Arkeologisen kenttädokumentoinnin koulutuksen mahdollisuudet ja haasteet 2010-luvulla. Esimerkkinä laserkeilaus historiallisen ajan kaivauskohteissa. FT Kari Uotila kari.uotila@muuritutkimus.fi www.muuritutkimus.com
Arkeologisen kenttädokumentoinnin koulutuksen mahdollisuudet ja haasteet 2010-luvulla. Tuoda esiin digitaalisen dokumentoinnin historiallisia vaiheita. Luoda katsaus tämän päivän tilanteeseen. Luonnostella 2010-luvun tulevia kenttätyömenetelmiä. Soveltuu arkeologisen dokumentoinnin perusasiat tunteville ja tietotekniikkaan avoimesti suhtautuville.
Esimerkkinä laserkeilaus historiallisen 14.15-14.45 ajan kaivauskohteissa 3.12.2012 Hahmottaa millaisiin kohteisiin erityisesti laserkeilaus soveltuu. Millaisia etuja ja haasteita laserkeilaus menetelmänä tuottaa arkeologiseen dokumentointi -ja tutkimusprosessiin. Kaluston virittelytauko. Käyttöharjoittelu 15.00 17.00
Oma kokemus asiasta V. 1985-2012 kaivausjohtajana erilaisissa kenttätöissä. V. 1991 lähtien autocad-; 1994 takymetri-; 2010 laserkeilainkäyttäjä. V. 1996-2012 Seinäjoen rakennuskonservaattoreille digitaalisen dokumentoinnin opetusta. V. 2005-2010 Rakennusarkeologia -kurssit Turun yliopistossa. Suomalaista virtuaali-arkeologiaa (SuVi 1,2 ja 3) tutkimusprojektit vuosina 2002-2011. Muuritutkimus yrityksessä v. 1996-2012 palkattuna kaikkiaan 30 arkeologia ja alan opiskelijaa.
Opetustapojen pohdintaa Kari Uotila - Isto Huvila. The Education of Little Archaeologist. Reflections on the Digital Education and Training of Archaeologist Professionals. The Proceedings of the Workshop 10: Archäologie und Computer 7.-10.November 2005. Stadtarchäologie Wien. Wien 2006. cd Kari Uotila. Kenttädokumentoinnin kehityksen näkymät ja ammattiarkeologien elinkaarioppiminen. Suomen arkeologian seura. Arkeologian päivät 2009. 2010. http://www.sarks.fi/ap/ap2009/ap2009_03_uotila.pdf Kari Uotila. Learning Building Archaeology at the Aboa Vetus Ruins and Saari Manor in the Years 2005-2010. Times, Things & Places. 36 Essays for Jussi-Pekka Taavitsainen. Ed. Janne Harjula, Maija Helamaa & Janne Haarala. Raisio 2011. s. 100-105.
Aikaisempi osaamisen tason kehitys - esimerkki v. 2010
Miksi laserkeilain Arkeologisen dokumentoinnin tarkkuuden tavoittelu virtuaalinen kaivausaineisto tutkimuksen haaveena 1990-luvun lopulta lähtien. 2010-luvulla se voidaan tavoittaa laajamittaisesti. Kaivausprosessin ja tulkinnan uudelleen arviointi tutkimukselle hyvin merkittävä avaus. Kaivausten tehokkuus.
Miksi pitää olla tehokas Arkeologia on yksi merkittävimmistä vanhojen kaupunkikeskustojen kaupunkikuvaan vaikuttavista humanistisista tieteen aloista. Valintamahdollisuutena aikaisemmin aineiston ajallinen valinta, kattavuus, kaivaustapa, työvoiman laatu - nyt myös dokumentointi. Arkeologisen dokumentoinnin nopeuden vaatimus erityisesti kaupunkiarkeologisissa kohteissa. Kaivauksella aika on aina rahaa, mutta suurissa rakennushankkeissa yhteiskunnalliset paineet ovat kovat ja väärä mitoitus johtaa suuriin taloudellisiin ristipaineisiin.
Varhaiset pioneerit (2005-2009) Kokeiluja ja tutkimuskäytössä eri kohteissa: Pompeiji, Huhtiniemi, (TKK, Geodeettinen laitos, Aalto). Castrén, Paavo: Domus Pompeiana - Talo Pompejissa. 2008. tarkkuus riitti visualisointiin (Pasi Kaarto /EVTEK). Olosuhteet aiheuttivat reunaehtoja, jotka arkipäivän kaivaustilanteessa hankalia. Käyttö vaati asiantuntijaa. Ohjelmistojen hankaluus ja konekaluston lasketusteho, kaluston hinta, kameran käyttö.
Ensimmäiset siirtokunnat (2010- Kalustokustannuksien romahdus Faro 3d-focus myötä (100 000 30 000 euroa). Tarkkuus käytännössä 3-6 mm 10 m päässä. Optimi 1.6 mm. Toimii normaaleissa kenttäolosuhteissa. Kamera mukana keilaimessa. Peruskäyttö hyvin yksinkertaista. Ohjelmistot helpottuneet, mutta eivät helppoja.
Keilaus työprosessina kentällä
Esimerkkiaineistona Kuusisto 10.12. 2012. Faron keilaimeen liittyvä editointiohjelma Scene - ohjelmiston esittely. Sivuilta www.muuritutkimus.com linkki aineistoon.
Suuri aalto (2013/2014 - Suomalainen (tai Suomessa tehty) arkeologia siirtyy laserkeilaukseen kun ensimmäiset todella kilpaillut ja tehokkaat kaupunkiarkeologiset kaivaukset rantautuvat ehkä Turun kauppatori v. 2013-2014? Miten suomalainen arkeologinen tutkimus ja koulutus vastaa tähän haasteeseen.
Arkeologien työn kuvan muuttuminen Kaivajista tulee kaivaus/seulontatyön hitain palanen maa-aines siirretään yksiköittäin toisaalle seulottavaksi. Piirtäjä-mittamies ryhmä katoaa tai muuntuu laserkeilauskäyttäjiksi (1 h kentällä / 10 h toimistolla). Yksiköiden tulkitsijan rooli kasvaa koska keilausaineiston pistepilvi on ilman tulkintaa. Kaivausjohdon pitää joko hallita uusi menetelmä tai päästää asia käsistä.
Miten uusi tekniikka vaikuttaa tutkijan ammattikuvaan: (arvio +5-0 5) 1. kaivaja (1) 2. takymetri mittaaja (-1) 3. kaivausten piirtäjä (2) 4. kaivausjohtaja pelastuskaivauksilla (3) 5. kaivausjohtaja tutkimuskaivauksilla (4) 6. tutkimushankkeen henkinen johtaja (3)
Kiitokset