TURUN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Valintakoe 30.5.2012 klo 10 15
PYRKIJÄN OHJEET Vastaaminen Kirjoita kaikkiin vastauspapereihin nimesi ja henkilötunnuksesi. Kirjoita nimesi ja henkilötunnuksesi myös suttupapereihin. Kirjoita ehdottomasti eri paperille eri pääaineiden vastaukset. Noudata lisäksi niitä ohjeita, joita annetaan tehtävämonisteessa: useissa tapauksissa myös jokainen vastaus pyydetään kirjoittamaan omalle paperille. Vastaa yhden pääaineen alalta annettuihin tehtäviin. Jos olet hakulomakkeessa ilmoittautunut kahteen pääaineeseen, valitse niistä molemmista annetut tehtävät. Kokeessa ei voi enää muuttaa hakulomakkeessa ilmoitettuja hakukohteita. Vastausaika on tasan viisi tuntia. Kokeesta saa poistua aikaisintaan tunnin kuluttua kokeen alkamisesta. Pääsykokeessa ei saa käyttää laskinta. Kun olet valmis Jätä vastaukset ja suttupaperit valvojalle ja esitä henkilöllisyystodistuksesi. Kysymysvihon saat pitää itselläsi. Tulosten ilmoittaminen Hyväksyttyjen nimet julkistetaan 2.7. tiedekunnan ilmoitustaululla (Publicum, Assistentinkatu 7) sekä internet-osoitteessa www.soc.utu.fi. Sitä ennen pyydetään välttämään puhelintiedusteluja. Myöhemmin voi omia pisteitä tiedustella numeroista (02) 333 5038, (02) 333 6978 ja (02) 333 5361. Sekä hyväksytyille että hylätyille lähetetään tieto postitse hakulomakkeessa olevaan osoitteeseen.
Valintakoekysymykset 2012 FILOSOFIA Räikkä ja Siipi (toim.): Ajattele, filosofoi, Tammi 2006 Kirjoita kunkin kysymyksen (1-4) vastaus eri paperille. 1. Moraalitiedon ongelma ja sen ratkaisuyrityksiä (15p) 2. Milliläinen käsitys erisnimistä ja sen ongelmat (15p) 3. Vastaa lyhyesti seuraaviin kysymyksiin: a) Millainen on demokratian vastainen tiedollinen argumentti? (4p) b) Millainen on Condorcet n juryteoreema? (3p) c) Steven Shavellin perusteet vankeusrangaistuksen tarpeelle (4p) d) Määrittele käsitepari moraalinen paha luonnollinen paha (2p) e) Määrittele käsitepari suora diskriminaatio epäsuora diskriminaatio (2p) 4. Vastaa lyhyesti seuraaviin kysymyksiin: a) Mitä tarkoitetaan kun erotetaan konstituutio ja identiteetti toisistaan metafysiikassa? (4p) b) Mitä tarkoittaa perustateoreettinen lähestymistapa tietoteoriassa (4p) c) Mikä on kuvausteoria kielifilosofiassa? (4p) d) Määrittele konditionaalinen vapauden teoria (3p)
POLIITTINEN HISTORIA Railo ja Laamanen (toim.): Suomi muuttuvassa maailmassa, Edita 2010 HUOM! Samalle konseptiarkille ei missään tapauksessa saa kirjoittaa kahta tai useampaa vastausta, vaan jokainen vastaus on ehdottomasti kirjoitettava eri konseptiarkille (yksittäistä vastausta voi sen sijaan tarvittaessa jatkaa kahdelle eri konseptiarkille). Jokaiseen konseptiarkkiin on ehdottomasti merkittävä vastaajan henkilötiedot. Näiden ohjeiden noudattamatta jättäminen voi johtaa koevastausten hylkäämiseen. Kokeen maksimipistemäärä on 60. Kustakin kysymyksestä voi saada maksimissaan 15 pistettä. Vastaa kaikkiin neljään kysymykseen: 1. Vertaile Osmo Jussilan ja Aki Rasilaisen tulkintoja yleisvaltakunnallisesta lainsäädännöstä (max. 15 p.) 2. Kuvaile kirjan valossa tärkeimmät kansainvälisen politiikan tapahtumat/prosessit, jotka vaikuttivat Suomen asemaan kylmässä sodassa (1947 1991). (max. 15 p.) 3. Millä tavoin suomalaiset vaikuttajat suhtautuivat 1920- ja 30-luvuilla a) Britanniaan/ brittiläisyyteen b) Ranskaan/ ranskalaisuuteen c) Saksaan/ saksalaisuuteen? Millaiset tekijät selittävät aikalaisten suhtautumista? (max. 15 p.) 4. Ohessa on 15-kohtainen luettelo eräistä poliittiseen historian erilaisista tapahtumista. Tehtäväsi on asettaa tapahtumat aikajärjestykseen ja numeroida ne siten, että varhaisin tapahtuma tulee ylimmäiseksi (merkitään numerolla 1) ja ajallisesti viimeisin alimmaiseksi (merkitään numerolla 15). Huomaa, että tapahtumien yhteyteen ei tule kirjoittaa vuosilukuja vaan ne on ainoastaan asetettava oikeaan järjestykseen. Kirjoita numeroimasi tapahtumat allekkain siten, että yksi tapahtuma tulee yhdelle riville. Listassa on ehdottomasti oltava mukana kaikki 15 tapahtumaa. (max. 15 p.) a) Eduskunta torjuu sopimuksen yhteistyöstä Puolan, Viron ja Latvian kanssa b) Aleksanteri II vahvistaa valtiopäiväjärjestyksen c) Saksa palauttaa yleisen asevelvollisuuden d) Aleksei Beljakov suurlähettiläänä Helsingissä e) Hallitustasolla ensimmäisen kerran itsenäisessä Suomessa syntyy yhteistyötä punaiset-valkoiset jakolinjan yli f) Varsovan liiton toimeenpanema Tšekkoslovakian miehitys g) Suomi liittyy Pohjoismaiden neuvostoon h) Suomi osallistuu ISAF-operaatioon i) Suomesta tulee Euroopan vapaakauppajärjestön täysjäsen j) Suomi solmii yhteistyösopimuksen SEV:in kanssa k) Yöpakkaset l) IKL perustetaan m) Stalin kuolee n) Ns. sosialistilaki säädetään eduskunnassa o) Suomen juutalaisille myönnetään tasavertaiset kansalaisoikeudet
SOSIAALIPOLITIIKKA Helne, Julkunen, Kajanoja, Laitinen-Kuikka, Silvasti & Simpura: Sosiaalinen politiikka, luvut 1-8 ja 13-16, sivut 1-239 ja 363-507. WSOY 2003. Kirjoita esseen ja aineistotehtävän vastaukset eri papereille. Vastaa monivalintatehtävään kysymyspaperille. 1. Esseetehtävä (20 pistettä): Uusliberaali sosiaalipolitiikka 2. Monivalintatehtävä (20 pistettä): ks. erillinen moniste 3. Aineistotehtävä (20 pistettä): Pohdi pääsykoekirjan ja oheismateriaalin pohjalta, millaisia haasteita sosiaalipolitiikan rahoituksen kestävyydelle on olemassa valtion ja kuntien näkökulmasta? Käytä vastauksessasi hyväksi pääsykoekirjan tietoja sekä oheista aineistoa (Kuviot 3kpl) Kuvio 1. Väestöllinen huoltosuhde 1950-2010 ja ennuste 2011-2050 (Lähde: Väestörakenne 2010, Tilastokeskus)
Kuvio 2. Työttömyysaste maakunnittain vuonna 2010, % (Lähde: Työvoimatutkimus 2010, Tilastokeskus) Kuvio 3. Ennustettu väkiluvun muutos maakunnittain 2003-2030, % (Lähde: Väestöennuste 2004, Tilastokeskus)
SOSIOLOGIA Saaristo ja Jokinen: Sosiologia, WSOY, Helsinki 2004 tai uudempi painos Kirjoita kunkin kysymyksen (1-7) vastaus eri paperille. PÄÄSYKOEKIRJAAN PERUSTUVAT KYSYMYKSET 1. Sosiaalisen toiminnan tyypit Max Weberin mukaan? (5 p) 2. Selitä lyhyesti, mitä tarkoitetaan seuraavilla käsitteillä: a. heterodoksia (3 p) b. bricolage (2 p) 3. Erittele pääsykoekirjan pohjalta sosiologian suhdetta kaunokirjallisuuteen. (5 p) 4. Mitä Harold Garfinkelin niin sanotuissa rikkomuskokeissa selvitettiin? (5 p) 5. Sosiaalisen konstruktionismin keskeiset lähtökohdat? (12 p) PÄÄSYKOEKIRJAAN JA AINEISTOIHIN PERUSTUVAT KYSYMYKSET 6. Arvioi aineistossa 1 olevan uutisen ja siihen liittyvän taustajutun käsittelemää Lutkamarssitapahtumaa yhteisöllisyyden, sukupuolen, ruumiillisuuden ja poliittisuuden näkökulmasta. (12 p) 7. Aineistossa 2 on kuvio, joka kuvaa, kuinka 30-49-vuotiaiden miesten koulutustaso jakautui Suomessa vuonna 2007 isän koulutustasosta riippuen. Vastaa kuvion perusteella seuraaviin kysymyksiin (kuvion lukuohje: Vasemmanpuoleinen pylväs kuvaa niitä miehiä, joilla isän koulutustasona oli vain perusasteen koulutus, ja siitä nähdään esim. että 21 prosentilla näistä miehistä oli itsellään vain perusasteen koulutus ja 54 prosentilla keskiasteen koulutus. Muut pylväät kuvaavat vastaavalla tavalla muun kuin perusasteen koulutuksen suorittaneiden isien poikia): a. Mitä tarkoitetaan sosiaalisella liikkuvuudella, ja millaista aineiston 2 kuvion perusteella on miesten sukupolvien välinen sosiaalinen liikkuvuus Suomessa, kun sosiaalista asemaa mitataan koulutustasolla? (4 p) b. Artikkelissa, johon aineisto 2 perustuu, todetaan seuraavaa: "Väestön koulutustaso kohenee ikäluokka ikäluokalta. Koulutustason paraneminen ilmenee siten, että nykyisin 30-49- vuotiaista miehistä 17 ja naisista 7 prosenttia päättää opiskelunsa pakolliseen peruskouluun. Vuonna 1970 vain perusasteen suorittaneiden miesten osuus oli 71 ja naisten 73 prosenttia. Samanaikaisesti keskiasteen tasolle jääneiden eli lukiokoulutuksen tai ammatillisen koulutuksen suorittaneiden osuus on lisääntynyt 14 prosentista 40 prosenttiin". Kuinka muutokset perusasteelle ja keskiasteelle opintonsa päättäneiden osuuksissa näkyvät aineiston 2 sosiaalista liikkuvuutta kuvaavassa kuviossa? (3 p) c. Pohdi Bourdieun pääomakäsitteitä soveltaen aineiston 2 kuviosta ilmenevän koulutustason "periytymisen" mekanismeja. (6 p) d. Pohdi aineiston 2 kuviosta tehtävien sosiaalista liikkuvuutta koskevien havaintojen suhdetta sosiologiseen keskusteluun refleksiivisestä yksilöllisyydestä. (3 p)
AINEISTO 1 HS - Kotimaa - 7.8.2011-3922 merkkiä - 1. painos Lutkamarssi oli supersuosittu Helsingin kulkue oli väkilukuun suhteutettuna yksi suurimmista vastaavista tapahtumista maailmassa. ANNE RASK HS Poliisin arvion mukaan lauantaina Helsingissä järjestettyyn lutkamarssiin osallistui 3500 ihmistä. Kokonaisuudessaan marssijoita oli Suomessa 6500, sillä Turun ja Tampereen kulkueisiin osallistui 1500 ihmistä. Määrä on huomattavan suuri. Esimerkiksi Lontoon lutkamarssissa käveli 5000 ihmistä ja Melbournessa 3000. Käynnissä on maailmanlaajuinen feministinen herääminen, sanoo akatemiaprofessori Tuija Pulkkinen sukupuolen tutkimuksen oppiaineesta Helsingin yliopistolta. "Suomessa on vahva feministinen perinne. Nuori polvi on nyt huomannut, että asiat eivät ole vieläkään niin hyvin kuin niiden pitäisi olla." Pulkkinen uskoo, että osallistujamäärää on kasvattanut myös viime aikojen julkinen keskustelu raiskaustuomioiden lyhyydestä. Tämän vahvistaa osallistumisensa syyksi Tuuri-koiransa kanssa marssiva Anu Neuvonen. "Perehdyin aamulla asiaan ja järkytyin luettuani, että Suomen rangaistukset raiskauksista ovat Euroopan pienimpiä." Lutkamarssi on suurin Helsingissä tänä kesänä järjestetyistä mielenosoituksista. Poliisin mukaan vastaavan kokoluokan kulkueita on muutaman kerran vuodessa. Edes puolta tuntia ennen tapahtumaa alkanut sade ei tuntunut verottavan osanottajajoukkoa, ja järjestäjien toive 1800 mielenosoittajasta ylittyi rutkasti. Tapahtumaa edeltäneen viikon uutisissa kerrottiin ainakin neljästä raiskausepäilystä tai raiskauksesta, mutta tapahtuman tiedottaja Oona Simolin uskoo, että yksittäistapaukset eivät olleet syynä yleisöryntäykseen. "Toivon mukaan ihmiset ovat oikeasti ottaneet asian omakseen ja haluavat asennemuutosta yhteiskuntaan", Simolin sanoo. Samalla kun ennen kulkueen lähtöä alkanut sade hiljeni, osallistujien huudot kovenivat. "Hei hei hei, ei on aina ei!" marssin järjestäjiin kuuluva Vilma Lehtinen huusi megafoniin, ja silmänkantamattomiin jatkuvan kulkueen etujoukot vastasivat keuhkojen täydeltä. Katujen varsille kertyneiden katsojien kamerat räpsyivät. "Mekko mun yllä, ei tarkoita kyllä!" Moni osallistuja ilmaisi itseään pukeutumalla, tai jättämällä pukeutumatta. Yhdet rinnat oli peitetty vain pienillä teipinpaloilla, ja eräs mies oli pukenut päälleen naisten alusasun. Joukossa marssittiin myös tavallisissa arkivaatteissa. Miesten suuren määrän laittoi merkille moni paikallaolija. Paidatonta mieskauneutta edusti yhdysvaltalainen Anthony Squiers. Hän tuli paikalle tyttöystävänsä, Suomessa asuvan japanilaisen Kana Ikedan kanssa. Molemmat marssijat vakuuttavat, että miestä ei tarvinnut houkutella mukaan. Vatsaan kirjoitettu Slut 4 Freedom - tekstikin on Squiersin oma idea.
"Halusin tulla, koska emme ole ihmisoikeusasioissa niin pitkällä kuin meidän pitäisi olla", Squiers sanoo. Elsi Aution syy osallistua kulkueeseen oli henkilökohtainen kokemus hyväksikäytöstä. "On todella shokeeraavaa, kuinka helposti uhria syyllistetään tapahtuneesta." HS - Kotimaa - 7.8.2011-786 merkkiä - 1. painos TAUSTA Kaikki alkoi Toronton poliisista Paikallisen poliisin edustaja puhui Toronton yliopiston lakiopiskelijoille tämän vuoden tammikuussa. Syynä olivat kampusalueella tapahtuneet useat raiskauksen yritykset. Poliisin edustaja lausui: "Minua on kehotettu olemaan sanomatta tätä, mutta naisten tulisi välttää pukeutumasta kuin lutkat, jotta heistä ei tulisi uhreja." Opiskelijat raivostuivat ja perustivat liikkeen puolustamaan naisten oikeutta henkilökohtaiseen koskemattomuuteen. Toronton Slutwalk järjestettiin 3. huhtikuuta, ja sen jälkeen liike on levinnyt ympäri maailmaa. Naisen oikeutta päättää omasta ruumiistaan ja omista rajoistaan on tuotu esiin marssimalla esimerkiksi Lontoossa, Melbournessa, Seattlessa ja Delhissä. ANNE RASK
AINEISTO 2 30-49-vuotiaiden miesten koulutustason jakauma isän koulutustason mukaan vuonna 2007 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 1 1 2 6 3 5 9 11 7 18 11 29 12 13 40 17 43 17 18 54 12 14 52 10 10 7 37 31 28 25 21 14 9 6 5 4 Tutkijakoulutus Ylempi korkea-aste Alempi korkea-aste Alin korkea-aste Keskiaste Perusaste Isän koulutustaso Lähde: Myrskylä, Pekka (2009). Koulutus periytyy edelleen. Hyvinvointikatsaus 1/2009.
VALTIO-OPPI Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Kirjoita vastaukset 1, 2, 3 ja 4 eri arkeille. Paloheimo & Wiberg: Politiikan perusteet, WSOY, Porvoo 1997 tai uudempi painos. 1. Määrittele lyhyesti seuraavat käsitteet (10 pistettä) a) itseilmauksellinen yhteiskunnallinen osallistuminen b) listavaali c) poliittisen järjestelmän syöte d) totalitarismi e) tosiasiallinen äänikynnys Vastausten yhteispituus korkeintaan yksi A4 arkki (4 sivua) 2. Viime aikoina on puhuttu paljon ilmastonmuutoksesta ja sen torjumisesta. Ilmastonmuutos aiheutuu suoraan tai välillisesti ihmisen toiminnasta, joka muuttaa ilmakehän koostumusta ja esiintyy luonnollisen vaihtelun lisänä pitkäkestoisesti. Nykyisin puhutaan erityisesti ilmaston lämpenemisestä, jolla oletetaan olevan erilaisia haitallisia seurauksia. Ilmastonmuutokseen vaikuttavat ihmisten tuottamat kasvihuonekaasut, joita aiheutuu esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden käytöstä. Autoilu, lentäminen, maatalous ja monet teollisuuden alat tuottavat kasvihuonekaasuja. Hyvin yleisesti ajatellaan, että ilmastonmuutoksesta seuraa vakavia ongelmia maapallon eliöstölle ja ihmisille. Tosin ilmastonmuutoksen vaikutuksista ei vallitse täyttä varmuutta tai yksimielisyyttä. Ilmastonmuutosta on pyritty hillitsemään kansainvälisillä sopimuksilla, jotka maailman eri valtiot ovat allekirjoittaneet. Näissä sopimuksissa valtioille on asetettu päästökiintiöitä, jotka rajoittavat niiden tuottamia kasvihuonekaasuja. Mitä tarkoitetaan yhteisomaisuuden tragedialla ja miten se liittyy ilmastonmuutokseen? (20 pistettä) Vastauksen pituus korkeintaan yksi A4 arkki (4 sivua) Hakovirta: Maailmanpolitiikka: Teoria ja todellisuus, Kustannus 54, 2002 3) Määrittele/ kuvaa lyhyesti seuraavat neljä kansainvälisen politiikan tutkimuksen kannalta oleellista käsitettä tai ilmiötä (yhteensä 12 pistettä): a) Idealistinen valtio-oppi (3 p.) b) Kansainvälinen regiimi (4 p.) c) Behavioralismi (3 p.) d) Turvallisuusdilemma (2 p.) 4) Kirjoita analyyttinen essee teemasta Kollektiivinen turvallisuus ja sen toteuttaminen maailmassa (18 pistettä; vastauksen enimmäispituus 1 arkki/4 sivua)