Koulutus 12.1.2015 Suomen Asianajajaliitto Asianajaja Riitta Leppiniemi ja asianajaja Jarkko Männistö
Tämän päivän aiheena rikosasiat Rikosprosessi ennen oikeudenkäyntiä Mitä tapahtuu esitutkinnassa ja syyteharkinnassa? Avustajaa koskevat säännökset liittyen asian kommentointiin Oikeudenkäynti Keitä salissa ja mitä siellä tapahtuu? Mitä avustaja voi sanoa? Tuomio Miten tuomio annetaan? Kuka kommentoi tuomiota? Muutoksenhaku Millaisia juttuaiheita?
Prosessilajit Siviilijuttuja yhteensä 491.700 kappaletta vuonna 2013 Riita-asiat - summaariset (riidattomat velkomukset, 68 %) - laajat riita-asiat (esim. työsuhteisiin perustuvat riidat, asuntokauppariidat), niistä pääkäsittelyn päätteeksi ratkaistiin n. 2.800 juttua vuonna 2013 Hakemusasiat, 50.000 kappaletta(lapsen huoltoriidat, mutta myös esim. pesänjakajan hakemukset) Rikosasiat (käräjäoikeuksiin yli 60.000) Tämän määrän lisäksi rangaistusmääräykset (sakko, jos ao.suostuu, poliisi antaa, syyttäjä vahvistaa, ei voida muuntaa vankeudeksi) Kirjallinen prosessi (esitöiden arvio 30-40 %) Istunto, johon vastaajaa ei velvoiteta tulemaan paikalle (ei kysymys näytöstä) Valmisteluistunto, pääkäsittely Lähtökohtaisesti asiat ja istunnot julkisia Seksuaalirikosasiat usein salaisia; niissäkin julkinen ratkaisuseloste tai tuomio kokonaan julkinen, kun uhrin henkilöllisyys salataan Sovittelut? Erityisesti asiantuntija-avusteinen sovittelu lapsiasioissa?
Rikosilmoitus/ tutkintapyyntö Asianomistajan ilmoitus Tieto muualta, jonka perusteella poliisi kirjaa S-ilmoitus
Esitutkinta käynnistyy Tutkinnanjohtajana Suomessa poliisi; syyttäjä silloin, kun poliisi epäiltynä Tutkija Ilmoitus syyttäjälle Tutkintasuunnitelma JIT (joint investigation team) Voi kestää pitkäänkin ennen näkyvän tutkinnan alkamista Viranomaisyhteistyö (esim. verottaja) Mahdollisia salaisia pakkokeinoja (televalvonta ja kuuntelu, tekninen tarkkailu), niistä ilmoitus vasta asian siirtyessä syyttäjälle
Kuulustelut Kaikki asianosaiset kuullaan Epäilty Asianomistaja (uhri) Todistajat Kuultavat Alaikäisellä vanhemmat/ sosiaalitoimi mukana Avustajan läsnäolo epäillyllä ja asianomistajalla KKO 2012:45; esitutkintakertomuksen hyödyntäminen Avustaja Asianajaja, julkinen oikeusavustaja, luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja Poliisi kirjoittaa annetut vastaukset, ne tulee tarkistaa, koska esitutkintakertomusta saadaan hyödyntää, jos henkilö kertoo oikeudenkäynnissä eri tavoin Harvoin videointi tai nauhoitus Alle 15-vuotiaan väkivaltarikoksen uhrin kuuleminen videoidaan, video katsotaan oikeudenkäynnissä, epäillyllä oltava oikeus esittää kysymyksiä esitutkinnan aikana
Muut toimenpiteet Kotietsintä Avustaja läsnä Etsintävaltuutettu Mahdollisuus saattaa käräjäoikeuden arvioitavaksi Takavarikko Tavaroita, dataa Hukkaamiskielto/ vakuustakavarikko Mahdollisen valtiolle tai asianomistajalle tulevan korvauksen turvaamiseksi
Henkilöön kohdistuvat pakkokeinot Kiinniotto Pidättäminen Vangitseminen Määräajat Käräjäoikeus päättää vangitsemisesta Vangitsemiskäsittely uudelleen, jos vastaaja vaatii, minimiaika kaksi viikkoa Vangitsemiskäsittelyjä myös poliisilaitoksella tai vangittu läsnä videon välityksellä
Syyteharkinta Sitä ennen mahdollinen loppulausuntomenettely Lisätutkintaa koskevat pyynnöt Tutkinnanjohtaja voi pyytää lausumaan tietystä asiasta Syytteestä sopiminen, mahdollisimman varhaisessa vaiheessa Syytteen nostaminen Syyttämättäjättämispäätös Asianomistaja voi itse ajaa syytettä Ao. voi myös kannella valtakunnansyyttäjänvirastoon
Syyttömyysolettama EIS: Jokaista rikoksesta syytettyä on pidettävä syyttömänä, kunnes hänen syyllisyytensä on laillisesti näytetty toteen. Perustuslaki (oikeus asianmukaiseen käsittelyyn) Poliisin, syyttäjän ja median vastuu suuri
Avustajaa koskevat säännökset Juttu päämiehen, joka päättää mitä puhutaan ja kuka puhuu Kaikki epäillyt toivovat, ettei media saisi tietää Esitutkinta vain asianosaisjulkista Vangitsemisistunnossa lähes aina tutkinnanjohtajan vaatimuksesta asiakirjat salaisiksi käsittelyyn saakka, istunto ilman yleisöä; Salassapitomääräys Tutkinnanjohtaja saa tiedottaa tutkinnallisista syistä. Mitä ne ovat? Ilmaisukielto Päämies saisi puhua asioista, jotka tietänyt jo ennen tutkintaa. Kun päämies vangittu ja yhteydenpitorajoitukset (eristetty), ei avustaja voi kiertää tätä puhumalla esitutkinnasta.
Hyvää asianajajatapaa koskevat ohjeet 10.1 Julkisuus Asianajaja saa tiedottaa asiakkaansa asiasta julkisuudessa, jos asiakas sen hyväksyy. Tiedottamisen on oltava asiallista, eikä julkisuutta saa käyttää asianajajan oman edun tavoittelemiseen. 8 Asianajaja ja viranomaiset/8.1 Arvonannon osoittaminen Asianajajan on osoitettava tuomioistuimelle tuomiovallan käyttäjänä kuuluvaa arvonantoa. Asianajaja ei saa pyrkiä vaikuttamaan tuomioistuimeen epäasiallisin keinoin eikä saattaa tuomioistuimen työtä tai ratkaisua epäasiallisen arvostelun kohteeksi.
Salassapitomääräys Pakkokeinoasian suullinen käsittely yleisön läsnä olematta tutkinnallisista syistä tai epäillyn pyynnöstä (laki oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa 16 2 mom.) Pakkokeinoasian käsittelyssä kertyneet oikeudenkäyntiasiakirjat pidettäviksi salassa ratkaisun lopputulosta ja sovellettuja lainkohtia lukuunottamatta (laki oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa 16 :n 3 mom., 24 1-2 mom.)
Ilmaisukielto Esitutkintalain 11 luvun 5 : Jos esitutkinnassa läsnä olevalle ilmaistaan muita kuin häntä itseään tai hänen päämiestään koskevia tutkintaan liittyviä seikkoja, jotka eivät ennestään ole hänen tiedossaan, tutkinnanjohtaja voi kieltää häntä ilmaisemasta niitä sivullisille esitutkinnan aikana. Syyteharkinnan aikana ilmaisukiellosta päättää syyttäjä. Ilmaisukielto voidaan antaa asianosaisen edustajalle ja avustajalle silloinkin, kun hän ei ole ollut läsnä tutkinnassa. Ilmaisukiellon edellytyksenä on, että 1 momentissa tarkoitettujen seikkojen ilmitulo esitutkinnan aikana voi vaikeuttaa rikoksen selvittämistä taikka aiheuttaa asianosaiselle tai muulle henkilölle vahinkoa tai haittaa. Kielto voidaan määrätä olemaan voimassa esitutkinnan päättymisen jälkeenkin, kunnes asia on ollut esillä tuomioistuimen istunnossa taikka kun syyttäjä on päättänyt jättää syytteen nostamatta tai kun asia on jätetty sikseen, j jos seikkojen ilmitulo voi vaikeuttaa muun vielä tutkittavana olevan rikoksen selvittämistä. Ilmaisukielto annetaan enintään kolmeksi kuukaudeksi kerrallaan. Kielto on annettava saajalleen kirjallisena todisteellisesti tiedoksi. Kiellossa on yksilöitävä kiellon kohteena olevat seikat, mainittava kiellon voimassaoloaika ja ilmoitettava kiellon rikkomiseen liittyvästä rangaistusuhasta.
Oikeudenkäynti Kirjallinen valmistelu Syytteen tiedoksianto Asianomistajan vaatimukset Kirjallinen vastaus syytteeseen Käräjäoikeuden yhteenveto Mahdollinen valmisteluistunto Erityisten kysymysten käsittely Riitaiset ja riidattomat seikat Todistelu Aikataulu
Käräjäsalissa Käräjätuomari Käräjätuomari ja 2 lautamiestä Kolme käräjätuomaria + käräjäsihteeri todistaja syyttäjä Vastaaja ja avustaja Asianomistaja ja avustaja
Pääkäsittely Syyte, asianomistajan vaatimukset, lyhyt vastaus Asiaesittely Näytön vastaanotto; ensin asianomistaja, sitten vastaaja, viimeksi todistajat. Vain todistajilta vala/vakuutus. Loppulausunnot Seuraamuskeskustelu
Rangaistus Mittaamisen yleisperiaate, RL 6:4: Rangaistus on mitattava niin, että se on oikeudenmukaisessa suhteessa rikoksen vahingollisuuteen ja vaarallisuuteen, teon vaikuttimiin sekä rikoksesta ilmenevään muuhun tekijän syyllisyyteen. Kunkin rikoksen rangaistusasteikko Rangaistusasteikon lieventäminen Koventamis-, lieventämis- ja kohtuullistamisperusteet Yhteinen rangaistus Aikaisemmin tuomittujen rangaistusten huomioonottaminen Tilastokeskus; rangaistukset rikoksittain
Rangaistusvaihtoehtoja Sakko Ehdollinen vankeus (määrätään koeaika) Ehdollinen vankeus ja oheissakko Ehdollinen vankeus ja yhdyskuntapalvelu Pitkän ehdollisen lisäksi lyhyt ehdoton vankeus (yhdistelmävankeus)? Nuorisorangaistus Ehdottoman vankeuden sijasta yhdyskuntapalvelu Ehdottoman vankeuden sijasta valvontarangaistus Ehdoton vankeus (aina jos yli 2 vuotta) Sotkemisvaara: Ehdollinen vankeus /ehdonalainen vapaus
Asianomistajan asema Rikoksen uhriksi joutuminen aina järkyttävää Suomessa asianomistajan asema hyvin järjestetty Asianomistajan korvausvaatimukset käsitellään syyttäjän vetämässä rikosprosessissa, ulosottokelpoinen tuomio Henkilöön kohdistuvan rikoksen asianomistajan oikeudenkäyntikulut maksaa aina joku muu ROL 2 luku 1a ; asianomistajalle avustaja tuloista ja varallisuudesta riippumatta, jos -seksuaalirikos läheisväkivalta törkeä henkeen, terveyteen tai vapauteen kohdistuva rikos Tukihenkilö, erilaiset auttavat tahot Valtiokonttorin korvausvelvollisuus
Kuka kommentoi? Usein toimittaja soittaa pääkäsittelyä edeltävänä päivänä Syyttäjä kommentoi usein (tiedottamista koskevat ohjeet), asianajaja sopii päämiehensä kanssa tiedottamisesta, asianajajilla erilaisia kantoja julkisuuteen Kun istunto alkanut, ensimmäisellä tauolla tavanomaista kommentoida Käräjäoikeus antaa medialle syytteen ja myös vastauksen Varsinainen työ tehdään salissa
Tuomio Julistetaan heti harkinnan jälkeen, annetaan siis suullisesti Kansliatuomio Käräjäoikeuden tuomioista on ilmoitettava tyytymättömyys viikon kuluessa, jos haluaa valittaa
Kuka kommentoi tuomiota? Julkisuutta kiinnostava tuomio hieman aikaisemmin asianosaisille Asianajaja ei anna sitä medialle Kommentointi? Asianajaja ja syyttäjä; hankalaa jos tuomio laaja Voisiko tuomioistuin kertoa muutamalla lauseella tuomion lopputuloksen ja perustelut? Käräjäoikeuden tiedote, jos tuomio hyvin pitkä?
Muutoksenhaku Hovioikeuden kirjallinen valmistelu Valitus ja mahdollinen vastavalitus Jatkokäsittelylupa Vastaus valitukseen ja mahdolliseen vastavalitukseen Hovioikeuden kirjallinen yhteenveto Hovioikeuden pääkäsittely Alkukeskustelu Näytön vastaanotto Loppulausunnot Seuraamuskeskustelu Hovioikeuden tuomio Valituslupahakemus ja valitus korkeimpaan oikeuteen