Hyvä uusi kylteri. Edessäsi on tulevan ainejärjestösi Pörssin oma lehti. Tämän Pörssikurssin

Pääkirjoitus Uutuudenviehätystä Hyvä uusi kylteri. Edessäsi on tulevan ainejärjestösi Pörssin oma lehti. Tämän Pörssikurssin fuksinumeron tarkoitus on selittää edes karkeasti osa siitä uudesta maailmasta, johon olet astumassa. Kaikkea ei varmasti näissä 36 sivussa ole mainittu, eikä kaikkea tarvitse ymmärtääkään, mutta toivon mukaan olet Fuksikurssin luettuasi asteen verran valmiimpi (ja innokkaampi!) tulevaan opiskeluvuoteesi. Olet toden totta astumassa uuteen maailmaan. Ensimmäinen opiskeluvuosi on useimmille paljon muutakin kuin ensimmäinen satsi opintopisteitä opinto-otteeseen. Se on elämys itsessään ja tuon elämyksen voimakkuus on aika pitkälle kiinni itsestäsi. Nauti huoletta uutuudenviehätyksestä. Tulevana pörssiläisenä olet etuoikeutetussa asemassa. Ainejärjestömme on suurimmasta, aktiivisimmasta ja hyvähenkisimmästä päästä. Kukaan tuskin on koskaan mennyt uuteen oppilaitokseen, jossa ei joku neropatti olisi ehättänyt kehumaan juuri tuon paikan ainutlaatuista henkeä. Pörssiläisenä on ilo sanoa, että täällä tuo ainutlaatuinen henki on muutakin kuin tämä kaunis lause viime tinkaan jääneessä pääkirjoituksessa. En liene ainoa, jonka muualla opiskelevat ystävät ovat päivitelleet, miten sä voit tuntea niin paljon porukkaa teidän koulusta. Itse en sitä osaa ihmetellä. Pörssin toiminta on paitsi aktiivista, myös oikeasti hauskaa. Poissa on teennäinen kiva kiva meininki, sillä järjestön innokkaat opiskelijat muokkaavat bileistään, sitseistään, excursioistaan ja kaikista muista tapahtumista juuri sellaisia, jotka kylteriopiskelijoita kiinnostavat. Ero muualle on aika iso, tiedän sellaisiakin, jotka eivät tovin opiskeltuaan muista edes ainejärjestönsä nimeä. Pörssin tarjoamat mahdollisuudet kannattaa hyödyntää. Tartu tilaisuuksiin, joita eteesi varmasti ilmestyy. Opiskeluaikana ehdit vielä elää ja nauttia, olitpa stereotyyppisen rämäpäinen kylteri tai rauhallisempi sielu. Näistä vuosista jää melkoinen määrä muistoja ja ystäviä, joita ei kukaan vie pois. Kysykää vaikka valmistuneilta, koulun jälkeen ehtii se arki ja puurtaminen tulla tutuksi riittävissä määrin. Taisin hokea alussa jotain uudesta maailmasta. Paitsi opiskelijaelämä itsessään, uutta voi olla myös elinympäristö ja opiskelija- ja kaveripiiri. Jyväskylä on kiva kaupunki ja Pörssi täynnä loistavia tyyppejä. Syksyllä tarjoutuu lukuisia mahdollisuuksia tutustua niin muihin fukseihin kuin vanhempiinkin pörssiläisiin. Jo sosiaalisessakin mielessä alku on tärkeää, edessä on paljon tapahtumia, joita ei voi eikä kannata missata. Uutta lienee myös elämänrytmi. Yliopistossa vapaus konkretisoituu nopeasti. Puoleen päivään sängynpohjalla torkkuessa sitä tuli joskus tajunneeksi, että ketään (ainakaan opintoihin liittyen) ei hetkauta mitä teet ja missä vipellät. Mitä nyt äiti saattaa joskus soittaa. Harvoilla kursseilla on läsnäolopakkoja tai rajoituksia. Kaikki on omissa käsissäsi. Fuksivuonna on aikaa ja mahdollisuuksia ottaa pehmeämpi lasku opintojen suhteen. Kiirettä ei (ainakaan heti ) ole, mutta jonkinlainen big picture on toki hyvä pitää mielessä. Täältä koulusta kun pitää joskus lähteäkin, vaikken sitä itsekään tässä vaiheessa vielä ymmärrä. Lauri Markkanen Pörssikurssi Kapitalistisen ilosanoman tuoja Julkaisija Jyväskylän yliopiston kauppatieteiden opiskelijoiden ainejärjestö Pörssi ry Yhteystiedot Pörssi ry PL 35, 40351 Jyväskylä (014) 260 2969 Päätoimittaja Lauri Markkanen 040 5277 973 tiedotus@porssiry.fi Valokuvaaja Tuomas Reivinen Paino Kirjapaino Ässä Oy, Vaajakoski Ilmestyminen Viisi kertaa vuodessa, seuraava lehti viikolla 43 PÖRSSIKURSSI

SISÄLTÖ 03/2007 Älkää hätäilkö opintojenne kanssa! s. 30 Viisi vuotta koulussa ja KTM:n paperit kouraan. Mutta miten tiedekuntamme antamilla eväillä selviää työelämässä? Ex-pörssiläiset kertovat. Jyväskylä - opiskelijan kaupunki Pörssikurssi tarjoilee kaupunki-infoa opiskelijakaupungin aakkosten merkeissä. sivu 16 Suuri seikkailuni Etelä-Amerikassa s. 32 Pörssiläiset valloittavat maailmaa joka vuosi. Ja kuka tahansa vaihto-oppilasjakson käynyt voi sen vahvistaa: opintojakso ulkomailla on unohtumaton kokemus. Jenna Hytti vietti kevätlukukautensa Etelä-Amerikan lämmössä. 4 Puheenjohtajalta 5 Dekaanin tervehdys 6 Opintoasianpäälliköltä 22 SEFE-mies 24 Kopo-vastaavalta 29 Minä, Pörssi & Dumppi 7 Hallitus 2007 esittäytyy Kaksitoista apinaa ne tanssii tänään... 10 Tutorit 2007 esittäytyvät Ensimmäiset kasvot, jotka muistat... Tutorit perehdyttävät sinut yliopistomaailmaan. 14 Pörssin bileet Hyvästi selvä elämä? 16 Jyväskylä Opiskelijakaupungin aakkoset. 18 Totta ja tarua yliopisto-opiskelusta 26 Pörssin tiimit Se on hyvä, että tiimi toimii ja saadaan palautetta. Tiimit ovat tärkeä osa Pörssin toiminnan pyörittämisessä. 28 JYY ja P&D? Mitä ne ovat? 31 Mikä ihmeen NESU? KOHTAAMISIA 30 Urapolku 32 Vieraalla maalla PÖRSSIKURSSI 3

Puheenjohtajalta Murre ei oo etovertane asia Puettuasi ensimmäisen kerran valkoiset haalarit yllesi ja vannottuasi pörssivalan fuksiaisissa olet erottamaton osa suurta joukkoamme. Työ teittä se! Vilipittömästi onnee! Mahottoma mukavoo suaha uuvvenkarheita nuamoja meijjänki ilosee joukkoo. Ja kyllä, olet päässyt sisälle Jyväskylän yliopiston taloustieteiden tiedekuntaan, mikäli edellä oleva kieliasu hämmensi. Vaikka moni keskisuomalainen tiensä tänne löytääkin, on keskuudessamme myös lukuisia kannattajia muualta Suomesta. Tämä tosiasia konkretisoituu sinulle viimeistään siinä vaiheessa, kun kuulet erään nimeltä mainitsemattoman markkinoinnin lukijan esittävän sitseillä juomalauluja raumalaiseen tyyliin, tapaat vankkumattoman Kärppä-fanin Oulusta tai kohtaat allekirjoittaneen, jonka kotipaikkakunnalta on kivenheitto itänaapuriin. Täällä Suomen Ateenassa kulttuurit kohtaavat ja kielikylvyn voi kokea siis ihan suomalaisittainkin. Oman suolan tähän kylpyyn tosin tuovat myös pörssiläisten joukkoon saapuneet vaihtarit. Monesti suomi tai savo ei siis riitä, mutta näissäkin tapauksissa englanti ja viimeistään elekieli ajavat asiaa pitkälle. Pörssi on siis taloustieteen opiskelijoiden ainejärjestö, johon sinullakin on oikeus tätä nykyä kuulua. Olemme yliopiston aktiivisinta opiskelijaporukkaa, ja yhteisöllisyys on yksi parhaista elementeistä, minkä pörssiläisyydellä saavuttaa. Puettuasi ensimmäisen kerran valkoiset haalarit yllesi ja vannottuasi pörssivalan fuksiaisissa olet erottamaton osa suurta joukkoamme. Edellä mainittu kulttuurien kohtaaminen voi aiheuttaa joskus myös kielimuurin, vaikka Suomen rajojen sisäpuolella kestetäänkin. Koska omassa kielenkäytössäni tulee viljeltyä kaikenlaisia epämääräisiä, itärajalla yleisesti käytössä olevia sanoja ja ilmauksia, on murrehirmu-ilmaus tullut kerran jos toisenkin kuultua. Se ei ole tosin vähentänyt viäntämistä ja kiäntämistä - kuittailuhan vain tarkoittaa, että keskustelukumppani kuuntelee. Toisaalta, tapana on myös provosoitua, mikäli murteesta mainitaan, ja tuloksena viäntäminen kasvaa potenssiin kolme. Vaikka Savosta en olekaan kotoisin, vastuu todellakin siirtyy kuittailuvaiheessa kuulijalle. Murteen käytön vuoksi minulta on monesti vaadittu myös Katri-Suomi-Katri sanakirjan laatimista tai vähintään each one teach one susirajakurssia. Neuvottelut kyseistä kurssista ovat vielä hieman kesken Kielikeskuksen kanssa. Kehotan kaikkia olemaan ylpeitä omasta murteestaan, sillä murre- ja paikkakuntakeskustelut tuovat monesti iloa päivään. Esimerkkinä mainittakoon, että maantiedon tunnit eivät ilmeisesti ole olleet kovin suosittuja ala-asteaikoina: - Ai, oot Kiteeltä, niin sieltä tosi pohjoisesta. Siellä on varmaan talvisin tosi kylmä. - Ei, oon Kitteeltä, Pohjois-Karjalasta. Taijat nyt sekottaa Kittilään Toisena mainintana olkoon Kiteellä käytetty pesäpalloilmaus: anna puota. Huvittuneisuuden aste oli melkoinen, kun selvisi, että ilmaus tarkoittaa Seinäjoella jotain aivan muuta kuin koppilyönnin kenttään pudottamiseen kehoittamista. Jos haluaa saada, on pakko antaa vai miten se nyt menikään Toiveeni siis on, että syyskuussa tulette rikastuttamaan porukkaamme omine murteinenne. Hauskaa tulee olemaan joka tapauksessa, mutta murre antaa kanssakäymiseen ihanan eksoottisen lisän. Ja aikaha männöö ku iltamissa, ku Pörssin juttuloihi lähtöö mukkaa. Porukkoo tiällä o ympär Suomemmua, mutta valakoset hualarit meitä yhistää. Vielä kerra hirmusesti onnee ja tervetulloo! Sitte syssymmällä vuksiviikolla myö kohataa! Katri Haakana 4 PÖRSSIKURSSI

Dekaanin tervehdys Hyvä uusi kauppatieteilijä! Tiedekunnan puolesta minulla on ilo onnitella Sinua opiskelupaikasta ja toivottaa sinut tervetulleeksi taloustieteiden tiedekunnan opiskelijaksi. Olet tehnyt erinomaisen ratkaisun. Hienoa! Jyväskylä on Jenkkilän College Town ja Englannin Oxbrigde opiskelijoita pullisteleva, viihtyisä opiskelukaupunki. Jyväskylän yliopisto on yksi maan parhaimmista ja suosituimmista korkeakouluista. Taloustieteiden tiedekunta on puolestaan yliopiston eliittiä: kauppatieteellisen alan maisterintutkinto Jyväskylästä antaa hyvät eväät ja tarjoaa monia mahdollisuuksia työmarkkinoilla. Jaakko Pehkonen Dekaani, kansantaloustieteen professori Kauppatieteellisen alan koulutusta on annettu Jyväskylässä jo vuodesta 1967 lähtien juhlimmekin opetuksen 40-vuotiasta taivalta kuluvan syksyn aikana monin eri tavoin. Pienestä muutaman opettajan ja opiskelijan taloustieteen laitoksesta on kehkeytynyt aikojen saatossa yli 1000 perus- ja jatko-opiskelijan sekä lähes 100 opettajan ja tutkijan aktiivinen tiedeyhteisö. Tiedekunta tarjoaa alan peruspaketin kauppatieteellisiä opintoja: johtamista, kansantaloustiedettä, laskentatoimea, markkinointia ja yrittäjyyttä. Näiden perinteisten kandidaatti- ja maisteriohjelmien lisäksi voit maisteriopintovaiheessa erikoistua ympäristöjohtamiseen, perheyrittäjyyteen tai rahoitusekonometriaan. Korkeatasoisiin opintoihin sisältyy kattava kansainvälinen opiskelijavaihtojärjestelmä. Monialainen, seitsemästä tiedekunnasta koostuva Jyväskylän yliopisto antaa puolestaan mahdollisuudet laajoihin opintokokonaisuuksiin. Käytä aikasi hyödyllisesti ja tehokkaasti - opiskelijaelämää unohtamatta. Taloustieteiden tiedekunta onkin enemmän kuin pelkkä kauppakorkeakoulu: se on laadukas kauppatieteellinen yksikkö monipuolisessa yliopistoympäristössä. Viimeisten kolmenkymmenen toimintavuoden aikana tiedekunnasta valmistuneet yli 2300 kauppatieteiden maisteria sekä yli 100 lisensiaattia ja tohtoria ovat tästä hyviä e- simerkkejä. Jyväskylästä valmistuneita opiskelijoita löytyykin useiden yritysten, julkisen hallinnon ja yliopistojen johtopaikoilta. Hyvä uusi kylteri, kuten kauppatieteilijöitä usein kutsutaan, sinulla on edessäsi neljä-viisi vuotta alan opintoja. Tarjoamme sinulle mahdollisuuden kehittyä talousalan osaajaksi. Tiedekunnan opettajat tukevat ja ohjaavat sinua opinnoissasi. Vastuu oppimisesta ja opintojen etenemisestä on kuitenkin sinulla. Viimeistään työelämään siirtyessäsi huomaat, että lukukausimaksuton koulutus ei ollutkaan ilmaista. Käytä aikasi hyödyllisesti ja tehokkaasti - opiskelijaelämää unohtamatta. Kauppatieteellisen alan ainejärjestö, Pörssi, takaa sen, että viihdyt Jyväskylässä myös vapaa-aikanasi. Toivotan tiedekunnan puolesta kaikille uusille opiskelijoille työniloa ja menestystä opinnoissa ja elämässä yleensä. PÖRSSIKURSSI 5

Opintoasiainpäälliköltä Pääopintobyrokraatin tervehdys Onneksi olkoon vielä uudemman kerran, tuore kylteri, ja tervetuloa Jyväskylän yliopiston taloustieteiden tiedekuntaan! Olet päässyt hallintorakenteeltaan Suomen taatusti keveimpään yliopistoyksikköön. Meillä ei ole tiedekunnassa erillisiä laitoksia, joten nopeasti tarvittavat päätökset syntyvät nopeasti. Muutenkin hallintoihmisiä on meillä niin vähän, että mihinkään itsetarkoitukselliseen paperinpyörittelyyn tai ylimääräisten luukkujen kautta juoksuttamiseen ei ole varaa. Asian kääntöpuolena on tietenkin joskus se, että asioita pääsee kertymään liikaa yhtä käsittelijää kohti. Kiireelliset asiat hoidetaan kuitenkin aina heti. Yliopisto-opiskelu on ollut viimeiset vuodet jatkuvassa muutoskierteessä ja muutokset jatkuvat. Yrityksen taloustieteissä kandidaatin tutkinnossa erityisesti toisen opintovuoden kaikille yhteisten opintojen määrä kasvaa ja pääaineen valinta siirtyy nykyisestä ensimmäisen vuoden keväästä toisen vuoden kevääseen. Kandivaiheen valinnaisuuden pienen vähenemisen vastapainoksi tarjolle tulee lisää mahdollisuuksia maisterivaiheen opintoihin. Kuulet luultavasti useampaan kertaan sanottavan, että yliopisto ei ole koulu. Sillä ei ole tarkoitus kehua, että yliopisto olisi jotakin ylimaallisen hienoa. Kuulet lähivuosien aikana luultavasti useampaan kertaan sanottavan, että yliopisto ei ole koulu. Sillä ei ole tarkoitus kehua, että yliopisto olisi jotakin ylimaallisen hienoa. Tarkoitus on vain muistuttaa, että yliopistolla on kolme tehtävää: tieteellinen tutkimus, siihen perustuva opetus ja yhteiskunnallinen palvelutehtävä. Yliopisto antaa sisällöllisesti korkeinta opetusta, mutta tuo korkein opetus ei tietenkään ole automaattisesti parasta opetusta. Laadun parantamisessa harkittu palaute on ensiarvoisen tärkeää. Opintotietojärjestelmä Korppi sisältää palautejärjestelmän, jota toivomme sinun käyttävän aktiivisesti. Ainejärjestö Pörssin verkkosivuilta löytyvää keskustelu forumia kannattaa myös seurata aktiivisesti. Opintojen suunnitteluun, mahdollisista aikaisemmista opinnoista saataviin korvaavuuksiin ja kieliopintojen pohjustamiseen sekä opiskeluun liittyvään kansainvälisyyteen isketään kiinni heti ensimmäisinä opiskelupäivinä. Jos jokin näihin liittyvä asia askarruttaa mieltäsi, vastaan mielelläni kysymyksiisi jo ennen sitä. Parhaiten minut saa luultavasti kiinni sähköpostilla osoitteesta ruokolai@econ.jyu.fi, kokeilla voi myös tekstiviestillä numerosta 050-3732134. Ai niin, vielä yksi juttu. Toimistossa MaE 215 teitittely on sitten ankarasti kielletty Tapsa, opintoasiainpäällikkö 6 PÖRSSIKURSSI

Mitä? Häh? 1. Ikä, pääaine, mistä kotoisin? 2. Kerro tehtävästäsi hallituksessa? 3. Soveltuvuuskokeilla vai ilman? 4. Paras muisto fuksivuodesta? 5. Salainen paheesi? 6. Erityistaitosi? 7. Heräät teekkarin ja humanistin välistä, mitä on tapahtunut? Pörssin hallitus 2007 Pörssi on Jyväskylän ainejärjestöistä suurin ja kaunein. Sen toimintaa pyörittää lukuisten tiimien ja muiden aktiivien avustamana 12-henkinen hallitus. Mutta kuka on kukin ja mikä kenenkin tehtävä on? Pörssikurssi marssitti hallituslaiset pikatenttiinsä. KATRI HAAKANA puheenjohtaja TOMMI SKOTTMAN varapuheenjohtaja 1. Ikää on kertynyt 23 vuotta. Kotoisin olen susirajalta, Kiteeltä. Pääaineena markkinointi. 2. Puheenjohtajana pidän hallitusta kuosissa kaikin laillisin ja tarvittaessa myös kyseenalaisin keinoin. Kaikessa mukana olemisen ohella olen viimeinen varmistaja toiminnan laadukkuudesta yhdistyksessämme. 3. Itse olen päässyt soveltuvuuskokeiden kautta tiedekuntaamme toisin kuin nimeltä mainitsematon vuosikerta. Jos kysymys nähdään toisessa valossa, kannatan soveltuvuuskokeita, ja eritoten niiden uudistamista. 4. Fuksisitsien jälkeisenä aamuna olin hyvässä hapessa Alkon edessä keräämässä fuksinakin seurauksena Nälkäpäivä-keräystä.. :) No ei vallan, excuilta tulee parhaat muistot, fuksivuotena oli vuorossa Tahko ja Tukholma. 5. Pakottaa kaverit katsomaan Markku Pölösen leffoja ja dubata vuorosanat päälle koko elokuvan ajan. 6. Uskomaton kyky teloa itseäni. 7. Joko olen ottanut edeltävän illan aikana himpun liikaa ja jotain todella hämärää on tapahtunut tai sitten olen viettämässä aikaa nuoruuden kavereiden kanssa Kiteen vehreissä maisemissa. 1. 23 vuotta, markkinointi (kolmas vuosi alkaa), Hyvinkää 2. Sisäinen laskenta, hankinnat, liiketoiminta 3. Ilman, kaupan alalle pääsee kyllä, vaikka ei meidän järjestelmän mukaan soveltuva alalle olisikaan. 4. Varmaan valinta hallitukseen päätoimittajaksi. Ei näitä voi muistaa.. Miksiköhän? 5. Se on varmaan tosi salainen, jos mä en sitä tähän iske, enkä siis iske. 6....mutta suurin niistä on rakkaus. 7.Kuudestoista aamu on saapunut painajaisineen. Mä katson maailmaan ja pahaa unta nään... PÖRSSIKURSSI 7

TAPAHTUMAT LAURA PIETILÄ talousvastaava ANNAMARI HÄRKÖNEN sihteeri/kv-vastaava 1. 24, laskentatoimi piäaineena, ei mistään kotoisin, paitsi ehkä Tampereelta snadisti. 2. Hoitelen osto- ja myyntireskontran, kirjanpidon, tilitykset yms. talousduunit. Jonkinlaista talousseurantaa teen toisinaan. Tilinpäätöksen ajattelin tehdä kauden päätyttyä. Toimin myös yleisenä talouspoliisina, eli vahdin ettei varoja käytetä suhteettoman paljon älyttömiin ostoksiin. Vastustan aina kaikkia hankintoja yms. tuhlailua, kuten pätevän talouspoliisin kuuluukin. Säästäväisyys on hyve. 3. Ilman, en osaa piirtää mitään ja olen muutenkin tosi mielikuvitukseton ihminen, joten soveltuvuustentti oli yhtä piinaa!! Ja miksei niitä tuloksia saa mistään?! Mitähäh? Jos sitä vaikka onkin hullu tms. niin oishan se kiva tietää..;) 4. On pelkästään hyviä muistoja, joten vaikea nimetä yhtä. Mutta Rukan reissu keväällä oli kyllä ehdottomasti yksi parhaimpia settejä! Toivottavasti päästään ensikin vuonna yhtä hyvällä poppoolla laskemaan ja juhlimaan:) 5. Kyllä se on se satunnainen tupakointi. Mutta (huom!) satunnainen. Yleisesti ottaen tupakointi on tosi ällöä! Siis tositosi ällöttävää. 6. Kaikenlainen säätäminen juopuneena. Jaksan edelleen hämmästyttää itseäni, vaikka ikää onkin jo kunnioitettavasti. 7. Niiden täytyy olla tyttöjä, sillä jotain tasoa täytyy pitää yllä miesten suhteen. Eli olemme varmasti keskustelleet syvällisesti koko yön esim. miehistä ja väsy on yllättänyt aamutunneilla. 1. Tunnettu paremmin vaan Anniksena, ikää 22, johtaminen ja kotoisin Etelä-Savon sydämestä eli Mikkelistä. 2. Kv-vastaavana tehtäviini kuuluu kv-asioista huolehtiminen kaikilla tasoilla; ulkkareiden huomioiminen Pörssin toiminnassa, suomalaisten tutustuttaminen vaihtareihin sekä jäsenten kansainvälistymisen tukeminen. Enemmän pörssiläisiä maailmalle! Sihteerin toimenkuvaani puolestaan kuuluu kirjoitushommat, järjestäytymisasiat ja puheenjohtajan hjälppiminen. 3. Kokeilla, mutta varasijalta ;) 4. Niitä on joku tuhat... Tahkon excu oli kuitenkin vuoden huipennus! 5. Suklaa. Aina se ei ole niin salainen. 6. Tehokas ajankäyttö. Hotellin avainkorttien hävittäminen. Pikkusiskon hiusten laitto. Olen taitava monessa asiassa. 7. Vaikea kuvitella, että näin tapahtuisi. Mikäli kyseisestä paikasta kuitenkin heräisin, niin alkoholilla olisi kyllä vahvasti sormensa pelissä. JORI TAIPALE yritysvastaava 1. 22, markkinointi ja Siilinjärveltä. 2. Toimin Kankaalan Juhon kanssa yritysvastaavana. Pidetään yritystiimin kanssa yhteyttä yrityksiin, hankitaan pörssiläisille herkullisia töitä ja järjestetään erilaisia yritysvierailuja ja -esittelyjä. Siinä sivussa pidetään rautaisen tiimin moraali korkealla opiskelijalle erityisen hyvin sopivan motivoinnin avulla... Lisäksi toimin hallituksen välisten konfliktien virallisena sovittelijana. 3. Ehdottomasti ilman. Tai sitten niitä täytyy kehittää. Ryhmäkeskustelut ja haastattelut ovat ok, mutta mustetahra tai tikku-ukko ei kerro kenestäkään sitä, osaako hän myydä tuotteen tai arvioida tulevan vuoden menot ja tulot. Se kertoo huonoimmillaan ihmisestä sen, onko hän valinnut lukiossa lisäaineeksi kuvaamataidon tai osaako hän käyttää googlea oikeilla hakusanoilla. (Olen valmis keskustelemaan asiasta myös tiedekunnan kanssa.) 4. Ehdottomasti fuksiaiset ja Tahkon excursio, jossa tutustuin Suomen raakaa työtä tekevään vähemmistöön. Mahtavaa oli tietysti myös uusiin ihmisiin tutustuminen ja Lohikoskelta pois muuttaminen. 5. Kerron aika pitkälti samoja vanhoja juttuja. Idea onkin siinä, että täytyy pitää kirjaa siitä kenelle jutun on jo kertonut. Lisäksi tarkastan hellan, jääkaapin ja oven 10 kertaa ennen kuin poistun talosta (koskee myös muiden asuntoja). 6. Osaan jollain tavalla piristää muiden päivää silloin kun he ovat down. Erikoistaitoihin kuuluu myös M.A. Nummisen ja tunnetun suomalaisen naistanssijan imitointi. Tätä tapahtuu tosin todella harvoin ja yleensä vielä ulkomailla. 7. Vaikuttaisi siltä, että edellisiltana on järjestetty jälleen kuuluisat Siilinjärven kesäkauden avajaiset tai Nerkoon piiriavoimet. Toinen vaihtoehto on se, että Simo ja Juki on taas houkutellu Ylä-Ruthiin enkä ole taaskaan onnistunut sanomaan EI. JUHO KANKAALA yritysvastaava 1. 24 vuotias kansantaloustiedettä lukeva Ylivieskan lahja globaaleille rahoitusmarkkinoille. 2. Päätehtäviini yhdessä Jorin kanssa kuuluu Pörssin ja sen yhteistyökumppaneiden välisten suhteiden hoitaminen, ylläpitäminen, luominen sekä kehittäminen. Myös uusien yhteistyökumppanien kalasteleminen kuuluu tehtäviini, unohtamatta sen kauneimman ja upeimman, eli yritystiimin, vetämistä. Lisäksi koen, että velvollisuutenani on olla linkkinä ylioppilaskunnan ja Pörssin välillä, ja tätä kautta olla valvomassa, että myös kylterin asiat ylioppilaskuntamme päätöksenteossa otetaan huomioon. 3. Ilman tuntuu paremmalta. 4. Muistoja ja muistamattomuuksia on sen verran paljon, että hankalaa laittaa järjestykseen. Fuksiaiset oli hauska tapahtuma, mutta koko vuosi oli ikimuistoinen. 5. Jos tässä paljastaisin, ei salaisia paheita enää olisi. 6. Jalkakikka. 7. Luultavasti haluaisin itsekin tietää 8 PÖRSSIKURSSI

ANNA HARTIKAINEN projektivastaava/nesu-vastaava ANTTI KORHONEN projektivastaava 1. 22, johtaminen, Jyväskylän tyttö. 2. Projektivastaavina yhdessä Antin kanssa järkkäillään kaikenmoisia bileitä ja tapahtumia. Vastuulla on mm. fuksiviikon bileet, sitsit ja syksyn suurimpana juttuna Music Awards. Apuna hommassa on loistava joukko biletiimiläisiä. NESU-vastaavana pidän yhteyttä muiden kaupunkien nesulaisiin ja yritän viedä Jyväskylää maailmankartalle. 3. Hehe.. ilman.. 4. Kyllä se taitaa tuonne sosiaalisten tapahtumien puolelle mennä. Yhtä parasta on vaikea sanoa, mahtava vuosi kaiken kaikkiaan! 5. Antti Tuisku :) 6. Olen hyvä nauramaan itsekseni/itselleni. 7. Jotain käsittämätöntä.. On tainnut humanisti eksyä väärään sänkyyn. :) 1. 21, kotoisin Siilinjärveltä ja ylpeä siitä! Pääaine markkinointi. 2. Tehtävänäni on järjestää toinen toisensa jälkeen unohtumattomia bileitä ja muita illanistujaisia, joista parhaat opiskelumuistot jäävätkin! 3. Soveltuvuuskokeilla tietenkin, minä te oikein pidätte minua? 4. Paras muisto fuksivuodesta, aika paha kysymys, koska koko vuosi on itsessään paras muisto, mutta jos joku pitäisi eritellä niin varmaan se hetki kun tuli myöntävä vastaus opintotuen saamiseen :D 5. Salainen paheeni, pullataikina ja varatut naiset. 6. Erityistaitojahan löytyy joka sorttia, toinen nimenihän on Mac- Gyver, mutta kerta joku pitää tuoda esille niin pystyn pitämään alkoholia ilman hauskaakin. 7. Elämäni pahin virhe! :D JUHA LINTULA koulutuspoliittinen vastaava 1. 22 vuotta, johtaminen, Keuruu 2. Tehtävänäni on toimia vielä kuluva syksy koulutuspoliittisena vastaavana eli hoidan lähinnä molemminpuolista viestintää tiedekunnan ja opiskelijoiden välillä. Kääntykää avoimesti minun puoleen, jos teillä ilmenee positiivisia tai negatiivisia ongelmia opiskelun sisältöön liittyvissä asioissa. 3. Harmi kyllä kuulun joukkoon, joka ei ole päässyt kokemaan soveltuvuuskokeiden jännitystä. 4. Tässä yksi: ensimmäisen päivän ihmettelevät ja positiivisesti jännittyneet kasvot. 5. Paheeni ovat varsin julkisia. Huomaatte kyllä. 6. Liittyy varmaan paheisiin. Nopeusjuonti ja pitkään nukkuminen. 7. Olen toteuttanut paheitani. Tärkeintä ei ole mitä on tapahtunut, koska se oli kuitenkin oikein, vaan mitä tulee tapahtumaan. Varmaankin luvassa on juoksuaamu. LAURI MARKKANEN päätoimittaja/tiedotusvastaava 1. Kohta 22, markkinointi, Muuramesta kotoisin, mutta 20 v. Jyväskylässä jo täynnä.. 2. Tehtäväni on kaitsea runsaslukuista tiedotustiimiä, väsätä avustajien kanssa viisi Pörssikurssia vuodessa, sekä hallinnoida Pörssin jäsenten sähköpostilistaa ja suodattaa penis enlargement pills -viestit pois samaiselta listalta. 3. Jätin moiset turhuudet väliin ja niin pitäisi mielestäni muidenkin jättää. Tikku-ukkojen piirtely ja musteläikkien tuijottaminen ei kerro alalle soveltuvuudesta juuri mitään ja kouluumme täysin sopivia tyyppejä käännytetään muualle. Buu. 4. Tukholman ja Rukan excursiot kruunasivat uskomattoman vuoden. 5. Ilmoittaudun Jorin kanssa samaan neurootikkokerhoon. 6. Hevospoolo ja pikkuvittuilu. 7. Normiaamu Pörssissä. Sammuimme teekkarin kanssa pompittuamme kengurupalloilla aamunkoittoon ja paikalle tupakkaa pummaamaan (en polta) tullut humanisti on sammunut samaan kasaan. JUKKA RYTKÖNEN www-vastaava VILLE AAVIKKO liikunta- ja excursiovastaava 1. 25, kansantalous, Uleåborg Suomen uusi pääkaupunki. 2. Tietohallintovastaava eli webmaster. Osavastuussa myös vuosijuhlista. 3. Ilman, kansantaloustieteilijät ovat oma lajinsa sosiaalisessa hierarkiassa. 4. Ehdottomasti Pörssin 05 vuosijuhlat, Pietarin excu ja mukavat uudet tuttavuudet! 5. Pidän oikeasti paljon eläimistä. (kärpistä) 6. Röntgenkatse, muistin haluttu kadottaminen n. 8 alkoholiannoksen jälkeen ja ongelmatilanteiden kerääminen. 7. Totean muistavani vain humanistin illasta. Sekä humanistin pienen vihjailun siitä, että hänen miehensä on Tampereella... 1. 22, johtaminen, skogenista (aka Klaukkala) 2. Vastaan hengelläni Pörssin liikunta-aktiviteeteistä sekä excursioista eli seuramatkoista. 3. Kyllä kai sen huomaa.. ilman. 4. Poikkitieteellisten haalaribileiden jälkeinen aamu, koska en ollut niissä bileissä. 5. Oon ajanu trukilla, eli oon saletisti amis. 6. Lukematta maisteriksi. 7. Kyseessähän on todennäköisesti pahin mahdollinen tilanne, eli susidarra. PÖRSSIKURSSI 9

Marjo, Riikka, Sanni, Sanna, Tuomas, Juho, Marjo, Juha ja Johanna ovat valmiina perehdyttämään fuksit yliopistomaailmaan. Tutorit vuosimallia 2007 esittäytyvät. He ovat fuksin... Tukena ja turvana Ensimmäiset päivät yliopistolla tuovat tullessaan kymmeniä uusia kasvoja sekä valtavan määrän tärkeää tietoa opiskelusta. Yksin kaiken uuden keskellä ei kuitenkaan tarvitse tallustaa, vaan tutorit ovat olemassa juuri teitä varten, hyvät fuksit. Ensimmäiset kasvot, jotka kenties mieleesi jäävät, ovat oman tutorisi. Heti nimenhuudon jälkeen hän ottaa oman ryhmänsä hellään hoivaansa ja tutustuttaa juuri sinut yliopiston ihmeelliseen maailmaan. Tutorin merkitys opintojen alussa on korvaamaton. Hänen tehtävänään on ensimmäisten päivien ja viikkojen aikana kierrättää sinua yliopistolla ja kaupungilla, auttaa käytännön asioissa sekä opintojen suunnittelussa. Hän myös tutustuttaa sinut uusiin ihmisiin sekä yliopiston tarjoamiin vapaa-ajanviettomahdollisuuksiin unohtamatta tietenkään rakkaan ainejärjestömme Pörssin järjestämää toimintaa. Seuraavassa syksyn 2007 tutorit esittäytyvät pikaisesti, lisää luvassa syksyllä... Tutorit tentissä 1. Kuka olet? 2. Paras muistosi fuksivuodesta? 3. Parasta Pörssissä? 4. Erityistaitosi? 5. Jos olisit päivän humanisti... 6. Terveiset uusille kyltereille? 1. Olen Marjo Ikonen, 21-vuotias toisen vuoden laskentatoimen opiskelija. Tampereen kyljestä Jyväskylään eksyin ja loistavasti olen viihtynyt. 2. Ensimmäinen vuosi kokonaisuudessaan oli aivan loistava! Uusi kaupunki, uusia ystäviä ja runsaasti erilaisia tapahtumia! Jo ensimmäisten päivien aikana huomasin, että täällä on hyvä olla ja tänne minä kuulun. 3. Lukuisat tapahtumat sekä iloinen ja rento fiilis. Syksyn aikana Pörssi järjestää runsaasti ohjelmaa, johon kannattaa ehdottomasti osallistua! Tapahtumissa tutustut muiden fuksien lisäksi myös vanhempiin opiskelijoihin. 4. Herätä aikaisin aamulla ilman suurempia ongelmia. 5. Jos olisin päivän humanisti, pyrkisin muuttamaan sekä oman että muiden ennakkoasenteen heitä kohtaan, sillä he ovat varmastikin ihan hyviä tyyppejä. 6. Onneksi olkoon opiskelupaikasta ja tervetuloa pörssiläisten runsaslukuiseen joukkoon! Tulkaa avoimin mielin ja nauttikaa täysin rinnoin ekasta vuodesta ja koko opiskeluajasta. Yliopisto ja Pörssi tarjoavat luentojen ja tenttien lisäksi varmastikin jokaiselle runsaasti vaihtoehtoja, miten vapaa-aikaa voi viettää, joten käytä ne hyväksesi. Ja hihasta saa ottaa kiinni, jos kysymyksiä pulpahtaa mieleen, tutorit ovat olemassa juuri teitä varten! 10 PÖRSSIKURSSI

1. Olen Riikka Korpiluoma. Ikää minulta joukon juniorilta ja toisen vuosikurssin opiskelijalta löytyy 20 vuotta ja kotoisin olen iloisesta Itä-Suomesta, Mikkelistä. Pääaineena luen markkinointia. 2. On mahdotonta valita yksi muisto kaikkien hyvien muistojen joukosta. Tietysti kaikki tapahtumat olivat mahtavia, kuten fuksiaiset, korkkausristeily ja rinnerieha yms. Mieleen on tietysti myös jääneet kaikki loistavat ihmiset, joihin tutustui vuoden aikana. 3. Edelliseen palatakseni mielestäni Pörssissä on parasta pörssiläiset, eli kaikki mukavat ihmiset. Onhan nuo kaikki bileetkin tietysti ihan kivoja :) 4. Saan aikaan kunnon naurut ja päiden pyörittelyä, kun aina säännöllisin väliajoin päätän tuoda esille sisäistä blondiuttani ja väläytän jotain todella fiksua ja mielestäni niin maata mullistavaa vieläpä yleensä kovaan ääneen ja suuressa porukassa. Osaan siis ainakin nolata itseni ja olla suhtautumatta asioihin liian vakavasti. 5. Jos olisin päivän humanisti, niin en varmasti astuisi jalallanikaan Mattilanniemeen, vaan istuisin ehkä koko päivän Vakiopaineessa muiden humanistien keskellä, niin saisin varmasti uusia näkökulmia elämään. 6. Onneksi olkoon opiskelupaikasta! Jyväskylä on mukava opiskelukaupunki ja meillä on tiedossa todella hauska syksy, joten tylsää ei varmasti tule olemaan. Nähdään sitten syyskuussa ja varautukaa silloin kovaan biletykseen! 1. Sanna Kämäräinen, 21v, toinen vuosi opiskeluja alkamassa pääaineena laskentatoimi. Olen kotoisin Lapinlahdelta Savon sydämestä. 2. Syksyn alussa, kun tajusi että täällähän on niin pirun kivaa, että ei tartte miettiä teinkö oikean valinnan opiskelupaikan suhteen. 3. Ihmiset jotka saivat minut alusta alkaen tuntemaan itseni tosi tervetulleeksi yliopistomaailmaan. Ja tietysti Pörssin tarjoamat vapaa-ajanviettomahdollisuudet. 4. Olen hyvä suunnittelemaan asioita. Heitän kiekkoa pitkälle (ai mitä..? kysyi joku taannoin..) 5. Soluttautuisin muiden kaltaisteni joukkoon. 6. Rohkeasti vain vieruskaveria hihasta kiinni het ekana päivänä, sillä hän on luultavasti yhtä pihalla kaikesta kuin sinäkin (itse ainakin olin, mutta ed. mainittua ohjetta noudattamalla ei tarvinnut enää yksin ihmetellä koko vuonna). Nähdään syksyllä! 1. Tuomas Uusi-Hakala, 24, 3. vuosikurssi, Kauhajoki, johtaminen. 2. Uudet kaverit ja matikan peruskurssi. 3. Huipputyypit, hyvä henki ja parhaat bileet. 4. Derivointi, integrointi ja köydenveto. 5. Lähtisin pörssiläisten kanssa autiolle saarelle. 6. Tervetuloa, hyvä valinta! Ottakaa osaa kaikkeen mahdolliseen, tulette huomaamaan, että joukossa tyhmyys tiivistyy, mutta hauskaa riittää. 1. Juha Lintula, syntynyt 1984, kotipaikka Keuruu, johtaminen. 2. Ensimmäisinä päivinä oli mahtavaa nähdä kuinka aivan yhtä pihalla kaikki muutkin olivat kuin itse. Tapahtumista erityisesti on jäänyt mieleen syksyn lopettava Puurojuhla. 3. Rento yhdessäolo, ystävät ja erityisesti itsensä kehittäminen. 4. Nopeusjuomisen Pörssin mestari. Saa haastaa. 5. Samoilla linjoilla jatkaisin. Kävisin tutustumassa kauppatieteilijöihin humanistin silmin. 6. Syksy tuo tullessaan paljon uutta ja innostavaa. Toivottavasti syksyllä kohdataan mitä moninaisimmissa yhteyksissä, toivotetaan sitten vielä henkilökohtaisesti onnea. PÖRSSIKURSSI 11

TUTORIT 2007 1. Heijjaa! Olen Nevalaisen Marjo, 22 vuotta, ja Joensuun liepeiltä. Kolmatta vuottani kauppatieteiden parissa lähden viettämään, pääaineenani markkinointi. 2. Koko alkusyksy oli mahtavaa aikaa, mutta parhaimmat muistot jäivät Tukholman exculta. 3. Ihmiset. Bileet. Ihmiset. Bileet. Ihmiset. 4. Turhaksi ei vielä ole osoittautunut taito luetella Yhdysvaltojen osavaltiot aakkosjärjestyksessä. Voin myös opettaa kiskomaan kofeiinia kehoon ennätysajassa. 5. Nauttisin mielenkiintoisista luennoista sekä ihmisistä. 6. Muistakaa jättää mahdollisimman vähän tapahtumia väliin. Vain yöunista kannattaa fuksivuonna karsia. Tarpeen mukaan aloittakaa jo nyt kestävyyden parantaminen. KANSANTALOUSTIETEEN TUTORIT 1. Juho Kankaala. Olen 24-kesäinen, neljännen vuosikurssin kansantaloustieteilijä ja kotoisin olen Ylivieskasta. 2. Koko vuosi oli ikimuistoinen/-muistamaton. Erittely lähestulkoon mahdotonta. Fuksiaiset on niin JEES! 3. Parasta Pörssissä on hyvät kaverit ja yhteenkuuluvuuden tunne. Yleensäkin bileet, excut ja erilaiset tapahtumat ovat loistavia, joihin kannattaa osallistua. Itseasiassa se on myös velvollisuus! 4. Jalkakikka kolmonen 5. olisin luultavasti seuraavana päivänä entistä onnellisempi kapitalisti 6. Onnittelut sisäänpääsystä! Tulevan vuoden aikana kannattaa osallistua kaikkeen mahdolliseen niin Pörssissä kuin sen ulkopuolellakin. Olemalla aktiivinen, muussakin kuin opiskelussa, saat paljon uusia ystäviä, kontakteja, hauskoja muistoja ja ennen kaikkea elämälle sisältöä! JEA! 1. Johanna Pesonen, mut sanokaa ihan Jossu vaan :) Kotoisin olen Mikkelistä,ikää on kertynyt 20 vuotta ja syksyllä alkaa toinen vuosi kansantaloustieteen opintojen parissa. 2. Näitä on niin monia että ei kyllä pysty nostaa yhtä ylitse muiden, koko vuosi oli ihan huippu! 3. Ihmiset, bileet, hyvä henki, aktiivinen toiminta, bileet.. 4. Sopivassa mielentilassa osaan puhua kieliä, joita kukaan muu ei ymmärrä... 5. Oppisin toivottavasti jotain uutta ja hyödyllistä :). 6. Onnittelut vielä kerran ja tervetuloa joukkoon iloiseen! Fuksivuosi on niin ikimuistoinen, että kannattaa tosiaankin ottaa siitä kaikki irti eli alusta saakka vaan mukaan kaikkiin tapahtumiin! Syksyllä nähdään. 1. Sanni Parkkinen, 22vee, 2.vuosikurssi. Pääaineena on laskentatoimi. Kotoisin olen Juvalta eli tuolta Savonmualta. 2. Täytyypi valita vappuhulinat. Menoa ja melskettä riitti tiimien palkitsemisesta vappupäivän picnickiin, jonka jälkeen tulikin nukuttua se viikko putkeen... 3. Pörssissä parasta on hyvä yhteishenki. Aktiviteettejä riittää, ja loistava porukka vetää mukaan menoon! 4. Itseni kolhiminen. Ei ole sellaista päivää, ettei minusta löytyisi mustelmaa, naarmua tai hiertymää. Yritän kovasti harjoitella varovaisuutta liikkeissäni, vielä eivät ole treenit tuottaneet tulosta... 5. Tätä ei tarvitse miettiä, koska olen humanisti. Toisena pääaineenani jo neljättä vuotta on venäjän kieli ja kulttuuri. Harvoin kuitenkaan annan humanisti-minäni sotkeutua kauppatieteilijä-minääni, mutta vakuutan, että nämä kaksi puolta voivat elää samassa henkilössä (ilman suurempia ristiriitoja). Kun humanisti-minäni on valloillaan, käyn syömässä Ilokivessä. 6. Tervetuloa Jyväskylään! Toivottavasti fuksivuodesta tulee ikimuistoinen, me tutorit ainakin teemme kaikkemme, jotta näin tapahtuisi! 12 PÖRSSIKURSSI

Pannaan aina parasta Nyt se kerrottakoon, opiskelu ei ole pelkkää pänttäämistä ja luennolla istumista. Ainejärjestösi on ylpeänä auttamassa vapaa-aikasi suunnittelussa. Pörssi on siis henkireikäsi, kun opinnot painavat päälle. Pörssi järjestää kaupungin taatusti parhaimmat bileet. Projektivastaava Antti Korhonen kertoo lyhyesti, mitä vuosi pitää sisällään. Loppu selviääkin sitten syksyllä... Bileitä ja erinäisiä tempauksia järjestetään jokaisena vuodenaikana. Bilettämiseen orientoituminen alkaa Fuksiviikolla, jolloin uudet pörssiläiset tutustuvat toisiinsa ja vanhempiin pörssiläisiin erinäisissä illanistujaisissa, saunailloissa, Korkkausristeilyllä, Nielunavauksessa. Pörssin tuntien vain taivas on rajana, ei aina sekään. Fuksiviikko huipentuu fuksiaisiin, joka on tapahtumana kokemus itsessään. Palkintona on perinteisesti fuksiaisista selvinneille luovutettu Pörssin synnittömän valkoinen haalari, jota itse kukin kantaa kunnialla seuraavat vauhdikkaat opiskeluvuotensa. Syksyn edetessä uudet ja vanhat pörssiläiset jatkavat bilekulttuurin ylläpitämistä muun muassa sitsaamalla 50-150 hengen porukassa. Sitseille pukeudutaan yhteisen teeman mukaisesti, lauletaan, syödään ja juodaan kuitenkin toimimalla toastmastereiden käskyjen ja kellonsoittojen ohjaamana. Helan går! Sitseillä syödään, juodaan ja ennen kaikkea: lauletaan juomalauluja! Jos poikkeat säännöistä, pääset maistamaan punishmentmasteiden mielikuvituksen tuotoksia: valmistaudu juomaan erinäsiä mixejä tai saamaan ruoskasta... Kun syksyn alkukoitoksista on vähän rauhoituttu, siirrytään maistamaan glamouria Pörssin vuosijuhlaan, jossa naiset ovat kauniita ja kuohuviini virtaa tasaisesti. Vuosijuhlan jälkeinen Sillis on yksi mieleenpainuvimmista jatkoista, taas. Kevät räjäytetään perinteikkäästi Riihivuoressa Pörssin perinteisellä Rinneriehalla, jonne kylterit ympäri suomen kerääntyvät laskemaan mäkeä, pelamaan lumifudista tai miksei tanssimaan Dj:n tahdittamana sisäisten lämmikkeiden vauhdittamana. Eikä tässä vielä kaikki! Bileitä ja muita tapahtumia on lukemattomia, jotka ovat tarinoita, osa jopa jo legendoja kadunkulkijoiden kesasti, jotka jatkuvat aina seuraavaan aamuun kuudessa. On pienimuotoisempia teema- joillakin jopa iltaan. Kun joulukinkut on syöty ja aletaan siirtymään bileitä, yhdessäoloa, bileiden etkoja, etkojenjatkoja, jatkoja ja jatkojenjatkoja... jälleen kesää kohti, jatkuvat Pörssin bileetkin Näinkin voi käydä... Rinnerieha huipentuu köydenvetokilpailuun. 14 PÖRSSIKURSSI

SYKSYN KALENTERI Pörssin syksyn tapahtumia, merkkaa kalenteriisi! 3.9. Kaupunkikierros & Fuksien eka ilta 4.9. Yliopiston uusien opiskelijoiden vastaanotto 5.9. Nielunavaus 6.9. Fuksisitsit 7.9. Fuksikino 11.9. Fuksikeilaus 12.9. Korkkausristeily 19.9. Fuksiaiset 21.9. KylteriOpen (golf) 4.10. Kauppakadun appro 11.10. Hämeenkadun appro, Tampere 17.10. Music Awards 17.11. Vuosijuhla 18.11. Vuosijuhlan sillis 22-24.11. Tukholman excursio Ruka valloitettiin viime keväänä. Ensi vuonna uudestaan? Vuosijuhla on arvokas... Tukholman excu yhdessä tamperelaisten ja lappeenrantalaisten kanssa on syksyn perinne.... muttei tylsä juhla. Silliksellä otetaan jo hyvinkin rennosti. Fuksiaiset. Sittenpähän näet... PÖRSSIKURSSI 15

JYVÄSKYLÄ - opiskelijan kaupunki Asukasmäärä: 84 950 (28.2.2007), Jyväskylän seudulla 166 281 Pinta-ala: 136,9 neliökilometriä Suomen 9. suurin kaupunki, yksi maamme viidestä kasvukeskuksesta Opiskelijoita: 30 000 (yliopisto, AMK, ao:t) Merkittävimmät ainejärjestöt: Pörssi ry, Dumppi ry Kuvat (c): Wikipedia, Teemu Vesterinen, Jyväskylän kaupunki Jyväskylä - opiskelijakaupungin aakkoset Agora on Mattilanniemen uljain rakennus. Se kätkee sisälleen luentosaleja ja luokkahuoneita, siellä ehdit todennäköisesti istua monta monituista tuntia Baareja ja kuppiloita täältä opiskelijoiden luvatusta kaupungista kyllä löytyy. Suurin osa ravitsemusliikkeistä on lähellä Kävelykadun sykettä. Canthin Minna, se kuuluisa kirjailija, vietti elämästään muutaman vuosikymmenen kaupungissa. Draamaa elämäänsä kaipaaville kerrottakoon, että kulttuurikaupunki Jyväskylästä löytyy myös kattava valikoima teatteritaidet- Agora Mattilanniemessä. Tämä paikka tulee varmasti tutuksi. ta. Jos näytteleminen (tai muut hommat teatterissa) kiinnostaa, muista Ylioppilasteatterin valintakokeet syksyllä. E-rakennus. Taloustieteiden tiedekunnan kotipesä, josta löydät muun muassa henkilökunnan huoneet, Pörssin toimiston sekä Selkkarin, kaikille pörssiläisille avoimen oleskelutilan. Fantasioita pitää aina olla Jyväskylässä Fantasia on kuuden salin leffateatteri Jyväskeskuksessa. Tänne laahustat viimeistään syksyn Pörssikinoon. Giggling Marlin, nykyisellään Sedun valtakuntaa. Yökerho Kävelykadulla, jossa Pörssi pitää suurimman osan bileistään ja jatkoistaan. Suosittelemme. Hippos ja Harju. Loistavat puitteet niin urheilijoille kuin penkkiurheilijoillekin. Kaupungin urheilupyhätöissä esiintyvät JYP, JJK, Kiri, Happee ja kaikki muut alueen urheilujoukkueet, samoista tiloista löydät myös kuntoaan vaalivat kylterit hikoilemassa. Ilokivi tarjoaa päivällä loistavaa ruokaa, iltaisin alakerrassa esiintyvät bändit ja muun muassa loistavat stand up koomikot. Järviäkin on. Isoin uimaranta on Tuomiojärven rannassa, jonka kansoittavat auringonpalvojien ja uimareiden lisäksi beach volleyn pelaajat. Kylteriuskottava vaihtoehto rantaelämälle on toki Mattilanniemen rantanurtsi, joka löytyy aivan tulevan koulusi takapihalta. Kävelykatu ja kompassi. Jos Helsingissä ihmiset tapaavat Stockmannin kellojen alla, täällä nähdään Kompassilla. Kompassi on tapaamispaikka kirjaimellisesti keskellä kaupunkia ja Kävelykatua. Lutakko. Kaupunginsedät ja tädit päättivät onneksi kaikessa viisaudessaan jättää Lutakon, yhden maamme tunnelmikkaimmista rock-klubeista, rauhaan. Sinne siis, jos hyvät bändit kiinnostavat. Mattilanniemi. Kyltereiden ja monien muidenkin opiskelijoiden kansoittama kaunis alue Jyväsjärven rannassa. Tulee varmasti tutuksi Neste Oil Rally Finland on Suomen mittakaavassa massiivinen yleisötapahtuma. MM-ralli muuttaa koko Keski-Suomen kertaheitolla viikon ajaksi kovin kansainvälisen oloiseksi. Opiskelijat kansoittavat kaupungin. Jyväskylä todella on nuorekas kaupunki, siitä pitävät vetovoimaiset yliopisto ja ammattikorkeakoulu huolen. Koulukaupungin maineella on pitkä tausta, sillä yhä Yliopis- 16 PÖRSSIKURSSI

maineella on pitkä tausta, sillä yhä Yliopistonkadulla nököttävä Lyseo on maailman ensimmäinen suomenkielinen oppikoulu. Päijänne-risteilyt ja erityisesti m/s Rhea tulee tutuksi, kun pörssiläiset kansoittavat ravintolalaivan Korkkausristeilyn merkeissä Teemu Vesterinen on hauska mies. Hänet ja muut naurattajat tapaat Ilokiven Seisomapaikkaklubilla. heti syyskuussa. Tätä ei kannata missata. Queen Elisabeth II:kin viihtyi Jyväskylässä. Joskin jo 29 vuotta sitten. Rantaraitti on Laajavuoren metsien ohella hienoimpia ulkoilu- ja liikuntareittejä kaupungissa. Järven ympäri aivan rantaviivaa pitkin kiertävää reittiä tahkoaa paljon lenkkeilijöitä ja rullaluistelijoita. Talvisin ei järveä tarvitse edes kiertää, sillä sen päällä kiertää kaunis luistelureitti. Stand Up komiikka on voimissaan. Monet valtakunnan hovinaurattajat ovat jyväskyläläistaustaisia, ja Ilokivessä pyörii muutaman huippunaurattajan organisoima Seisomapaikkaklubi, joka tarjoaa hyvät naurut kerran kuukaudessa. S:llä alkaa myös Seminaarinmäki. Yliopiston pääkampusalue, jossa pyörii paljon humanisteja. Terveydenhuollosta vastaa Ylioppilaiden Terveydenhoitosäätiö (YTHS). YTHS:n löydät liikuntatieteellisen tiedekunnan ja Hippoksen välistä (uimahallin vieressä) osoitteesta Pitkäkatu 1. Ulkomaalaisväriä nuorekkaaseen kaupunkiin tuovat lukuisat vaihto-oppilaat, joita varmasti tapaat myös Pörssin riennoissa. Vesilinna. Yksi kaupungin maamerkeistä Harjun laella, jonka ylätasanteella on terassi ja laadukas Rotisseur-kilvillä varustettu ruokaravintola. X-mäkihyppääjän ja surullisenkuuluisan e lööppijulkimon Matti Nykäsen mukaan nimetty hyppyrimäki on Laajavuoren hiihto- ja ulkoilualueiden maamerkki. Wilhelmiina Mattilanniemen A-rakennuksessa on Agorassa sijaitsevan Piaton ohella yksi kyltereiden pääruokkijoista. Yläkaupunki. Jos on Jyväskylä opiskelijoiden valtakunta, niin Yläkaupunki on sen tärkeimpiä osia. Kauppakadun yläpäässä asuu paljon opiskelijoita, ja näinpä sen liikehuoneistot ovatkin täyttyneet baareista, pizzerioista ja muista ruokapaikoista Zzzzz. Vilkkaan opiskelijaelämän vastapainoksi on mukava vetäytyä kotiin unten maille. Opiskelijakaupunkina Jyväskylän asuntotilanne on varsinkin syksyisin tiukka, mutta kokeile oman kodin etsintää esimerkiksi KOASilta, Opiskelijoiden vuokravälityksestä (OVV) tai JYY:n mainiolta asuntopalstalta (http://www.jyy.fi/asunnot/). Åbo 304. Juuri tämän suurempia lukemia et tienviitoissa näe, sillä Jyväskylä on keskellä Suomea, eikä täältä ole oikeasti pitkä matka juuri mihinkään. Äitiä saattaa tulla talven riennoissa ikävä. Äidin luokse pääset tarvittaessa modernista matkakeskuksesta niin bussilla kuin junallakin. Ja muista hommata opiskelijakortti, että pääset halvemmalla. Öitähän meillä riittää. On kesäinen Sataman Yö, jossa maamme huippuartistit fiilistelevät satama-alueen kaljatelttojen seassa. Yläkaupungin Yössä ohjelma on asteen verran taiteellisempaa ja kultturellia, mutta kas, samat kaljateltat löytyvät Kauppakadun yläpäästä. TÄRKEITÄ LINKKEJÄ: Asuntoja: www.koas.fi, www.ovv.com Ylioppilaskunta: www.jyy.fi Ruokaa: www.sonaatti.fi Musiikkia: www.jelmu.net PÖRSSIKURSSI 17

Lumoavia luentoja ja nuutuneita nettisivuja... Totta ja tarua yliopisto-opiskelusta Tässäpä sinulle, hyvä kylterifuksi, seikkaperäinen selostus opiskelusta yliopistossa. Osa jutusta on totta, vielä suurempi osa epäilemättä tarua ja muutama rivi ihan suoranaista valettakin. Toivottavasti tämän jutun luettuasi olet entistäkin innostuneempi aloittamaan opintosi. Opiskelujesi aikana selviää myös, mikä oli totta ja mikä tarua. Lukujärjestys Alkupäivinä tutorisi opastaa sinua laatimaan lukujärjestyksen ja ilmoittautumaan kursseille Korppi-ohjelmalla (korppi.jyu.fi). Kukaan ei ole laatinut valmista ohjelmaa, vaikka peruskurssit sopivasti lukujärjestykseen loksahtavatkin. On itse päätettävä, mitä haluaa ja ehtii opiskella. Jokaiselle päivälle ei kannata suunnitella kahdeksasta kahdeksaan aikataulua. Luennoista, demoista ja ruoka-ajoista rakentuviin työpäiviin on hyvä jättää riittävästi aikaa omatoimiseen opiskeluun. Lukuvuoden mittaan voi olla vaikea löytää aikaa tenttiin lukemiselle tai esseen kirjoittamiselle, jos kaikki päivät ovat täynnä tekemistä. Joillakin tosin on tapana olla käymättä luennoilla tenttiaikoina, mitä kutsutaan priorisoinniksi. Priorisoinnilla saattaa päästä hyviin tuloksiin, mutta se voi myös kostautua myöhemmin, koska on jätettävä lisää luentoja väliin, koska on luettava enemmän, koska ei käynyt luennoilla. Priorisoinnin voi välttää katsomalla riittävästi eteenpäin ja työskentelemällä tasaiseen tahtiin. Jos kurssin kuluessa on opiskellut tehokkaasti, ei tarvitse panikoitua tai valvoa öitä. Lukujärjestyksen kasaamisessa tarvitaan siis vakaata kättä sekä kylmää omien tavoitteiden, resurssien ja opiskelutottumusten arviointia. * * * Lukujärjestyksellä ei sinänsä ole juurikaan väliä, koska luennoilla ei tarvitse käydä. Silloin tällöin voi piipahtaa ensimmäisellä luentokerralla kurkistamassa meininkiä ja kuuntelemassa infoa. Sen jälkeen voi sitten miettiä, viitsiikö siellä istua. Jotkut erityiset päivämäärät, kuten tentit, kannattaa merkitä ylös jollekin epämääräiselle paperilapulle. Tuon paperin voi sitten vaikka hukata. Toinen vaihtoehto on opetella käyttämään, ehkä jopa pitämään tallessa, kalenteria. Kalenteri tupsahtaa ylioppilaskunnalta heti opiskelun alkaessa. Nörteille sopiva vaihtoehto on Korppi-ohjelman kalenteri. Opintoviikot/-pisteet kertyvät helposti. Ei tarvitse kuin hieman ryhdistäytyä ja valvoa muutama yö (kahvia kuluu paljon) pahimpaan tenttiaikaan. Joskus ei tarvitse olla niinkään tarmokas, ja ainahan on olemassa uusintoja. Luennot Luennot ovat erittäin olennaisia ja hyödyllisiä. Luennoitsijat ovat asialleen omistautuneita ja tietävät paljon. Luennot ovat poikkeuksetta hyviä. Luennoilla kuunteleminen ja muistiinpanojen tekeminen ovat erinomaisia opiskelumenetelmiä. Monesti vaikeiltakin tuntuvat asiat selitetään perin pohjin ja näin ne tulevat paremmin ymmärretyiksi sekä opituiksi. Luentojen tukena on usein selkeä ja helppolukuinen luentomoniste eli pruju. Luennoilla ei yleensä ole pakko olla läsnä, mutta poikkeuksiakin on. On kuitenkin hyvä muistaa oma vastuu opiskelusta ja erityisesti oppimisesta. * * * Luennot ovat lukutaidottomia varten, kuten vanha viisaus kuuluu. Jos ei käy luennoilla, eipä jää paljosta paitsi, koska asiat voi aina opiskella itsekin. Luennot ovat kavereiden tapaamista ja kuulumisten vaihtamista varten. Luennolle ajaudutaan paremman tekemisen puutteessa, kun yli puolen päivän ei jaksanut nukkua ja kun telkkarista ei tullut mitään. Luennoille kannattaa raahautua, jos ei halua mennä yksin syömään ja on unohtanut sopia kavereiden kanssa tuosta tärkeästä lounasajasta. 18 PÖRSSIKURSSI

Tentit Tenttejä riittää. Kurssin lopuksi testataan, kuinka asiat on opittu. Opintojaksoja voi suorittaa myös kirjatentteinä (joskus se on ainoa mahdollinen tapa), jolloin on ihan itsenäi- sesti luettava asiat kirjoista. Tenttiajankohdat selviävät netistä. Tentteihin on ilmoittauduttava viimeistään viikkoa ennen tenttipäivää helppokäyttöisellä ja loistavasti toimivalla Korppi-ohjelmalla. Tentit alkavat tasalta (eivät siis vartin yli kuten luennot) nimenhuudolla. Tentissä pitää olla vähintään puoli tuntia. Tenttiaikaa on kolme ja puoli tuntia. Tenttiin pitää ottaa henkkarit mukaan. Tulokset ilmestyvät ilmoitustaululle, tiedekunnan aulaan, viimeistään kahden viikon kuluttua ja rapsahtavat sähköpostiisi, jos olet tilannut opintosuoritusotteen. Tenttiin kannattaa valmistautua hyvin. Tentti on tilaisuus näyttää oma osaaminen. Tehtävät tenteissä vaihtelevat oppiaineesta, tentaattorista ja mistä milloinkin johtuen aivan laidasta laitaan. Joskus saa vapaasti runoilla pitkiä esseitä, toisinaan vaaditaan lyhyt määrittely ja laskujakin tulee vastaan. Peruskursseilla saattaa päästä vastaamaan monivalintakysymyksiin. * * * Kun kurssi alkaa olla ohi, tulee väistämättä vastaan myös tentti. Ekalla kerralla voi käydä kokeilemassa, jos on muistanut ilmoittautua. Toisella kerralla voi yrittää sitten tosissaan. Jos ei muista ilmoittautua viimeistään viikkoa ennen, voi aina väittää ilmoittautuneensa ja kirota Korppi-ohjelman maanrakoon. Yleensä valvojat ovat tiukkapipoisia idiootteja, eivätkä päästä tenttiin, jos ilmoittautuminen on unohtunut. Tentistä saa myöhästyä vain puoli tuntia. Sen jälkeen ei pääse enää sisälle. Jos taas on mennyt ajoissa, niin puolta tuntia kauempaa ei yleensä tentissä jaksa viihtyä. Opintopiste (op) Opintojen laajuus määritellään opintopisteinä. Opintopiste on opiskelun eteen tehdyn työn mittayksikkö. Yksi opintopiste vastaa 26 tunnin ja 40 minuutin työskentelyä. Näihin tunteihin sisältyvät niin luennot, harjoitukset kuin omatoiminen opiskelukin. Kandidaatin paperit saa 180 opintopisteellä ja maisterintutkintoon tarvitaan tuon kandidaatin jälkeen vähintään 120 opintopistettä. Opintopisteet otettiin käyttöön syksyllä 2005, joten aikaisempi mittayksikkö opintoviikko (ov) on edelleen vanhempien opiskelijoiden käytössä. Kurssien laajuudet ilmoitetaan sekä opintopisteinä että opintoviikkoina, mistä ei kannata hämääntyä. * * * Kurssin opintopistemäärä on motivointikeino. On yleensä hiukan motivoivampaa istuskella kirjan kanssa kahdestaan, kun tietää tentistä rapsahtavan kokonaiset 5 opintopistettä. Jos pelissä on vain yksi tai kaksi pistettä, niin eipä sitä paljon kiinnosta mitään tehdä. Yhden opintopisteen eteen saa tehdä töitä varsin vaihtelevasti, mm. kieliopinnoissa todella paljon. Joskus taas useammankin opintopisteen voi saada intensiivisellä viime hetken paniikkilukemisella. Joku on saanut jopa kuusi opintopistettä käymällä kirjastossa tsekkaamassa tenttikirjan kannen ja runoilemalla tentissä minimiajan eli puoli tuntia. Opintojen eteneminen Tutkinnot kokivat muodonmuutoksen ja syksystä 2005 lähtien on käytössä ollut ihan upouudet tutkinnot. Kaikki suorittavat ensin kandidaatin tutkinnon (180 opintopistettä) ja sen päälle maisterintutkinnon (120 opintopistettä). Uudistus helpottaa esimerkiksi alan ja paikkakunnan vaihtoa. Opinnot koostuvat kursseista eli opintojaksoista. Kursseista taas muodostuu opintokokonaisuuksia, joita ovat perus-, aine- ja syventävät opinnot. Loogisesti kannattaa aloittaa perusopinnoista ja sitten siitä eteenpäin. Ei kai kukaan vain kiusaksi keksisi näitä rakenteita? Suunnitelmallisuus on myös tarpeen; on hyvä hieman miettiä omaa tulevaisuuttaan ja tavoitteitaan realistisesti. Ei ole välttämättä mielekästä opiskella liian kovaan tahtiin (täysin mahdollista tosin) ja vain työelämää silmällä pitäen. On tärkeää myös laajentaa omia näkemyksiään ja pohtia tulevaisuutta. HOPS eli henkilökohtainen opintosuunnitelma on opintojen suunnittelussa korvaamaton apuväline. HOPS tehdään heti opintojen alussa ja sitä päivitetään opintojen edetessä. * * * Kai siinä joku sumea logiikka on, miten opinnoissa pitäisi edetä. Kyseinen logiikka ei kuitenkaan selviä kovin helposti. Paras veto on yrittää pysyä kärryillä siitä, mitä kursseja muut käyvät. Jollain on varmaankin joku näkemys, missä järjestyksessä ja mitä milloinkin. Se HOPS se vasta turha onkin, kuka sitä nyt etukäteen tietäisi, mitä opiskelee. Opintopisteiden eteen täytyy tehdä niin vähän töitä, että kolmessa vuodessa on valmis maisteri. Töihin vaan ja nopeasti, siellä sitä sitten oppii. Arvosanat Useimmiten suoritukset arvioidaan yliopistossa asteikolla yhdestä viiteen (1-5) kokonaisin numeroin. Alle ykkösen (eli tolpan) olevat suoritukset ovat siis hylättyjä. Arvosanat motivoivat ja antavat informaatiota oppimisesta itselle ja sille, joka papereitasi haluaa joskus vilkaista. Työelämässä ei olla kovin tarkkoja huippuarvosanojen suhteen, kokonaisuus ratkaisee. Toisaalta huonoin arvosanoin suoritetut opinnot saattavat myös kertoa jotain tuosta kokonaisuudesta. Jos taas tuntee vetoa tieteen tekemiseen, on arvosanoilla enemmän merkitystä kuin bisnesmaailmassa. Tärkeintä tulevalle tieteilijälle on kuitenkin gradun arvosana. Gradu arvioidaan erikseen erilaisella asteikolla. * * * Arvosanoilla ei ole merkitystä. Tolpalla pääsee läpi ja sehän riittää. Opintoihin ei todellakaan PÖRSSIKURSSI 19

jaksa panostaa niin tosissaan, että vain viitosia tipahtelisi. Eiköhän työpaikan saa sillä, että on maisteri ja muutenkin hyvä jätkä! Aina voi esitellä myös CV:hen kertyneitä merkintöjä muusta toiminnasta ja osoittaa, ettei opiskeluaika ole mennyt hukkaan. Olisihan se hullua, jos ihmiset saisivat työpaikkoja arvosanojen perusteella. Yleensä on täysin mahdotonta saada selville, millä perusteella arvosana on annettu. Peruskoulusta tuttu paperien heittäminen portaisiin on arviointimenetelmänä käytössä yliopistossakin. Kaiken lisäksi eri tenteissä ja jopa saman tentin eri suorituskerroilla taidetaan käyttää eri portaita. Perusopintokokonaisuus Opiskelu aloitetaan liiketoimintaosaamisen perusopintokokonaisuudella (YTP). Tuo kokonaisuus on laajuudeltaan 28 opintopistettä ja koostuu neljästä kurssista. Kurssit ovat nimiltään varsin mielikuvituksellisia: johtamisen perusteet, laskentatoimen perusteet, markkinoinnin perusteet sekä yrittäjyyden ja liiketoiminnan perusteet. Opiskelija saa näiden kurssien myötä kokonaiskäsityksen, joka auttaa työelämässä. Jokainen kurssi luennoidaan kaksi kertaa vuodessa: kerran suomeksi ja kerran englanniksi, joten oman aikataulun kokoaminen käy joustavasti. Pääaineen valitseminen ensimmäisenä keväänä sujuu myös helposti, kun on hieman perehtynyt eri oppiaineisiin. Kansantaloustieteilijöille kokonaisuus on pakollinen sivuaine, jos haluaa valmistua kauppatieteiden maisteriksi. * * * Ekasta vuodesta tulee ihan tosi tylsä, kun pitää istua niillä kaikilla peruskursseilla. Luennoilla on varmaankin tosi paljon porukkaa ja niitä pitää joku, jonka piipitys ei kuulu salissa mihinkään. Ei varmaankaan kannata käydä luennoilla. Pakko kaikkien on niistä kuitenkin päästä läpi, joten ei huolta. Englanninkielisillä kursseilla voi törmätä vaikka joihinkin ulkomaalaisiin, joten niistä pitää pysyä kaukana. Kaiken lisäksi on epäreilua pakottaa opiskelemaan hömppätieteitä, tai sitten jotain tosi puisevaa laskentatoimea. Taloustieteilijän yleiset opinnot Tutkintoon kuuluu kohtuullinen määrä sekalaisia pakollisia kursseja, jotka vaihtelevat tiedekunnasta ja pääaineesta riippuen. Kaikille ovat pakollisia ainakin kieliopinnot. Monet kohtaavat myös matematiikan peruskurssin, jota ei kaikista huhuista huolimatta kannata pelätä. Luennoitsijat ovat varsin vaihtelevan tasoisia, samoin opiskelijat. Matematiikan peruskurssista selviää kuitenkin yleensä läpi. Kieliopintoja on hyvä alkaa suorittaa jo ihan ensimmäisestä syksystä alkaen. Niitä kuuluu tutkintoihin runsaasti ja opintoviikkomääriinsä nähden ne ovat varsin työläitä. Kielikursseilla on 80 % läsnäolopakko. Onkin siis viisasta käydä kieliopintoja tasaiseen tahtiin, ettei juuri ennen valmistumista tarvitsisi tuskailla tekemättömien kieliopintojen takia. Oman kielitaidonkin takia on fiksua pitää sitä tasaisesti yllä. Kielikursseille mahtuu Jyväskylän yliopistossa aina, ja jos ei mahdu, uusia ryhmiä perustetaan. Pakolliset yleisopinnot voivat tuntua kuivilta, mutta ne ovat todella hyödyllisiä. * * * Yleisopinnot ovat kamalia ja turhia. Kielikurssien käyminen on järkyttävän raskasta, koska pitää olla paikalla niin paljon. Yleensä kielikurssit ovat ääriään myöten täynnä. Taitaa siis olla fiksumpaa odottaa, koska e- nemmän opintoviikkoja keränneet opiskelijat ovat etusijalla. Toinen tuskallinen kokemus on tuo matematiikan peruskurssi. Vuosittain siitä pääsee läpi vaan murto-osa kurssille osallistujista. Asiat siellä ovat todella vaikeita ja ihan irti elämästä; ei sellaisia tarvitse osata koskaan oikeassa elämässä. Luennoitsija on periaatteesta ilkeä, koska kurssi on hänellekin pakkopullaa. Demot ja ohjaukset ovat pieneksi avuksi, mutta ei niissäkään jaksa käydä. Paras keino on unohtaa kaikki yleisopinnot ja muistaa ne uudestaan vasta sitten, kun on liian vanha railakkaaseen opiskelijaelämään. Tiedonkulku Yliopistossa informaatiota on hyvin saatavilla ja usein se on jopa ajan tasalla. Kylterifuksin tärkeimmät tietolähteet opiskelujen osalta ovat tiedekunnan www-sivut ja Korppi. Opetusohjelmat, tenttilistat ja paljon muuta elintärkeää on koottu noille sivuille. Muita tärkeitä tietolähteitä ovat opinto-opas, kaikenlaiset ilmoitustaulut ja yliopiston muiden tahojen internetsivut. Jos informaatiota ei muuten saa, voi käydä kysymässä Ruokolaiselta tai assistentilta. Muusta kuin opiskelusta saa tietoa erilaisten sähköpostilistojen kautta. Yksi olennaisimmista on Pörssin lista. Koko yliopistosta näitä sähköpostilistoja löytyy runsaasti. Lähes jokaisella yhdistyksellä tai muulla sekalaisella kokoonpanolla on omansa. Näiden listojen postivirta saattaa joskus tuntua ahdistavalta, mutta jos posteja vähänkin jaksaa plärätä, tietää jotakuinkin, mitä kampuksella ja vähän kauempana tapahtuu. Perinteisempää tiedonvälitystä tapahtumista ja muusta edustaa ylioppilaskunnan lehti Jylkkäri (Jyväskylän ylioppilaslehti), joka ilmestyy joka toinen viikko. * * * Paras tietolähde on kaveri. Kaverilta voi kysyä ihan milloin vaan, ihan mitä vaan. Internetsivut ovat kuitenkin aina päivittämättä, joten eipä niitä paljon jaksa seurata. Tenttien lähentymisen huomaa siitä, että lähimmäiset alkavat panikoitua ja haalia kirjoja itselleen. Silloin on turvallisinta kysyä, mitä on tapahtumassa. Bileet ovat ainoita tapahtumia, joiden päivämäärät täytyy tietää. Ei kuitenkaan kannata olla huolissaan, koska bileistä tulee yleensä riittävän aikaisin riittävän suuret mainokset, joten on lähes mahdotonta kulkea onnensa ohi. Kävisiköhän luennoillakin enemmän porukkaa, jos niistä leviteltäisiin kivoja julisteita? nimim. KTM kaiken tajusin melkein 20 PÖRSSIKURSSI