Energiapuukauppa
Energiapuukauppa Energiapuukauppaa käydään pitkälti samoin periaattein kuin ainespuukauppaakin, mutta eroavaisuuksiakin on Hinnoittelutapa vaihtelee, käytössä mm. /t, /m 3, /ainespuu-m 3, /MWh, /hake-m 3 Energiapuun mittauksesta ei säädetä puutavaran mittauslaissa, mutta alan toimijat ovat sopineet yhteisistä käytännöistä Energiapuun mittausopas http://www.metla.fi/metinfo/tietopaketit/mittaus/aineistoja/en ergiapuun_mittausopas_emt_hyvaksytty_27092010.pdf 14.11.2012 Bioenergia 2
Yleistä energiapuukaupasta Uudistushakkuun latvusmassan ja kantojen korjuusta sekä hinnasta sovitaan tavallisesti ainespuun ostajan kanssa Sopimukseen kirjattavia asioita Varastopaikka energiapuu tarvitsee paljon tilaa ja sitä varastoidaan pitkään Nuoren metsän hoitokohteilla mahdollinen tuki ja sen saaja (maanomistaja vai ostaja) Maksuperuste (esim. /t, /m 3, /MWh, muokkaus kannoilla ) 14.11.2012 Bioenergia 3
Uudistushakkuu Myytävää: latvus- ja oksamassa sekä kannot Kantojen kysyntä vaihtelee alueittain käyttökohteiden sijainnin mukaan Energiapuun hintaan vaikuttavia tekijöitä Kohteen pinta-ala Sijainti (lähi- ja kaukokuljetusetäisyydet) Kertymä (m 3 /ha) Markkinatilanne (mm. turpeen, kivihiilen ja ainespuun hinnat) 14.11.2012 Bioenergia 4
Nuori metsä Myytävää: pieniläpimittainen puu rankana tai kokopuuna Pieniläpimittaisen puun korjuu kallista johtuen pienestä runkotilavuudesta ja käsiteltävien runkojen määrästä Ennakkoraivaus Kohteen tukikelpoisuus, energiapuun korjuuseen mahdollista saada tukea Kohteesta saatavaan hintaan vaikuttaa edellisessä diassa mainittujen tekijöiden lisäksi mm. ennakkoraivaustarve ja tukikelpoisuus. 14.11.2012 Bioenergia 5
6 Energiapuun mittaus
Mitattavat yksiköt Ensijaisesti mitataan Tilavuutta, kiinto- tai irtokuutiometri (m3) Massaa, tuore- tai kuivamassa (kg) Energiasisältöä (MWh) Energiapuulla tarkoitetaan tässä yhteydessä harvennusenergiapuuta, latvusmassaa ja kantopuuta sekä näistä valmistettua haketta tai mursketta. 7
Energiapuun massan mittaus ja muunto tilavuudeksi Energiapuun massa mitataan lähi- tai kaukokuljetuksen yhteydessä. Käytännössä kuormainvaaka ajokoneessa/rekassa tai ajoneuvon punnitseminen täytenä/tyhjänä. Mittalaitteet kalibroidaan säännöllisesti (venymäliuskamittaus ja hydraulinen paineanturi). Tarvittaessa mitatut massat voidaan muuntaa kiintotilavuuksiksi tavaralajikohtaisten muuntolukujen avulla. Menetelmässä käytettävät muuntoluvut ovat tuoretiheys ja kuivatuoretiheys. Tuoretiheystaulukot vaihtelevat alueittain, energiapuutavaralajeittain sekä hakkuu- ja mittausajankohdittain. 8
Kuormainvaakamittaus kuva: Juha Laitila, Metla 9
Metsähakkeen ja murskeen mittaus Määritetään kehystilavuus kuorman tilavuuden perusteella. Mittauserän kehystilavuus on säiliön leveyden, pituuden ja mittauserän korkeuden tulo. Kerroin kehystilavuudesta kiintotilavuudeksi 0,4 ja toisinpäin 2,5. 10
Harvennusenergiapuun mittaus pinossa Pinon pituus x korkeus x leveys kehystilavuus. Määritetään kiintotilavuusprosentti keskiläpimitan ja pinon korkeuden perusteella Kiintotilavuusprosentti x kehystilavuus kiintotilavuus(motit) Kokopuun kiintotilavuusprosentit välillä 24-38 ja rankapuulla 34-48. 11
Harvennusenergiapuun mittaus pinossa 12
Harvennusenergiapuun mittaus pinossa 13
Energiapuun varastointi Millaista on hyvä hake? Kuivaa Tasalaatuista Kuinka siihen päästään? > Varastointi avainasemassa 14
Varastoinnin 5 pääkohtaa 1. Sijainti 2. Aluspuut 3. Puhtaus 4. Kasan muoto 5. Peite +1 Saavutettavuus 15
1.Sijainti Aukea Tuulinen paikka Tyvet etelään, päivän aurinkoa kohti Ei KOSKAAN vesiojan päälle! Ei kivikon päälle (hakkurin terät) Jos sijainnissa pitää jostakin luopua, olisi se ilmansuuta 16
17 Paikka hyvä, kasa, no
18 Kuivattava ympäristö Kasa ympäristöään korkeammalla Työskentelytilaa
2. Aluspuut Vahvuudeltaan jämerää kuitua tai tukkia Kissan tulee mahtua kulkemaan kasan ali häntä pystyssä Aluspuiden kerrosten määrä alustan pehmeyden mukaan -> Pehmeäkunttaisella pohjalla voi kolmekin kerrosta aluspuita painua vuodessa maata vasten Tapion suosituksissa ilmaistu kourallinen energiapuuta EI RIITÄ 19
20
21
22
3. Puhtaus Puhtauden puute ongelma hakettajalle ja lämpölaitokselle -> työn hidastuminen ja huoltokatkot lisäävät kustannuksia Puhtautta uhkaavat mm. - Varastonvieren auraus/linkous - Revennyt muovipeite - Kiinnittämätön kuormatraktorin jatkopanko - Ep:n mukana kulkeutuva maa-aines 23
24.ei näin
4. Kasan muoto Muodon tulee säilyä koko varastoinnin ajan Korkea Lippa Sivuprofiili päältä vaakasuora. Taakse päin painuva kasa romahtaa herkästi kuivuessaan -> lippa katoaa, kun kasa aukeaa kuin kirja Välipuut hyvä vaihtoehto erityisesti karsitussa rangassa. Jos välipuita, latvaosan välipuiksi paksumpi kerros 25
26
27 Kuva: Esa Koskiniemi
Hyvä kasa on korkea Kuva: Perttu Suonperä 28
29 Jos lisätään yksi rivi välipuita, sijoitetaan se hieman puolivälin takapuolelle
5. Peite Peitepaperi paras vaihtoehto -> voidaan hakettaa joukkoon -> ympäristö jää siistiksi Muovipeite repeilee herkästi pakkasessa -> ympäristö likaantuu ja muovi haittaa hakkurissa ja laitoksella Peitettä olisi hyvä laittaa 2 riviä Peittämätön kasa voi olla mahdoton hakettaa talvella - >kustannuksia, kun turha käynti varastolla Peite v.2010 0,5 /m 2 (alv 0%) 30
31 Peite tulee kiinnittää huolella
32 Peitteen kiinnittämiseen menee helposti kärryllinen energiapuuta
+1 Saavutettavuus Varaston sijainti saavutettavuuden näkökulmasta on yksi kuluerän kohta Työskentelyn tulisi olla vaivatonta Urakoitsija asemoi auton mielellään nokka lähtösuuntaan (hakkurin syöttöpöydän suunta?) 33
+1 Saavutettavuus Tapion uusissa ep-suosituksissa esityksiä varastojen tilantarpeeksi Harvennuspuu 12 m/ha (12*4*4-5) Latvusmassa 15-18 m/ha (15*5-6*5) Kannot 15 m/ha (15*3-4*5) 34
35