Kalastus ja muikkukannat Jouko Sarvala Ekologian osasto, Biologian laitos Turun yliopisto, FI-20014 Turku Kuva: Jouko Sarvala
Kalastus vaikuttaa voimakkaasti kalakantoihin Maailman merillä ylikalastus on yleistä, kalakanta toisensa jälkeen on romahtanut liiallisen kalastuksen vaikutuksesta. Pohjanmeren ja pohjoisen Atlantin sillikantojen heikkeneminen kosketti suomalaistakin kalastuselinkeinoa Kalastusrajoitukset auttoivat kuitenkin palauttamaan sillin kalastettavien lajien joukkoon Sen sijaan New Foundlandin edustan turskakannan toipumisesta ei ole pikaisia toiveita, ja monet pohjoisen Euroopankin turskakannat kärsivät yhä enemmän ylikalastuksesta Sisävesistä on vähemmän ylikalastustietoja
Itä-Afrikan Tanganjikajärvi on yksi esimerkki: kun teollinen kurenuottakalastus aloitettiin 1950-luvulla, saaliissa vallitsivat kookkaat niilinahvenen sukuiset lateesit, joiden kannat kuitenkin nopeasti romahtivat Kuvat Jouko Sarvala XII 1994
Nykyisin teollisen kalastuksen tärkein saaliskohde on Lates stappersii, pienin järven neljästä kotoperäisestä lateesilajista Kuvat Jouko Sarvala X 1993
Tärkeimmiksi saalislajeiksi ovat muodostunet pienet sillikalat Stolothrissa tanganicae (maksimipituus 12 cm) ja Limnothrissa miodon (maksimipituus 16 cm) (kuvassa myös Stolothrissaa) Näidenkin kannoissa on jo merkkejä ylikalastuksesta Kuvat Jouko Sarvala XII 1994 ja III 1998
Mutta järvissä on enemmän alikalastusta Kalastus vaikuttaa eniten kookkaiden petokalojen kantoihin, jotka ovat yleisesti Suomessakin heikentyneet - sen sijaan pienet planktoninsyöjäkalat kuten muikku sietävät voimaperäistä kalastusta hyvin Suomen sisävesien kalakannat ovat yleisesti olleet alikalastettuja Vanha kalastuslaki painotti kalakantojen säästämistä, kun nykyinen laki tähtää kalavarojen tehokkaaseen hyödyntämiseen Silti viime vuosinakin on pelätty, että kalastus romahduttaa kalakannat
Voiko muikkua kalastaa liikaa? Suuret vaihtelut ovat tyypillisiä muikkukannoille. Kannan romahdusten syyksi on usein epäilty ylikalastusta. Keskustelu on ollut toisinaan kiivasta ja kiistoja kalastusoikeuksista on ratkottu oikeusistuimia myöten. Tieteellistä näyttöä muikun ylikalastuksesta ei ole kuitenkaan esitetty. Sen sijaan jopa 10-25 kilon vuotuiset hehtaarisaaliit ovat olleet kestävästi mahdollisia useissa Suomen järvissä siis ilman mitään merkkejä siitä, että kalastus olisi heikentänyt muikun lisääntymistä tai romahduttanut kutukannan.
Muikku on sisävesien kaupallisen kalastuksen pääkohde Talvinuottasaaliit Pyhäjärvestä Saalis (tonneja) 600 500 400 300 200 Muikku Siika Ahven Särki Kiiski Kuore Muut 100 0 Ventelä ym. 2007 88/89 90/91 92/93 94/95 96/97 98/99 00/01 02/03 04/05 89/90 91/92 93/94 95/96 97/98 99/00 01/02 03/04 05/06 Nuottauskausi
Talvinuottaus on tärkeimpiä muikun pyyntitapoja Kuva: Asko Sydänoja Nuottamiesten talvinen työhuone on avara ja kirkas
Myös avovesinuottausta käytetään Useissa isoissa reittivesissä merkittävä osa muikkusaaliista otetaan nykyisin troolaamalla
Muikkua pyydetään jonkin verran myös rysällä, etenkin syksyn kutuaikana Kuva: Jouko Sarvala
Varsinkin kotitarvekalastajien muikkusaaliista huomattava osa saadaan verkoilla Kuva: Arto Hirvonen Säkylän Pyhäjärvi elokuu 1987 12 mm verkko pyyntiaika 30 minuuttia
Pyhäjärven muikkusaalis pyydystyypeittäin ja vuodenajoittain 400 Nuotta 1.I. - 30.IV. Verkot 1.V. - 15.IX. Verkot 16.IX. - 31.X. Rysät 1.XI. - 20.XI. Nuotta 21.XI. - 31.XII. Saalis (tonneja) 300 200 100 0 Sarvala ym. 1998 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 Vuosi
Muikku sietää hyvin kalastusta Muikku tulee sukukypsäksi toisena syksynään, vaikka nopeakasvuisimmat koiraat saattavat yrittää lisääntymistä jo ensimmäisenä syksynä Muikku on tehokas eläinplanktonin syöjä, joka yleensä käyttää kaikki tarjolla olevat ravintovarat
Suomen järvissä muikun kasvu on siksi käänteisessä suhteessa vuosiluokan vahvuuteen 1-vuotiaat Suhteellinen kasvu 3-vuotiaat Viljanen 1986 Suhteellinen vuosiluokkavahvuus
... mutta muikkukaan ei silti ole immuuni ylikalastukselle kuten kokemukset Säkylän Pyhäjärvestä 1990- luvulta osoittavat Pyhäjärven muikun kannanvaihtelua on tutkittu vuodesta 1971 lähtien, ja tasokasta tietoa koko ekosysteemistä on jo yli 20 vuoden ajalta Tämä aineisto antaa harvinaisen hyvät mahdollisuudet kalastuksen ja muikkukannan suhteiden tarkasteluun
Muikun talvinuottaus on Pyhäjärvellä poikkeuksellisen tehokasta: uudesta vuosiluokasta kalastetaan jo ensimmäisenä talvena 70-90 %
Pyhäjärvessä muikkusaalis koostuukin siksi useimpina vuosina lähes yksinomaan yhden kesän ikäisistä kaloista Viljanen 1986
Pyhäjärven nuottakalastuksen tehosta kertoo myös se, että vetokohtainen saalis laskee talven mittaan merkitsevästi Yksikkösaaliin laskusta voidaan arvioida nuottakautta edeltävä kalojen määrä Yksikkösaaliin lasku Pyhäjärven talvinuottauksessa 2000-2001 10 5 Yksikkösaalis (muikkuja per veto) 9 8 7 6 5 4 Sarvala ym. julkaisematon 3 0 50 100 150 200 250 Nuotanvetojen kertymä talven mittaan
Järveen jääneille kaloille on tämän ansiosta runsaasti ruokaa, ja Pyhäjärvessä muikut kasvavat toisena kesänään paljon suuremmiksi kuin yleensä muualla Suomessa (harvan kannan aikaan pituudeksi tulee jopa 22-23 cm) Ensimmäisen kesän kasvu on tiiviissä yhteydessä kannan tiheyteen eli Pyhäjärven tapauksessa vuosiluokan vahvuuteen
Muikun ensimmäisen kesän kasvu vs. vuosiluokkavahvuus Pyhäjärvi 1979-1991 1992-2006 Vuosiluokan koko (milj. kalaa) 30 20 10 0 saalistus 1992 1993 kilpailu kuoreen kanssa 1994-2006 kilpailijoita vähennetty, rehevyys lisääntynyt 0 10 20 30 Ensimmäisen kesän kasvu (g) Sarvala ym. julkaisematon
Kun kalastus harventaa muikkukantaa, kasvu nopeutuu ja kutukalojen koko nousee Isot muikut tuottavat paljon mätiä - niinpä Pyhäjärven muikun keväiset poikastiheydet ovat lähes samalla tasolla kuin useimmissa muissa Suomen muikkujärvissä, vaikka kutukanta on hyvin pieni Ankarasta verotuksesta huolimatta Pyhäjärven muikkukanta pysyi 1970- ja 1980-lukujen ajan vakaana, ja vuotuiset talvinuottasaaliit olivat joitakin poikkeusvuosia lukuun ottamatta 200-300 tonnia
1990-luvulle tultaessa Pyhäjärven ammattikalastajien muikkusaaliit kuitenkin vähenivät jyrkästi ja paranivat uudelleen vasta 2000-luvulla. 1+-ikäisten ja vanhempien muikkujen määrä talvinuottasaaliissa toimii edellisen syksyn kutukannan indeksinä Nuoren ja aikuisen muikun saaliit talvinuottauksessa Pyhäjärvi 1979-2006 300 0+ muikku 1+ muikku ja vanhemmat Saalis (tonneja) 200 100 Sarvala ym. julkaisematon 0 79/80 81/82 83/84 85/86 87/88 89/90 91/92 93/94 95/96 97/98 99/00 01/02 03/04 05/06 80/81 82/83 84/85 86/87 88/89 90/91 92/93 94/95 96/97 98/99 00/01 02/03 04/05 Talvi
Saalistason muutokset olivat seurausta muikun vuosiluokkien koon vaihtelusta (lukuun ottamatta Muikun vuosiluokkavaihtelu eräitä sääoloiltaan SW Pyhäjärvi poikkeuksellisia 1971-2007 talvia) Vuosiluokan vahvuus (milj. kalaa) 30 20 10 Arvio Laskettu vuosiluokan vahvus 0 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 Vuosi Ventelä ym. 2007, täydennetty
Muikun lisääntyminen jäi heikoksi kahtena peräkkäisenä keväänä 1990 ja 1991 sääolojen ja petojen poikkeuksellisen runsauden takia Muikun vuosiluokkavaihtelu SW Pyhäjärvi 1971-2007 Vuosiluokan vahvuus (milj. kalaa) 30 20 10 Arvio Laskettu vuosiluokan vahvuus 0 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 Vuosi Helminen & Sarvala 1997, täydennetty
1990-luvun alussa kutevaan vuosiluokkaan kohdistunut kuolevuus kohosi kestämättömän korkeaksi (4,0-5,6, kun arvot muissa Suomen järvissä ovat olleet 0,4-2,3) ja seurauksena oli Muikun syntyvien kuolevuuden vuosiluokkien vaikutus vuosiluokan koon jyrkkä kokoon lasku Pyhäjärvessä Kuolevuus 1. syksystä 2. syksyyn 6 5 4 3 2 Vuosiluokkavahvuus Vastaavan kutukannan kuolevuus 30 20 10 Vuosiluokan koko (milj. kalaa) Sarvala ym. julkaisematon 1 1980 1985 1990 1995 2000 2005 Vuosi 0
Muikkukannan vuotuinen kuolevuus oli suorassa suhteessa talvikalastuksen tehokkuuteen Vuotuinen kuolevuus (Z) 5 4 3 2 1 0.2 0.4 0.6 0.8 1.0 1.2 Talvisaaliin osuus vuosiluokasta Sarvala ym. julkaisematon
Niukasta kutukannasta syntyneet vuosiluokat olivat pieniä (jo poikasia oli vähän) ja tuottivat vähän saalista Muikun poikasmäärät ja kutukanta 1992-2001 200 Poikasia keväällä (milj.) 150 100 50 0 Sarvala ym. julkaisematon 0.0 2.5 5.0 7.5 10.0 12.5 15.0 17.5 Kutukanta (1000 kg)
Saalistason laskun takia nuottakuntien määrä puolittui 1990- luvun puolivälissä, minkä seurauksena muikun kuolevuus pieneni ja kutukanta alkoi elpyä 12 Nuottakuntien lukumäärä Kuolevuus Nuottakuntien lukumäärä 10 8 6 5 4 3 Kuolevuus 4 2 Sarvala ym. julkaisematon 1980 1985 1990 1995 2000 2005 Vuosi
Kun kuolevuus laski 1980-luvun tasolle, kutukanta elpyi ja vuosiluokkavahvuudet kääntyivät nousuun Muikun kuolevuuden vaikutus vuosiluokan kokoon Pyhäjärvessä Kuolevuus 1. syksystä 2. syksyyn 6 5 4 3 2 Vuosiluokkavahvuus Vastaavan kutukannan kuolevuus 30 20 10 Vuosiluokan koko (milj. kalaa) Sarvala ym. julkaisematon 1 1980 1985 1990 1995 2000 2005 Vuosi 0
Myös muikun kaltaisen, lyhytikäisen ja tehokkaasti lisääntyvän lajin kalastus voi siis olla liiallista, etenkin kalastustekniikoiden kehittyessä - merikalastuksen historian valossa tämä ei toki ollut yllättävää Liiallinen kalastuspaine ei kuitenkaan uhannut muikkukannan olemassaoloa, mutta teki kalastuksesta kannattamatonta ja silti piti kannan pienenä Kalastuksen heikko kannattavuus johti kalastuksen vähenemiseen, mikä puolestaan salli muikkukannan palautua muutamassa vuodessa
Pyhäjärven muikunkalastus sääteli siis itseään taloudellisten mekanismien kautta, mikä johti siihen että kalastajat kärsivät tilanteesta Kutukannan tietoinen suojaaminen aikaisemmassa vaiheessa olisi vähentänyt taloudellisia menetyksiä mutta tarvittavaa tietoa ei ollut vielä 1990-luvun alkupuoliskolla käytettävissä!
Pyhäjärvessä muikkukannan romahdus ei alun alkaen johtunut kalastuksesta vaan perimmältään luonnonoloista. Ankara verotus vain esti kantaa toipumasta. Tätä Pyhäjärven kokemusta ei myöskään ole syytä yleistää muualle, sillä vastaavaan kalastustehoon päästään aniharvoin muissa järvissä (Paasivesi, Onkamo [jossa kuitenkin vuosikuolevuus jäi paljon alhaisemmaksi])
Tavallisesti kalastus ei haittaa muikkukantoja kalastus voi jopa nostaa tuottavuutta Puulavedessä on verrattu troolaamattomia ja erilaisella teholla troolattuja alueita (Marjomäki & Huolila 2001): tulokset osoittivat selkeästi, että troolauksella ei ollut vaikutusta muikkukannan vahvuuteen ja yksikkösaaliin tasoihin Puulavedessä toteutuneen kalastuskuolevuuden vaikutukset muikku pystyi siis kompensoimaan täysin
Samansuuntaisia tuloksia on saatu myös Oulujärvellä, missä muikunpyynnin kokonaissaalis on pysyvästi noussut troolauksen aloittamisen jälkeen. Nuotta- ja verkkosaaliit eivät silti ole laskeneet. Kokonaissaalis (tonneja) Ikäryhmät troolit verkot nuotat Huusko & Hyvärinen 2005
Sen sijaan vuotuisen kalastuskuolevuuden nousu 45 %:sta 64 %:iin muutti muikkukannan vaihtelurytmiä Kutukanta (tonneja) Huusko & Hyvärinen 2005
Aikaisempi pitkäjaksoinen heilahtelu muuttui säännölliseksi vuorovuosivaihteluksi Vuosiluokan vahvuus (milj.) Huusko & Hyvärinen 2005 Vuosi
Ensi kertaa kutevien osuus kutukannasta (%) Vuosi Huusko & Hyvärinen 2005
Kalastuksella voi olla myös muita vaikutuksia
Valikoiva kalastus voi muuttaa kalakannan perinnöllisiä ominaisuuksia Tämä koskee kuitenkin ensisijaisesti lajeja, joista saaliiksi valikoituvat suurimmat yksilöt Muikun kalastuksessa valikoivuus ei yleensä muodostune ongelmaksi Nuottapyynti ja rysäpyynti ovat vähiten valikoivia pyyntimuotoja Verkkopyynti on kyllä koon mukaan valikoivaa, mutta jos käytetään muutamaa silmäkokoa samanaikaisesti, sekin voi kohdistua lähes kaikenkokoisiin yksilöihin nuorimmat kalat jäävät kuitenkin pyynnin ulkopuolelle
Kalastus vaikuttaa aina kalakantaan, mutta tämä on luonnollista kalastaja toimii yhtenä petona vesistössä Useimmiten kalastus ottaa talteen vain osan muikkukannan tuotannosta Kohtuullisen kutukannan säästäminen on kuitenkin viisasta poikkeuksellisten luonnonolojen varalta ja se antaa myös kestävimmän taloudellisen tuloksen Tämä ei ole helppoa, koska tarvittava taso pitäisi määrittää järvikohtaisesti
Kiitokset Vuosien varrella monet ihmiset ovat osallistuneet tässä esiteltyjen aineistojen hankintaan Pyhäjärven kalastajien ja kalastusalueen halukkuus yhteistyöhön on ollut tutkimuksen perusedellytys Muikun kannanvaihtelun seurannassa Harri Helmisellä (nykyisin Lounais-Suomen ympäristökeskuksessa) ja Arto Hirvosella (nykyisin Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksessa) oli keskeinen rooli etenkin 1980- luvun loppupuolella ja 1990-luvun alussa Tutkimuksia ovat rahoittaneet mm. Suomen Akatemia, Suomen luonnonvarain tutkimussäätiö, Maj ja Tor Nesslingin Säätiö, Pyhäjärven kalastusalue ja Pyhäjärven suojelurahasto