Sumiiffiit annertuumik aarlerinaateqarsinnaasut pillugit ilassutitut allakkiaq Kalaallit Nunaanni qaqqat innaasa annertuumik sisoorfiusinnaanerisa aarlerinaataanik misissuineq pillugu nalunaarusiaq GEUS-ip 11. december 2018-imi suliarisimasaa tunngavigalugu Upalungaarsimanermut Ataatsimiititaliami siulittaasup Mette Skarregaard Pedersenip 15. december 2018-imi GEUS qinnuigivaa piaarnerpaamik ilassutitut allakkioqqullugu, tassani sumiiffiit annertuumik aarlerinaateqarsinnaasut qulingiluat pingaartumillu tassaarsuaqarsinnaanermut tunngassuteqartut pillugit ilisimaneqartut ukkatarineqaqqusaallutik. Paasissutissat killillit Kalaallit Nunaanni pissarsiarineqarsinnaasut tunngavigalugit misissuisimanerup takutippai siusinnerusukkut sisoornerit ukiunik tuusintilikkaanik pisoqaassusillit 250-it missaanniittut pisarsimasut, aamma sumiiffiit missaanniittut sisoornissaannut ilimanaateqarsinnaasut. Sumiiffinni 200- usunit sumiiffiit 18-it aarlerinartut sumiiffissineqarput, taakku annertuumik sisoornissaannut annertoorujussuarmik sisoortoqarsinnaaneranut aarlerinartorsiorfiusut, annertuumik sisoortoqarsinnaaneranut aarlerinartorsiorfiusut imaluunniit annertuumik sisoortoqarsinnaaneranut aarlerinartorsiorfiusinnaasut, taakkunani takuneqarsinnaammat piffissami ungasinngitsumi nikittoqarsimasoq, taakkulu najugaqarfiusunut imaluunniit nunap atortulersugaaneranut tunngasunut sisoornermit tassaarsuaasinnaasunilluunniit eqqorneqarsinnaasunut ungasippallaaratik. Sumiiffiit aarlerinartoqarfiusut taakku qulingiluat kitaata sineriaa tamakkerlugu inissisimapput. Taakku nunap assingani ilanngunneqarsimasumi siusinnerusukkut sisoorsimasut sisoorsinnaasullu ilanngullugit nr. 1-2-tut, 6-10-tut aamma 17-18-itut nalunaaqutserneqarsimapput. Paasissutissat maanna pigineqartut aamma sumiiffiit qulingiluat aarlerinartorsiortut nalunaarusiami innaat sisooratarsinnaasutut takutinneqartut pillugit immikkoortumi allaaserineqartut pillugit ilisimasat tunngavigalugit qaqqat innaasa sisooratarsinnaanerat annertuumik aarlerinarluinnartutut nalilerneqarput. Ullumikkut naammattumik ilisimasaqartoqanngilaq aarlerinartoqarsinnaaneranik tamakkiisumik nalilersuinissamut. Taamaammat erseqqinnerusumik misissuisoqartariaqarpoq misissuinerlu taanna tunngavigalugu sumiiffiit ilaasa aarlerinartorsiorluinnartutut nalilerneqarnissaat naatsorsuutigineqarpoq, akerlianik sumiiffiit allat aarlerinartorsiortutut allattorsimaffimmiit peerneqarnissaat ilimanarluni. Qeqertarsuarmi Nuussuarmi aamma Uummannap kangerluani sumiiffiit aarlerinaataat erseqqinnerusumik paasiniarlugu ornillugit misissuiffigalugit naliliiffigineqartariaqarput. Tamanna pingaartumik nunaqarfiit Niaqornat, Qaarsut Ukkusissallu aarlerinartorsiornerannik naliliinissamut pingaaruteqarsinnaavoq. Siorapaluup, Qaanaap, Upernavik Kujalliup, Sisimiut Nuullu eqqaanni sumiiffiit aarlerinaatillit eqqarsaatigalugit aallaqqaammut sisoortoqarnissaanut tunngaviusartut paasiniarlugit satellitsikkut misissuisoqarnissaa sumiiffinnilu pineqartuni misissuisoqarnissaa pisariaqassaaq. Tamatuma kingorna erseqqinnerusumik sisoortoqarsinnaaneranut aarlerinaat nalilerneqarsinnaassaaq. Sumiiffinni pineqartuni qanoq annertugisumik misissuisoqarnissaanut aamma atortussanik ikkussuinissamut apeqqutaassapput ingammik nikittarnernik malussartoqarnersoq aamma siusinnerusukkut nikittarnerit pisimanerannik naliliineq. GEUS isumaqarpoq sumiiffiit aarlerinartorsiortut eqqaanni immikkut eqqummaarinninnissamut kaammattuineq eqqaassanngikkaanni maannakkorpiaq aalajangersimasumik iliuuseqarnissaq pisariaqanngitsoq, erseqqissaatigineqassaarli paasissutissat pigineqartut killilipilussuummata. Sisoortoqarsinnaaneranik tassaarsuaqartoqarsinnaaneranillu erseqqinnerusumik nalilersuissagaanni paasissutissat amerlanerusut pisariaqartilluinnarneqarput. GEUS 17. december 2018 1
Sumiiffiit aarlerinartut qulingiluat GEUS-ip naliliinera najoqqutassat aaqqissuussaasut tunngavigalugit, tassani sumiiffiit aarlerinartorsiortut qulingiluat assiliorneqarput qanoq isikkoqarneri allaaserineqarlutik, illoqarfinnut nunaqarfinnullu imaatigut ungasissusaat naatsorsorneqarput kiisalu nunap sannaa nassuiaasiorneqarluni, sisoorsinnaasutut nalilerneqartut annertussusaat missingersorneqarluni, sisoortoqarfiusinnaasut takussutissaliorneqarput, aarlerinartut takussutissaliorneqarput, silap pissusaa takussutissaliorneqarpoq kiisalu aarlerinarsinnaasunik tamakkiisumik nalilersuinissamut tunngatillugu paasissutissat amigaataasut suliarineqarlutik aamma misissueqqittoqarnissaanut inassuteqaasiortoqarluni. Sumiiffiit ilaannut taamaallaat ataasiinnarmut (Nuup Kangerluani Qaarusuup Qaqqaa) tunngatillugu paasissutissat qaammataasat atorlugit pissarsiarineqartut aallarniutaasumik misissorneqarput kiisalu tassaarsuaqartoqarsinnaaneranik takussutissaliortoqarallarluni. Sumiiffinni aarlerinartuni taakkunani qulingiluaasuni sisoortoqarsinnaaneranut tunngavissat assigiinngilluinnartut pineqarput. Sumiiffiit 1, 7 aamma 8 Proterozoiske metasedimenter-ini inissisimapput taamalu Karrat kangerluani sisoortoqarnerannut tunngaviusut assingusortaqarlutik. Sumiiffiit 2, 6, 9 aamma 10 nunap aqittup qaavani innermit anitsisimanermi ujaranngornikumi inissisimapput taamalu 2000-imi Paatuuni sisoortoqarneranut assingullutik. Sumiiffinni aarlerinartorsiortuni taakkunani nunat aqittut amerlanertigut takuneqarsinnaasanngillat nunap qaavani ersinngimmata, tamatuma nalilersuinissaq ajornarnerulersippaa. Sumiiffiit 17 aamma 18 qaarsortamiipput qangarsuarnisameersuni taamalu assersuutigalugu Norgemi nalinginnaasumik sisoortoqartarneranut assingullutik. Avanersuarmi sumiiffik 1-imi Sioralummiit 3 km-sut Qaanaamiillu imaatigut aqqutitigut 55 km-sut ungasitsigisumiittumi qaqqap sisoorsinnaasup qummut quppatut killigata ataa aserortilersimasutut isikkoqarpoq aamma ukiuni kingullerni nunaqarfiup Siorapaluup eqqaani ujaqqat nakkaasarnerat akulikillisimaqaaq, tamanna nunap qeriuaannartup aakkiartulerneranut takussutissaasinnaavoq. Sumiiffik 2 Upernavik Kujallermiit imaatigut aqqutitigut 8,5 km-sut ungasitsigisumiippoq, sumiiffiullu eqqaani siusinnerusukkut sisoornerit annertuut arlallit pisarsimapput, ilimagineqarporlu sumiiffiup eqqaanisulli sumiiffimmi tassani nuna qajannarsisimasoq taamalu aamma sumiiffik pineqartoq sisoortoqarsinnaalluni. Uummannap kangerliumarnani sumiiffiit 6, 9 aamma 10 imminnut assingusupilussuupput nunap aqittup qaavani innermit anitsisimanermi ujaranngornikumi inissisimagamik. Tassani quppaqarfeqarpoq sumiiffinnilu taakkunani annertuunikk siusinnerusukkut sisoortoqartarsimavoq. Aamma Niaqornat Illorsuillu siusinnerusukkut sisoorfiusimamasut qaanni toqqaannartumik inissisimapput. Sumiiffiit 7 aamma 8 nunatamikkut Karrat kangerluanut assingusupilussuupput taakkunanilu ujaqqat nakkaasarnerat akulikuppoq aamma annertuunik quppaqartoq (sumiiffik 8) takuneqarsinnaavoq, tamatuma sisoortoqariaannaasoq takutippaa, itisiliinerusumilli nalilersuinissamut paasissutissat naammanngillat. Sumiiffik 8 Ukkusissaniit 40 km-sut ungasitsigaaq, sumiiffillu 8 kilometerinik 50-inik ungasissuseqarpoq. Sumiiffik 17 (Sisimiut avannaata kangiani 30 km-isut ungasitsigisumiittoq) annertuumik sisoorfiusimasuni inissisimavoq nutaamillu sisoortoqassagaluarpat kangerluup anguneqarnissaa ilimananngilaq, attaveqaasersuummulli erngup nukinganik innaallagissiorfiup Sisimiunut pilersuisup eqqaanut tunngatillugu ajornartorsiutitaqarsinnaalluni. GEUS 17. december 2018 2
Sumiiffimmi 18-imi Nuup Kangerluaniittumi quppaqarlunilu ujaqqanik nakkaasoqartarsimagami qajannartoqangaatsiarnera takuneqarsinnaavoq, satellitsikkulli assilisat naapertorlugit sisoortoqartarneranik takusaqartoqarsinnaanngilaq. Nunap sannaa kisitsisitigullu paasissutissat eqqarsaatigalugit ullumikkut paasissutissat pigineqartut naapertorlugit sumiiffinni aarlerinartoqarnera, tassunga ilanngullugit qaqugu sisoortoqarsinnaanera, ujaqqat ataatsikkut sisoorsinnaasut imaluunniit sisoortoqassagaluarpat qanoq annertutigisut kangerlummut tussinnaanerat pillugit erseqqinnerusumik nalilersuisoqarsinnaanngilaq. Tassaarsuaqartoqarsinnaaneranik takussutissaliorallarneq Misissuisimanermit malinnaatitaasut kissaatigisaat tunngavigalugu program-mit pigineqartut atorlugit tassaarsuaqartoqarsinnaaneranik takussutissanik qarasaasiatigut misileraasoqarsimavoq. Misileraanerit qaqqap qajannartup tamarmiusup ataatsikkut kangerlummut nakkaasinnaaneranut ilimagisaqarnermit tunngaveqarput. Tamanna piviusorsiortuunersoq aamma tamanna qanoq annertutigisumik kinguneqassanersoq paasissutissat maanna pigineqartut tunngavigalugit nalorninartoqangaatsiarput. Taakkua saniatigut immap itissusaa pingaartumillu immap naqqa pillugit paasissutissat erseqqinnerusut amigaatigineqarput, taamaammat takussutissaliat pineqartut annertuumik qularnartoqarput. 2000-imi 2017-imilu Vaigat-imi aamma Karrat kangerluani qaqqat innaasa nakkaasimanerisa takussutissaannik misileraasoqarsimavoq, misileraaneq ilaatigut takuneqarsimasunut assersuunneqarsinnaasunik angusaqarfiusimalluni. Takussutissaliat immami itisuumi mallit qanoq annertutiginerannik kiisalu mallit qaqugukkut takkussinnaanerannik tutsuiginartumik takutitsipput, illoqarfiilli nunaqarfiillu tassaarsuup maligisa nunamut qaarnerisa portussusaanik takussutissaliaq annertuumik qularnartoqarpoq. Ilaatigut piviusumik pisimasut eqqarsaatigalugit ingasaallugit missiliorneqartarsimapput ilaatigullu annikinaarlugit missiliorneqartarsimallutik. Mallit imaanit itisuumiit imaanut ikkattumut ikaarsaartarnerat takussutissalioruminaattarpoq. Qaqugukkut takkunnissaannut sumiiffinni pissutsit apeqqutaasarput sisoortoqarsinnaaneralu aamma minnerunngitsumik illoqarfiit nunaqarfiillu eqqaanni immap naqqa itissusaalu pillugit paasissutissanik allanik pisariaqartitsisoqarluni, tassa takussutissaliat tunngavigalugit mallit nunamik eqquisut portussusissaannik naatsorsuusiornissamut. Sumiiffiit aarlerinartoqarfiusut akornanni nr. 18 Nuup Kangerluani Qaarusuup Qaqqaa kisiat tassaarsuaqarsinnaaneranik takussutissaliorfigineqarallarsimavoq. 100 mio. m 3 -inik sisoortoqarsinnaaneranut takussutissamik misileraasoqarsimavoq. Nuup Kangerluata imartaani itisuumi mallit angissusaat sisoorfimmit kilometerialunnguanik ungasitsigisumi 3 meterit missaanniippoq. Malik 8-13 minutsit missaasa qaangiunneranni Nuummut apuutissaaq. Nuup Kangerluanit paasissutissat amerlanerit amigaatigineqarput taamaammallu sisoortoqarneranik immallu naqqanik najukkamit paasissutissiinermi mallit takkussinnaanerannik maanna takussutissaliaq allanngungaatsiarsinnaavoq. Mallit takkunnissaannut takussutissaliap qularnartoqarnera maanna annertuallaarpoq mallit nunamut qaartut portussusissaannik takussutissaliaagallartoq aalajangiinissat tunngavissaqartinnissaannut. GEUS 17. december 2018 3
1 Siorapaluk ulorianaatillit (1) Qaanaaq Qeqertat Moriusaq Thule Air Base
Kangersuatsiaq ulorianaatillit (2) Upernavik Kujalleq 2
5 Nuugaatsiaq 3 4 Karrat (2017) Illorsuit 7 8 6 Ukkusissat ulorianaatillit (3-10) Niaqornat 9 10 Qaarsut Saattut Uummannaq
ulorianaatillit (17) 17 Sisimiut Sarfannguit
18 Nuuk ulorianaatillit (18)