa. Helsingin suuri kustannusten kasvu johtuu jo edellä mainitusta kotipalvelun henkilöstön siirtämisestä hallinnollisesti osaksi palveluasumista. 12

Taulukko 6. Keskiraskaan palveluasumisen 65 vuotta täyttäneiden asiakkaiden kokonaiskustannukset (miljoonaa euroa) vuosina 2000-2004 sekä muutos -% 2000-2004 2000 2001 2002 2003 Muutos % 2000-2004 2004 (abs) Muutos % 2000-2004 (defl) Helsinki 5,1 4,6 4,3 2,7 7,2 39,1 23,5 Espoo 1,7 2,3 1,9 2,3 2,6 56,2 38,6 Vantaa 1,8 1,1 1,0 0,9 1,2-32,0-39,6 Turku 1,7 1,4 1,1 1,2 1,4-17,0-26,3 Tampere 0,4 0,9 1,3 2,2 2,6 567,4 492,4 Viisikko 10,7 10,4 9,6 9,3 15,0 39,9 24,2 Oulu 0,0 Kuusikko 15,0 Vuonna 2004 keskiraskaissa palvelutaloissa asuvien RAVA-keskiarvo oli matalin Vantaalla ja korkein Tampereella. Keskimääräinen RAVA-keskiarvo tavallisissa palvelutaloissa asuvilla oli 2,2. Kuvio 9. Tavallisen palveluasumisen yksiköissä asuneiden RAVA-keskiarvot vuonna 2004 (Lähde: Sjöholm ym.2005.) 4 RAVA-keskiarvo 2004 3 2 1 2,14 2,12 1,93 2,16 2,35 0 Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere n = 1117 67 193 424 22 RAVA-tutkimuksen tavallisen palveluasumisen asiakkaiden kohdejoukko poikkesi hieman Kuusikossa käytetyn keskiraskaan palveluasumisen asiakasryhmästä. 2.2. Ympärivuorokautinen asumis- ja laitosmuotoinen hoiva 2.2.1 Tehostettu palveluasuminen Tehostetuissa palveluasumisen yksiköissä henkilöstömitoitus on vähintään 0,4 hoitohenkilöä asukasta kohden. Yksiköissä on henkilöstöä ympäri vuorokauden. Tehostetun palveluasumisen yksiköissä asui Kuusikon kaupungeissa joulukuussa 2004 noin 1,4 % 65 vuotta täyttäneestä väestöstä, eli runsas 2 700 henkilöä. Tehostetun palveluasumisen 13

asiakasmäärä on kasvanut Viisikon kaupungeissa vuodesta 2000 kolmanneksella. Eniten tehostetun palveluasumisen asukkaita oli Vantaalla ja Espoossa. Kuvio 10. Tehostetun palveluasumisen palveluasunnoissa asuneiden 65 vuotta täyttäneiden %- osuus vastaavanikäisestä väestöstä joulukuussa 2002-2004 (poikkileikkaustieto, ikävakioimaton) 65+v. asiakkaat %-osuus vastaavanuíkäisestä väestöstä 3 2 1 0 2,0 2,1 2,1 1,7 1,5 1,5 1,6 1,4 1,4 1,4 1,4 1,2 1,2 1,1 0,9 0,9 0,9 02 03 04 02 03 04 02 03 04 02 03 04 02 03 04 04 04 Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Kuusikko Taulukko 7. Tehostetun palveluasumisen 65 vuotta täyttäneiden asiakkaiden kokonaiskustannukset (miljoonaa euroa) vuosina 2000-2004 sekä muutos -% 2000 2004 2000 2001 2002 2003 2004 Muutos % 2000-2004(abs) Muutos % 2000-2004 (defl) Helsinki 11,3 16,0 18,8 22,2 22,9 101,5 78,8 Espoo 4,5 5,6 6,8 8,1 10,3 129,9 104,1 Vantaa 5,7 6,9 6,9 8,8 9,4 64,7 46,2 Turku 3,4 4,6 4,4 5,4 5,9 71,8 52,5 Tampere 2,3 2,7 3,4 5,8 6,1 162,7 133,2 Viisikko 27,3 35,8 40,3 50,3 54,5 99,9 77,4 Oulu 5,2 Kuusikko 59,7 Tehostetun palveluasumisen kokonaiskustannukset Kuusikon kaupungeissa yhteensä olivat lähes 60 miljoonaa euroa. Hoitovuorokauden bruttokustannukset olivat keskimäärin 75 euroa kunnallisissa palvelutaloissa ja 90 euroa ostopalveluyksiköissä. 2.2.2 Vanhainkotihoito Vuonna 2004 Kuusikon kunnissa tuotettiin noin 1,9 miljoonaa vanhainkotihoitopäivää. Kokovuotisiksi hoitopaikoiksi muutettuna tämä tarkoittaa 5 280 hoitopaikkaa. Kaikista vanhainkotien hoitopäivistä 65 vuotta täyttäneet käyttivät 97 %. Lyhytaikaishoidon hoitopäivien määrä vanhainkodeissa oli 144 000, mikä oli alle 8 % hoitopäivistä. (ks. liite 16D) 14

Taulukko 8. Vanhainkotien 65 vuotta täyttäneiden hoitopäivät vuosina 2000 2004 sekä hoitopäivien muutos- % 2002-2003 ja 2000-2004 2000 2001 2002 2003 Muutos % 2004 2003-2004 Muutos % 2000-2004 Helsinki 856 090 852 683 843 382 838 936 761 003-9,3-11,1 Espoo 95 727 96 405 97 136 90 662 101 824 12,3 6,4 Vantaa 117 102 118 032 125 028 135 898 139 383 2,6 19,0 Turku 289 684 287 499 287 842 293 252 289 187-1,4-0,2 Tampere 341 453 407 059 404 648 393 269 414 280 5,3 21,3 Viisikko 1 700 056 1 761 678 1 758 036 1 752 017 1 705 677-2,6 0,3 Oulu 168 529 Kuusikko 1 874 206 Vanhainkotien hoitopäivien määrä on pysynyt Viisikon kaupungeissa lähes samalla tasolla vuodesta 2000. Kuntakohtaisesti hoitopäivien määrässä on kuitenkin tapahtunut muutoksia. Helsingissä hoitopäivät ovat vähentyneet, kun taas Tampereella, Vantaalla ja Espoossa ne ovat lisääntyneet. Tampereella vanhainkotiosastoja on ollut ajoittain suljettuna, mikä on aiheuttanut vuotuisiin hoitopäivien määriin muutoksia. Laitospaikat eivät ole lisääntyneet. Espoossa Muuralan terveyskeskussairaalan toiminta loppui vuonna 2004 ja potilaat siirrettiin Espoonlahden hoitokotiin, joka luokitellaan vanhainkodiksi. Taulukko 9. Vanhainkotien 65 vuotta täyttäneiden kokonaiskustannukset vuosina 2000-2004 (miljoonaa euroa) sekä muutos -% 2000-2004 2000 2001 2002 2003 Muutos % 2000-2004 2004(abs) Muutos % 2000-2004 (defl) Helsinki 71,5 77,9 85,6 85,4 92,0 28,7 14,3 Espoo 10,1 11,2 11,5 12,6 16,3 61,6 43,4 Vantaa 11,4 12,2 13,5 15,5 16,6 45,7 29,3 Turku 24,8 26,1 27,4 29,2 32,1 29,7 15,2 Tampere 27,8 35,8 38,7 40,4 45,8 64,5 46,0 Viisikko 145,5 163,2 176,7 183,1 203,3 39,7 24,0 Oulu 20,9 Kuusikko 223,7 Vanhainkotien 65 vuotta täyttäneiden hoidon kokonaiskustannukset olivat runsaat 223 miljoonaa euroa Kuusikon kaupungeissa vuonna 2004. Vanhainkotien kustannukset ovat kasvaneet noin neljänneksen vuodesta 2004. Hoitopäivän keskimääräiset bruttokustannukset kunnallisessa vanhainkodissa olivat 126 euroa. Bruttokustannusten vaihteluväli oli 112 160 euroa. (ks. liite 13) 15

2.2.2.1 Vanhainkodin pitkäaikaishoito Kuvio 11. Vanhainkodeissa pitkäaikaishoidossa olleiden 65 vuotta täyttäneiden asiakkaiden %- osuus vastaavanikäisestä väestöstä joulukuussa 2002-2004 (poikkileikkaustieto, ikävakioimaton) %-osuus ikäryhmän väestöstä 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 3,0 2,9 2,8 3,2 3,4 2,7 2,9 2,5 2,6 2,1 1,9 1,9 2,8 2,6 1,2 1,0 1,2 02 03 04 02 03 04 02 03 04 02 03 04 02 03 04 04 04 Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Kuusikko Pitkäaikaishoidossa vanhainkodeissa % 65 v. täyttäneistä Vuonna 2004 Kuusikon kaupungeissa keskimäärin 2,6 % 65 vuotta täyttäneistä oli pitkäaikaishoidossa vanhainkodissa. Eniten vanhainkodeissa pitkäaikaishoidossa olevia oli Tampereella (3,4 %), Helsingissä ja Oulussa (2,8%). 2.2.2.2 Vanhainkodin lyhytaikaishoito Vanhainkotien lyhytaikaishoito on useimmiten jaksohoitoa, jolla tuetaan vanhuksen selviytymistä kotona tai omaishoitoa. Vantaalla, Tampereella ja Oulussa lyhytaikaishoidon kattavuus oli vuonna 2004 muita kuntia korkeampi. Vantaalla vanhainkodin lyhytaikaishoitoa käytettiin myös sairaalahoidon jälkeiseen kuntoutukseen. Tampereella vanhainkotien lyhytaikaishoitoa käytettiin runsaasti kotihoidon tukena. Oulussa vanhainkodeissa annettiin runsaasti vuorohoitoa. Kuvio 12. Vanhainkodeissa lyhytaikaishoidossa olleiden 65 vuotta täyttäneiden asiakkaiden %- osuus vastaavanikäisestä väestöstä joulukuussa 2002-2004 (poikkileikkaustieto, ikävakioimaton) %-osuus ikäryhmän väestöstä 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 0,5 0,2 0,2 0,2 0,1 0,2 0,2 0,3 0,3 0,4 0,4 0,4 0,2 0,2 0,2 0,1 0,1 02 03 04 02 03 04 02 03 04 02 03 04 02 03 04 04 04 Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Kuusikko Lyhytaikaishoidossa vanhainkodeissa % 65 v. täyttäneistä 16

2.2.3 Terveyskeskussairaalan pitkäaikaishoito Terveyskeskusten pitkäaikaishoidon yksiköt tuottivat Kuusikon kunnissa noin 830 000 hoitopäivää vuonna 2004. Kokovuotisiksi hoitopaikoiksi muutettuna tämä tarkoitti 2 280 hoitopaikkaa. Pitkäaikaishoidon hoitopäivät terveyskeskuksissa ovat Viisikon kaupungeissa vähentyneet runsaalla neljänneksellä vuodesta 2000. Taulukko 10. Terveyskeskussairaaloiden 65 vuotta täyttäneiden pitkäaikaishoidon hoitopäivät 2000-2004 sekä hoitopäivien muutos-% 2003-2004 ja 2000-2004 2000 2001 2002 2003 Muutos % 2004 2003-2004 Muutos % 2000-2004 Helsinki 616 428 556 331 523 516 473 357 425 640-10,1-31,0 Espoo 87 828 77 136 83 814 78 400 56 688-27,7-35,5 Vantaa 30 083 25 023 21 768 20 511 20 719 1,0-31,1 Turku 222 781 221 455 217 685 206 743 202 371-2,1-9,2 Tampere 185 495 126 264 118 661 122 509 118 973-2,9-35,9 Viisikko 1 142 615 1 006 209 980 444 868 344 824 391-5,1-27,9 Oulu 6 798 Kuusikko 831 189 Terveyskeskusten pitkäaikaishoidon peittävyys oli vuonna 2004 korkein Turussa, Helsingissä ja Espoossa. Oulussa ja Vantaalla terveyskeskuksessa oli vähiten pitkäaikaishoitoa. Kuvio 13. Terveyskeskusten vuodeosastoilla pitkäaikaishoidossa olleiden 65 vuotta täyttäneiden asiakkaiden %-osuus vastaavanikäisestä väestöstä joulukuussa 2002-2004 (poikkileikkaustieto, ikävakioimaton) 4 %-osuus ikäryhmän väestöstä 3 2 1 0 2,3 1,8 1,9 1,6 1,5 1,8 1,3 1,1 1,1 0,3 0,3 0,4 0,8 0,9 1,2 0,7 0,2 02 03 04 02 03 04 02 03 04 02 03 04 02 03 04 04 04 Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Kuusikko Pitkäaikaishoidossa tk-sairaalassa % 65 v. täyttäneistä Terveyskeskusten vuodeosastojen kustannukset on seuraavassa esitetty yhdistettynä lyhytaikaishoidon ja pitkäaikaishoidon osalta. Vain Helsingissä lyhyt - ja pitkäaikaishoidon kustannukset saataisiin erikseen organisatorisista ratkaisuista johtuen. Muissa kunnissa lyhytaikaisen ja pitkäaikaisen hoidon erottaminen tulisi tehdä laskennallisesti, eikä jaolle ole löydetty yhtenäisiä perusteita. Hoitovuorokausien määrä ei jaa kustannuksia toiminnallisesti oikein. 17

Terveyskeskusten vuodeosastojen 65 vuotta täyttäneiden hoidon kokonaiskustannukset olivat runsaat 221 miljoonaa euroa Kuusikon kaupungeissa vuonna 2004. Kustannukset ovat viidessä suuressa kaupungissa reaalisesti hieman alentuneet vuosikymmenen alusta lähes kaikissa kunnissa Vantaata ja Turkua lukuun ottamatta. Kuusikon kaupungeissa hoitopäivän bruttokustannukset kunnallisessa terveyskeskussairaalassa olivat keskimäärin 174 euroa. Bruttokustannusten vaihteluväli oli 126 224 euroa. (ks. liite 13) Taulukko 11. Terveyskeskusten vuodeosastojen 65 vuotta täyttäneiden kokonaiskustannukset vuosina 2000-2004 (miljoonaa euroa) sekä muutos -% 2000-2004 2000 2001 2002 2003 Muutos % 2000-2004 2004(abs) Muutos % 2000-2004 (defl) Helsinki 116,6 123,8 127,1 128,7 124,9 7,1-4,9 Espoo 18,0 18,3 19,3 19,9 19,5 8,1-4,0 Vantaa 8,1 8,2 9,6 9,9 10,4 29,6 15,0 Turku 22,6 22,7 23,4 26,2 27,3 20,9 7,3 Tampere 24,3 19,8 21,1 23,2 27,2 11,9-0,6 Viisikko 189,6 192,9 200,5 207,8 209,9 10,7-1,7 Oulu 12,2 Kuusikko 221,6 2.2.4 Ympärivuorokautisen hoivan kattavuus sekä RAVA-keskiarvot Kuusikon kaupungeissa oli ympärivuorokautisen hoivan yksiköissä hoidettavina keskimäärin 5,4 % 65 vuotta täyttäneestä väestöstä joulukuussa 2004. Osuus vaihteli Espoon 4,6 % ja Vantaan 6,2 % välillä. Ympärivuorokautista hoivaa annetaan tehostetun palveluasumisen yksiköissä, vanhainkodeissa sekä terveyskeskuksen pitkäaikaishoidon osastoilla. Vantaalla korostui tehostetun palveluasumisen yksiköissä annettavan hoivan osuus, Tampereella puolestaan vanhainkotihoito ja Turussa runsas terveyskeskuksen pitkäaikaishoito vuonna 2004. Kuvio 14. Ympärivuorokautisen hoivan yksiköissä hoidettavina olleiden 65 vuotta täyttäneiden % osuus vastaavanikäisestä väestöstä joulukuussa 2002-2004 (poikkileikkaustieto, ikävakioitu) 7,0 6,2 %-osuus ikäryhmän väestöstä 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 5,5 4,6 5,3 5,4 5,0 5,4 0,0 02 03 04 02 03 04 02 03 04 02 03 04 02 03 04 04 04 Pitkäaikaishoito tk-sair 1,7 1,5 1,4 1,5 1,3 1,2 0,3 0,4 0,6 2,1 1,8 1,7 0,8 0,9 0,7 0,2 1,2 Hoito vanhainkodeissa 3,0 2,8 2,8 1,5 1,3 1,4 3,0 3,0 3,0 2,7 2,6 2,5 3,8 3,3 3,8 3,4 2,8 Tehostettu palv.as 1,4 1,3 1,3 1,8 1,9 2,0 2,5 2,7 2,7 1,1 1,1 1,1 0,9 0,9 0,9 1,4 1,4 Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Kuusikko 18

Kuvio 15. Ympärivuorokautisen hoivan yksiköissä asuneiden RAVA-keskiarvot vuonna 2004 (Lähde: Sjöholm ym. 2005.) 4 3 2,9 3,8 3,2 3,2 3,0 3,5 2,8 3,5 3,4 3,0 3,1 3,6 2,7 3,3 3,1 3,6 3,4 RAVA-keskiarvo 2004 2 1 0 Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu * * Tieto puuttuu. Tehostettu palvelutalo Vanhainkoti Terveyskeskuksen pitkäaikainen hoito Tehostetuissa palveluasumisen RAVA-keskiarvot vaihtelivat 2,8 3,1 välillä. Vanhainkodeissa vaihteluväli oli 3,2 3,5 ja terveyskeskuksen vuodeosastoilla 3,3 3,8. Helsingissä ja Turussa terveyskeskuksen vuodeosastohoidon RAVA-keskiarvo oli korkein ja ero muiden hoitomuotojen RAVA-keskiarvoihin oli suuri. Oulussa oli tasaisesti korkeat RAVA-keskiarvot kaikissa eri hoitomuodoissa. Tampereella sekä vanhainkodin että terveyskeskuksen RAVA-keskiarvot olivat muita kaupunkeja matalammat. Vantaalla vanhainkodin RAVA-keskiarvo oli korkeampi kuin muissa kaupungeissa ja lisäksi korkeampi kuin terveyskeskuksen pitkäaikaishoidossa. 2.3 Terveydenhuollon palvelut 2.3.1 Terveydenhuollon avopalvelut Tässä yhteydessä terveydenhuollon avopalveluilla tarkoitetaan perusterveydenhuollon avosairaanhoidon vastaanottotoimintaa ja erikoissairaanhoidon avohoitoa. Avosairaanhoidon lääkärin vastaanotoilla kävi 65 vuotta täyttäneitä vuonna 2004 noin 147 000 henkilöä. Kyseistä ikäryhmästä keskimäärin neljä viidestä käytti perusterveydenhuollon lääkärin vastaanottopalveluja. Kuusikon 65 vuotta täyttäneet kävivät terveyskeskuksessa avosairaanhoidon vastaanotoilla yhteensä 460 000 käyntikertaa, mikä tarkoittaa keskimäärin 2,4 käyntiä vastaavanikäistä asukasta kohti ja 3,1 käyntiä vastaanotoilla käynyttä asiakasta kohti. Koko väestössä käyntejä oli 1,2 käyntiä asukasta kohti, joten ikääntyneiden käyntimäärä oli tähän verrattuna kaksinkertainen. 19

Erikoissairaanhoidon somaattisille poliklinikoille ikääntyneet tekivät Kuusikossa yhteensä 396 000 ja psykiatrisille poliklinikoille 22 000 käyntiä vuonna 2004. Asukasta kohti erikoissairaanhoidon poliklinikkakäyntikertoja oli 2,2, joista valtaosa oli somaattisen erikoissairaanhoidon käyntejä. Kuvio 16. Perusterveydenhuollon lääkärikäyntejä ja erikoissairaanhoidon poliklinikkakäyntejä 65 vuotta täyttänyttä asukasta kohta vuonna 2004 4 Käyntejä/ 65+ asukas 3 2 1 2,1 2,3 2,7 2,8 2,2 2,1 2,1 2,1 2,9 2,0 2,7 2,4 2,4 2,2 0 Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Kuusikko Perusth. lääkärikäynnit Erikoissairaanhoito, pkl-käynnit Perusterveydenhuollon avosairaanhoidon lääkärikäyntiä kohti lasketut avosairaanhoidon kustannukset 1 olivat Kuusikon kaupungeissa keskimäärin 156 euroa. Kustannusten vaihteluväli oli 118 185 euroa. (ks.liite 13) Somaattisen poliklinikkakäynnin kustannukset olivat keskimäärin 175 / 200 euroa käyntiä kohti ja psykiatrisen käynnin 95 / 161 euroa käyntiä kohti (kunnan oma/ostopalvelu). 2.3.2 Terveydenhuollon lyhytaikaiset laitospalvelut Terveydenhuollon lyhytaikaisia laitospalveluja akuuttisairauksien hoitoon tarjottiin sekä kuntien terveyskeskuksissa että erikoissairaanhoidon yksiköissä, jotka voivat olla kunnan omia tai sairaanhoitopiirien yksiköitä. Turku ja Tampere tuottivat itse erikoissairaanhoidon somaattisia vuodeosastopalveluja ja Helsinki, Turku ja Oulu psykiatrisen erikoissairaanhoidon vuodeosastopalveluja. Sekä somaattisen että psykiatrisen erikoissairaanhoidon poliklinikoita oli Espoota ja Vantaata lukuun ottamatta kaikilla muilla vertailun kaupungeilla. 2.3.2.1 Lyhytaikainen hoito terveyskeskusten vuodeosastolla Kuusikon 65 vuotta täyttänyt väestö käytti noin 470 000 lyhytaikaishoidon hoitopäivää terveyskeskuksissa. Lyhytaikaishoidon hoitopäivät ovat vähentyneet Espoossa, Helsingissä ja Tampereella jonkin verran vuodesta 2000. Turussa lyhytaikaishoitoa on alettu tuottaa terveyskeskuksessa vasta 2000-luvulla. Toiminnan kasvattamisesta huolimatta Turussa oli yhä 1 Kustannukset sisältävät myös avosairaanhoidon tukitoiminnan, esim. laboratorio, röntgen, fysioterapia jne. 20

vuonna 2004 muita kuntia huomattavasti vähemmän lyhytaikaista vuodeosastohoitoa terveys keskuksessa. Taulukko 12. Terveyskeskuksen vuodeosastojen 65 vuotta täyttäneiden lyhytaikaishoidon hoitopäivät vuosina 2000 2004 sekä hoitopäivien muutos % 2003-2004 ja 2000-2004 2000 2001 2002 2003 Muutos % 2003-2004 2004 Muutos % 2000-2004 Helsinki 266 184 291 485 273 526 282 583 263 628-6,7-1,0 Espoo 51 002 56 846 54 862 56 428 50 218-11,0-1,5 Vantaa 29 434 32 508 36 516 31 781 31 043-2,3 5,5 Turku 2 139 12 634 15 000 18 659 21 615 15,8 910,5 Tampere 58 191 56 417 60 180 53 751 53 780 0,1-7,6 Viisikko 406 950 449 890 425 084 476 378 420 284-11,8 3,3 Oulu 47 835 Kuusikko 468 119 Terveyskeskuksen vuodeosastolla tuotettiin lyhytaikaishoidon hoitopäiviä keskimäärin 2,5 asukasta kohti. Eniten hoitopäiviä asukasta kohti tuottivat Helsinki ja Oulu ja vähiten Turku. Kuvio 17. Terveyskeskusten vuodeosastojen lyhytaikaishoidon hoitopäiviä 65 vuotta täyttänyttä asukasta kohta vuonna 2004 Lyhytaikaishoidon hoitopäiviä/ 65+v. asukas 4,0 2,0 0,0 3,4 3,2 2,4 2,5 1,8 1,8 0,7 Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Kuusikko 2.3.2.2 Erikoissairaanhoito Kuusikon 65 vuotta täyttänyt väestö käytti noin 500 000 erikoissairaanhoidon hoitopäivää vuonna 2004. Erikoissairaanhoidon hoitopäiviä käytettiin siis jonkin verran enemmän kuin lyhytaikaishoidon päiviä terveyskeskuksissa. Ikäryhmän käyttämien hoitopäivien määrä on viidessä suurimmassa kaupungissa vähentynyt vuodesta 2000 runsaat 8 %. Vuonna 2004 erikoissairaanhoidon hoitopäivät lisääntyivät Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla ja vähenivät kaikissa muissa kaupungeissa. 21

Taulukko 13. Erikoissairaanhoidon 65 vuotta täyttäneiden lyhytaikaishoidon hoitopäivät vuosina 2000-2004 sekä hoitopäivien muutos- % 2003-2004 ja 2000-2004 Muutos % 2003-2004 Muutos % 2000-2004 2000 2001 2002 2003 2004 Helsinki 151 925 147 927 154 635 143 375 145 391 1,4-4,3 Espoo 49 219 46 827 46 265 44 614 45 355 1,7-7,9 Vantaa 46 115 45 376 48 702 47 609 48 717 2,3 5,6 Turku 137 201 133 826 144 443 142 802 137 641-3,6 0,3 Tampere 135 133 120 599 118 245 109 539 99 087-9,5-26,7 Viisikko 519 593 494 555 512 290 487 939 476 191-2,4-8,4 Oulu 34 394 Kuusikko 510 585 Ikääntyneet käyttivät keskimäärin 2,7 erikoissairaanhoidon hoitopäivää asukasta kohti. Eniten hoitopäiviä asukasta kohti käytettiin Turussa, missä käytettiin kaksi hoitopäivää asukasta kohti enemmän kuin keskimäärin Kuusikon kaupungeissa. Kuvio 18. Erikoissairaanhoidon hoitopäiviä 65 vuotta täyttänyttä asukasta kohta vuonna 2004 5 4,7 Esh-hoitopäiviä/65+v.asukas 4 3 2 1 1,9 2,1 2,8 3,2 2,3 2,7 0 Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Kuusikko Somaattinen esh Psykiatrinen esh Kun tarkastellaan lyhytaikaisen sairaanhoidon vuodeosastopalveluja kokonaisuutena, voidaan todeta, että Kuusikon kaupungit tuottivat lyhytaikaisen sairaanhoidon palveluja eri tavoin. Varsinkin Turussa, mutta myös Tampereella ja Vantaalla, ikääntyneiden lyhytaikaisen sairaanhoidon palveluista suuri osuus tuotettiin erikoissairaanhoidon yksiköissä. Helsingissä, Espoossa ja Oulussa puolestaan terveyskeskuksen lyhytaikaishoidon osuus oli merkittävämpi. Keskimäärin 65 vuotta täyttäneet käyttivät 5,1 lyhytaikaishoidon hoitopäivää asukasta kohti vuonna 2004. 22

Kuvio 19. Lyhytaikaisen sairaanhoidon hoitopäiviä 65 vuotta täyttänyttä asukasta kohta vuonna 2004 Lyhytaikaishoidon hoitopäiviä 65+v. asukasta kohti 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 5,3 4,5 4,5 5,4 5,0 5,6 5,1 Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Kuusikko Terveysk. lyhytaikaishoito Somaattinen esh Psykiatrinen esh Kuusikon kaupungeilta kului 65 vuotta täyttäneiden erikoissairaanhoitoon 342 miljoonaa euroa vuonna 2004. Summa oli noin kolmannes kaikista ikäryhmän sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksista. Erikoissairaanhoidon kustannukset ovat vuodesta 2001 nousseet viidessä suurimmassa kaupungissa keskimäärin 8 %. Kustannukset ovat nousseet eniten Vantaalla ja Turussa. Taulukko 14. Erikoissairaanhoidon 65 vuotta täyttäneiden kustannukset vuosina 2001-2004 (miljoonaa euroa) sekä muutos % 2001-2004 Muutos % 2001-2004 Muutos % 2001-2004(defl) 2001 2002 2003 2004 Helsinki 121 132 130 140 15,8 6,14 Espoo 26 29 31 32 19,6 9,58 Vantaa 22 24 26 29 33,0 21,89 Turku 51 56 61 62 20,8 10,74 Tampere 47 50 52 53 12,9 3,47 Viisikko 268 291 300 316 18,0 8,17 Oulu 26 Kuusikko 342 23

3 Yhteenvedot 65- ja 75 vuotta täyttäneiden palveluista ja kustannuksista 3.1 65 vuotta täyttäneiden palvelut ja kustannukset vuonna 2004 Kuusikon kaupungeissa asui vuodenvaihteessa 2004-2005 runsas 190 500 henkilöä, jotka olivat täyttäneet 65 vuotta. Kaupunkien 65 vuotta täyttäneistä asukkaista 13 % eli noin 24 700 henkilöä oli säännöllisen kotihoidon, muiden avopalvelujen tai ympärivuorokautisen hoivan piirissä joulukuussa 2004. Tämän lisäksi lyhytaikaisessa vuodeosastohoidossa oli ikäryhmästä 2 700 henkilöä. Eniten palveluja saavia kyseisessä ikäryhmässä oli Oulussa (16,1 %) ja vähiten Espoossa (13,4 %). Säännöllistä kotihoitoa saavia oli runsaimmin Oulussa (ikävakioituna 7,1 % 65 vuotta täyttäneistä) ja vähiten Vantaalla (5,2 %). Muissa vertailun kaupungeissa kotihoidon ikävakioitu kattavuus vaihteli välillä 5,6-6,0 %. Avopalvelujen piirissä yhteensä oli 65 vuotta täyttäneistä keskimäärin 7,6 %. Tällöin on huomioitu myös omaishoidontuella hoidettavat ja keskiraskaissa palveluasunnoissa asuvat. Oulussa avopalvelujen kattavuus oli selkeästi muita kaupunkeja korkeampi, 9,6 %. Myös Vantaalla avopalvelujen kattavuus oli jonkin verran muita kaupunkeja korkeampi, 8,1 %. (ks. liite 17A) Ympärivuorokautisen hoivan piirissä oli 65 vuotta täyttäneistä keskimäärin 5,4 %. Osuus vaihteli Espoon 4,6 % ja Vantaan 6,2 % välillä. Tehostettua palveluasumista oli eniten Vantaalla ja Espoossa. Vanhainkodeissa hoidettavia oli eniten Tampereella, Oulussa ja Vantaalla. Terveyskeskuksen pitkäaikaishoito oli suhteellisesti runsainta Turussa, Helsingissä ja Espoossa. (ks. liite 17A) Terveydenhuollon lyhytaikaisessa vuodeosastohoidossa olevien osuus joulukuussa 2004 vaihteli Espoon 1,3 % ja Tampereen 1,7 % välillä. Kuvio 20. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja saaneiden 65 vuotta täyttäneiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä joulukuussa 2004 (poikkileikkaustieto, ikävakioitu ja ikävakioimaton) 20,0 16,0 14,7 13,4 15,7 16,1 14,7 14,3 14,4 % 65 vuotta täyttäneistä 12,0 8,0 15,5 11,9 12,4 15,2 14,7 15,2 4,0 0,0 Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Kuusikko Säännöllinen kotihoito Omaishoidontuki Palveluasuminen (0,2-0,4) Tehostettu palveluasuminen Vanhainkoti Terveyskeskus pa-hoito Terveyskeskus la-hoito Erikoissairaanhoito(hoitopäivistä) Ikävakioimaton kokonaiskäyttö 24

65 vuotta täyttäneiden sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin kului vuonna 2004 Kuusikon kaupungeissa runsaat 1 111 miljoonaa euroa. Viidessä suurimmassa kaupungissa kokonaiskustannusten reaalinen kasvu edellisestä vuodesta oli 2 %. (ks. liite 11) Kunnan järjestämien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen ikävakioidut kustannukset olivat Kuusikon kaupungeissa vuonna 2004 keskimäärin 5 836 euroa 65 vuotta täyttänyttä asukasta kohti. Ikävakioituna tarkasteltaessa kustannukset olivat alhaisimmat Turussa ja Espoossa, joissa käytettiin runsaat 5 300 euroa 65 vuotta täyttänyttä asukasta kohti. Vastaavasti eniten palvelujen tuottamiseen käytettiin Helsingissä ja Oulussa noin 6 200 euroa. Tampereella käytettiin 5 600 euroa ja Vantaalla 5 900 euroa. Asukaskohtaisista kustannuksista avopalveluihin kului keskimäärin 17 %. Avopalvelujen kustannusosuus oli muita kuntia suurempi Oulussa (19 %). Kuusikon keskimääräinen taso ylittyi myös Vantaalla ja Espoossa. Lähes puolet (45,5 %) asukaskohtaisista kustannuksista kului ympärivuorokautiseen hoivaan ja terveyskeskusten lyhytaikaiseen vuodeosastohoitoon. Näiden palvelujen kustannusosuus oli suurin Helsingissä eli 47,1%. Myös Espoossa ja Tampereella vastaava kustannusosuus oli yli Kuusikon keskimääräisen keskiarvon. Turussa ympärivuorokautisen hoivan ja terveyskeskuksen lyhytaikaishoidon kustannusosuus oli muihin kaupunkeihin verrattuna poikkeuksellisen matala (39 %). Turussa muita kuntia suurempi osuus lyhytaikaisesta terveydenhuollon vuodeosastohoidosta hoidettiin erikoissairaanhoidossa, mikä näkyi muita kaupunkeja suurempana erikoissairaanhoidon asukaskohtaisena kustannusosuutena. (ks. liite 17B) Kuvio 21. 65 vuotta täyttäneiden käyttämien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kustannukset vastaavan ikäistä asukasta kohti vuonna 2004 (koko vuoden tieto, ikävakioitu ja ikävakioimaton) 7 000 6 000 6 173 5 356 5 917 5 341 5 569 6 164 5 836 eur/ 65 vuotta täyttänyt 5 000 4 000 3 000 2 000 6459 4901 4982 5589 5583 5895 1 000 0 Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Kuusikko Avopalvelut Palveluasuminen (0,2-0,4) Tehostettu palveluasuminen Vanhainkoti Terveyskeskuksen vuodeosastohoito Perusterveydenhuollon avohoito Erikoissairaanhoito Ikävakioimaton kustannus 3.2 65 vuotta täyttäneiden palvelurakenteen ja kustannusten kehitys 2000-2004 Koska Oulu oli mukana vertailussa ensimmäistä vuotta, voitiin palvelurakenteen ja kustannusten kehityksen aikavertailua tehdä vain viiden suurimman kaupungin osalta. Merkittävin ja kaikissa kaupungeissa tapahtunut palvelurakenteen muutos on ollut palvelun kattavuuden lasku vuodesta 2000 lähtien. Samanaikaisesti säännöllisesti palveluja saavien osuus on vähentynyt eniten 25

Helsingissä ja Turussa (1,4 %). Myös Espoossa palveluja saavien osuus on pienentynyt (noin 0,5 %). Ainoastaan Vantaalla on vuoteen 2000 verrattuna palvelujen kattavuus pysynyt ennallaan. Vantaallakin palvelujen kattavuus on kääntynyt laskuun vuodesta 2003 lähtien, mutta oli edelleen vuoden 2000 tasolla. Tampereella palvelujen kattavuus laski vuodesta 2000 useana vuonna, mutta nousi vuonna 2004 runsaasti. 2 Avohoidon palveluista kattavuuden lasku on kohdistunut eniten kotihoitoon, jossa palvelujen piirissä olevien määrä on pienentynyt lähes kaikissa kunnissa vuodesta 2000. Myös keskiraskaan palveluasumisen piirissä olleiden osuus on vähentynyt useissa kaupungeissa. Tampere on keskiraskaan palveluasumisen osalta poikkeus, sillä siellä on erityisesti panostettu palveluasumisen lisäämiseen. Helsingissä kotihoidon ja palveluasumisen välinen tilastoinnin muutos vaikutti palveluasumisen osuuden kasvuun. Omaishoidontuen avulla hoidettavien määrä on useimmissa kaupungeissa kasvanut, mutta osuuden kasvu ei ole kyennyt pitämään avohoidon palvelujen kattavuutta entisellä tasolla. Oulussa oli vuonna 2004 kotihoidon palvelujen piirissä runsas 7,1 % 65 vuotta täyttäneistä. Jos verrataan viisikon kuntien kotihoidon peittävyyden kehitystä Ouluun, oltiin Helsingissä Oulun vuoden 2004 tasolla vielä vuonna 2002 ja Turussa 1990-luvun lopulla. Ympärivuorokautisen hoivan piirissä olleiden määrä on myöskin kokonaisuudessaan vähentynyt. Eniten sen kattavuus on laskenut Helsingissä (0,7 %) ja Turussa (0,5 %), mutta myös jonkin verran Tampereella (0,1 %). Kaikissa kunnissa ympärivuorokautisen hoivan kattavuus on laskenut terveyskeskusten pitkäaikaisessa vuodeosastohoidossa. Tampereella painopistettä on tarkoituksella siirretty vanhainkotihoitoon. Useimmissa muissa kunnissa kuitenkin myös vanhainkotihoidon kattavuus on laskenut. Ainoastaan tehostetun palveluasumisen kattavuus on ympärivuorokautisista palveluista kasvanut kaikissa kunnissa. Oulussa oli vuonna 2004 ympärivuorokautisen hoivan piirissä 5 % ikääntyneistä, mikä oli Espoon jälkeen alhaisin osuus Kuusikon kunnissa. Myös lyhytaikaisten terveydenhuollon palvelujen kattavuus on laskenut lähes kaikissa Viisikon kaupungeissa. 2 Tietojärjestelmän vaihto vaikutti Tampereen lukuihin. 26