Miten muilla kaupunkiseuduilla? Projektipäällikkö Kimmo Kurunmäki, MAL-verkosto www.mal-verkosto.fi Vaasan kaupunkiseudun rakennemalli 2040 -seminaari 16.10.2012
Menossa rakennemallien aktiiviset vuodet Sykäys rakennemalleihin PARAS-puitelain velvoitteesta laatia kaupunkiseutusuunnitelmat. Kaupunkiseudullinen toiminta on edelleen Suomessa nuorta. Toiminnan pystyttäminen ja prosessit vaativat aikaa, mutta mitään ei tapahdu ilman asiaan ryhtymistä ja määrätietoista etenemistä. Viime vuosien aikana viety/viedään läpi useita rakennemalliprosesseja. Monet seudut miettivät parhaillaan, mikä on tarkoituksenmukaisin väline edetä rakennemallin jälkeen. Tärkeää on kuitenkin huolehtia tehdyn rakennemallin jalkauttamisesta kuntien ja seudun käytäntöön. Kokemukset tähän saakka lähinnä prosesseista, vain vähän toteutuksen vaikuttavuudesta.
Rakennemallit eri seuduilla, esimerkkejä 2004 Rakennemalli tehty mm. Lahden seutu, Jyväskylän seutu, Porin seutu, Tampereen kaupunkiseutu, Turun kaupunkiseutu, Kuopion seutu, Mikkelin seutu, Helsingin seutu (toteutusohjelma MAL 2017) Sekä tavoitelähtöisiä että skenaariolähtöisiä malleja Rakennemalli tehty, mutta ei lopullista valintaa vaihtoehtojen pohjalta (Vaasan seutu,) Pietarsaaren seutu (JASU), Seinäjoen seutu Rakennemalli tekeillä/suunnitteilla mm. Vaasan seutu, Kouvolan kaupunki, Mikkelin kaupunkiseutu, Pietarsaaren seutu, Savonlinnan seutu Kuntien yhteinen yleiskaava tehty vahvempi/sitouttavampi kuin rakennemalli Joensuun seutu, Oulun seutu Kehityskuva tehty/tekeillä mm. Hämeenlinnan seutu, Kotkan-Haminan seutu Lisäksi erillisiä liikennejärjestelmäsuunnitelmia ym.
MAL-verkoston kartoitus syksyltä 2010: Perusteluja valitulle rakennemallille, esimerkkejä KESKEISET ARGUMENTIT, PERUSTELUT (ml. kesken olevissa prosesseissa) Tiivistäminen, täydentäminen tai eheyttäminen Joukkoliikenne, kevyt liikenne / kävely Palveluverkko: nykyisten palveluiden hyödyntäminen / uusien syntyminen Logistinen sijainti Kaupan asema huomioitu Keskeisten kylien / kyläasumisen kehittäminen Hajarakentamisen hallinta Joensuu, Oulu, Lahti, Pori, Tampere, Jyväskylä Joensuu, Lahti, Länsi-Uusimaa, Tampere Joensuu, Oulu, (Pori) Lahti, Hämeenlinna, Länsi-Uusimaa Oulu, Länsi-Uusimaa Lahti, Joensuu, Pori, Oulu Länsi-Uusimaa, Tampere, Jyväskylä Monikeskusmalli, yksikeskusmalli, sormimalli, kehityskäytävät /-vyöhykkeet, rusetti usein päädytään kahden tai useamman rakennevaihtoehdon yhdistelmään Täysin erilaisiin rakenteisiin tähtääviä valintoja perustellaan samoin argumentein Rakennemallien luonne ja rooli osin vasta hahmottumassa, ohjausvaikutus vaihtelee
MAL-verkoston koulutuksessa 2011 pohdittuja asioita: Rakennemallien ohjausvaikutus Keskeistä ohjausvaikutuksen saavuttamisessa: valintojen tekeminen eri toimijoiden sitouttaminen (erit. poliittiset päättäjät!) kansalaisosallistuminen mikä olisi sopiva tapa? toimeenpanon huolellinen suunnittelu, vastuuttaminen ja resursointi suhde maakuntakaavaan selväksi tarvittavien toimintatapojen yhtenäistäminen (esim. lupakäytännöt, maankäyttöpolitiikka) seuranta
MAL-verkoston koulutuksessa 2011 pohdittuja asioita: Rakennemallit vahvuuksia ja heikkouksia + mahdollistaa fyysisen ja toiminnallisen rakenteen suunnittelun kokonaisuutena + muita strategioita kokoava ja välittävä + eri näkökulmien yhteisvaikutuksia esiin nostava + toimiessaan tasa-arvoistava + vahvistaa ymmärrystä seudullisista eduista - poliittisesti vaikeat aiheet - yhteisen kielen puute: sektoreiden välillä, viranhaltijat-poliitikot-kansalaiset - valmiiden / lakiperusteisten toimintamallien puuttuminen
MAL-verkoston koulutuksessa 2011 pohdittuja asioita: Rakennemallit uhkia ja mahdollisuuksia - laajojen tai vaikeiden kysymysten ratkaisemiseksi tehdyt kompromissit (seurauksena strategisuuden vesittyminen) - jatkuvuuden ja sitoutumisen puute - kulttuurien yhteentörmäys - epärealistiset suunnitelmat (toiveet tavoitteet!) - osaoptimointi - kuntien erilaiset lähtökohdat (ominaispiirteet, toimintatavat, resurssit, tavoitteet ), voidaan nähdä myös mahdollisuutena + laaja ja kokoava vuorovaikutus eri toimijoiden kesken + seutunäkökulma, me : yhteisten arvojen, vahvuuksien ja kilpailuetujen löytäminen + tukee kuntien omaa toimintaa + resurssien oikea kohdentaminen + sektoreiden välisen yhteistyön lisääntyminen + kuntien erilaiset lähtökohdat (ominaispiirteet, toimintatavat, resurssit, tavoitteet ), voidaan nähdä myös uhkana
Rakennemalli = valintoja Rakennemallit ovat strategisia suunnitelmia kaikenkattavuus, yleispiirteisyys = tärkeät valinnat, linjaukset, kärjet, potentiaalit = integroitua ja vakiinnutettua toimintaa, yhteistyötä toimialojen välillä, viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden välillä, kuntien välillä
Konkretia lisää sitoutumista Rakennemallityön varsinaisena tavoitteena ei pitäisi olla itse mallin tuottaminen, vaan strategisten käytäntöjen mahdollistaminen seudun ja kuntien tasoilla. Rakennemallin tulisi toimia strategisen arvioinnin välineenä kuntien operatiivisille maankäyttöratkaisuille. [ ] Liian helposti käy niin, että rakennemallille annetaankin rooli kuntien maankäyttöpolitiikoista irrallisena seutuvisiona, jolla ennemminkin pyritään hyväksyttämään kuntien päätösten koordinoimattomuutta kuin edesauttamaan seudullista koordinointia. (Raine Mäntysalo) Arvio PARAS-kaupunkiseutusuunnitelmien toteuttamisen etenemisestä, 4/2009: hankalat kysymykset siirretään usein syrjään (maapolitiikka, yhteisvastuullinen asuntopolitiikka), eli ne asiat, joissa on vaikeinta löytää yhteisymmärrystä ja sitä kautta sitoutumista.
Tieto lisää sitoutumista Ratkaisujen on näytettävä hyvältä näistä kolmesta näkökulmasta: (Ympäristöministeriö, STRASI-hanke, Olli Maijala 19.5.2010)
Tampereen kaupunkiseutu: Rakennesuunnitelma 2030
Tampereen kaupunkiseutu: Rakennesuunnitelma 2030 Tahtotila muodostui yhteisiksi koetuista haasteista ja voimavarojen kokoamisesta. Hallinnan infrastruktuuri on olemassa 8 kuntaa Seutuhallinto, käsittelyt kunnissa, konsultit seutuhallinnon koordinoimina Paljon kohtaamisia, lukuisia työryhmäkokouksia, luonnosten kommentointikierroksia Kriittinen vaihe: suunnitelmasta toteutukseen Rakennesuunnitelman kuntakohtaiset toteuttamisohjelmat laadittu Rakennesuunnitelman seudullinen toteutusohjelma laadittu MAL-aiesopimus 2011-2012, 2013-2015 (valmisteilla), sopimuksen toteutus ja seuranta Aiesopimuksen toteutuksen välineen valinta: seudullinen yleiskaava, uudistettu rakennesuunnitelma + synkronoidut kuntakohtaiset yleiskaavat, vai maakuntakaavan kautta? Useita Rakennesuunnitelmaa tukevia selvityksiä ja kartoituksia: keskustabarometri, keskitehokkaan asumisen hanke, asemakaava-alueen ulkopuolisen rakentamisen periaatteet, raideliikenteen sekä kävelyn ja pyöräilyn toimenpiteet vuodesta 2011 eteenpäin.
Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0 Vyöhykkeet
Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0 SHOW FLOW GROW KNOW SLOW Kehittämisen reunaehtoja
Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0 Kuntien välinen sopimus rakennemallin toteuttamiseksi Rakennemallisopimus 20X0 on tarkoitettu kuntien yhteistä tahtotilaa konkretisoivaksi symboliseksi sopimukseksi. Sopimus on laadittu sitouttamaan seudun kuntia maankäyttöä, asumista ja liikennettä yhteen sovittavaan yhteistyöhön ja sisältää toteuttamisen seurantaan liittyviä ehdotuksia ja mittareita. (Jyväskylän kaupungin kirje seudun kunnille 16.2.2011) Huomio mm. kuntien raja-alueisiin Nyt menossa mm. Jyväskylän kaupungin kokonaisyleiskaavoitus
Kiitos! www.mal-verkosto.fi Projektipäällikkö Kimmo Kurunmäki, kimmo.kurunmaki@tampereenseutu.fi, 040 5793396 Suunnittelija Kati-Jasmin Kosonen, kati-jasmin.kosonen@tampereenseutu.fi, 040 1952852 Asumisen t&k-hankkeiden kartoitus 8.10.-31.12.2012: Simo Turunen Tampereen kaupunkiseutu, Satakunnankatu 18 A, 33210 Tampere, www.tampereenseutu.fi