Miten tunnistaa pelihimo?

Miten tunnistaa pelihimo? Päihdelääketieteen luentosarja / Syksy 2008 4.9.2008 Tapio Jaakkola Projektipäällikkö Peluuri Rahapelit Rahapelien pelaaminen Panos rahaa ja voitto/tappio rahaa Rahapelien tuotto 114 000 000 000 dollaria v. 2007 Suomalaisten pelaajien tappiot 1,4 mrd euroa v. 2007 Valtiolle n. 1 mrd euroa vuodessa Rahapelit työllistää suoraan n. 2 000 henkilöä Yhteiskunnallinen ja sosiaalinen muutos Hyväksyttävyys, viihde, teknologia Suomalaiset pelaavat enemmän kuin eurooppalaiset keskimäärin. 73 % suomalaisesta (15 74 v.) on pelannut jotain rahapeliä viimeisen vuoden aikana 11 % useammin kuin kerran viikossa. Rahapelikulutus keskittynyttä Eniten pelaava 5 % vastaa 50 % kaikesta kulutuksesta. Peliongelmaiset puolestaan vastaavat 32,5 % suomalaisten rahapelien tuotosta. 1

Peliongelma, peliriippuvuus ja pelihimo Käsitteet vielä jossain määrin jäsentymättömät. Tässä pelihimo = peliriippuvuus ja rahapeliongelma tai liikapelaaminen = peliongelmaa. Ongelmapelaamiselle ei yhtä yhteisesti hyväksyttyä määritelmää. Ongelmapelaamisella on rahapelien pelaamista, joka vaikuttaa kielteisesti henkilön muihin elämän alueisiin, kuten hänen psyykkiseen tai fyysiseen terveyteensä, suoriutumiseen koulussa tai työelämässä, talouteen ja/tai ihmissuhteisiin. Pelihimo (ICD-10) Tunniste F63.0 Tähän sisältyy: Tähän ei sisälly: Määritelmä: Taudinkuva Diagnostiset kriteerit Erotusdiagnoosi Patologinen pelaaminen Uhkapeli ja vedonlyönti ilman riippuvuutta Tämä häiriö käsittää usein toistuvia henkilön elämää hallitsevia uhkapelijaksoja. Ne vahingoittavat hänen sosiaalisia, ammatillisia, aineellisia ja perheeseen liittyviä arvojaan ja sitoumuksiaan. Olennainen piirre on toistuva pelaaminen, joka jatkuu ja lisääntyy, vaikka seurauksena on sellaisia vastoinkäymisiä kuin köyhtyminen, perhesuhteiden huononeminen ja henkilökohtaisen elämän hajaannus. A. Pelaamisjaksoja on vähintään kaksi vuodessa. B. Pelaaminen jatkuu, vaikka seurauksena olisi henkilökohtaista ahdinkoa tai se vaikuttaisi jokapäiväisen elämän toimintoihin. Näistä jaksoista ei kerry voittoa. C. Voimakasta pelaamisen tarvetta on vaikea hillitä niin, että potilas itse pystyisi lopettamaan pelaamisen. D. Pelaamiseen ja pelaamisympäristöön liittyvät mielikuvat hallitsevat ajattelua ja mielikuvia. Patologinen pelaaminen tulisi erottaa: (a) maanikkojen runsaasta pelaamisesta (b) epäsosiaalisesta persoonallisuushäiriöstä kärsivän henkilön käytökseen liittyvästä pelaamisesta Tällöin sosiaalinen käyttäytyminen on laaja-alaisesti häiriintynyt, mikä ilmenee aggressiivisuutena tai muuna kyvyttömyytenä ottaa huomioon muiden ihmisten tunteita ja hyvinvointia. (c) pelaamisesta ja vedonlyönnistä, johon ei liity psyykkistä häiriötä. Toistuva pelaaminen jännityksen tai rahan takia. Tähän ryhmään kuuluvat ihmiset todennäköisesti hillitsevät taipumustaan, jos menettävät paljon rahaa tai tulee muita vastoinkäymisiä. 2

Pelaamisen tasot Pelaajat voidaan pelaamisen kautta jakaa: 0-taso; ei pelaa 1-taso; sosiaaliset tai viihdepelaajat, 2-taso; liikapelaaminen, riskiryhmään kuuluvat ja ongelmapelaajat, 3-taso; peliriippuvuus, pakonomainen tai patologinen pelaaminen. Enemmistö ihmisistä Ei ongelmaa Taso 1 Ajanviete Harrastus Sosiaalinen aktiviteetti Miellyttävä ympäristö Vähemmistö Kohtalaisia ongelmia Taso 2 Tappioiden tasaaminen Syyllisyys Väittelyt Pelaamisen piilottelu Masennus Suuret menot Ongelmapelaajat Pieni ryhmä Vakavia ongelmia Taso 3 Masennus Itsetuhon ajatuksia Avioero Velat Rikokset Lähde: Australian Productivity Commission 1999 Peliriippuvuus ei välttämättä kroonista Ongelmapelaajan pelihistoriaan kuuluu eri vaiheita eikä muutos välttämättä lineaarista. Pelihimo dynaaminen tila pikemmin kuin krooninen sairaus. Pitkiäkin pelaamattomuuden jaksoja, joita voi sitten seurata retkahdus. Peliongelmassa omaehtoisen parantumisen osuus on huomattava - 30 50 % 3

Riskitekijöitä 1 Monimutkainen prosessi, eri vaiheita. Kehittyminen vaihtelee ajallisesti ja vaikutuksiltaan. Vaikuttavat yksilön psykologiset, biologiset, sosiaaliset tekijät sekä ympäristötekijät Välittömiä riskitekijöitä ovat toiminnalliset ja kognitiiviset tekijät, suoraan aiheuttamassa peliongelman syntyä. Välilliset tekijät lisäävät todennäköisyyttä suorien riskien toteutumiseen ja voivat selittää siirtymistä alhaisemmalta riskitasolta korkeammalle. Riskitekijöitä 2 Välittömiä riskitekijöitä Välillisiä riskitekijöitä Toiminnallisia riskitekijöitä jatkuva pelaaminen pelaamisen aloittaminen varhaisessa iässä Kognitiivisia riskitekijöitä tietämättömyys pelien rakenteesta virheelliset uskomukset pelien todennäköisyyksistä väärät kuvitelmat sattumasta uskomuksensa onnesta väärät kuvitelmat omasta taidosta tai pelin hallinnasta Sosiaalisia alttiuksia lasten saamat pelaamiseen liittyvät asenteet perhehistoriaan liittyvät päihde- ja riippuvuusongelmat traumaattiset kokemukset elämässä Emotionaalisia taipumuksia alhainen itsetunto Biologisia taipumuksia vajavainen impulssikontrolli Ympäristötekijöitä pelipalvelujen järjestäminen 4

Pathways model peliriippuvuuden synty YMPÄRISTÖTEKIJÄT Pathway 1 Pathway 2 KLASSINEN JA OPERANTTI EHDOLLISTUMINEN Pathway 3 EMOTIONAALINEN ALTTIUS BIOLOGINEN ALTTIUS TOTTUMUS CHASING IMPULSIIVISUUS OMINAISUUDET ONGELMAPELAAMINEN JA PATOLOGINEN PELAAMINEN Lähde: Blaszczynski A. &Nower L. (2001): A pathway model of problem and pathological gambling. Addiction 97, 487-499. Polkuja peliriippuvuuteen 1 1. Polku: Ehdollistuneet pelaajat (Behaviorally conditioned) Vain peliongelma, ei aikaisempia psykopatologioita. Pelaamisen hallinnan menettäminen, ehdollistuminen, väärää uskomukset ja/tai huonot valinnat. Masennus tai alkoholin käyttö pelaamisen seurausta, ei syitä. Ongelmat vähemmän vakavia. Luonnollinen toipuminen yleistä. Oma-apuoppaat ja lyhyet interventiot toimivat usein Motivaation vahvistaminen tärkeää. Usein riskiryhmään kuuluvia pelaajia Primääripreventio 5

Polkuja 2 2. Polku: Emotionaalisesti alttiit pelaajat (Emotionally disturbed), Pyrkimystä emotionaaliseen pakoon. Usein entuudestaan emotionaalisia alttiustekijöitä. Syntyy tarve paeta ongelmia pelien pariin - pakopelaaminen Myös 1. polun irrationaaliset uskomukset ja he pelaavat paljon. Tarvitsevat 1. ryhmää intensiivisempiä interventiota Interventio pitempiaikaista, supportiivista. Vertaisryhmistä hyötyä. Polkuja 3 3. Polku: Biologisesti alttiit pelaajat (Biologically vunerable), 1. ja 2. polun alttiuksien ja käyttäytymisen lisäksi myös psykososiaalisia ja biologisia alttiuksia. Heillä on neurologisia tai neurokemiallisia häiriöitä. Ominaisia; riskikäyttäytyminen, persoonallisuushäiriöt, ADHD. Intensiivistä kognitiivista terapiaa. Lääkkeellisestä hoidosta voisi olla apua. Hakeutuvat ja vastaavat huonosti hoitoon. Tyypillisesti päihde- tai mielenterveyspalveluissa Tunnistaminen tärkeää - seulonta. 6

Pelaamisen tavat ja motiivit vaihtelevat Pelaajien motiivit ja pelaamisen tavat vaihtelevat sekä iän että sukupuolen mukaan. Sosiaaliset ja kulttuuriset seikat Miehet Motiivina; kilpailu, jännitys ja raha Strategiset peli Pelaavat enemmän, useampia pelejä Peliongelma yleisempi. Usein aloittavat pelaamisen nuorena Naiset Useammin pakopelaamista Ei-strategiset pelit Näyttäisivät aloittavan myöhemmällä iällä, Kehittävät ongelman nopeammin. Pelaamisen muoto vaikuttaa pelaajan kokemiin ongelmiin ja voi olla myös indikaatio pelaamisen syistä. Pelaajan ikä 300 250 200 150 100 50 0 > 15 v. 15-17 18-24 25-34 35-44 45-54 55-64 65-74 74< mies nainen Peluurin tilastot 2004-2007 (n=1 191) 7

Peliongelman yleisyys Suomessa Peliongelman taso (viimeiset 12 kk) Kaikki 15-74 v. suomalaiset (Stm 2007) Osuus väestöstä SOGS-R 3-4 (Ongelmia pelaamisen hallinnassa) 2,1 % SOGS-R 5+ (Todennäköisesti peliriippuvaiset) 1,0 % Nuoret 12-17 v. suomalaiset (Stm 2006) SOGS-RA 2-3 (Riskialue) 5,0 % SOGS-RA 4+ (Ongelmapelaaja tai todennäköisesti peliriippuvainen) 2,3 % Peliongelman esiintyvyys Suomessa lähes samaa tasoa kuin muissakin maissa: Ongelmapelaajia 130 000 (SOGS 3+) Todennäköisesti peliriippuvaisia 42 000 (SOGS 5+) Vaikeasti peliriippuvaisia 4 000 (SOGS 10+) Samanaikaissairaudet tyypillisiä Samanaikaissairaudet tyypillisiä peliongelmassa 5,1 % päihdeasiakkaista peliongelma. Peluurin tilastoissa mielenterveysongelmia vähintään 17 % asiakkaista ja päihdeongelma 10 %. Peliriippuvuuden samanaikaisuus alkoholismin, huumeiden käytön sekä erilaisten psykiatristen diagnoosien kanssa. Rahapeliongelman kanssa samanaikaisesti esiintyviä ovat tutkimusten mukaan mm. kaksisuuntainen mielialahäiriö 33 75 %, ahdistuneisuushäiriötä 9 40 % päihteiden väärinkäyttöä 30 50 % pelaajista. 8

Tunnistaminen tärkeää Näkyviä merkkejä ei ole, Ongelmapelaajan tunnistaminen vaikeaa. Henkilön käytöksestä vihjeitä Taloudelliset vaikeudet, stressioireet ja uniongelmat. Pelaaja pyrkii salaamaan riippuvuuteensa tai se jää helposti jonkin toisen oireen taakse. Vaihtoehdoksi jää kysyä sitä asiakkaalta. Peliongelman seulonta olisi erittäin tarpeellinen. Seulontaan on käytettävissä välineitä. Tunnistaminen 2 The Lie/Bet Questionnaire - Oletko koskaan tuntenut tarvetta käyttää pelaamiseen yhä enemmän ja enemmän rahaa. - Oletko koskaan valehdellut läheisellesi siitä kuinka paljon pelaat? Kyllä Kyllä Ei Ei Lie/Bet - kysymyspatteristo Lyhyt - soveltuisi yleisten terveystarkastusten tai alkuhaastattelujen osaksi. Myöntävä vastaus toiseen tai molempiin kysymyksiin voi olla merkki peliongelmasta. Varsinainen diagnoosi ja palvelujen tarve tulisi sitten arvioida käyttäen siihen kehitettyjä instrumentteja. Kysymysten on osoitettu kykenevän erottelemaan peliongelmaiset niistä, joilla ongelmaa ei ole. Seurantatutkimus: Sensitiivisyys 0.99 Spesifisyys 0.85 0.91 PPV 0.78 0.92 NPV 0.99 1.00 9

Hoito 1 Hoidon tavoite; abstinenssi vai haittojen vähentäminen, elämän laadun paraneminen? Pelkästään peliongelma - lyhyet interventiot. Moniongelmaiset pelaajat - pitempikestoinen kuntoutus. Käypä hoito suositukset? Hoitotutkimusta rahapeliongelmaan liittyen on tehty suhteellisen vähän. Suomessa ei ole toistaiseksi tehty yhtään varsinaista hoitotutkimusta. Hoito 2 Ensisijaisesti päihdehuollon erityispalveluissa Peluuri Auttava puhelin, ohjaa palveluihin, Peli poikki oma-apuopas A-klinikat yksilöterapiaa, KBT Kokeiltu Psykodynaamisia menetelmiä Sosiaalipedagogiikan säätiö Musiikkiterapiaa - Jyväskylä Yhteisöhoitoa - Rapeli Laitoshoitopalveluja on kahdessa yksikössä, Tyynelän kuntoutuskeskus, vuosittain 50-80 pelaajaa ja, 3 vko ohjelma Kouvolan kuntoutuskeskus, muutamia asiakkaita/v. Pelaajien vertaisryhmiä, 10 on Gamblers Anonymous (GA) ryhmiä 8 lähinnä eri hoitoyksikköjen yhteydessä. RAY:n rahoittamia hankkeita: EOPH ehkäisevä työ, nuoret Sosiaalipedagogiikan säätiö maahanmuuttajat, vertaistuki Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö, Kuopion kriisikeskus, Tyynelä Pelissä -hanke 10

Hoito 3 - Resurssipulaa ja hoitoon hakeutumisen esteitä Ei yhtään erityisesti peliongelmaisille suunnattua hoitopalvelua. A-klinikkaverkosto ei kata koko Suomea Sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntö ei tunne peliongelmaa. Hoidon järjestäminen kuntien vastuulla, ei ole huomioitu kuntien palvelujärjestelmässä. Ongelmapelaajat hakeutuvat varsin vähän hoitopalvelujen piiriin Hoitoon hakeutumisessa esteitä; Hoidon tarpeen arvioinnissa huomioon asiakkaan kokonaistilanne ja tehdä arvio peliongelman asteesta moniasiantuntijuus. Peliongelman tutkimus vähäistä Suomalainen julkaistu tutkimus vähäistä. Muutamia rahapelaamisen yleisyyttä selvittäviä tutkimuksia aina 1980- luvun lopulta. Prevalenssitutkimukset; Ensimmäinen laajempi STM/ Taloustutkimus Oy 2003 ja toistettiin keväällä 2007. Vuonna 2006 tehtiin STM toimesta nuorten rahapelaamista ja sen valvontaa koskeva tutkimus V. 2006 kuntien käytäntöjä ja tiedon tasoa selvittävä peliongelmaisten hoidossa selvittävä tutkimus (STM). Ensimmäinen peliongelmaa käsittelevä kvalitatiivinen tutkimus Lasse Murron ja Jorma Niemelän tutkimus vuodelta 1993. Ongelmapelaajien hoidon tarve ensi kertaa esille. Suositusten pohjalta järjestettiin hoito päihdehuollon erityispalveluihin. Lisäksi on pari selvitysluonteista tutkimusta koululaisten pelaamisesta ja ongelmapelaajista palvelujärjestelmässä sekä eräitä kuntoutuskokeilujen arviointiraportteja. Lääketieteellistä tutkimusta peliongelmasta ei Suomessa ole tehty. 11

Peluuri 0800 100 101 www.peluuri.fi Vuodesta 2004 Valtakunnallinen palvelu Tietoa ja tukea peliongelmaisille ja heidän läheisilleen sekä ammattilaisille, ohjaa asiakkaita avun piiriin. Auttava puhelin arkisin klo 12 18. Voi soittaa maksutta ja nimettömänä. Peluurin eneuvonnassa kysymykset internetin kautta. Valtti - keskustelufoorumi peliongelmasta Tuuletin ongelmapelaajien läheisten keskustelufoorumi. Peli poikki -ohjelma on internetin avulla toteutettava omaapuopas ja kahdeksan viikon mittainen hoito ongelmapelaajille. Asiakkaan voi ohjata soittamaan Peluuriin tai nettisivuille, kun tarvitaan lisä tietoa tai ohjausta peliongelmassa. Kiitos tapio.jaakkola@peluuri.fi Lähteet saatavissa kirjoittajalta tai artikkelista: Jaakkola T.(2008): Pelihimo miten tunnistaa salattu ongelma? Duodecim 2008;124:504 10 12