KAIVOSTOIMINNAN TALOUDELLISTEN HYÖTYJEN JA YMPÄRISTÖHAITTOJEN RAHAMÄÄRÄINEN ARVOTTAMINEN Pellervon taloustutkimus PTT Suomen ympäristökeskus
Työn tavoitteena tarkastella mahdollisimman kokonaisvaltaisesti valittujen kaivosten hyötyjä ja haittoja Kaivoksen ja kaivoshankkeiden vaikutukset matkailualaan: Kolari (Hannukainen), Kuusamo (Juomasuo), Sotkamo (Talvivaara) Kaivoshankkeen vaikutus matkailijamääriin: Kuusamo (Juomasuo) Kaivosten ilmapäästöt: Kemi, Kittilä, Polvijärvi (Kylylahti), Kaavi (Luikonlahti), Sotkamo (Talvivaara) Kaivosten vesistöpäästöt: Kemi, Kittilä, Polvijärvi (Kylylahti), Kaavi (Luikonlahti), Sotkamo (Talvivaara) Hiilinielut ja ulkoisen liikenteen onnettomuuskustannukset: Kemi, Kittilä, Polvijärvi (Kylylahti), Kaavi (Luikonlahti), Sotkamo (Talvivaara) Palkat: Kemi, Kittilä, Polvijärvi (Kylylahti), Kaavi (Luikonlahti), Sotkamo (Talvivaara), Kolari (Hannukainen), Kuusamo (Juomasuo)
TUTKIMUKSEN RAHOITTAJAT (rahoittajien tiedotteet löytyvät omilta verkkosivuiltaan) Työ- ja elinkeinoministeriö Ympäristöministeriö Kaivannaisteollisuus ry Liikennevirasto Matkailu- ja ravintolapalvelut ry Metallityöväen Liitto ry Metsähallitus
Tulokset lyhyesti Kolari, Sotkamo: kaivosten palkkahyödyt matkailualan menetettyjä palkkahyötyjä suuremmat Kuusamo: kaivoksen palkkahyödyt suunnilleen samat kuin matkailualan menetetyt palkkahyödyt Kuusamo: kotimaisten matkailijoiden vierailut vähenevät kaivoksen vaikutuksesta Kemi, Kittilä, Talvivaara, Kylylahti, Luikonlahti (rikastamo): Kaivosten palkkahyödyt voivat kohota miljardeihin euroihin (esim. Kemi ja Talvivaara) Ilmapäästöt tuottavat n. 60 % ympäristöhaitoista (pääosin kaivoksen prosesseista) Vesistöhaitta Talvivaarasta noin 20-30 miljoonaa euroa. Vesistöhaitat onnettomuuden sattuessa miljoonia euroja. Talvivaaran ympäristöhaittojen toiminnanaikainen arvo noin 620 miljoonaa euroa Yhden vuoden tietojen tai YVA:n perusteella epävarmuuksia tulevaisuuden kehityksen arvioinnissa Esimerkiksi Talvivaaran CO2-päästöt noin puolet pienemmät kuin YVA:ssa
Kaivostoiminnan vaikutukset matkailuelinkeinoon 1. Matkailuyrittäjäkysely: Polarisoituneinta Kuusamossa, kannattajia ja vastustajia suhteellisesti eniten. Ympäristövaikutusten rajaus tärkeää hyväksyttävyydelle. 2. Matkailijakysely: Juomasuon hankkeen toteutuminen vähentäisi käyntejä Oulanka-Ruka-alueella vaikkei kaivos näkyisi, kuuluisi, eikä olisi vesistövaikutuksia. 2,0 1,6 1,5 1,3 1,0 0,5 0,8 0,6 0,4 0,4 0,0 Edellisten 5 vuoden aikana per vuosi Seuraavien 5 v aikana (/v) jos nykyisellään jos tietoisuus kaivoksesta alueella jos melu ja liikennevaikutuksia jos lisäksi lajivaikutuksia jos lisäksi virkistysvaikutuksia
Kaivosalan ja matkailualan palkkahyötyjen vertailu Nettovaikutus (vihreällä) kuvastaa kaivosalan palkkahyötyjen kasvua vähennettynä matkailualan palkkatulojen vähennyksellä. 6 000 5 000 +4 967 +4 920 4 000 milj. euroa 3 000 2 000 1 000 0 1 000 +513 +507 +97 +14 6 83 47 Kolari Kuusamo Sotkamo Matkailualan palkkatulot Kaivoksen palkkatulot Nettovaikutus
Liikenteen ilmapäästöjen ympäristö- ja terveysvaikutukset Tutkituilla kaivoksilla hiilidioksidin kokonaispäästöjen rahallinen haittakustannus (hinnalla 37 / CO2 tonni) vuonna 2012 oli Kittilässä 2 087 000 Kemissä 677 000 Kylylahdella ja Luikonlahdella 437 000 Talvivaarassa 9 561 000 Pienhiukkasten terveysvaikutusten kokonaishaittakustannukset, sisältäen sekä kaivosalueen että ulkoisen liikenteen pienhiukkaspäästöt, olivat Kittilässä 104 600 Kemissä 186 900 Kylylahdella ja Luikonlahdella 58 700 Talvivaarassa 42 100. Päästöjen haitan arvottaminen osoittaa ympäristölle aiheutuvaa haittaa, globaalia ilmastovaikutusta ja pienhiukkasten aiheuttamaa terveyshaittaa ulkoisvaikutusten sisäistäminen liiketoimintaan ei mahdollista, sillä pienhiukkaspäästöille ei markkinoita, ja hiilidioksiditonnin hinta päästökauppamarkkinoilla on alhaisempi kuin käytetty 37
Kaivostoiminnan vesistöpäästöjen vaikutukset Vasemmalla: Puhdistuskustannuksilla arvioidut vesistöhaitat kuvaavat suuruusluokkaa kustannuksista, jotka tulevat maksettaviksi onnettomuuden sattuessa. Arvioitu kahdella eri ruoppauskustannuksella. Oikealla: Loma-asuntojen arvon alenema, jos kaivoksesta aiheutuu haittaa. Kilometrit kuvaavat etäisyyttä kaivokselle. 20 18 Puhdistuskustannukset, milj. euroa 18,5 8 7 Loma asuntojen arvon alenema, milj. euroa 7,3 6,9 milj. euroa 16 14 12 10 8 6 4 2 0 1,7 2,3 0,10,2 13,5 Kittilä Kemi Talvivaara P 7,5 10,2 Talvivaara E 1,11,5 3,8 2,8 Kylylahti Luikonlahti milj. euroa 6 5 4 3 2 1 0 0,6 0,1 0,01 3,7 2,6 1,0 0,5 0,5 0,1 0,04 0,1 Kittilä Kemi Talvivaara Kylylahti Luikonlahti 0,5 2,3 min max 5 km 10 km 20 km
Kaivosten toiminnanaikaiset hyödyt ja haitat 750 Haitta arvo yhteensä, milj. euroa 600 450 300 150 Kylylahti & Kittilä Luikonlahti Kemi Talvivaara 0 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 Palkkakertymä yhteensä, milj. euroa Korkean työttömyyden alueilla työllisyys- ja palkkavaikutusten avulla voidaan arvioida ainakin karkeasti taloudellisia hyötyjä. Palkkakertymä sisältää sosiaalivakuutusmaksut
Kaivosten toiminnanaikaiset hyödyt ja haitat jaoteltuna Pitkä toiminta-aika voi nostaa palkkakertymät miljardeihin euroihin Haittakustannuksista suurin osa muodostuu ilmapäästöistä kaivosalueella Vesistöhaitat kuvassa: puhd.kustannukset+loma-asuntojen alenema 20km säteellä CO2-päästöt muodostivat ilmapäästöjen haittakustannuksista merkittävimmän osan (77-98 %) tutkituissa kaivoksissa Talvivaaran vuoden 2012 toteutuneet CO2-päästöt YVA:n arvioita huomattavasti pienemmät Palkkakertymän jakautuminen kaivoksen toiminta ajalla, milj. euroa 0 % 50 % 100 % Haittakustannusten jakautuminen kaivoksen toiminta ajalla, milj. euroa 0 % 50 % 100 % Kemi 1 231 765 1 503 Kemi 12 54 4 27 Kittilä 246 125 279 Kittilä 1 22 2 14 Kylylahti ja Luikonlahti 131 58 142 Kylylahti ja Luikonlahti 1 5 9 11 Talvivaara 1 666 1 168 2 133 Talvivaara 18 437 27 134 Kaivos Alihankkijat Välillinen Ulkoinen liikenne Ilmapäästöt (pl. ulkoinen liikenne) Vesistövaikutukset Muut
Tulosten tulkinnasta Tutkimuksessa hyötyjä arvioitiin kaivostoiminnan välittömien ja välillisten palkkojen avulla kaivosten oletetulta toiminta-ajalta. Näiden hyötyjen arviointi suoraan yhteiskunnallisten haittojen kanssa ei ole kuitenkaan ongelmatonta Toiminta-ajan jälkeisiä ympäristövaikutuksia ei työssä tarkasteltu Ympäristövaikutuksia ei pystytty arvioimaan kattavasti. Mm. maaperä- ja pohjavesivaikutuksia ei arvioitu ja vesistövaikutusten arviointi on hyvin karkeaa (ruoppauskulut + loma-asuntojen arvonmenetys). Erilaisten haittojen ja hyötyjen yhteismitallistamiseen liittyy aina menetelmällistä spekulaatiota koska kyse on "arvottamisesta". Tulokset riippuvat menetelmien valinnasta. Työ tuloksia on arvioitava suuruusluokkana Jos kaivostoiminta toteutuu ongelmitta ja se ei sijaitse arvokkaan matkailu/luontokohteen äärellä, toiminta on yhteiskunnallisesti kannattavaa "Green mining" kaikkien osapuolten etu Suomessa
Kiitos!