YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VALVONTASUUNNITELMA VUOSILLE 2011 2014 Päivitys vuodelle 2014 Sosiaali- ja terveyslautakunta Espoon seudun ympäristöterveys 11.12.2013
SISÄLLYS 1. Johdanto... 3 2. Ympäristöterveydenhuollon valtakunnalliset ohjelmat... 3 3. Kunnan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelma... 3 4. Valvonnan maksullisuus... 4 5. Kohderekisteri, tietojen käsittely ja raportointi... 4 6. Tarkastuksen tavoitteet ja sisältö... 4 7. Valvontakohteiden tarkastustiheydet ja tarkastuksiin käytettävä aika... 5 8. Näytteenotto ja tutkiminen sekä valvontaprojektit... 5 9. Valvonnan henkilöstövoimavarat... 6 10. Henkilöstön pätevyys ja koulutus... 6 11. Varautuminen erityistilanteisiin... 7 12. Viestintä... 7 13. Valvontasuunnitelman hyväksyminen ja toteutumisen arviointi... 8 LIITTEET Liite 1. Elintarvikevalvontasuunnitelma vuosille 2011 2014, päivitys 2014 Liite 2. Terveydensuojelun valvontasuunnitelma vuosille 2011 2014, päivitys 2014 Liite 3. Kuluttajaturvallisuusvalvontasuunnitelma vuosille 2011 2014, päivitys 2014 Liite 4. Tupakkalain mukainen valvontasuunnitelma vuosille 2011 2014, päivitys 2014 Liite 5. Suunnitelma eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonnasta ja kunnan järjestämistä eläinlääkäripalveluista vuosille 2012 2014, päivitys 2014
Espoon seudun ympäristöterveys 3 1. Johdanto Espoon sosiaali- ja terveyslautakunnan alaisuudessa toimiva Espoon seudun ympäristöterveysvalvontayksikkö vastaa terveydenhuoltolaissa (1326/2010) määriteltyjen ympäristöterveydenhuoltoon kuuluvien tehtävien järjestämisestä Espoossa, Kauniaisissa ja Kirkkonummella. Valvontayksikön toiminnan kattavassa valvontasuunnitelmassa vuosille 2011 2014 on otettu huomioon alan lainsäädäntö, valtakunnallinen valvontaohjelma vuosille 2011 2014, paikalliset olo-suhteet ja käytössä olevat resurssit. 2. Ympäristöterveydenhuollon valtakunnalliset ohjelmat Ympäristöterveydenhuolto on ennalta ehkäisevää kansanterveystyötä, jota hallinnoi ja johtaa kolme ministeriötä: maa- ja metsätalousministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö. Näiden kolmen ministeriön alaisuudessa kolme keskusviranomaista Elintarviketurvallisuusvirasto (Evira), Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira) ja Turvallisuusja kemikaalivirasto (Tukes) suunnittelevat, ohjaavat ja valvovat valtakunnallisesti ympäristöterveydenhuoltoa. Aluehallintovirasto (Avi) ohjaa ja valvoo alueellaan annettujen säädösten ja määräysten noudattamista. Ympäristöterveydenhuollon keskusviranomaiset ovat laatineet yhteisen valtakunnallisen ohjelman vuosille 2011 2014. Valvontaohjelma sisältää ympäristöterveydenhuollon yleiset ja yhteiset periaatteet sekä toimialakohtaiset terveydensuojelu-, elintarvikelain, kuluttajaturvallisuuslain, tupakkalain sekä eläinlääkintähuoltolakiin liittyvän valvontaohjelman. Yhteisen valtakunnallisen valvontaohjelman tavoitteena on koordinoida ympäristöterveydenhuollon eri viranomaisten toimintaa niin, että toimialakohtaiset valvonta-ohjelmat keskeisten periaatteiden suhteen olisivat yhtenäiset. Kunnan tulee laatia ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelma, jossa otetaan huomioon keskusviranomaisten toimiala-kohtaiset valvontaohjelmat ja niihin sisältyvät painopistealueet paikalliset olosuhteet ja elinkeinorakenne huomioiden. 3. Kunnan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelma Kunnan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelma tulee laatia siten, että se sisältää terveydensuojelu-, elintarvike-, tupakka- ja kemikaalilain sekä kuluttajaturvallisuuslain mukaiset toimialat ja kunnan eläinlääkintähuoltosuunnitelman. Asetuksessa kunnan valvontasuunnitelmasta (665/2006) suunnitelman vähimmäissisältö on määritelty siten, että kunnan valvontasuunnitelman tulee sisältää vähintään seuraavat tiedot: 1) tarkastusten sisällön määrittelyn, 2) valvontakohteiden tai valvontakohdetyyppien tarkastustiheyden, 3) tarkastukseen keskimäärin käytettävän ajan, 4) kunnan toimesta tapahtuvan näytteenoton ja näytteiden tutkimisen sekä 5) valvontasuunnitelman toteutumisen arvioinnin. Kunnan valvontasuunnitelmassa tulee ottaa huomioon valtakunnallinen valvontaohjelma. Valvontasuunnitelmaa on tarkistettava tarvittaessa, kuitenkin vähintään kolmen vuoden välein.
Espoon seudun ympäristöterveys 4 4. Valvonnan maksullisuus Ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman mukainen valvonta on maksullista. Valvontaviranomaisen tulee periä toiminnanharjoittajalta hyväksytyn taksan mukainen maksu valvontasuunnitelmaan sisältyvästä tarkastuksesta, näytteenotosta ja näytteen tutkimisesta. Valvonnan maksullisuuden tavoitteena on ympäristöterveydenhuollon voimavarojen turvaaminen, minkä vuoksi on tärkeää, että maksutulot kohdennetaan kunnassa valvonnasta vastaavalle yksikölle. Maksuilla katetaan valvonnasta aiheutuneita todellisia kustannuksia. Espoon kaupunginhallitus on hyväksynyt Espoon seudun ympäristöterveyden maksutaksan 3.10.2011. Maksutaksa uusitaan keväällä 2014. Suunnitelmallisen valvonnan laskutuksessa on käytössä sekä tuntitaksaan perustuvia malleja että kiinteitä taksoja eri valvontakohdetyypeille. Espoon seudun ympäristöterveydenhuollon yksityiskohtaisissa valvontasuunnitelmissa ja työohjelmissa on arvioitu valvontaohjelmien edellyttämällä tavalla tarkastukseen kuluva kokonaisaika. Fyysisen tarkastuksen keston lisäksi on huomioitu tarkastuksen valmisteluun ja tarkastuskertomuksen laatimiseen kuluva aika. Nämä huomioidaan kohdekohtaisissa valvontasuunnitelmissa sekä valtionviranomaisille ja lautakunnalle tehtävissä raporteissa. Maksullinen valvonta toteutetaan kohderyhmäkohtaisesti niin, että tarkastuksen tuntiveloitus sisältää em. keskimääräiset kustannukset. 5. Kohderekisteri, tietojen käsittely ja raportointi Espoon seudun ympäristöterveydessä on vuoden 2012 alussa käyttöön otettu ympäristöterveydenhuollon valvontajärjestelmä Tarkastaja (Digia Oyj). Järjestelmän avulla pystytään siirtämään tietoa myös Eviran ylläpitämään elintarvikehuoneistojen valtakunnalliseen kohdetietorekisteriin sekä myöhemmin koko ympäristöterveydenhuollon keskitettyyn tiedonkeruujärjestelmään. Valvontaohjelmaan tallennetaan tiedot valvontakohteista, kuten toimija, yhteystiedot, toimiala, tiedot tehdyistä päätöksistä, tarkastuksista, näytteenotoista, neuvonnasta ja mahdollisista pakkotoimista. Lisäksi kohdetietoihin merkitään tieto omavalvontasuunnitelmasta ja muita tarpeellisia tietoja. Valvontatapahtumat tallennetaan järjestelmään päivittäin. Osa tietojärjestelmästä muodostaa henkilötietolain (22.4.1999/ 523) tarkoittaman henkilörekisterin. Valvontakohteet merkitään kohderekisteriin, kun niistä on saatu tieto ilmoitus- tai hakemusmenettelyssä tai muilla tavoin. Uusia valvontakohteita löytyy mm. valvontatehtävien ohella ja median avulla. Valvontakohteen lopettaessa toimintansa kohderekisteriin merkitään kohde lopettaneeksi. Kohteen tiedot löytyvät silti järjestelmästä, joka toimii arkistona. Kohderekisteristä voidaan tulostaa raportit tilastoista, erilaisia kohdeluetteloita ja suoriteraportteja. Rekisteristä raportoituu Eviraan sähköisesti suuri osa elintarvikevalvontakohde- ja valvontatiedoista.. Myös muiden keskusviranomaisten edellyttämät vuosittaisten valvontaraporttien tarvitsemien tietojen keräämisessä hyödynnetään kohderekisteriä. 6. Tarkastuksen tavoitteet ja sisältö Ympäristöterveydenhuoltoon liittyvässä valvonnassa tarkastustoiminta on oleellinen osa selvitettäessä valvottavan kohteen tai toiminnan vaatimustenmukaisuutta. Tarkastus voidaan suunnata toimitiloihin, toimintatapoihin, tuotteisiin, olosuhteisiin ja asiakirjoihin. Tarkastus voi pitää sisällään koko kohteen tai jonkin osa-alueen tarkastuksen. Tarkastusten sisältö vaihtelee kohdekohtaisesti ja riippuu siitä, minkä lainsäädännön perusteella tarkastus tehdään. Erilaisille tarkastuksille valvontayksikössä on laadittu tarkastuslomakkeita, jotka nopeuttavat tarkastuksen suorittamista ja samalla yhdenmukaistavat valvontaa.
Espoon seudun ympäristöterveys 5 Uusintatarkastuksilla valvotaan, että puutteet, joille on annettu korjauskehotus sekä määräaika, valvontakohteessa korjataan. Yksi tarkastus voi pitää sisällään useiden eri ympäristöterveydenhuollon lakien mukaisia tarkastuksia tai se voidaan kohdistaa johonkin valvottavan kohteen yhden lain perusteella tehtävän valvonnan osa-alueeseen, esim. omavalvontasuunnitelman tai turvallisuus-asiankirjojen tarkastukseen. Tarkastuksesta tehdään aina tarkastuspöytäkirja, -muistio tai vastaava kirjallinen raportti. Eri tarkastustyypit, tarkastusten suoritustapa ja kulloinkin tarkastettavat asiat on tarkemmin määritelty ympäristöterveydenhuollon menettelytapaohjeissa. Toimijalle tai toiminnanharjoittajalle selvitetään tarvittaessa kirjallisesti ennakkoon tai tarkastuksen yhteydessä mitä säännöllinen, maksullinen tarkastus pitää sisällään. Selvitys voi tapahtua kohdetai kohderyhmäkohtaisesti ja aina uuden maksullisen toiminnan käynnistyessä. 7. Valvontakohteiden tarkastustiheydet ja tarkastuksiin käytettävä aika Tarkastustiheydet ja säännöllisen valvonnan tarkastuksiin käytettävä aika on määritelty riskinarvioinnin ja tai kohdetyypin mukaan valtakunnalliset valvontaohjelmat huomioiden. Valtakunnallisten valvontaohjelmien tarkastustiheyssuosituksia käytettävissä olevin henkilöresurssein ei pystytä toteuttamaan, ja tarkastuksia on riskinarvioinnin perusteella priorisoitava. Valvontasuunnitelmat laaditaan siten, että ne ovat mahdollisimman kattavia eri toimialoilla. Suunnitelmissa on esitetty eri kohderyhmille tarvittava tarkastustiheys keski-määräisenä suunnitelmakaudelle. Voimavarojen suunnittelussa on otettu huomioon myös tarkastuskohteisiin menemiseen kuluva matka-aika. Säännöllisen, yritykselle maksullisen tarkastustoiminnan lisäksi valvottaviin kohteisiin tehdään tarvittaessa erilaisia neuvontakäyntejä, tasoselvityksiä ja näihin liittyviä näytteenotto-käyntejä. Myös asiakasreklamaatioiden ja ruokamyrkytysepäilyjen takia tehdään tarkastus- tai näytteenottokäyntejä. Nämä käynnit eivät ole toimijoille maksullisia. 8. Näytteenotto ja tutkiminen sekä valvontaprojektit Valvontaa tukevat tutkimukset tehdään viranomaisnäytteiden tutkimuslaboratoriolle asetetut vaatimukset täyttävässä laboratoriossa, valtaosin (> 90 %) käytetään Helsingissä sijaitsevaa Metropoli- Lab -laboratoriota. Laboratoriolla on kattava elintarvikkeiden ja vesinäytteiden analyysivalikoima, ja laboratorio on varautunut tarjoamaan palveluja myös poikkeus- ja erityistilanteissa. Espoon talousarviossa on näytteenoton ja näytteiden tutkimuskustannukset huomioitu. Elintarvike- ja terveydensuojelun valvontasuunnitelmiin on sisällytetty vuodelle 2014 näytteenotto- ja valvontaprojektisuunnitelma. Erityistilanteisiin liittyvään näytteenottoon ja laboratoriotutkimuksiin on varauduttu. Ympäristöterveyden ohje varautumisesta eritystilanteisiin sisältää myös näytteenotto-ohjeet. Espoon seudun ympäristöterveys osallistuu valtakunnallisiin valvontahankkeisiin silloin, kun ne soveltuvat hyvin valvontayksikön alueelle. Pääkaupunkiseudun kunnat toteuttavat vuosittain joitakin yhteisiä valvontaprojekteja. Projekteihin sisältyy näytteenottoa, tilojen riittävyyden ja asianmukaisuuden sekä toiminnan vaatimustenmukaisuuden arviointi.
Espoon seudun ympäristöterveys 6 9. Valvonnan henkilöstövoimavarat Espoon sosiaali- ja terveyslautakunnan alaisuudessa toimiva Espoon seudun ympäristö-terveys vastaa terveydenhuoltolaissa (1320/2010) määriteltyjen ympäristöterveydenhuoltoon kuuluvien tehtävien järjestämisestä Espoossa, Kauniaisissa ja Kirkkonummella. Henkilöstöresursseja käytettävissä koko ympäristöterveyshuoltoon on yhteensä 26 henkilötyövuotta seuraavasti: 18 terveystarkastajaa, terveysinsinööri, yliterveystarkastaja, hygieenikkoeläinlääkäri, 2 praktikkoeläinlääkäriä, eläintenhoitaja, osastosihteeri ja 1. kaupungineläinlääkäri, joka toimii osaston päällikkönä. Henkilöstöresurssien jakautuminen: Kokonaistyöpanos (htv) Suunnitelmallinen valvonta (htv) Elintarvikevalvonta 12,3 4,2 2038 Terveydensuojelun valvonta 8,3 2,2 1594 Valvontakohteita (kpl) Kuluttajaturvallisuus -valvonta 0,8 0,4 500 Tupakkavalvonta (sisältää nikotiinikorvausvalmisteiden 0,3 0,2 1578 valvonnan) Eläinlääkintähuolto 3,0 0.6 - Valvontasuunnitelmia laadittaessa on otettu huomioon, että ympäristöterveydenhuollon voimavaroista on mahdollista käyttää vain osa nimenomaan suunnitelmalliseen valvontaan. Valvontasuunnitelmien ulkopuolelle jäävät muun muassa - uusien toimijoiden neuvonta, annetut lausunnot, ilmoitusten käsittely sekä uusien toimijoiden hyväksymiseen liittyvä päätöksenteko siihen liittyvine tarkastuskäynteineen - noin 30 % tarkastuksista perustuu erilaisiin valvontapyyntöihin, laatuepäilyyn tms., jolloin kyse on suunnitelman ulkopuolisesta toiminnasta - asumisterveysvalvonta (2,2 htv), joka käsittää asuntojen, koulujen ja päiväkotien terveydellisten olojen valvontaa - erityistilanteet kuten ruokamyrkytysepäilyselvitykset tai talousveden laatuongelmien selvitykset Toimialakohtaisissa valvontasuunnitelmissa on tarkemmin esitetty henkilöresurssien jakautuminen sekä esitetty arviot riittävyydestä. Suunnitelmalliseen valvontaan on mahdollista käyttää alle puolet työpanoksesta. Henkilöresurssissa on edelleen vajaan 2 htv vajaus. Eläinlääkintähuollossa turvataan kaikille kotieläimille kiireellisen eläinlääkäriavun saanti kaikkina vuorokauden aikoina sekä hyötyeläinten peruseläinlääkäripalvelujen saanti. Kaupungineläinlääkärit tarjoavat peruseläinlääkäripalveluja suureläimille sairauskäynneillä sekä pieneläimille virkaeläinlääkärien vastaanotolla. Virka-ajan ulkopuolinen eläinlääkäripäivystyspalvelu ostetaan yliopistollisesta eläinsairaalasta Helsingistä. Molempien praktikkokaupungineläinlääkärien työajasta on 30 % varattu eläintautilakiin ja eläinsuojelulakiin perustuvien valvontatehtävien hoitoon. 10. Henkilöstön pätevyys ja koulutus Espoon seudun ympäristöterveyden valvontahenkilöstö täyttää valvontaviranomaisille lainsäädännössä (elintarvikelaissa 35, terveydensuojelulaissa 7, eläinlääkintähuoltolaissa 10 ja kuluttajaturvallisuuslaissa 31 ) asetetut pätevyysvaatimukset. Toimintamallissa on hyödynnetty erikoisosaamiseen tukeutuvaa tehtävien jakoa siten, että viranhaltijoiden tehtävien riittävä monipuolisuus on myös huomioitu. Viransijaisten perehdytyksessä hyödynnetään valvontasuunnitelmia, yksikön menettelytapa- ja työohjeita. Lisäksi sijainen tutustuu yksikön tarkastuskäytäntöihin vakituisten viranhaltijoiden "kenttätyöohjauksessa".
Espoon seudun ympäristöterveys 7 Henkilöstölle laaditaan vuosittain koulutussuunnitelma, jonka toteutumista seurataan. Substanssiosaamisen ylläpidosta sekä keskeisen lainsäädännön osaamisesta kullakin valvonnan osaalueella huolehditaan. Yksikössä pidetään mm. sisäisiä koulutus- ja työn kehittämistilaisuuksia. Elintarvikevalvonnan tarkastuksiin liittyen on käynnistetty yksikön sisäinen auditointi. Ulkoiseen koulutukseen osallistuminen riippuu paljolti tarjolla olevasta koulutuksesta. Ohjaavat keskusviranomaiset (Evira, Valvira, Tukes ja AVI) ovat koulutuksen järjestäjinä merkittäviä. Alustava koulutussuunnitelma vuosille 2014 on liitteenä (liite1) 11. Varautuminen erityistilanteisiin Ympäristöterveydellä on erillinen suunnitelma erityistilanteisiin varautumisesta. Suunnitelma sisältää erilliset osiot mm. organisaatiosta, yhteistyötahoista, tiedottamisesta, varautumisesta ja toiminnasta elintarvike- ja vesivälitteisissä epidemioissa ja elintarvikkeisiin ja talousveteen liittyvissä muissa erityistilanteissa, zoonooseissa ja säteilyvaaratilanteissa. Erityistilannesuunnitelmaa päivitetään säännöllisesti. Apuna käytetään STM:n opasta (julkaisu 2010:2). 12. Viestintä Seutuyksikön viestinnässä tukeudutaan Espoon kaupungin viestintäohjeeseen ja kriisiviestintäoppaaseen. Seutuyksikössä viestinnästä vastaavat yksikön päällikkö, yliterveystarkastaja ja terveysinsinööri. Eritystilanteita varten on mm. laadittu tiedotepohjia ja erityistilanteisiin liittyviä ympäristöterveyden viestintäohjeita ja yhteistyötahotietoja tarkennetaan tarvittaessa ja ainakin kerran vuodessa. Yksikön sisäisessä viestinnässä käytetään tavanomaisen yhteydenpidon lisäksi säännöllisiä työpaikkakokouksia. Kokouksessa käsitellään kulloinkin ajankohtaisia asioita, muilta viranomaisilta tulleita kirjelmiä, yksikön valvontasuunnitelmat ja valvontaprojektit sekä muita valvontaan liittyviä asioita ja linjataan tulkintoja valvonta-asioissa. Kuntalaisia, toiminnanharjoittajia ja muita asiakkaita pyritään palvelemaan asiantuntevasti, nopeasti ja tehokkaasti. Asiakaspalvelua tarjotaan puhelimitse, kirjeitse, sähköpostin ja faxin avulla sekä asiakaskäynneillä. Asiakaspalvelupuhelin (päivystys) on käytössä kaikkina työpäivinä klo 8.30-12.00. Päivystystä varten on käytössä päivystysohje, jossa kuvataan päivystäjän tehtävät ja toimintatavat. Muinakin aikoina yhteyden ympäristöterveydenhuoltoon saa kaupungin puhelinvaihteen kautta. Asiakaspalautetta voi antaa kaupungin yleisen palautejärjestelmän kautta tai seutuyksikön asiakaspalvelun ja muiden tietovälineiden välityksellä. Asiakaspalautteeseen vastataan, ja asiakaspalaute otetaan huomioon toiminnan järjestämisessä. Asiakaspalautteesta laaditaan vuosittain Espoon sosiaali- ja terveystoimen toimialaa koskeva yhteenveto. Toiminnanharjoittajia opastetaan ja neuvotaan asiakaspalvelussa ja tarkastuskäynneillä valvontakohteissa. Lisäksi ympäristöterveyden työntekijät vierailevat ajoittain luennoitsijoina elintarvikealan oppilaitoksissa. Kaupungin internet-sivuilla on Ympäristöterveyden yhteystiedot, tietoa yksikön toiminnasta, valvontasuunnitelmat, ohjeita toiminnanharjoittajille ja kuntalaisille. Ajankohtaisista asioista laaditaan tarvittaessa toimijoille tiedotteita. Eri sidosryhmien (esimerkiksi päivähoito, koulutoimi) kanssa pidetään tarvittaessa palavereja, joissa käydään läpi valvonnan kannalta keskeisiä asioita.
Espoon seudun ympäristöterveys 8 13. Valvontasuunnitelman hyväksyminen ja toteutumisen arviointi Ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelma tulee hyväksyä ympäristöterveydenhuollosta vastaavassa monijäsenisessä toimielimessä. Hyväksyttäessä valvontasuunnitelma tulee myös seurantatapa kirjata. Espoon seudun ympäristöterveyden valvontasuunnitelma vuosille 2011-2014 hyväksyttiin Espoon sosiaali- ja terveyslautakunnassa joulukuussa 2010. Suunnitelmaan on tehty valtakunnallisen valvontaohjelman päivityksen johdosta tarvittavat muutokset vuodelle 2014. Hyväksytty valvontasuunnitelma lähetetään Etelä-Suomen aluehallintovirastoon kalenterivuoden loppuun mennessä. Aluehallintovirasto arvioi kuntien valvontasuunnitelmat ja sekä niiden toteutumisen Kunnan tulee vuosittain arvioida valvontasuunnitelman toteutumista monijäsenisessä toimielimessä. Arviointia hyödynnetään paikallisen valvonnan kehittämisessä, toimivuuden varmistamisessa ja uusien suunnitelmien laadinnassa. Arviointiraportti laaditaan toimialakohtaisesti annettujen ohjeiden mukaan. Arviointiraportissa kuvataan mm. suunnitellun toiminnan ja tarkastusten kattavuus, tarkastusten ja näytteiden määrä, valvonnasta saadut tulot ja niiden kohdentuminen, voimavarat ja yhteistoiminta-alueen toimivuus, toiminnan kehittämistarpeet ja mahdolliset toiminnan auditoinnit. Toteutumisraportti tuodaan Espoon sosiaali- ja terveyslautakuntaan käsiteltäväksi vuosittain maaliskuun kokoukseen. Lautakunnan hyväksymä toteutumisen arviointi lähetetään AVIin maaliskuun loppuun mennessä. Arviointiraportti lähetetään tiedoksi myös Kauniaisten kaupunkiin ja Kirkkonummen kuntaan.
Espoon seudun ympäristöterveys 9 Liite 1 KOULUTUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2011 2014, päivitys 2014 Aihepiiri Elintarvikevalvontaan liittyvät koulutukset, esim. o Elintarvikevalvonnan koulutuspäivät (EVIRA) o Oiva /valvontatietojen julkisuus käyttöönottokoulutus o Vesi- ja ruokamyrkytysepidemian selvityskurssi (MAMK) o Eläinlääkärihygieenikkoyhdistyksen koulutuspäivät (EHY) o Eläinlääkäripäivät elintarvikevalvonnan osalta Yleiset ympäristöterveydenhuoltoon liittyvät koulutukset, esim. o Terveystarkastajien valtakunnalliset koulutuspäivät o Ympäristöterveydenhuollon alueelliset koulutuspäivät o Yhti, valtakunnallinen valvontarekisteri, käyttöönotto Talousvesivalvontaan liittyvät koulutukset Asumisterveyteen liittyvät koulutukset, esim. o Sisäilmastoseminaari Uimavesivalvontaan liittyvät koulutukset Tuoteturvallisuusvalvontaan liittyvät koulutukset, esim. o Tuoteturvallisuusvalvonnan peruskurssi (KuVi) Eläinlääkintähuoltoon liittyvät koulutukset o Eläinlääkäripäivät o Eläintaudit sekä Lääkekoulutuspäivät o Kunnaneläinlääkärien neuvottelupäivät Koulutuspäivien määrä 50 pvää 10 pvää 4 pvää 4 pvää 3 pvää 5 pvää 12 pvää Koulutussuunnitelmaa täydennetään ja tarkennetaan kunkin vuoden alussa, kun koulutustarjonta on tarkemmin selvillä. Lisäksi järjestetään sisäistä koulutusta ajankohtaisista aiheista.
LIITE 1 ELINTARVIKEVALVONTASUUNNITELMA VUOSILLE 2011 2014 Päivitys vuodelle 2014 Sosiaali- ja terveyslautakunta Espoon seudun ympäristöterveys 11.12.2013
LIITE 1 Espoon seudun ympäristöterveys 2 1) JOHDANTO Elintarvikelain tarkoituksena on varmistaa elintarvikkeiden ja niiden käsittelyn turvallisuus, hyvä terveydellinen laatu ja jäljitettävyys sekä kuluttajan suojaaminen elintarvikemääräysten vastaisten elintarvikkeiden aiheuttamilta terveysvaaroilta ja taloudellisilta tappioilta. Elintarvikevalvontasuunnitelman perusteet Kunnan tulee laatia säännöllistä valvontaa koskeva elintarvikevalvontasuunnitelma siten, että valvonta on yleisten valvontaa koskevien vaatimusten mukaista, ehkäisee terveysvaaroja ja suojaa kuluttajaa taloudellisilta tappioilta. Espoon seudun elintarvikevalvontasuunnitelma sisältää seudullisen valvontayksikön suorittaman elintarvikevalvonnan Espoon, Kauniaisten ja Kirkkonummen kuntien alueella. Suunnitelmassa on otettu huomioon lainsäädännön vaatimukset (elintarvikelaki 23/2006 48, valvontasuunnitelma-asetus 665/2006) sekä keskusvirastojen laatima Valtakunnallinen elintarvikevalvontaohjelma vuosille 2011 2014 ja ohjelman päivitys vuodelle 2014. 2) ELINTARVIKEVALVONNAN VOIMAVARAT JA HENKILÖSTÖN PÄTEVYYS Seudullisessa valvontayksikössä elintarvikevalvontatehtäviin osallistuu 15 terveystarkastajaa, I. kaupungineläinlääkäri, hygieenikkoeläinlääkäri, terveysinsinööri ja yliterveystarkastaja. Elintarvikevalvontaan käytettävä kokonaistyöpanos on noin 12,3 henkilötyövuotta, josta suunnitelmalliseen valvontaan eli suunnitelmallisiin tarkastuksiin ja näytteenottoon käytetään noin 4,2 henkilötyövuotta. Suunnitelmallisten valvonnan osuutta on tarkoitus lisätä, koska elintarvikelakimuutoksen myötä ennakkohyväksyntä koskee enää pientä osaa elintarvikehuoneistoista, ja päätösvalmistelusta vapautuvaa työpanosta aiotaan suunnata kenttävalvontaan. Valtakunnallisten ohjeiden mukaan lasketun elintarvikevalvontatarpeen ja käytössä olevien resurssien välillä on lähes yhden henkilötyövuoden vajaus. Henkilökunta täyttää elintarvikelain vaatimusten mukaiset pätevyysvaatimukset. Henkilöstölle laaditaan vuosittain koulutussuunnitelma, jonka toteutumista seurataan. Koulutusten avulla turvataan asiantuntemuksen ylläpito ja tuetaan terveystarkastajien tehtäviin erikoistumista. Koulutuksessa tukeudutaan Eviran ja aluehallintoviraston järjestämään koulutukseen, mutta tarpeista ja tarjonnasta riippuen osallistutaan myös muiden järjestävien toimijoiden koulutuksiin. 3) VALVONTAKOHTEET Valvontaviranomaisella tulee olla ajan tasalla olevat tiedot kaikista alueensa elintarvikevalvontakohteista (elintarvikelaki 83 ). Näitä ovat: ilmoittamista tai hyväksyntää edellyttävät elintarvikehuoneistot mukaan lukien ns. virtuaalihuoneistot, liikkuvat elintarvikehuoneistot ja kuljetustoiminta; liikkuvat elintarvikehuoneistot, joista on jo tehty ilmoitus toiselle paikkakunnalle ja joiden saapumisesta valvontaviranomaisen alueelle toimija tiedottaa toimijat, jotka valmistavat tai saattavat markkinoille elintarvikkeen kanssa kosketukseen joutuvia materiaaleja ja tarvikkeita (kontaktimateriaalialan toimijat) ilmoittamista edellyttävät elintarvikkeiden alkutuotantopaikat (elintarvikelain muutos 352/2011 22.1 ). Espoon seudun valvontayksikön alueella on 2038 elintarvikevalvontakohdetta. Kohteet on kirjattu Tarkastaja - tietojärjestelmään, johon kirjataan myös kaikki tarkastukset, näytteenotot, toimenpidepyynnöt jne. Valvontakohteiden luokitus tietojärjestelmässä noudattelee valtakunnallisen elintarvikevalvontaohjelman 2011 2014 mukaista luokitusta. Tarkastaja- järjestelmän kautta raportoidaan tarkastustiedot valtakunnalliseen elintarvikevalvonnan tiedonkeruujärjestelmään (Kuti). Valvontakohderekisteriin liittyvä toiminta on kuvattu tarkemmin ympäristöterveydenhuollon suunnitelmassa.
LIITE 1 Espoon seudun ympäristöterveys 3 4) VALVONTAKOHTEIDEN HYVÄKSYMIS JA ILMOITUSMENETTELY Valvontakohteiden hyväksyminen Elintarvikealan toimijan, joka käsittelee eläimistä saatavia elintarvikkeita ennen vähittäismyyntiä, on haettava elintarvikehuoneiston hyväksymistä laitokseksi ennen toiminnan aloittamista tai toiminnan olennaista muuttamista. Elintarvikehuoneiston hyväksymishakemuksen käsittelyyn liittyy aina tarkastus, jossa arvioidaan tilojen ja toiminnan vaatimuksen mukaisuus ja soveltuvuus aiottuun tarkoitukseen. Huoneiston hyväksymisen yhteydessä arvioidaan myös kohteen omavalvontasuunnitelman riittävyys ja vaatimuksenmukaisuus. Valvontakohteesta ilmoittaminen Elintarvikealan toimijan (esim. ravintola, laitoskeittiö, vähittäismyymälä, leipomo) on tehtävä valvontaviranomaiselle kirjallinen ilmoitus viimeistään neljä viikkoa ennen toiminnan aloittamista tai toiminnan olennaista muuttamista (ilmoitettu elintarvikehuoneisto). Ilmoitusvelvollisuus koskee myös toimijoita, joilla ei ole varsinaista huoneistoa elintarvikkeiden käsittelyä varten, mutta jotka toimivat elintarvikeketjun osana (ns. virtuaalihuoneistot). Ilmoituksen käsittelystä annetaan toimijalle todistus. Kontaktimateriaalialan toimijan on ilmoitettava toimipaikastaan ja siellä harjoitettavasta toiminnasta toimipaikan sijaintikunnan elintarvikevalvontaviranomaiselle. Alkutuotantopaikasta ja siellä harjoitettavasta toiminnasta on tehtävä ilmoitus hyvissä ajoin ennen toiminnan aloittamista. Toimijan on ilmoitettava myös annettujen tietojen oleellisista muutoksista, toiminnan keskeyttämisestä yli vuodeksi sekä toiminnan lopettamisesta (elintarvikevalvonta-asetus). Valvontaviranomaisen on ilmoitettava alkutuotannon toimijalle vastaanottaneensa ilmoituksen tai saaneensa tiedon toiminnasta toiselta viranomaiselta. 5) TARKASTUSTEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS Suunnitelmalliseen valvontaan eli suunnitelmallisiin tarkastuksiin ja näytteenottoon voidaan Espoon seudun valvontayksikössä käyttää noin puolet elintarvikevalvontaan varatuista henkilöresursseista, koska elintarvikehuoneistojen ilmoitus- ja hyväksymismenettelyt, toimijoiden neuvonta, ruokamyrkytysten ja asiakasvalitusten käsittely, tilapäisten myyntitapahtumien valvonta sekä elintarvikkeita ja rehuja koskevaan nopeaan hälytysjärjestelmään (RASFF) liittyvien ilmoitusten johdosta tehtävät valvontatoimenpiteet vievät merkittävän osan elintarvikevalvonnan henkilöresursseista. 5.1 Valvontakohteiden riskiluokitus, tarkastustiheys ja tarkastuksiin käytettävä aika Suunnitelmallisia tarkastuksia tehdään kohteen toimintatyypistä, toiminnan laajuudesta, laadusta, toimijan suorittamasta omavalvonnasta sekä kohteesta tai kohdetyypistä tehtyjen riskinarviointien perusteella kerran kuukaudessa - kerran kolmessa vuodessa. Kohdetyyppikohtainen tarkastussuunnitelma on liitteessä 1. Evira on elintarvikevalvontaohjelmassa antanut kohdetyyppikohtaisen riskinarviointiin perustuvan vuosittaisten tarkastusten ohjeellisen määrän ja tarkastuksiin käytettävän ohjeellisen ajan sekä antanut ohjeet valvontakohteiden riskiluokitukseen. Eviran mukaan tarkastusten määrää voidaan vähentää tai lisätä enintään 50 % ohjeellisesta määrästä riskiperusteisesti. Ympäristöterveys on tehnyt kohdekohtaista riskinarviointia tuotantolaitoksissa, keskuskeittiöissä sekä suurimmissa tarjoilupaikoissa ja myymälöissä. Riskinarviointimenettelyyn on laadittu valtakunnallisen valvontaohjelman mukaiset, kohdetyyppikohtaiset arviointilomakkeet ja luokitukseen pisteytysjärjestelmä. Valvontayksikön suunnitelmalliset tarkastustiheydet ovat kohdetyyppikohtaisesti osin Eviran suosituksia pienemmät, mutta tarkastusmäärissä esitetyn liukuman avulla mahdollistetaan terveystarkastajan kohdekohtaisen, riskiperusteisen harkinnan käyttö tarkastustiheyksissä. Tämä on linjassa valtakunnallisen valvonnan riskiperusteisuuden lisäämistavoitteen kanssa.
LIITE 1 Espoon seudun ympäristöterveys 4 Tarkastuksiin varataan keskimäärin aikaa 2 5 tuntia riippuen tarkastuksen luonteesta sekä valvontakohteen toiminnasta ja laajuudesta. Tarkastuksiin on laadittu kohdetyyppikohtaisia tarkastuskaavakelomakkeita valvonnan yhdenmukaistamiseksi. Tuotantolaitoksille on laadittu laitoskohtaiset valvontasuunnitelmat ja terveystarkastajilla on omat vastuualuekohtaiset tarkastussuunnitelmat. Tarkastuskäytäntöjen ja tulkintojen yhdenmukaistamiseksi jatketaan yksikössä sisäistä vertaisarviointia. 5.2 Tarkastus Elintarvikelain muutoksen yhteydessä lakiin lisättiin vaatimus valvontatietojen julkistamisesta. Maa- ja metsätalousministeriö on ohjeistanut asetuksella ohjeistamaan valvontatietojen julkistamista ja siihen liittyviä valvontakäytäntöjä. Evira on laatinut ohjeita ja lomakemalleja sekä kouluttanut valvontayksiköitä ns. Oiva-järjestelmään. Tarjoilu- ja myyntipaikkojen osalta Oiva-järjestelmä otettiin käyttöön valtakunnallisesti 1.5.2013 ja toiminta laajenee koskemaan myös muita elintarvikehuoneistoja kuten tuotantolaitoksia v. 2015. Vuonna 2014 suurin osa suunnitelmallisista tarkastuksista on ns. Oiva- järjestelmän mukaisia tarkastuksia. Uuden myynti- tai tarjoilupaikan aloittaessa toimintansa arvioidaan tilojen, laitteiden, välineiden sekä omavalvonnan riittävyys ja vaatimuksenmukaisuus. Muissa Oiva- järjestelmän mukaisissa tarkastuksissa tarkistetaan Eviran määrittelemät ns. pakolliset asiat. Pakollisten tarkastuskohtien lisäksi sisällytetään tarkastukseen joitakin Eviran ohjeen mukaan kolmen vuoden kuluessa tarkastettavista asioista. Uusintatarkastus tulee Oiva-ohjeistuksen mukaan tehdä kohteeseen, mikäli kohde saa tarkastuksella C-luokan eli kohteessa on todettu korjattavaa. Valvontaohjelma-asetuksen mukaan tarkastukset voivat sisältää näytteiden ottoa ja mittauksia kohteen, kohteessa harjoitettavan toiminnan tai siellä valmistettavien tuotteiden tai tarjottavien palvelujen mahdollisten terveyshaittojen selvittämiseksi sekä turvallisuuden ja määräystenmukaisuuden arvioimiseksi. Valvonta-asetukseen perustuen elintarvikevalvonta tehdään pääsääntöisesti ilman ennakkoilmoitusta. Tarkastuskäynnistä kuitenkin sovitaan valvontakohteen kanssa etukäteen, jos kyseessä on laajempi tarkastus, jossa käydään läpi valvontakohteen, tilat, rakenteet, laitteet, välineet, toiminnot, tuotteet, omavalvonta, ja mahdollisesti näissä tapahtuneet muutokset. Tarkastukset tehdään silloin, kun valvontakohteessa on toimintaa, mutta joissakin tapauksissa tarkastus voidaan toteuttaa myös esimerkiksi aamulla ennen toiminnan alkamista. Useimmiten tarkastukset tehdään valvontakohteessa, mutta joissakin tapauksissa voidaan tarkastaa asiakirjoja, esimerkiksi laitoksen omavalvontasuunnitelmaa tai omavalvontasuunnitelman toteutumista. Uuden elintarvikehuoneiston aloittaessa toimintansa tehdään huoneistoon ilmoituksen saapumisen jälkeen ensimmäinen tarkastuskäynti keskimäärin 1-3 kuukauden kuluttua. Tarkastuksella varmistetaan, että tilat vastaavat ilmoituksen tietoja sekä arvioidaan rakenteiden, tilojen, toiminnan ja omavalvonnan lainsäädännön vaatimustenmukaisuus. Toiminnanharjoittajien vaihtumisesta toimija lähettää ympäristöterveyteen ilmoituksen. Toimijan vaihdoksen johdosta pyritään kohteeseen tekemään suunnitelmallinen tarkastus 1-3 kuukauden kuluessa. Muut valvontasuunnitelmaan perustuvat tarkastukset tehdään yleensä ilman ennakkoilmoitusta. Joissakin valvontakohdetyypeissä on kohderyhmän sisällä suurta hajontaa esimerkiksi omavalvonnan toteuttamisessa, tilojen ja rakenteiden kunnossa ja puhtaanapidossa. Osaan kohdetyypin elintarvikehuoneistoista tehdään yksi tarkastuskäynti vuodessa ja osaan riskiperusteisten uusintatarkastusten tarve on ilmeinen. Uusintatarkastuksilla seurataan, onko edellisellä tarkastuskäynnillä kehotuksella korjattavaksi määrätyt puutteet määräaikaan mennessä korjattu. Mikäli puutteita ei kehotuksista huolimatta korjata, käytetään tarvittaessa elintarvikelain 7 lukuun perustuvia hallinnollisia pakkotoimenpiteitä.
LIITE 1 Espoon seudun ympäristöterveys 5 Tarkastukseen kuuluu kohteen asiapapereihin ja edellisiin valvontaraportteihin / tutkimustuloksiin ennakolta tutustuminen, tarkastus ja tarkastuskertomuksen laadinta. Tarkastuksilla valvotaan omavalvonnan toimivuutta. Kaikilla elintarvikehuoneistoilla on oltava omavalvontasuunnitelma ja alkutuotantopaikoilla omavalvonnan kuvaus. Elintarvikealan toimijoille annetaan tarvittaessa omavalvontasuunnitelman täydentämistä ja korjaamista koskevia ohjeita ja kehotuksia. Omavalvontanäytteet: Toimijan tulee huolehtia, että elintarvikemääräyksissä erikseen säädetyt omavalvontatutkimukset otetaan ja ne on tutkittava hyväksytyissä laboratorioissa. Muiden kuin lainsäädännössä vaadittujen omavalvonnan tutkimusten arviointi jää toimijan vastuulle. Viranomaisnäytteitä otetaan omavalvonnan toimivuuden varmistamiseksi valvontasuunnitelman mukaisesti. Espoon seudun ympäristöterveydessä on laadittu ravitsemusliikkeille ja myyntipaikoille ohjeita, joissa kerrotaan kootusti toiminnalle lainsäädännössä asetetuista vaatimuksista ja vaatimusten soveltamisesta käytäntöön. 5.3 Tarkastuskertomus, neuvottelumuistiot, tutkimustulokset Vähittäismyynti ja tarjoilupaikkojen ns. Oiva-järjestelmän mukaisista tarkastuksista tarkastuskertomukset tehdään Eviran ohjeiden mukaisesti n. KUTI järjestelmän ja Eviranetin kautta. Jokaisesta tarkastuskäynneistä laaditaan tarkastuskertomus joko kohteessa tai toimistolla. Tarkastuskertomus lähetetään kohteeseen viimeistään kahden viikon kuluttua valvontakäynnistä. Tarkastuskertomukseen kirjataan tarkastuksen aihe, tarkastetut asiat, suoritetut mittaukset ja tehdyt havainnot, annetut kehotukset (elintarvikelaki 53 ) korjata havaitut epäkohdat sekä korjaustoimenpiteille annettu määräaika. Toimijan kanssa käydyistä neuvotteluista tehdään muistio, joka sekä tallennetaan tiedonhallintajärjestelmään että lähetetään toimijalle. Viranomaisnäytteiden tutkimustuloksista lähetetään kopio toimijalle, tutkimustulos merkitään valvontakohdetiedostoon ja alkuperäinen tutkimustulos arkistoidaan. Jos elintarvikenäyte arvioidaan tutkimuksissa laadultaan huonoksi, otetaan toimijaan yhteyttä ja kehotetaan selvittämään ja poistamaan todennäköinen syy huonoon laatuun. 5.4 Hallinnolliset pakkokeinot Hallinnollisia pakkokeinoja käytetään elintarvikevalvonnassa silloin, kun elintarvikealan toimija ei ryhdy tarvittaviin toimenpiteisiin elintarvikemääräysten noudattamiseksi, eivätkä muut valvontatoimenpiteet elintarvikealan toimijan velvoittamiseksi noudattamaan elintarvikemääräyksiä ole riittäviä. Elintarvikelain 32 :n mukaan hallinnollisia pakkokeinoja koskevaa toimivaltaa on Espoon sosiaali- ja terveyslautakunta siirtänyt kunnan viranhaltijalle lievempien pakkokeinojen osalta, mutta esimerkiksi päätöksen uhkasakon asettamisesta viranhaltijan antaman määräyksen tehostamiseksi tekee sosiaali- ja terveyslautakunta. Viranhaltijalle delegoituja pakkokeinoja ovat: elintarvikemääräysten vastaisuuden poistaminen, kielto, elintarvikkeen markkinoilta poistaminen ja yleinen tiedottaminen, haltuunotto ja elintarvikkeen käyttöä ja hävittämistä koskeva päätös. Hallinnollisten pakkokeinojen varalta on valvontayksikössä laadittu mallilomakkeet (esim. väliaikainen haltuunotto ja kuuleminen). Valvontaviranomaisen tekemät tarkastukset ja muut toimenpiteet hallinnollisen pakon valvomiseksi ovat toimijalle maksullisia. 6) ELÄINPERÄISTEN ELINTARVIKKEIDEN ENSISAAPUMISTOIMIJOIDEN VALVONTA Ensisaapumisvalvonta valtiollistettiin 1.5.2008. Elintarviketurvallisuusvirasto on tehnyt valvontasopimuksen kuntien kanssa, joiden alueella on ensisaapumistoimijoita ja kunta on ollut valmis hoitamaan käytännön ensisaapumisvalvonnan. Espoolla on elintarviketurvallisuusviraston kanssa sopimus ensisaapumis-
LIITE 1 Espoon seudun ympäristöterveys 6 valvonnan suorittamisesta elintarviketurvallisuusviraston kaupungille maksamaa korvausta vastaan. Ensisaapumistoimijoita on Espoossa 18 ja niihin tehdään 12 suunnitelmallista tarkastusta v. 2014. 7) NÄYTTEENOTTO JA NÄYTTEEN TUTKIMINEN Valvontanäytteiden tutkimustulosten perusteella voidaan selvittää omavalvonnan toimivuutta sekä tuotteiden turvallisuutta ja määräystenmukaisuutta. Näytteitä otetaan mm. lainsäädännön toimijalle määräämän näytteenoton ja tutkimusten varmistamiseksi sekä epäiltäessä tuotteiden turvallisuutta. Näytteenottokohteita, näytteiden määriä, näytteenottotiheyttä ja näytteistä tehtäviä tutkimuksia suunniteltaessa otetaan huomioon omavalvonnan toimivuus valvontakohteessa. Lisäksi suunnitelmaan sisällytetään valvontayksikön suunnittelemat projektinäytteenotot (ns. kartoitustutkimukset). Näytteenottosuunnitelma, joka sisältää viranomaisten valvontanäytteet ja ympäristöterveyden projektit on liitteenä 2. Valvontayksikkö on varautunut myös kuluttajavalitusten perusteella tehtäviin tutkimuksiin, elintarvikkeista aiheutuvien terveysvaaratilanteiden tutkimuksiin, ruokamyrkytysten selvittämiseksi tarvittaviin tutkimuksiin sekä elintarvikevalvontaohjelmaan sisältyviin valvonta- ja seurantaohjelmiin ja hankkeisiin liittyvään näytteenottoon. Näyteprojekteista laaditaan kirjallinen yhteenveto ja näytteiden tutkimustuloksia hyödynnetään valvonnan kohdistamisessa ja valvontasuunnitelmien laadinnassa. Huonolaatuisiksi todetuista näytteistä ilmoitetaan heti toimijalle ja keskustellaan mahdollisista huonon laadun syistä sekä otetaan toimijan kustannuksella myöhemmin uusintanäyte, jotta voidaan varmistua korjaustoimenpiteiden riittävyydestä. Näytteet tutkitutetaan Helsingissä MetropoliLab laboratoriossa, joka on Elintarviketurvallisuusviraston viranomaisvalvontanäytteiden tutkimuksiin hyväksymä tutkimuslaitos. Toimijoiden kustannuksella otettavat ja tutkittavat viranomaisnäytteet Suunnitelmallinen, toimijan kustannuksella otettava näytteidenotto on kohdistettu ainoastaan elintarviketuotantolaitoksiin ja muihin elintarvikehuoneistoihin, joissa on pakkaamattomien, helposti pilaantuvien elintarvikkeiden käsittelyä. Viranomaisnäytteitä otetaan omavalvonnan toimivuuden varmistamiseksi. Tuotantolaitoksista viranomaisvalvontanäytteitä otetaan näytteenottosuunnitelman mukaan enintään 3 kertaa vuodessa 2-4 näytettä kerralla. Runsaasti pakkaamattomia eläimistä saatavia elintarvikkeita käsittelevistä myymälöistä ja keskuskeittiöistä otetaan viranomaisnäytteitä enintään kahdesti vuodessa 1-3 näytettä kerralla. Viranomaisnäytteissä otetaan huomioon kohteen itse tutkituttamat omavalvontanäytteet. Muista pakkaamattomia helposti pilaantuvia elintarvikkeita käsittelevistä tarjoilupaikoista ja myymälöistä terveystarkastaja ottaa riskinarviointiin perustuen vuosittain enintään 2-4 toimijan kustannuksella tutkittavaa näytettä. (Kyseisten kohderyhmien elintarvikehuoneistoista on keskimäärin tarpeen riskinarvioinnin perusteella ottaa noin 20 % kohteista näytteitä omavalvonnan toimivuuden varmistamiseksi). Elintarviketutkimusprojektit vuonna 2014 Talousarviossa on huomioitu projektitutkimussuunnitelman mukaisten näytteiden tutkimuskustannukset. Elintarviketurvallisuusviraston valtakunnallisiin ja EU:n laajuisiin projekteihin osallistuminen - Osallistutaan Eviran terveysväite- ja kontaktimateriaaliprojekteihin vuonna 2014. Pääkaupunkiseudun yhteisten ja valvontayksikön omien projektinäytteiden näytteenottosuunnitelma tarjoilu- ja myyntipaikoille sekä laitoksille
LIITE 1 Espoon seudun ympäristöterveys 7 Pääkaupunkiseudun yhteisiä valvontaprojekteja ovat: - juustojen mikrobiologinen laatu vähittäismyymälöissä - hotellien aamiaispöydissä tarjottavien elintarvikkeiden hygieeninen laatu. - tuoreen kalan hygieeninen laatu myynti- ja tarjoilupaikoissa - tuotantolaitosten (liha-alan laitokset) tuotantoympäristön patogeeniprojekti. Valvontayksikön omia valvontaprojekteja ovat: - täytettyjen voileipien ja wrappien hygieeninen laatu myynti- ja tarjoilupaikoissa. Metropolilab -laboratorio ja pääkaupunkiseudun kunnat ovat sopineet erityyppisille elintarvikkeille omat tutkimuspaketit, joissa on otettu huomioon elintarvikelainsäädäntö ja elintarvikeviraston suositukset. Tilannekohtaisesti voidaan laboratorion kanssa sopimalla muuttaa analyysivalikoimaa. Varautuminen ruokamyrkytyksen tai muun terveyshaittaepäilyn selvittämiseen Ympäristöterveys -yksikön määrärahassa on varauduttu mahdollisten ruokamyrkytysnäytteiden tai muiden elintarvikkeista aiheutuvien terveysvaarojen tutkimiseen. Ruokamyrkytysepäilyjen selvityksessä otetaan tarvittavat elintarvike-, vesi- sekä pintahygienianäytteet. Näytteiden tutkimuksessa noudatetaan tapaukseen soveltuvin osin Eviran ohjeen 1028/1(Toiminta elintarvikkeisiin liittyvissä terveysvaaratilanteissa, Näytteiden tutkiminen elintarvike- ja vesivälitteisissä epidemioissa) mukaisesti. Seurantaohjelmat ja ensisaapumisnäytteet Seudullinen valvontayksikkö huolehtii maa- ja metsätalousministeriön asetukseen (20/EEO/2001) perustuvien ja aluetta koskevien salmonellavalvontaohjelmien toteutumisesta leikkaamoissa. Ensisaapumisvalvontaan liittyviä näytteitä otetaan Eviran valvontasuunnitelman mukaisesti. 8) TERVEYSVAARATILANTEET JA TAKAISINVEDOT Kunnan on selvitettävä alueellaan ilmenevät elintarvikkeisiin liittyvät terveysvaaratilanteet kuten ruokamyrkytykset ja muut elintarvikevälitteiset vaaratilanteet. Valvontayksikössä on menettelytapaohje terveysvaaratilanteiden hoitoon, ja työohjeet ruokamyrkytysepäilyjen selvittämiseen. Espoon, Kauniaisten ja Kirkkonummen ruokamyrkytystyöryhmä on nimetty Valtioneuvoston asetuksen (1365/2011) mukaisesti ja työryhmällä on toimintaohje, joka kattaa Eviran valtakunnallisen valvontaohjeessa esitetyt keskeiset tehtävät. Epäiltäessä, että terveysvaaraa aiheuttavaa elintarviketta on espoolaisessa valvontakohteessa, ryhdytään heti toimenpiteisiin elintarvikkeiden vetämiseksi pois markkinoilta. Takaisinvedossa toimitaan Eviran takaisinvedosta ja ilmoittamisesta antamien ohjeiden mukaan. Euroopan komission ylläpitämän elintarvikkeita ja rehuja koskevan nopean hälytysjärjestelmän (RASFF) avulla tiedotetaan jäsenvaltioille sähköisesti terveysvaaraa aiheuttavista elintarvike- ja rehueristä. Evira lähettää ns. RASFF-ilmoitukset kuntiin. Näiden RASFF-ilmoitusten perusteella jäljitetään Espoossa noin 15-20 kertaa vuodessa, onko epäilyttävää elintarvike-erää espoolaisilla maahantuojilla. 9) VIESTINTÄ Valvontayksiköllä on viestintäsuunnitelma (kuvaus ympäristöterveyshuollon valvontasuunnitelmassa). 10) VALVONNASTA PERITTÄVÄT MAKSUT Kunnan valvontaviranomaisen tulee periä kunnan hyväksymän taksan mukainen maksu elintarvikealan toimijalta. Maksun suuruus määräytyy toimenpiteestä aiheutuvien kustannusten perusteella. Tiettyjen liha- ja kala-alan laitosten valvontamaksu määräytyy valvonta-asetuksen (EY 882/2004 artikla 24) mukaan.
LIITE 1 Espoon seudun ympäristöterveys 8 Seudullisen valvontayksikön maksutaksa on hyväksytty Espoon kaupunginhallituksessa 3.10.2011. 11) ELINTARVIKEVALVONTASUUNNITELMAN SEURANTA JA TOTEUTUMISEN ARVIOINTI Valvontasuunnitelman toteutumista seurataan säännöllisesti sekä valvontajärjestelmään merkittyjen suoritetietojen että taloudenhallintaohjelman taloustoteumatietojen avulla. Talous- ja suoritetietototeumat käsitellään ympäristöterveyden viikkopalavereissa 6-8 kertaa vuodessa. Elintarvikevalvonnan toteutuneista tarkastuksista, toimenpiteistä ja näytteenotosta laaditaan VASU raportti, joka toimitetaan aluehallintovirastoon tammikuun loppuun mennessä. Suunnitelman toteutumisen arviointi viedään maaliskuussa sosiaali- ja terveyslautakunnan käsiteltäväksi. Arvioinnissa esitetään toteutuneiden tarkastusten määrä valvontakohdetyypeittäin, tarkastusten kattavuus, näytteiden määrä valvontakohdetyypeittäin, syyt tavoitteiden ja toteutuman eroihin, valvonnasta saatujen tulojen kohdentuminen ja voimavarojen riittävyys Arviointiraportti lähetetään tiedoksi Kauniaisten kaupunkiin, Kirkkonummen kuntaan ja aluehallintovirastoon.
Liite 1. Elintarvikevalvontasuunnitelma 2014, kohdetyyppikohtainen tarkastussuunnitelma Toimintaluokka Valvonta ja kohderyhmä Toimintatyyppi kohteita tark./vuosi aika (h) tark.yht tark./ vuosi aika (h) tarkastukset yht. htpv Maitoala E100.40 Jäätelön Valmistus 3 3 2 9 2-4 2-4 6 2,4 Liha-Ala E101.30 Leikkaamo 2 11 3 22 8-16 2-3 16 5,4 E101.50 Jauhelihan Valmistus 3 11 3 33 5-12 1 15 2,0 E101.60 Raakalihavalmisteiden Valmistus 4 11 3 44 4-11 1-4 16 6,5 E101.70 Lihavalmisteiden Valmistus Kypsä 2 11 3 22 8-16 2-4 16 6,5 E101.90 Pakkaaminen 7 11 3 77 5-12 1 35 14,2 Kala-Ala 0,0 E102.10 Tuoreiden Kalastustuotteiden Käsittely 1 5 3 5 5 1-2 5 2,0 E102.30 Kalajalosteiden Valmistus 1 5 2 5 2 1-2 2 0,8 Vilja Ja Kasvis Ala 0,0 E104.20 Leipomotuotteiden Valmistus Helposti Pilaantuvia Tuotteita 8 3 2-5 24 2-4 1-3 16 6,5 E104.30 Ruoka Ja Kahvileipien Valmistus 15 1 1-3 15 1-3 1-3 15 6,1 E104.50 Kasvis Marja Ja Hedelmatuotteiden Valmistus 4 3 3-4 12 2-4 3-4 8 3,2 Pakkaamotoiminta Vähaistä E104.60 Kauppakunnostusta 9 1 2-3 9 1-3 2-3 9 3,6 Elintarvikkeiden valmistus 0,0 E105.10 Yhdistelmätuotteiden Valmistus 3 2 3-5 6 1-4 2-5 3 1,2 E105.30 JuomienValmistus 1 2 3-5 2 1-4 2-5 1 0,4 E105.40 Muu Elintarvikkeiden Valmistus 3 2 3-5 6 1-4 2-4 3 1,2 Elintarvikkeiden myynti 0,0 E106.10 Elint Tukkum Teoll Pakattuja Ei Help. Pilaantuvia Elintarvikkeita 11 0,3 1-2 3 1-2 2-4 11 4,5 E106.20 ElintTukkumTeollPakattujaHelp Pilaantuvia Elintarvikkeita 7 1 1-2 7 1-3 2-4 7 2,8 E106.50 Elint Vähittaism.Teoll. Pakattuja Ei Help. Pilaantuvia Elintarvikkeita 46 0,3 1-2 14 0,5-2 1,5-2 23 9,3 E106.60 Elint Vähittäism. Teoll. Pakattuja Help. Pilaantuvia Elintarvikkeita 103 0,7 2-3 72 0,7-3 2-2,5 72 29,2 E106.70 E106.80 Eviran vaatimukset Ympäristöterveyden suunnitelma 2014 Elintarvikkeiden Vähittäismyynti Myydään Pakkaamattomia Elintarvikkeita 22 2 3-4 44 1-3 2-3,5 32 13,0 Elint. Vähittäism. Käsitellään Help. Pilaantuvia Elintarvikkeita 85 3 4-5 255 2-4 2-4 68 27,6 E106.90 Toritoiminta 2 1 1 2 0,5-2 1,5-2 1 0,4 VientiJaTuonti 0,0 E107.20 Elintarvikkeiden Maahantuonti 29 0,3-2 1,5-3 5 2,0
Elintarvikkeiden tarjoilu 0,0 E108.10 Ravintolatoiminta 259 3 3-5 777 1-4 2-4 260 105,4 E108.20 Grilli Tai Pikaruokalatoiminta 72 3 3-5 216 1-3 1,5-2 65 26,4 E108.30 Kahvilatoiminta 151 3 3-5 453 1-3 1,5-2 137 55,5 E108.40 Pubitoiminta Vain Juomatarjoilua Tai Vähäistä Elintarviketarjoilua 51 0,7 1 35,7 0,3-2 1,5-2 15 6,0 E108.50 Suurt. Laitoskeittiö Koulut Päiväk. Sairaalat Henkilöstörav. 358 2 3-4 716 1-3 2-4 358 145,1 E108.60 Suurt. Keskuskeittiö Ja Pitop. Laitosk. Joka Toim. Myös Muualle 95 4 4-6 380 2-4 2-4 176 71,4 E108.70 Suurt. Tarjoiluk. Ei Ruoanvalm.Tai Vähäistä Välip. Ja Jälkiruoka Valm. 432 1 1-2 432 0,5-2 1,5-2 291 118,1 Elintarvikkeiden Kuljetus 0,0 E109.10 Elintarvikkeiden kuljetus huoneenlämp. 19 0,7 1-3 13,3 0,3-2 1,5-2 3 1,2 E109.20 Elintarvikkeiden Pakastekuljetus 8 0,7 1-3 5,6 0,3-2 1,5-2 2 0,9 E109.30 Elintarvikkeiden Kuljetus Jäähdytettynä 13 0,7 1-3 9,1 0,3-2 1,5-2 3 1,3 E109.40 Elintarvikkeiden Kuljetus Lämpimänä 4 0,7 1-3 2,8 0,3-2 1,5-2 1 0,4 Elintarvikkeiden Varastointi Ja Pakastaminen 0,0 E110.10 Eläinperäisten Elintarvikkeiden Varastointi 7 2 2 14 2-3 2-3 12 4,9 E110.20 Ei Eläinperaisten Elintarvikkeiden Varastointi 19 1 2-3 19 1 1-3 14 5,7 E110.30 ElintarvikkeidenPakastaminen 2 1 2-3 2 1 2-3 2 0,8 Elintarvikekontaktimateriaalit 0,0 E111.50 Kumi 1 0,7 4-6 1 0,3-2 2-4 0 0,1 E111.60 Lasi 3 0,7 4-6 0 0,3-2 2-4 0 0,1 E111.80 Metalli- ja metalliseokset 6 0,7 4-6 0 0,3-2 2-4 1 0,4 E111.90 Paperi ja kartonki 7 0,7 4-6 0 0,3-2 2-4 2 0,6 E111.100 Painovärit 10 0,7 4-6 13 0,3-2 2-4 2 0,7 E111.130 Silikonit 3 0,7 4-6 0 0,3-2 2-4 0 0,1 E111.170 Puu 1 0,7 4-6 13 0,3-2 2-4 0 0,1 Ensisaapumisvalvonta 0,0 Alkutuotanto Muu toiminta Ensisaapumispaikat/toimijat 18 3 12 4,9 Muu alkutuotanto 128 0,1 1-3 0 0,1 2 13 3,5 Yhteensä 2038 3790 1755 704 Elintarvikenäytteenotto 65 Tarkastusten matka- ajat 115 Elintarviketulosten käsittely ja kirjaus 35
Liite2. YMPÄRISTÖTERVEYDEN MAKSAMAT ELINTARVIKENÄYTEPROJEKTIT VUONNA 2014 1. Tuoreen kalan hygieeninen laatu Projektin aikataulu Näytteenottopaikat (2 osanäytettä) Suunniteltu näytemäärä kpl Elintarvikenäytteet: Tuoreiden kalojen käsittelylaitokset 10 Touko-joulukuu 2014 Myyntipaikat (irtomyynti tai myymälässä 16 (seuranta v. 2013 projektiin) pakattu kala) Yhteenveto tuloksista laaditaan Tarjoilupaikat (ruuan valmistusta) 10 vuoden 2015 alussa. Yhteensä: 36 Näytteiden tutkimuspaketti (TP26): -alustava aistinvarainen laatu, kokonaispesäkeluku kalasta ja rikkivetyä tuottavat bakteerit. Tutkimus vkp:nä, jos lähetteessä ei mainita muuta. 2. Täytetyt sämpylät, voileivät, wrapit yms. Projektin aikataulu Näytteenottopaikat Suunniteltu näytemäärä kpl Elintarvikenäytteet: Tarjoilupaikat mm. kahvilat, 20 Tammi- elokuu 2014 työpaikkaruokalat, Myyntipaikat joissa ko. palvelua 5 Yhteensä: 25 Näytteiden tutkimuspaketti (TP65): Alustava aistinvarainen arvio, enterobakteerit, Bacillus cereus, Staphylococcus aureus 3. Myymälän pakkaamat juustot (yhteistyöprojekti pääkaupunkiseudun valvontaviranomaisten kanssa) Projektin aikataulu Näytteenottopaikat Suunniteltu näytemäärä kpl Elintarvikenäytteet Myymälän pakkaamat juustot, tutkimus 20 (ajankohta tarkentuu projektin suunnittelussa) parasta ennen/viimeisenä käyttöpäivänä Yhteensä: 20 Esimerkkejä näytteiden tutkimuspaketeista (kovat/puolikovat TP5 ja pehmeät/tuorejuustot TP6): - kovat/puolikovat juustot (TP5) alustava aistinvarainen laatu, Escherichia coli, Koagulaasipositiiviset stafylokokit, salmonella ja Listeria monocytogenes. - pehmeät/tuorejuustot (TP6) alustava aistinvarainen laatu, enterobakteerit, Escherichia coli, Koagulaasipositiiviset stafylokokit, salmonella ja Listeria monocytogenes. Näytteenottoon liittyy tarkastuslomake, jossa selvitetään esim. käsittelyhygieniaa, pakkauspistettä, pakkausmerkintöjä, parasta ennen/viimeisten käyttöpäivä merkinnän määräytymistä, pakkausmateriaalien soveltuvuutta juustoille. 4. Aamiaistarjoilut hotellien ravintolat, työpaikkaruokalat, kahvilat, palvelutalot (yhteistyöprojekti pääkaupunkiseudun valvontaviranomaisten kanssa) Projektin aikataulu Näytteenottopaikat Suunniteltu näytemäärä kpl: Elintarvikenäytteet: 2014 Hotellien ravintolat, kahvilat jne. 15 Ajankohta tarkentuu Palvelutalojen aamupalatarjoilu 10 projektisuunnittelun yhteydessä. Yhteenveto tuloksista v. 2015 alussa Yhteensä 25 Näytteiden tutkimuspaketit esim.: -lihaleikkeleet (TP18); alustava aistinvarainen arviointi, aerobisten mikrobien kokonaispesäkeluku, enterobakteerit, Listeria monocytogenes, - maksamakkara (TP23); alustava aistinvarainen arviointi, aerobisten mikrobien kokonaispesäkeluku, sulfidia pelkistävät klostridit - graavikala (TP27); alustava aistinvarainen arviointi, aerobisten mikrobien kokonaispesäkeluku, Listeria monocytogenes - tuoreet kasvikset (yhdistelmänäyte) mm. tomaatti- kurkkuviipaleet, salaatti alustava aistinvarainen arvio, Escherichia coli, Bacillus cereus ja hiivat. Tutkimukset ja näytteitä otettaessa tehtävät selvitykset tarkentuvat projektisuunnitelman yhteydessä.