Kaivostoiminnan i i visiot i kansallinen näkökulma



Samankaltaiset tiedostot
Martti Korhonen: kehittämiseen (Kuusamo )

Kaivostoiminnan näkymät

strategiset metallit Marjo Matikainen-Kallström

Fennoskandia metallien ja mineraalien aarreaitta

Kaivostoiminta. Pohjois-Suomen rakennerahastopäivät , Rovaniemi. Esityksessä

Suomen mineraalistrategia

Kaivosalan tilannekatsaus

Sosiaalisten vaikutusten arviointi kehittämisehdotuksia

KAIVOSALALLE TYÖ ELÄMÄÄN -TAPAHTUMA Harri Kosonen

Mineraaliklusterin. Hannu Hernesniemi, Tutkimusjohtaja, Etlatieto Oy Mineraalistrategia Työpaja , Långvik

Kaivannaisteollisuuden toimialakatsaus

SUOMEN MINERAALISTRATEGIAN PÄÄTÖSSEMINAARI

Anglo American on yksi maailman suurimpia kaivosalan yhtiöitä, jolla on valtausvaraus mm. Kuhmo-Hyrynsalmi-Suomussalmi-alueella.

Kaivosalan näkymät Kestävä kaivostoiminta kaivannaisjätteistä uutta liiketoimintaa Kajaani

Työkoneet, tuotekehitys ja muotoilu

Kaivannaisteollisuus ry

Kestävä kaivannaisteollisuus Toimitusjohtaja Jukka Pitkäjärvi

Osaavan työvoiman saatavuus ja koulutus kaivosalalle GeoKokkola-seminaari, Kokkola Material Week

Kaivostoiminta, maaainekset. -LUODE Jukka Similä

Kaivannaisteollisuus - yhteiskuntamme elinehto

Kaivosalan näkymät Kaivosteollisuuden kontaktipäivä Keuruu

Kaivostoiminnan ympäristövaikutusten hallinta ja ohjaus: taloustieteellinen näkökulma

KAIVANNAISTOIMINTA KAINUUSSA

Elämä rikkidirektiivin kanssa - seminaari

Teollisuuden arktiset mahdollisuudet Lapissa. Alueelliset kehitysnäkymät 1 / , ARKTIKUM, Rovaniemi

Oulusta kaivosalan kansainvälinen yrityskeskittymä

Mitä ei voi kasva-aa, täytyy kaivaa! Kaivosalan investoinnit

Kaivos - perusta elämälle. Kaivannaisala on korkean teknologian, haasteita tarjoava työllistäjä, jolla on hyvät kasvunäkymät

Green Mining. Huomaamaton ja älykäs kaivos

Lapin kaivosteollisuus ja Pori- Haapamäki- rata. Timo Rautajoki

Suomalainen kaivosyribäjä

Mineraaliset raaka-aineet ja kestävä kehitys

Kaivosalan näkymät ja rahoitus

Kaivosteollisuuden kansainväliset kehitysnäkymät ja Suomi Risto Pietilä Geologian tutkimuskeskus Pohjois-Suomen yksikkö Rovaniemi

Kriittiset metallit Suomessa. Laura S. Lauri, Geologian tutkimuskeskus

Suomen Kaivosyrittäjät ry. Kaivosseminaari 2013, Kittilä, Levi

KAIVOSTEOLLISUUDEN TOIMINTAEDELLYTYKSISTÄ

HAKEMUSMENETTELYT UUDEN KAIVOSLAIN MAK 10/2011. Agnico-Eagle Mines Ltd.

Kansallinen luonnonvarastrategia: Strategiaprosessin tavoitteet ja toteutus

Toimialapalvelu Näkemyksestä menestystä

Metallikaivosteollisuuden kehityspolut vähähiilisessä yhteiskunnassa. Mari Kivinen Geologian tutkimuskeskus

ILPO. Juhani Ojala 1, Dina Solatie 2, Jukka Konnunaho 1. GTK, 2 Itä-Lapin Kuntayhtymä

Arkistoraportti 41/2015. GTK:n malminetsintätyöryhmän raportti

METALLIMALMIKAIVOKSET JA -PROJEKTIT 2017

Tiina Rissanen & Antti Peronius. Suomen kaivostoiminnan toimialakatsaus 2012

OULUN YLIOPISTON KAIVANNAISALAN TIEDEKUNTA

SUOMEN MINERAALISTRATEGIAN RAHOITUSSEMINAARI

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen Annika Lindblom Ympäristöministeriö

Kevitsa Lapin uusin tuleva kaivos

Luonnonvarat ja pitkä tähtäin Hallintotuomioistuinpäivä Eeva Hellström

GTK tuottaa ratkaisuja kaivosteollisuuden kestävälle kasvulle. KaivosVV , Kuopio Olli Breilin

E/77/223/2012. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013

KALLIOSTA KULLAKSI KUMMUSTA KLUSTERIKSI

kaivostoiminnan Ritva Heikkinen Tekes Matkailun, ympäristön ja kaivostoiminnan Yhteensovittaminen Koillis-Suomessa Rukatunturi Copyright Tekes

Kaivostoiminnan volyymi vaihtelee miten vastata sen tuomiin haasteisiin?

KAIVOSTEOLLISUUDEN NÄKYMÄT

Suomi uudelleen kaivosmaaksi Kiina-ilmiön myötä

Suomen kaivostoiminta nyt ja mahdollisuudet tulevaisuudessa

HANNUKAISEN KAIVOSHANKE ympäristövaikutusten arviointiselostus

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen

ARCTIC BUSINESS CONCEPT

Tiina Rissanen. Suomen kaivostoiminnan toimialakatsaus 2010

Lappi EU:n arktisen teollisuuden klusterimallialueena. Rikasta Pohjoista , Lapin ammattikorkeakoulu, Kemi

Hyrynsalmi ja muuttoliike

KALLIOSTA KULLAKSI KUMMUSTA KLUSTERIKSI

GTK:n uudet tuulet. Olli Breilin, aluejohtaja. Suomen vesiyhdistys ry:n pohjavesijaosto Te tapäivä

Toimipaikat ja tulosyksiköt

Kaivosseminaari 2010

Toimialojen rahoitusseminaari Uusia tuulia kasvurahoituksessa Jyrki Orpana TEM

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Kaivosteollisuuden viestit Kaivosteollisuus

KaivosAkatemian vastuullisen malminetsinnän seminaari ja työpaja Maija Uusisuo Cleantech-ohjelma

Kaivostoiminnan ympäristövaikutusten hallinta ja ohjaus: taloustieteellinen näkökulma *

LowCFinland 2050 platform hankkeen skenaariot

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta

Ajankohtaisia puualan aiheita valtionhallinnossa ja MSO:ssa. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS STRATEGIA

SOTERKO turvallista kaivostoimintaa tukemassa

Keski-Pohjanmaan aikuisopisto

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Suomen cleantech strategia ja kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijyyden - toimintaohjelma

Kaivosverotuksen kehitysmaa

KAIVOSHANKKEIDEN SOSIAALISET JA TYÖLLISTÄVÄT VAIKUTUKSET

Tutkimusraportti 188 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Geologisten luonnonvarojen hyödyntäminen Suomessa vuonna 2009

Kaivos naapurissa - hyödyt ja haitat. Tuomo Tormulainen, Rönkönvaara

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT

KAIVOSALAN HUIPPUOSAAMISEN KESKUS OULU MINING SCHOOL, KEHITYSNÄKYMÄT JA PAINOPISTEALUEET

Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma

Tiekartan taustaselvitykset. Energia- ja ilmastotiekartta 2050 aloitusseminaari , Helsinki, Finlandia-talo Tiina Koljonen, VTT

OHJELMA. Keskustelu. Paneeli ja ohjattu keskustelu. Puheenjohtajan yhteenveto Tilaisuuden päätös

Pääomasijoittajan näkökulma rahoitukseen

Suomalainen kaivospolitiikka kansantaloudellisesta näkökulmasta Olli Tahvonen, prof. Metsätieteiden laitos, Helsingin yliopisto

KAIVOSTOIMINTA JA ALUEIDEN KÄYTÖN SUUNNITTELU HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

Ympäristömittauspäivät / Vuokatti 4/1/2008. Esityksen sisältö. Outotec metallurgian teknologiafirmana Ympäristönäkökulma EMMI-hanke

Kaivosala. Toimialaraportti Maija Uusisuo 3/2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU

KAIRAUSPÄIVÄT 2012 Sopiva kairausmenetelmä oikeaan paikkaan

Malmi Orig_ENGLISH Avolouhos Kivilajien kerrosjärjestys S Cu Ni Co Cr Fe Pb Cd Zn As Mn Mo Sb

Luonnonvarat ja kestävä talous

Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma

Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari

Transkriptio:

Kaivostoiminnan i i visiot i kansallinen näkökulma Erikoisasiantuntija Saku Vuori Maan alla ja päällä seminaari 24.2.2011 Oulu Mining School

SISÄLTÖ 1. Suomen mineraalistrategia 2. Valtioneuvoston luonnonvaraselonteko 3. Kaivosrahoituksen selvitysmiestyö 4. Kaivoslaki 5. Malmipotentiaali ja tulevaisuudennäkymät

Taustaa strategioille ja visioille T. Niemen selvitystyö (2011)

1. Suomen mineraalistrategia

1. Suomen mineraalistrategia Ulkomainen Osaamisesta ratkaisuja ja palveluja globaaleille markkinoille Strategian visiotila Mineraalialan osaamisen ylläpito ja kehittyminen kotimaisen kaivannaistoiminnan kautta Kotimainen

1. Suomen mineraalistrategia Kotimaisen kasvun ja hyvinvoinnin turvaaminen Mineraalialalla on merkittävää potentiaalia vahvistua kansantalouden tukijalaksi erityisesti alueellisen kehityksen näkökulmasta. Edellyttää julkisen vallan sitoutumista toimintaympäristön ja -edellytysten kehittämiseen. Mineraalivarannoista ja potentiaalista tarvitaan tarkempaa tietoa, ja mineraalien hyödyntäminen tulisi ottaa huomioon alueiden käyttötavoitteissa. Mineraalisten raaka-aineiden saanti turvaa hyvinvointia.

1. Suomen mineraalistrategia Ratkaisuja globaaleihin mineraaliketjun haasteisiin Kaivannaistoiminnan kehittyminen kotimaassa luo edellytyksiä mineraalialan teknologisen johtajuuden ylläpitämiselle. Mahdollisuuksia uusille jalostusketjuille, teknologioille ill ja palvelutuotteille. l tt Raaka-aineiden aineiden käytön kasvu yhdessä kasvavien ympäristö-haasteiden kanssa muodostaa merkittävän potentiaalin kestävää käyttöä edistävälle liiketoiminnalle.

1. Suomen mineraalistrategia Ympäristöhaittojen vähentäminen Suomen tulee pyrkiä edelläkävijäksi i kaivannaisteollisuuden kestävän kehityksen periaatteiden toeteuttamisessa. Lisäämällä kotimaassa kestävällä tavalla tuotettujen raaka-aineiden osuutta kulutuksessamme edistämme omaa vastuullisuuttamme. Ympäristöystävälliset tuotteet, sertifikaatit ja haittaverot tulevat ohjaamaan lisääntyvästi mineraalien käyttöä. Myös kuluttajat haluavat tietää raaka-aineiden alkuperän ja tuotantostandarditt t t dit

1. Suomen mineraalistrategia Toimenpide-ehdotusten aihealueet Mineraalipolitiikan vahvistaminen Raaka-aineiden saatavuuden turvaaminen Mineraalialan ympäristövaikutusten vähentäminen ja tuottavuuden lisääminen T&K-toiminnan ja osaamisen vahvistaminen

1. Suomen mineraalistrategia Strategia on ladattavissa osoitteesta: http://www.mineraalistrategia.fi

2. Valtioneuvoston luonnonvaraselonteko Politiikkariihessään 24.2.2009 hallitus totesi: Lähtökohdan tulevalle nousulle tarjoavat Suomen runsaat uusiutuvat luonnonvarat, niiden kestävä käyttö ja luonnonvarojen hyödyntämisessä ä käytettävän ttä ä modernin teknologian kehittäminen. i [ ] Käynnistetään tää valmistelu luonnonvarapolitiikan koordinaation vahvistamiseksi tavoitteena Suomen nostaminen johtavaksi luonnonvarojen ja materiaalien kestävän ja taloudellisen hyödyntämisen maaksi. Syksyllä 2009 useiden ministeriöiden edustajista koostunut Luova-työryhmä valmisteli valtioneuvoston kanslian johdosta muistion luonnonvarapolitiikan koordinaatiosta valtionhallinnossa. lli Sen pohjalta elinkeinoministeri i i i i Mauri Pekkarisen johtama ilmasto- ja energiapoliittinen ministerityöryhmä päätti 15.12.2009 ryhtyä koordinoimaan valtioneuvoston luonnonvarastrategian valmistelua. Työn tueksi asetettiin kaksi työryhmää: Biotaloustyöryhmä ja Mineraalistrategiaryhmä. Selonteko laadittiin pitkälti näiden ryhmien sekä Sitran luonnonvarastrategian linjausten pohjalta. Selonteossa on asetettu yhdeksi strategiseksi tavoitteeksi, että luonnonvaratalous ja siihen yhdistyvä osaaminen ja palvelut tuottavat merkittävän arvonlisän ja hyvinvoinnin lähteen.

2. Valtioneuvoston luonnonvaraselonteko Luonnonvarapolitiikan peruselementit ja kytkennät Vesivoima, ves si biomassan tuo uotanto-edellytys ys, vesi tuotantoprosesse seissa jne. Luonto o pohjavesivaran ntojen turvaajan na, bio ologiset puhdistu tusprosessit, jne e. Koneet ja laitte teet, infrastruktuu uuri, lannoitt tteet, jne. Pol olttoaineet, biolog ogiset tuota tantoprosessit, jne. Biotalous Ekosysteemit Vesivoima, veden hyödyntäminen tuotantoprosesseissa, jne. Koneet ja laitteet, vesiteknologia, vesistöjen hoidon mineraalit, jne. TEM, 2010

2. Valtioneuvoston luonnonvaraselonteko Selonteon visio Vuonna 2050 Suomi on älykkään luonnonvaratalouden vastuullinen edelläkävijä Strategiset tavoitteet Visio 2050 Arvonlisä ja hyvinvointi Muutosalueet Luonnonvara- ja -askeleet Resurssitehokkuus talous ja suljettu kierto Luonnonvarapolitiikan Älykkyys johtaminen Huoltovarmuus Vastuullisuus Tulevaisuuden ymmärrys ja ja lähituotanto 2010 innovatiiviset ratkaisut Edelläkävijyys Kansainvälinen Mahdollistavat rakenteet vaikuttaminen Valtavirtaistaminen ja arjen ratkaisut TEM, 2010

2. Valtioneuvoston luonnonvaraselonteko TEM, 2010

2. Valtioneuvoston luonnonvaraselonteko Globaali vastuu Osaaminen tulevaisuuden luonnonvarataloudessa Osaamisesta ratkaisuja ja palveluja l globaaleille l markkinoille Tulevais aisuuden ymmärry ärrys tutkimus koulutus teknologia tuotekehitys innovaatiot ot Visiotila: Älykäs ja vastuullinen luonnonvaratalous Luonnonvaraosaamisen ylläpito ja kehittyminen kotimaisen tuotannon kautta Kansallinen kilpailukyky, hyvinvointi ja ympäristön hyvä tila TEM, 2010

2. Valtioneuvoston luonnonvaraselonteko Selonteko on ladattavissa osoitteesta: http://www.tem.fi/files/28516/tem_69_2010_netti.pdf

3. Kaivosrahoituksen selvitysmiestyö Työ- ja elinkeinoministeriö kutsui 2.12.2010 diplomi-insinööri Tom Niemen selvittämään, miten kaivosalan kehitystä pystyttäisiin tukemaan parantamalla kotimaisen rahoituksen edellytyksiä sekä millainen rooli valtion omistajarahoituksella tässä yhteydessä voisi olla. Syksyllä annetun valtioneuvoston luonnonvaraselonteon linjausten yhtenä lähtökohtana on, että mineraalitaloudessa on merkittäviä kasvumahdollisuuksia etenkin Itä- ja Pohjois-Suomessa. Selonteossa nousee strategisina asioina selkeästi esiin uusien rahoitusmallien ja riskirahoituksen kehittämisen tärkeys. Alakohtaisena erityiskysymyksenä y y y on mainittu myös kaivostoiminnan kotimaisen omistajuuden ja valtion roolin lisääminen, EU:n strategioiden tavoitteiden edistäminen sekä vastaaminen mineraalialan akuuttiin osaajien tarpeeseen. Tämä selvitystyö vastaa omalta osaltaan suoraan sekä Suomen mineraalistrategiassa että selonteossa esitettyjen strategisten tavoitteiden edistämiseen. Tom Niemi, i 2011

3. Kaivosrahoituksen selvitysmiestyö Suositukset: 1. Suomi Euroopan vuoriklusterin vetäjäksi 2. Valtion kaivosteollisuuden sijoitusyhtiön perustaminen 3. Geologian tutkimuskeskuksen kehittäminen 4. Raaka-ainetukilakia muutettava 5. Infrastruktuuria kehitettävä 6. Koulutusta lisättävä

3. Kaivosrahoituksen selvitysmiestyö Rahoitusohjelma TESI Yksityinen raha lainaraha Finnvera Ulkomainen pörssiraha Kypsän vaiheen yksityiset sijoittajat lainaraha Kotimainen pörssiraha TAVOITE uutta kaivostoimintaa, uusia pörssi-yhtiötä ja nopeampi hankkeiden läpivirtaus Etsintä ja uudet aihiot GTK Investointipäätösvaihe Erikois tapaukset t Rakentamisvaihe Kehittämisvaihe Valtion omistus 0 20 % 20 100 % Rahoitustarve ja fokusalue Sijoitusyhtiö Kaivos rahasto Vapautuvia Exit pääomia Kansallisesti merkittävät erikoistapaukset Valtion kypsät sijoitukset Tom Niemi, 2011

3. Kaivosrahoituksen selvitysmiestyö Valtion kaivossijoitusyhtiön Valtion kaivossijoitusyhtiö perustaminen Yhtiön alkuvaiheen koko > 200 M Valtion kaivossijoitusyhtiö Ammattijohto ja hallitus Projektirahoitus Valtio <50% + yksityinen pääoma Aikaisen vaiheen projektit Kehitysvaiheen projetit Kypsän vaiheen projektit EXIT-mekanismi projekteista Hankkeiden listautuminen pörssiin Tom Niemi, 2011

3. Kaivosrahoituksen selvitysmiestyö Dnro TEM/3385/06.02.01/2010 11.2.2011 Raportti on ladattavissa osoitteesta: Kaivosrahoituksen selvitysmiestehtävä Selvitysmies Tom Niemi http://www.tem.fi/?89515_m=102060&s=2470 t 102060& 2470

4. Kaivoslaki Muutostyö käynnistynyt v.1999. Talousvaliokunnan seuraava käsittely 25.2.20112 2011 -> eduskunnan täysistuntoon? Joitain alan keskuudesta esitettyjä kommentteja: (+) (-) * Pidempi * Lisääntyneet valitustiet malmietsintävaihe * Lupien käsittelyajat (2+15 v.) * Riski kuulemisvirheistä ja kumottavista oikeuksista *K Kulut tkasvavat * Etärikastamoiden käyttö hankaloituu?

4. Kaivoslaki Composite Policy and Mineral Potential Ranking Frazer Institute Mining Company Survey 2009/10

4. Kaivoslaki Valtaustilanne 28.1.2011 (lähde: TEM kaivosrekisteri) Valtaukset Hakemukset Yhteensä Anglo American Exploration B.V. 150 707 857 Yara Suomi Oy 0 686 686 Agnico-Eagle Finland Oy 146 195 341 Magnus Minerals Oy 32 192 224 Mawson Energi AB 20 180 200 Northland Mines Oy 161 21 182 Polar Mining Oy 160 21 181 FQM Kevitsa Mining Oy 13 140 153 Gold Fields Arctic Platinum Oy 30 100 130 Altona Mining 78 41 119 Akkerman Exploration B.V. 0 83 83 Pyhäsalmi Mine Oy 50 18 68 Lappland Goldminers Oy 65 0 65 Belvedere Resources Finland Oy 46 17 63 Geologian tutkimuskeskus 31 31 62 Nordic Mines AB 44 15 59 Nortec Minerals OY 0 59 59 Endomines Oy 45 11 56 Karelian Diamond Resources Plc 33 0 33 1104 2517 3621 Valtaus Varaus

5. Malmipotentiaali ja tulevaisuudennäkymät Prekambrinen kilpialue kuten Kanadassa ja Australiassa Pitkä kaivostoiminnan historia Potentiaalinen ti monien metallien ja mineraalien suhteen (esim.) - perusmetallit - kulta - platinaryhmän metallit - rauta - hi-tech metallit - timantit Suhteellisen vähän tutkittu kilpialue Pekka Nurmi, 2011

5. Malmipotentiaali ja tulevaisuudennäkymät M A L M I T M A A N K U O R E S S A Avolouhos Pyhäsalmen kaivos Maailman syvimmät kaivokset > 3 km Maanalainen kaivos Pekka Nurmi, 2011

5. Malmipotentiaali ja tulevaisuudennäkymät Kaivosyhtiöt: Agnico Eagle Mines Altona Mining Anglo American Belwedere Dragon Mining Endomines First Quantum Minerals Gold Fields Inmet Mining Lappland Goldminers Mondo Minerals Nordic Mines Nordkalk Yara Malminetsintä- ja kaivoshankkeet (2011) Gold Base metals Diamonds Other commodities Etsintäyhtiöt: Akkerman Exploration B.V Karelian Diamond Resources Magnus Minerals Mawson Resources Nortec Ventures Northland Resources Taranis Resources Tasman Resources

5. Malmipotentiaali ja tulevaisuudennäkymät Suomen merkittävimmät kaivokset 2011 Kaivos Päätuotteet Yhtiö Talvivaara nikkeli-sinkki-kupari Talvivaara FI Kemi kromi Outokumpu FI Pyhäsalmi kupari-sinkki Inmet Mining CAN Suurikuusikko kulta Agnico-Eagle Mining CAN Hitura nikkeli-kupari Belwedere Resources CAN Pahtavaara kulta Lappland Goldminers SWE Jokisivu - Orivesi kulta Dragon Mining AUS Pampalo kulta Endomines SWE Siilinjärvi fosfori Yara N Parainen, Lohja, Lappeenranta karbonaattikivi Nordkalk FI Lahnaslampi, Polvijärvi talkki Mondo Minerals UK Juuka vuolukivi Tulikivi, Nunnauuni FI Omistajan kotimaa Pekka Nurmi, 2011

5. Malmipotentiaali ja tulevaisuudennäkymät Tulevat kaivokset Rakenteilla Päätuotteet Yhtiö Kevitsa nikkeli-kupari-platina First Quantum CAN Laiva kulta Nordic Mines SWE Kylylahti kupari-koboltti Altona Mining AUS Omistajan kotimaa Suunnitteilla Kolari rauta Northland Resources CAN Sokli fosforif Yara N Suhanko palladium-platina Gold Fields UK Länttä litium Nordic Mining N Sodankylä??? kupari-nikkeli??? Anglo American UK Pekka Nurmi, 2011

5. Malmipotentiaali ja tulevaisuudennäkymät Suomen tunnetut ja otaksutut mineraalivarannot Suomen metallogenia (In situ) Nurmi & Eilu, Springer-Verlag, 2011

5. Malmipotentiaali ja tulevaisuudennäkymät Yhteenvetona Kaivosrahoituksen Valtioneuvoston luonnonvaraselonteko (+) (+) selvitysmiestyö Suomen mineraalistrategia (+) (+) (?) Kaivoslaki Malmipotentiaali 4/5

5. Malmipotentiaali ja tulevaisuudennäkymät Pitkän aikavälin kuparin kuparin hintasykli hintasykli 33 years 3.5%pa 40 years 2.3%pa 29 years 3.5%pa Lähde:UBS Tom Niemi, 2011

5. Malmipotentiaali ja tulevaisuudennäkymät EU:n kriittiset raaka-aineet Suomessa Kriittiset: Koboltti Niobium Platinametallit Antimoni Grafiitti Lantanoidit Tantaali Volframi Erittäin merkittävät: Kromi Mangaani Nikkeli Rauta Sinkki Vanadiini Magnesiitti Molybdeeni Telluuri Merkittävät: Hopea Kupari Kalkkikivi Kvartsi Litium Maasälpä Talkki Titaani Savimineraalit

5. Malmipotentiaali ja tulevaisuudennäkymät Suomen kaivosvisio 2020 Volume of metallic ores mined

5. Malmipotentiaali ja tulevaisuudennäkymät Modifioitu: RioTinto Kuva: Inmet Mining Tom Niemi, 2011

5. Malmipotentiaali ja tulevaisuudennäkymät Mineraaliala yhdeksi talouden tukipilariksi takaisin! i WSOY, 1944 GTK