Dieselkäyttöinen rallisprint-auto verrattuna bensiinikäyttöiseen



Samankaltaiset tiedostot
Tekniset tiedot Mallivuosi Transporter

LMM KARTING TEAM. Luokkaesittelyt: - Cadet - Micro - Raket 85, Raket 95 - KF6

Ahdinjarjestelma. Ahtaminen, yleistä. kaampi palaminen, lisääntynyt teho ja suurempi

Väyläleikkurimallisto JD 7000 ja JD John Deere Erinomainen leikkuujälki

Seoksen rikastus ja säätö - Ruiskumoottorit lambdalla

MECHRON Tekniset tiedot. Malli Mechron 2210 Moottori. 3 syl. nestejäähdytteinen 4-tahti Diesel 16,4 kw (22 hv) Voimansiirto

Tekniset tiedot Mallivuosi Caddy

Tekniset tiedot Mallivuosi Caravelle

Jeep Wrangler ja Jeep Wrangler Unlimited

Tehokas ja ympäristöystävällinen Avant 760i 4 AVANT MAGAZINE

Dodge Avenger TEKNISET TIEDOT. Yleistä. Sterling Heights Assembly, Michigan, USA

VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS

FORMULA HISTORIC SÄÄNNÖT

JM-luokan kilpa-auton moottorin virittäminen

Formula Vee

KULMAVAIHTEET. Tyypit W 088, 110, 136,156, 199 ja 260 TILAUSAVAIN 3:19

Toledo North Assembly Plant, Ohio, USA

Rallicoss SM kilpailuissa SuperCar turbon sinetöinti ohjeistetaan seuraavasti:

PAKOKAASUAHTAMINEN JA MONIPISTERUISKUTUS OTTOMOOTTORISSA

VA K 0 LA Koetusselostus 371. Tehonmittauskoe 1 )

Arab Company for Petroleum and Natural Gas Services (AROGAS) Johtaja, insinööri Hussein Mohammed Hussein

SVE: Akustisen kääreen sisällä oleva linjaan asennettava hiljainen poistopuhallin

PUSH YOURSELF FURTHER AWAY EDISTYKSELLISTÄ 4T TEKNIIKKAA

Nestemäisillä biopolttoaineilla toimiva mikrokaasuturbiinigeneraattori Vene-ohjelman seminaari

XIII Erityismääräykset Special Saloon autoille

FYSIIKKA. Mekaniikan perusteita pintakäsittelijöille. Copyright Isto Jokinen; Käyttöoikeus opetuksessa tekijän luvalla. - Laskutehtävien ratkaiseminen

VOLVO V-70 D5 (2008) 136 KW DIESELHIUKKASSUODATIN - JÄRJESTELMÄ

Tervetuloa. Polttoainelinjaston huolto, nykyaikaiset polttoaineet ongelmineen

KUORMA-AUTOLUOKAN SÄÄNNÖT

Molaariset ominaislämpökapasiteetit

Uusi Arocs Loader. Uusi Arocs Grounder.

MF MULTIPOWER- JA SUURTEHOPUMPUT

Hydrostaattinen tehonsiirto. Toimivat syrjäytysperiaatteella, eli energia muunnetaan syrjäytyselimien staattisten voimavaikutusten avulla.

ESIPUHE RANGER EQ. Tässä osaluettelossa on tietoja Ranger-mallista 2002 alkaen

12.5 ECO IKÄSUOSITUS: 2-5 v RACING IKÄSUOSITUS: 2-5 v.

PC vai Yoshbox? Moottorinohjauksen lyhyt teoria ja vertailu Mustavalkoisesti kirjoitettuna innostamaan tiedon ja mielipiteiden jakamiseen by PetriK

Tekniset tiedot Mallivuosi Amarok

Tekniset tiedot Mallivuosi Caddy

Kierukkavaihteet GS 50.3 GS varustettu jalalla ja vivulla

TURBOAHTIMEN MITOITUS POLTTOMOOTTORIKÄYTÖSSÄ

VA K 0 LA Koetusselostus 741 Test report

KATTAVUUSSISÄLTÖ

L1 L2 L3 L4 L5 Akseliväli (mm) L1 L2 L3 L4 L5 Akseliväli (mm)

ILMAILUTIEDOTUS. Normi poistettu ilmailumääräysjärjestelmästä

YKSITYISKOHDAT. JVLalleista ,JC",JBC" CJBC" SC" Brockway. autojen päämyyjä Ouomessa: KORPIVAARA <fe HALLA OY. HELSINKI

Unleash the Potential

MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS

Eteen- ja taaksekulkeva tasotärytin LG 250/300/450/450L/500/550/700. Käyttö ja Kunnossapito ILG250FI1,

Konekoulutus I Moottorioppi

Pasi Seppänen MOOTTORIPYÖRÄN AHTAMINEN JA RAKENTEELLISET MUUTOKSET

VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY

Tilavat Canterit esittäytyvät kuljetusnäyttelyssä

GREDDY PROFEC B SPEC II säätäminen

A11-02 Infrapunasuodinautomatiikka kameralle

Application and processing note (P)

301.4C. Minikaivukone

tai tai X

Diesel DPF -puhdistussarja

METALLI. Kouriintuntuvaa edistystä: FEIN ErgoGrip. FEIN-kulma- ja suorahiomakoneiden uusi sukupolvi. UUTTA

SÄHKÖLÄMMITTIMET PEHMEÄÄ LÄMPÖÄ KOTIIN

TEKNIIKKA. Dieselmoottorit jaetaan kahteen ryhmään: - Apukammiomoottoreihin - Suoraruiskutusmoottoreihin

Energian talteenotto liikkuvassa raskaassa työkoneessa Heinikainen Olli

Miltä työn tekeminen tuntuu

Lakaisukoneet SR 1601

225 litran kapasiteetilla polymeerisessä syöttölokerossa voi olla jopa 180 kg kuivaa #1 vuorisuolaa, kalsiumkloridia tai muuta jäänestoainetta.

y Polttonestetoiminen lämmitin 87

VOLVO S60 & V60 DRIV. Lisäys käyttöohjekirjaan

Valto Jääskeläinen DIESELMOOTTORIN SUORITUSKYVYN PARANTAMINEN

YLIVIRTAUSVENTTIILI Tyyppi 44-6B. Kuva 1 Tyyppi 44-6B. Asennusja käyttöohje EB FI

Machine Silver (9S) metalliväri. Sand Track (D5U) metalliväri. Dark Gun Metal (E5B) metalliväri. Space Blue (J3U) metalliväri.

Ryhmä 1 yleisesti. HRT sarjassa eri ikäkaudet on yhdistetty Kuutiotilavuusjako >1300, >1600 ja yli 1600

Kverneland FHP Piennarmurskain

Sylinterin holkki ja mäntä varsineen

Nopea, hiljainen ja erittäin taloudellinen ilmanpoisto

Volvo FH ja I-Save POLTTOAINEEN SÄÄSTÄMINEN EI OLE KOSKAAN OLLUT NÄIN VAIVATONTA

ÖLJYNJAKELULAITTEET PAINEPISTE OY

Täysin uuden Ford Mondeon moottorivalikoima on kaikkien aikojen laajin: saatavana on nyt jo 14 erilaista moottorivaihtoehtoa

suodatintuuletin Sarja FF 018 Helppohoitoinen Hiljainen Pieni asennussyvyys Funktionaalinen muotoilu Aikaasäästävä asennus ja huolto

-RAKENNUSSIRKKELI UUTUUS! RAKENNUSSIRKKELI RS 400/450 LISÄVARUSTEET. SIVUPÖYTÄ leveys 600 mm pituus 685 mm. PÄÄTYPÖYTÄ leveys 685 mm pituus 530 mm

AUTOURHEILUN KANSALLINEN KESKUSLIITTO AKK ry LÄNSI-SUOMEN ALUE 7. Kilpailukutsu ALUE KUPPI 2011

suorituskyky ja taloudellisuus kulutus Ø l/100 km ØØ km)

Esitys: Mercedes-Benz hyötyajoneuvot maakaasukäy t tö i s i n ä

TEKNISET TIEDOT Pakokaasukela sarja 865, jousipalautteinen

Yksityisautoilijoille ABAX AJOPÄIVÄKIRJA

Uusi Triumph Tiger 1200

KISASÄÄNNÖT JA PROJEKTI LK

KOSPEL S.A KOSZALIN UL. OLCHOWA 1

VORTEX MID LOADER JA MAX LOADER -PUOLIPERÄVAUNUT

Liike ja voima. Kappaleiden välisiä vuorovaikutuksia ja niistä aiheutuvia liikeilmiöitä

Asennus. Kiinnitä jalkatuki (93) etujalkoihin (3).

Saab varastontyhjennyskampanja 2011

Voiteluaineiden vaikutus raskaiden ajoneuvojen polttoaineen kulutukseen. Kari Kulmala Neste Oil Oyj / Komponentit / Perusöljyt

Metsjö MetaQ monitoimiperävaunut

POLTTOAINEEN LAADUN VAIKUTUS POLTTOAINEEN KULUTUKSEEN RASKAASSA DIESELMOOTTORISSA

125 Junior MAX 125 MAX kyllä kyllä. kyllä kyllä * * * Päivitystä suositellaan mikäli on kokenut vanhan kaasuttimen hankalaksi käyttää.

Retro Superbike luokkasääntö , Retro Superbike luokkasääntö 1.0

- VACU-TRAILER

WENDA-30kW KAMIINAN ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJEET

18757: NESTEIDEN KÄSITTELY MÄRKÄ- JA KUIVAIMURIT MÄRKÄ- JA KUIVAIMURIT MÄRKÄ- JA KUIVAIMURIT IVB 5 & 7 ALLROUNDIMURIT PÄIVITTÄISEEN KÄYTTÖÖN

T RC/ PC - Tekniset tiedot

Transkriptio:

Dieselkäyttöinen rallisprint-auto verrattuna bensiinikäyttöiseen Aku Olkkonen Opinnäytetyö Toukokuu 2013 Auto- ja kuljetustekniikka Auto- ja korjaamotekniikka

2 Sisällys 1 Johdanto... 6 2 Tekniikkojen esittely... 7 2.1 Bensiini-auton tekniikka ja virittäminen... 7 2.1.1 Ahdettu bensiinimoottori... 15 2.2 Diesel-auton tekniikka ja virittäminen... 18 2.2.1 Ahdettu dieselmoottori... 19 3 Dieselkäyttöisen ja bensiinikäyttöisen rallisprint-auton vertailu... 30 3.1 Alustan valinta... 30 3.2 Korin valinta... 33 3.3 Korin rakennuskustannukset... 34 3.4 Rakennuskustannukset tekniikka ja virittäminen... 38 3.5 AKK:n tekemät rajoitukset auton rakenteille ja tekniikalle... 40 3.6 Virityspotentiaali... 41 3.7 Komponenttien valinta ja sopivuus... 43 3.8 Kulut rallisprint-käytössä... 47 4 Toteutus ja tulosten esittely... 49 4.1 VW Golf 1.9 TDI moottorista toteutunut suorituskyky... 49 4.2 Kilpailutulosten analysointi... 50

3 5 Tulosten pohdinta ja johtopäätökset... 53 5.1 Toteutunut suorituskyky ja kustannukset... 53 5.2 Tekniikoiden edut ja haitat... 55 6 Yhteenveto ja oman työn arviointi... 58 6.1 Työn edut dieselkäyttöisen ralliauton rakentajille... 58 6.2 Työn toteutuksen onnistuminen... 60 7 Lähteet... 61 8 Liitteet... 63

4 TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Auto- ja kuljetustekniikka Auto- ja korjaamotekniikka AKU OLKKONEN: Dieselkäyttöinen rallisprint-auto verrattuna bensiinikäyttöiseen Opinnäytetyö 73 sivua Huhtikuu 2013 Kiinnostukseni aiheeseen heräsi, kun veljeni päätti rakentaa dieselkäyttöisen ralliauton, eikä toista vastaavanlaista päättötyötä ole aiemmin tehty. Lisäksi halusin tehdä työn josta rallisprintistä ja rallista kiinnostuneet saavat uusia näkökulmia ja samalla auttaa oman työni kautta niitä, jotka aikovat rakentaa dieselkäyttöisen rallisprint-auton. Ongelmana on dieselkäyttöisten kilpa-autojen vähyys. Jos rakentaa dieselkäyttöisen ralliauton vastaamaan FIA:n luokituksia, se ei ole kilpailukykyinen, koska luokitukset on tehty bensiiniautoja varten. Tämä selittää miksi on olemassa vain vähän dieselkäyttöisiä ralliautoja. Työ on tehty olemalla mukana auton rakennusprojektissa haastattelemalla auton omistajaa, sekä etsimällä teoreettista tietoa internetistä. Työ on tehty osittain vertailevana ja teoreettisena tutkielmana, jossa on vertailtu bensiinikäyttöisen rallisprint-auton ja dieselkäyttöisen rallisprint-auton tekniikoita, kustannuksia ja sopivuutta rallisprint-käyttöön. Tärkein työstä saatava tulos on sen antama tietopohja sen lukijoille ahdetun dieselauton virittämisestä, sekä rakentamisesta rallisprint käyttöön ja osoittaa dieselkäyttöisen rallisprint-auton olevan suorituskykyinen kilpa-auto. Tekemääni työtä voivat hyödyntää rallisprint- ja ralliautoa rakentavat henkilöt, rallisprinttiä ja rallia harrastavat ja ne, jotka aikovat aloittaa harrastamaan kyseisiä lajeja. Avainsanat: bensiiniauto, rallisprint-auto, tekniikka, kustannukset

5 ABSTRACT Tampere University of Applied Sciences Automobile and Transport Engineering Automobile and Workshop Technology AKU OLKKONEN Diesel-powered Rally Sprint Car compared to Gasoline-powered Rally Sprint Car Bachelor s thesis 73 April 2013 I did my Bachelor s thesis about this topic because a thesis about this kind of topic has not been written before. I also wanted to write a thesis to give new perspectives to people interested in rally and rally sprint. In addition, I wanted to help those who plan to build their own diesel-powered rally sprint cars. Since there are not many dieselpowered rally cars they do not have a FIA specification of their own. If you build a diesel-powered rally car to match the FIA specifications, it is not competitive, because the specifications are made for gasoline-powered cars. This explains why there are only a small amount of diesel-powered rally cars. When I wrote this thesis I was participating in the building project of the car by interviewing car s owner and searching for theoretical information online. This thesis is partly comparative and partly theoretical study. In this study I compare a gasolinepowered and a diesel-powered rally sprint car based on their technology, expenses and suitability for rally sprint use. The most important result of this thesis is the knowledge it offers about tuning a turbocharged diesel car and turning it into a rally sprint car. The thesis also shows that a diesel-powered rally sprint car is efficient. My thesis is useful for those who are interested in rally and rally sprint. Keywords: diesel-powered car, expenses, gasoline-powered car, rally sprint car, technology

6 1 Johdanto Rallisprint on kilpailumuoto, jossa ajetaan suljetulla erikoiskokeilla. Niiden pituudet vaihtelevat kahden ja kuuden kilometrin välillä ja kilpailuja ajetaan lumella, soralla ja asfaltilla. Yhdessä kilpailussa ajetaan yksi erikoiskoe kahteen kertaan, joista vain nopeampi aika huomioidaan. Rallisprintissä luokkia kilpailijoille ovat yleinen, juniorit, nuoret, seniorit ja naiset. Näille jokaiselle on vielä alaluokkia moottorin kuutiotilavuuden ja auton vetotavan mukaan. Suurin osa Suomessa käytössä olevista rallisprint-autoista on ahtamattomia bensiinimoottorisia. Suomessa dieselkäyttöisiä rallisprint-autoja on vain pari kappaletta. Ongelmana on dieselkäyttöisten kilpa-autojen vähyys. Jos rakentaa dieselkäyttöisen kilpa-auton FIA:n luokituksien mukaan, jotta sillä voi ajaa rallia, se ei ole enää kilpailukykyinen, koska luokitukset on tehty bensiiniautoja varten. Tämä estää dieselkäyttöisten kilpa-autojen yleistymistä. Tavoitteena minulla on tämän tutkielman avulla saada poistettua ihmisten ennakkoluuloja dieselkäyttöisen rallisprint-auton kilpailukyvystä bensiinikäyttöiseen rallisprint-autoon verrattuna. Tutkielman tavoitteena on myös saada lisää kilpailijoita rallisprinttiin dieselautolla.

7 2 Tekniikkojen esittely 2.1 Bensiini-auton tekniikka ja virittäminen Moottorin ohjelmointi toiselta nimeltään chiptuning, siihen kuuluu optimointi ja lastuttaminen, jotka molemmat tarkoittavat moottorinohjausyksikön uudelleen ohjelmoimista. Kummankin tarkoituksena on lisätä moottorin maksimitehoa ja maksimivääntömomenttia. Lastuttaessa moottorinohjausyksikön piirilevyn tilalle vaihdetaan uusi piirilevy, jota kutsutaan emulaattoriksi, jonka tietoja voidaan muokata reaaliajassa tietokoneella. Tämä tehdään silloin, kun auton moottorin ohjausyksikkö ei tue suoraan diagnostiikkaportista ohjelmointia. Normaalisti autojen moottorinohjauksen ohjelmiin on tehty kompromisseja kestävyyden, päästöarvojen ja polttoainetalouden takia. Tämän takia ohjelmoimalla saadaan merkittäviä maksimitehon ja maksimivääntömomentin lisäyksiä. Hyvänä esimerkkinä toimivat VW-konsernin dieselmoottorit, joissa on hyvä virityspotentiaali. (http://www.turbotec.com) Optimointi tehdään sisätilassa olevan diagnostiikkaportin kautta. Tietokone liitetään diagnostiikkaporttiin siihen sopivan johdon avulla, jonka jälkeen voidaan tietokoneella muokata moottorinohjausyksikön ohjelmaa. Tehonlisäys tapahtuu turboautossa muuttamalla turboahtimen tuottamaa ylipainetta suuremmaksi ja lisäämällä auton polttoaineen syöttöä, jotta seossuhde pysyy oikeanlaisena. Suoraan diagnostiikkaportista ohjelmointi onnistuu vain 2000-luvun autoihin, jotka tukevat suoraan ohjelmointia. (http://www.turbotec.com)

8 Ohjelmointi tehdään muuttamalla moottorinohjausyksikön alkuperäisiä säätöarvoja. Itse komponentti missä ohjelma sijaitsee, on nimeltään eprom. (http://www.turbotec.com) Termit joita käytetään kuvaamaan moottorin ohjainlaitteen uudelleenohjelmointia, ovat flash, ohjelmointi, obd-tuning, optimointi ja päivitys. Näissä kaikissa toimenpiteissä moottorin alkuperäinen ohjelma korvataan uudella muokatulla ohjelmalla. Lastu, chip, virityslastu, eprom, prommi, sipsi tarkoittavat komponenttia, missä sijaitsee moottorin ohjainlaitteessa oleva ohjelma. (http://www.turbotec.com) Maksimitehoa saadaan lisää ohjelmoimalla, jos valmistaja on tarkoituksella pienentänyt maksimitehoa tietyissä mallisarjoissa, tai moottorin tehoa säädellään elektronisesti. Moottorilla on kyky tuottaa vääntömomenttia tietyillä kierrosalueilla enemmän, mutta sitä on rajattu valmistajan toimesta, joko vääntömomentin tasaamiseksi tai keston kannalta. Moottorin imuilman ja pakokaasujen virtausta on parannettu. Pakokaasujen lambdasäätö on aktiivinen myös täydellä kuormituksella. Valmistajalla on virhe ohjelmassa tai moottori on ahdettu. (http://www.turbotec.com) Vaikeinta maksimitehon lisääminen ohjelmoimalla on vapaasti hengittävissä moottoreissa. Ohjelmoinnissa muutetaan moottorin seossuhdetta, sekä sytytysennakkoa ja maksimiteho on suoraan verrannollinen moottorin kuluttamaan happimäärään. Lisähappea saadaan vapaasti hengittävään moottoriin laihentamalla polttoaineen seossuhdetta. Kun seossuhdetta laihennetaan, niin polttoainesuuttimien aukioloaikaa pidennetään, jonka seurauksena palotilaan mahtuu suhteessa enemmän happea. Stoikiometrinen seos on 14,7 kg ilmaa ja 1kg bensiiniä (lambda 1,00). Lambda (1,00) tarkoittaa lukua, joka on teoreettisesti oikea seossuhde. (lambda 1,00 = stoikiometrinen seos) Laihaa polttoaineseosta kuvaava lambda on 1,03-1,20. Laihalla

9 polttoaineseoksella moottorin kulutus nousee ja pakokaasupäästöt lisääntyvät. Rikkaalla polttoaineseossuhteella lambda on 0,85-0,90, joka on paras moottorin maksimitehojen kannalta. Rikas polttoaineseossuhde tarkoittaa sitä, että palotilaan polttoainesuuttimien syöttämää polttoaineen määrää lisätään, jonka seurauksena palotilaan tulevan hapen määrä pienenee ja ominaiskulutus, sekä pakokaasupäästöt lisääntyvät. Säädettävällä lambdalla muutetaan polttoaineen seossuhdetta, jolloin saavutetaan laihan, sekä rikkaan seossuhteen edut. Lambda voi olla 1,00, kun moottorista tarvitaan vain vähän tehoa, joka on päästöjen ja polttoaineen kulutuksen kannalta paras. Kun moottorista tavoitellaan maksimitehoa, voi lambda-arvo olla 0,85-0,90. (http://www.turbotec.com) Ahtamatonta moottoria voidaan virittää ohjelmoinnin lisäksi muillakin tavoilla. Muokkaamalla osia tai vaihtamalla parempiin, joita ovat pakoputkisto, pakosarja, imusarja, kansi, venttiilit, nokka-akselit, männät, kiertokanget, laakerit, moottorin poraaminen isommaksi ja käyttämällä korkeaoktaanisempaa polttoainetta. Tärkeimpänä ahtamattoman auton virittämisessä on sylinterikansi. Sylinterikantta voidaan laskea, jolloin puristussuhde suurenee. Tämän seurauksena polttoaineen palotapahtumasta tulee parempi, jolloin moottorin maksimiteho suurenee. Sylinterikantta ei saa laskea liikaa, koska silloin venttiilit voi osua mäntiin, jolloin moottori voi rikkoutua. Venttiilit säädetään niin, että venttiilivälys olisi pienimmillään 2 mm. Venttiilivälys on tyhjä tila, joka jää mäntien yläkuolokohdassa venttiilien ja männän väliin. Yläkuolokohta tarkoittaa kohtaa, jossa männät on ylimmässä asennossa. Venttiilinvälys voidaan säätää tarkalleen laittamalla männän päälle muotoiluvahaa ja koota moottori. Tämän jälkeen pyöräytetään kampiakselilta pari kierrosta ja puretaan moottori uudelleen. Puretusta moottorista voidaan venttiilinvälys mitata puristuneen vahan ohuimmalta kohdalta. (http://www.autowiki.fi/)

10 Kannessa olevia imu- ja pakokanavien halkaisijaa kasvattamalla imuilman, sekä pakokaasujen virtaavuus paranee. Paras imuilman ja pakokaasujen virtaavuus saavutetaan, kun imu- ja pakokanavat ovat mahdollisimman suuria halkaisijaltaan, sekä pinnoiltaan tasaisia. Tärkeintä imu- ja pakokanavissa on niiden oikeaoppinen muotoilu virtauksellisesti. Kun imukanavat on muotoiltu oikeaoppisesti, saavat ne aikaan voimakkaan pyörteen palotilaan menevälle ilmalle. Mitä voimakkaampi pyörre on, sitä tehokkaammin polttoaine palaa. Pakokanavat on muotoiltava niin, että lähtevä pakokaasu pääsee virtaamaan mahdollisimman vapaasti, jolloin pakolämmöt ja pakopaineen pysyvät mahdollisimman pieninä. Kun sylinterikannessa olevien imukanavien halkaisijaa on suurennettu, pitää venttiilit vaihtaa halkaisijalta suurempiin. Imuventtiilin halkaisijaa valitessa ohjesääntö on 0,8 x venttiilin lautasen halkaisija. Pakoventtiilin halkaisija on 0,8-0,9 x imuventtiilin halkaisijasta. (http://www.autowiki.fi) Kaava 1: Imuventtiilin lautasen mitoittaminen, jossa d = imuventtiilin lautasen halkaisija (mm), V i = sylinterin iskutilavuus (cm 3 ), rpm = maksimitehon kierrosnopeus (r/min) ja v = seoksen virtausnopeus (m/s) (http://www.autowiki.fi) Kaavassa olevan imuilman virtausnopeuden sopiviksi lähtöarvoiksi on havaittu matalaviritteisessä autossa 55-60 m/s ja korkeaviritteisessä kilpamoottorissa 70-85 m/s. (http://www.autowiki.fi)

11 Nämä asiat yhdessä vaikuttavat siihen kuinka hyvin imuilma ja pakokaasut virtaavat sylinterikannessa olevissa imu- ja pakokanavissa. Moottorin ominaisuudet, sekä siitä saatu maksimiteho riippuu sylinterikannesta. Nykyään uusissa autoissa on hyvin tehty kansi, koska autojen moottorien päästömääräykset ovat tiukentuneet. (http://www.autowiki.fi) Nokka-akselin merkitys viritetyssä moottorissa on siirtää maksimitehoa kierrosalueella. Pelkällä nokka-akselin vaihtamisella jyrkempään ei saavuteta hyötyä, jos sitä ei osata säätää oikein. Jyrkemmällä nokka-akselilla moottorin maksimiteho siirtyy korkeammille kierroksille ja maksimivääntömomentti pienenee. Uuden nokka-akselin ollessa selvästi jyrkempi kuin vanhan, voidaan joutua koneistamaan metallia kannesta pois ja vaihtamaan venttiilien jouset jäykempiin. Alkuperäisellä moottorilla varustettuun autoon, missä on katalysaattori, ei kannata laittaa liian jyrkkää nokka-akselia, koska pakokanavan kautta voi päästä palamatonta polttoainetta katalysaattoriin. Polttoaine syttyy palamaan katalysaattorissa, jonka seurauksena se rikkoutuu. Kilpa-autossa missä ei ole käytössä katalysaattoria tällä ei ole niin suurta merkitystä. (http://www.autowiki.fi) Paras palotilan muoto on umpinainen pallo, jossa sytytyskipinä tapahtuisi täsmälleen pallon keskellä, jolloin saadaan tehokkain palotapahtuma polttoaine/ilmaseokselle. Silloin palotilassa olisi palavalla polttoaineella kuljettavanaan täsmälleen yhtä pitkä matka joka suuntaan. Tällaisella palotilan muodolla saataisiin aikaan nopea palotapahtuma ja koneen nakutustaipumus pienemmäksi. Käytännön syistä kuitenkaan tällainen palotila ei ole mahdollinen. (http://www.autowiki.fi) Joissakin tapauksissa voi olla myös palotila männässä, jolloin kansi on tasainen tai mäntä voi olla kupera, jolloin saadaan puristussuhdetta korkeammaksi, mutta itse

12 palotapahtuma kärsii tämän muotoisesta palotilasta. Jokaisesta palotilasta tulisi tehdä mahdollisimman tarkasti samanlaiset. Palotilan suuruudet voidaan tarkistaa mittaamalla niiden tilavuudet. Tasapäisiä mäntiä käytettäessä männän yläpuolelle sylinterissä jäävä tilavuus voidaan laskea seuraavalla kaavalla: (http://www.autowiki.fi) Kaava 2: Palotilan suuruuden laskeminen, jossa V = palotilan tilavuus (cm 3 ), π = 3,14 (vakio), D = sylinterin halkaisija (mm) ja h = männän etäisyys sylinterin yläreunasta (mm). (http://www.autowiki.fi) Männän pinnan ollessa kupera lasketaan tilavuus männän reunasta kaavan (2) mukaan. Tämän jälkeen täytetään männän yläpuolinen tila nesteellä ja tiivistetään rasvalla männän ja sylinterin välinen rako. Lasketut tilavuudet vähennetään toisistaan, näin saadaan palotilan tilavuus. Sylinterikannen tiivistettä mitatessa on hyvä muistaa, että se on kaavassa puristuneessa tilassa, joten sen paksuus mitataan käytetystä tiivisteestä. (http://www.turbotec.com) Imusarjan merkitys moottorin virittämisessä on, kuinka tehokkaasti sen kautta saadaan ilmaa palotilaan. Tiettyyn rajaan asti moottorista saadaan lisää maksimitehoa, kun imusarjan kautta tulevaa ilmamäärää kasvatetaan.

13 Virittäessä moottoria imusarjan pitää olla hyvin virtaava, mutta se riittää, koska maksimiteho kasvaa vain tiettyyn suuruuteen asti lisäämällä ilmaa palotapahtumaan. Kaikkien imukanavien tulisi olla samanmittaisia, jotta hyvä virtausnopeus pystytään saavuttamaan. Imukanavien pituuksilla voidaan muuttaa moottorin ominaisuuksia. Jos imusarjassa on pitkät imukanavat, moottorista saadaan suurempi maksimivääntömomentti, mutta tehoalue siirtyy alemmas moottorin kierrosalueella, ja moottori reagoi kuormituksen muutoksiin hitaammin. Imuputkien ollessa lyhyet moottorin tehoalue siirtyy ylemmäksi kierrosalueella ja maksimivääntömomentti laskee, mutta moottorin reagointi kuormituksen muutoksiin nopeutuu. Kisakäyttöön rakennettavassa moottorissa on tärkeää saada mahdollisimman lyhyet imuputket, jolloin moottori reagoi kuormituksen muutoksiin nopeammin. Vielä 1990-luvun alkupuolella imusarjat valmistettiin kevytmetalliseoksesta tai valuraudasta, mutta nykyään ne ovat muovia tai alumiinia. Joissain tapauksissa ne voivat olla myös valmistettu hiilikuidusta. (http://www.autowiki.fi) On myös olemassa muuttuvapituuksisia imusarjoja, joilla saadaan aikaan pieni paineistusefekti, mutta sitä ei pidetä ahtamisena. Sillä saavutetaan sekä pitkän, että lyhyen imusarjan hyödyt.

14 Kuva 1.Teräksestä valmistettu imusarja (www.modificars.fi) Pakosarjoja on monenlaisia, joita ovat teräksestä valmistettu pakosarja, peltipakosarja ja valuraudasta tehty pakosarja. Yleisimmin viritetyissä moottoreissa käytetään peltipakosarjaa. Peltipakosarja on normaalia pakosarjaa paremmin virtaava. Kilpaautoissa käytetään valuraudasta teetettyä pakosarjaa ja peltipakosarjaa. Teräksestä tehtyä pakosarjaa käytetään ainoastaan alkuperäisillä moottoreilla varustetuissa autoissa tai matalaviritteisissä autoissa. Pakosarjan putkien tulisi olla mahdollisimman hyvin virtaavat, suorat, sekä samanmittaiset ja putkien seinämien tulisi aiheuttaa pakokaasuille voimakas pyörreliike. Kuva 2.Peltipakosarja (www.tuningstudio.fi)

15 Ahtamaton bensiinimoottori saadaan reagoimaan kuormituksen muutoksiin nopeammin vaihtamalla vauhtipyörä mahdollisimman kevyeen ja kestävään. Viritettäessä enemmän, vauhtipyörä on vaihdettava alkuperäistä kestävämpään. Myös vakiomallista vauhtipyörää voidaan keventää, mutta todennäköisesti se rikkoutuu viritetyn moottorin suurentuneiden maksimitehojen ja maksimivääntömomenttiarvojen takia. Porauttamalla sylintereiden halkaisijaa suuremmaksi voidaan moottoriin vaihtaa halkaisijaltaan suuremmat männät, minkä avulla moottorista saadaan suurempi maksimiteho ja maksimivääntömomentti. 2.1.1 Ahdettu bensiinimoottori Ahdetulla moottorilla on selvästi parempi virityspotentiaali, kuin ahtamattomalla moottorilla, joten se on parempi moottori virittämiseen. Ahdettua moottoria on myös halvempi virittää, kuin ahtamatonta moottoria. Mutta jos ajatellaan rallisprintin näkökulmasta, on kilpailuluokkia normaaleille ahtamattomille bensiiniautoille enemmän. Näitä autoja on myös enemmän tarjolla ja ostohinta on halvempi. Moottorin ahtaminen lisää täydellä kuormalla toimivan moottorin volymetristä hyötysuhdetta ja ilmamäärää. Ahdetussa moottorissa maksimiteho määräytyy suhteessa käytettyyn ahtopaineeseen. Mitä suurempi ahtopaine moottorille aikaansaadaan turboahtimen avulla, sitä suurempi maksimiteho moottorista saadaan. Normaalisti turboahdetussa autossa ahtopaine on välillä 0,40-0,90 bar. Turboahdettu moottori on rakenteellisesti vahvempi, kuin ahtamaton moottori. Monesti ahdettua moottoria virittäessä pakopaineet ja pakolämmöt kohoavat liian suuriksi. (http://www.turbotec.com)

16 Ongelmat voidaan ehkäistä mahdollisimman hyvin virtaavalla pakosarjalla, sekä pakoputkistolla. Lämpöongelma voi tulla myös imusarjan kohdalla, mutta ongelma voidaan korjata moottorin maksimitehojen mukaan mitoitetulla välijäähdyttimellä. Ahdettuun bensiinimoottoriin saadaan pelkällä ohjelmoinnilla jopa 50 hv suurempi maksimiteho ja 100 Nm suurempi maksimivääntömomentti. Jos halutaan maksimaalinen tehonlisäys, pitää tehdä myös muita muutoksia. Turboahdetussa moottorissa ohjelmalla lisätään kierrosalueen yläpäässä polttoaineen syöttöä mahdollisimman paljon, eli rikastetaan seosta. Matalilla kierroksilla seossuhde on samanlainen kuin ahtamattomissa moottoreissa. Lastuvirityksessä vähennetään sytytysennakkoa niillä kuormitusalueilla, joilla ahtopainetta on lisätty. Sytytysennakko ahdetulla moottorilla on samanlainen, kuin ahtamattomalla moottorilla, mutta sen vaihteluväli on suurempi. Ahdetulla moottorilla on myös pienempi puristussuhde, minkä takia osakuormituksella tarvitaan suurempi sytytysennakko, vastaavasti täydellä kuormituksella pienempi. (http://www.turbotec.com) Joissain kilpa-autoissa kuten WRC-luokan ralliautoissa käytetään yli 10:1 puristussuhdetta ja 2-3 bar:n ahtopainetta. Normaalissa virittämisessä tämä ei ole järkevää, koska moottoriin jouduttaisiin vaihtamaan kalliita erikoisosia. (http://www.turbotec.com) Ahtopainetta nostetaan niin paljon, kuin se on turbon keston ja imuilman lämpiämisen kannalta järkevää. Maksimitehoja tavoitellessa auton välijäähdyttimen pitää pystyä jäähdyttämään korkeilla ahtopaineilla riittävän viileää ilmaa, jotta hyötysuhde pysyy korkeana. Turbon pitää olla mitoitettu tehotavoitteen mukaan riittävän isoksi. Parhaiten kilpa-autoon sopiva turboahdin on kiinteägeometrinen turboahdin, jonka runkoon akseli on laakeroitu kuulalaakereilla, joka on erikseen teetetty oman auton

17 maksimitehotavoitteeseen sopivaksi. Sen etuna kilpailukäytössä on parempi kestävyys kovassa kuormituksessa ja nopeampi reagointi kuormituksen muutoksiin, kuin muuntuvageometrisella VNT-ahtimella (Variable Nozzle Turbine). Hyvin valmistettu kiinteägeometrinen turboahdin, jonka akseli on laakeroitu ahtimen runkoon kuulalaakereilla tuottaa jopa 2,00 bar:n ahtopaineen, minkä avulla moottorista saadaan korkea hyötysuhde ja maksimiteho. Maksimivääntömomenttia moottorille saataisiin enemmän VNT-ahtimella, mutta kilpa-autossa suurta maksimivääntömomenttia tärkeämpää on moottorin laaja käyttöalue ja nopea reagointi kuormituksen muutoksiin. Haluttuun suorituskykytavoitteeseen pääsemiseksi on tärkeää vaihtaa tehotavoitetta vastaavat polttoainesuuttimet. Liian pienillä polttoainesuuttimilla moottori ei saa riittävästi polttoainetta, jonka seurauksena moottorista ei saada tiettyä suurempaa maksimitehoa. Ahdetussa bensiinimoottorissa yksi tärkeimmistä asioista viritetyn moottorin ominaisuuksien kannalta on sylinterikansi. Ahdettu bensiinimoottori on jo perusrakenteeltaan kestävä, johtuen viritetyn turboauton suuremmasta maksimivääntömomentista ja maksimitehosta, joten kevyesti viritettynä, sitä ei tarvitse vahvistaa. Maksimaalista tehoa haettaessa on vahvistettava kytkin, vauhtipyörä ja vaihdelaatikko.

18 2.2 Diesel-auton tekniikka ja virittäminen Virittämisen kannalta ahtamaton dieselmoottori on huono. Ainoa keino millä voidaan vaikuttaa moottorista saatavaan tehoon kunnolla, on polttoaineen syötön lisääminen. Syöttöä ei voida lisätä loputtomiin, koska pakokaasupäästöt ylittävät sallitun raja-arvon. Kun sallittu raja-arvo ylittyy, eivät pakokaasumääräykset täyty. Ahtamatontakin dieselmoottoria virittäessä voidaan vaihtaa imusarja, pakosarja ja pakoputkisto paranneltuihin komponentteihin, mutta näiden hyöty on pieni. Ohjelmoinnista saatava tehonlisäys on niin pieni, ettei se kannata. Itse en lähtisi virittämään ahtamatonta dieselmoottoria, muuten kuin suurentamalla polttoaineen syöttöä pakokaasupäästöjen sallittuun raja-arvoon asti. Ahtamatonta dieselmoottoria ei kannata ottaa aihioksi, jos haluaa lisää maksimitehoa. Ahtamatonta dieselmoottoria virittäessä, myös polttoaineenkulutus lisääntyy merkittävästi.

19 2.2.1 Ahdettu dieselmoottori Ahdettu dieselmoottori on hyvä viritysaihio ja kustannuksilta edullinen suhteessa saatuun tehonlisäykseen. Tapoja joilla moottorista saadaan suurempi maksimiteho, on useampia. Peruspohjana maksimitehon kasvattamiseen on ohjelmointi. Jos halutaan saada moottorista maksimaalinen teho, sekä vääntömomentti, on ennen ohjelmointia huomioitava useita eri asioita. Näitä ovat vahvistettu tai vahvempi vaihdelaatikko, kevennetty vauhtipyörä, tulevan vääntötavoitteen mukaan mitoitettu vahvempi kytkin, vahvistetut vetonivelet, vahvistettu vetoakseli, muokattu sylinterikansi, suuttimet, imuja pakosarja, pakoputkisto, tulevan maksimitehon ja maksimivääntömomenttitavoitteen mukaan mitoitettu ahdin, tulevan tehotavoitteen mukaan mitoitettu välijäähdytin ja tasauspyörästönlukko vetävälle akselille. Ahdetun dieselmoottorin ohjelmointi voidaan tehdä valmiiksi tehdyllä ohjelmalla, joka on tehty kyseiselle automallille ja moottorityypille. Ohjelman tiedot ovat valmiina tietokoneella ja ne syötetään diagnostiikkaportin välityksellä moottorinohjausyksikköön. Vanhemmissa autoissa ohjelman syöttäminen moottorinohjausyksikölle tapahtuu emulaattorin välityksellä. Kun käytetään valmista ohjelmaa, minkä täytyy sopia kaikkiin samanlaisiin autoihin, joudutan tekemään kompromisseja suorituskyvyn suhteen. Jos auton moottorista on tavoitteena saada suurin mahdollinen teho, niin silloin pitää käyttää omalle autolle yksilöllisesti tehtävää ohjelmaa. Valmista ohjelmaa ei kannata edes harkita kilpa-autoon. (http://www.turbotec.com) Yksilöllinen ohjelmointi voidaan tehdä joko sarjamuotoisena ohjelmointina (OBDtuning, Flash programing) tai kirjoittamalla ohjelma suoraan muistipiiriin erillisellä ohjelmointilaitteella, jolloin moottorinohjainyksikkö täytyy avata ohjelman tekemistä

20 varten. Tämä tapa käy kaikkiin autoihin, joissa on moottorinohjainyksikkö, aikaa ohjelman tekemiseen menee 1-1,5 tuntia. Sarjamuotoinen ohjelmointi voidaan tehdä suoraan auton diagnostiikkaportista ja työ kestää 10-60 minuuttia. Sarjamuotoinen ohjelmointi onnistuu lähes kaikkiin 2000-lukua uudempiin diesel- ja bensiiniautoihin. Pelkällä yksilöllisellä ohjelmoinnilla voidaan saada lisää maksimitehoa jopa 50 hv ja maksimivääntömomenttia 100 Nm. (http://www.turbotec.com) Kun ahdettua dieselmoottoria viritetään, ajatellen kilpakäyttöä, niin sylinterinkannen imu- ja pakokanavat pitää olla muotoiltu oikein. Tämän ansiosta moottorista saadaan enemmän maksimitehoa ja maksimivääntömomenttia. Ahdetussakin dieselmoottorissa voidaan laskea sylinterinkantta, mutta sillä ei ole vastaavaa hyötyä, kuin ahdetussa bensiinimoottorissa. Palotila pitää olla muotoiltu oikealla tavalla, jotta palotapahtuma olisi mahdollisimman tehokas. Tässä pätee samat asiat mitkä kävin jo aiemmin läpi. Imusarjan ja pakosarjan on tärkeä olla mahdollisimman hyvin virtaavia, jotta moottorista voidaan saada maksimaalinen teho. Ahdetussa dieselmoottorissa on erittäin tärkeää pakolämpöjen ja pakopaineiden kannalta, että pakoputkisto on mahdollisimman hyvin virtaava. Jos putkisto ei ole riittävän virtaava, pääsee ahdetussa dieselmoottorissa pakopaineet ja pakolämmöt kohoamaan liian suuriksi. Tästä syystä voidaan joutua rajoittamaan ahtopaineen nostoa, joka aiheuttaa moottoritehon pienenemistä. Pakopaineet eivät saa missään tilanteessa kohota suuremmiksi kuin turbon tuottama ahtopaine, sillä muuten pääsee syntymään vastapainetta, joka rikkoo turboahtimen ja pahimmassa tapauksessa koko moottorin.

21 Kilpakäytössä voidaan putkistosta tehdä täysin suora ja poistaa kaikki äänenvaimentimet, jolloin pakoputkistosta saadaan hyvin virtaava. Kun äänenvaimentimet poistetaan pitää huomioida, ettei rallisprint-autolle määrätty desibeliraja-arvo ylity. Tieliikennelaillista autoa viritettäessä kannattaa ostaa valmis kilpakäyttöön suunniteltu putkisto, joka täyttää määräykset. Rakentamalla pakoputkisto itse, säästetään kuluissa, sekä pakoputkistosta saadaan halutunlainen. Uudemmissa dieselautoissa ongelmana on DPF-partikkelisuodatin (Diesel Particulate Filter). DPF-partikkelisuodatin sijaitsee pakoputkistossa. Päästönormien takia DPFpartikkelisuodatin on pakollinen kaikissa vuoden 2007 jälkeen tyyppihyväksytyissä diesel-autoissa, eikä sitä saa poistaa, koska se aiheuttaa putkistoon vastapainetta. Tämän takia ohjelmoidessa joudutaan rajoittamaan ahtopainetta, muuten pakolämmöt ja pakopaineet kasvavat liian suuriksi. Seossuhdetta ei voida rikastaa riittävästi, koska silloin hiukkassuodattimeen pääsee palamatonta polttoainetta, joka rikkoo sen. (http://www.carpower.fi) Ongelma tulee esiin vain silloin, kun haetaan suurta tehonlisäystä. Kilpakäyttöön rakennetusta autosta DPF-partikkelisuodatin voidaan poistaa. DPF-partikkelisuodattimen poistaminen onnistuu kaikista autoista, mutta se ei ole laillinen toimenpide. DPF-partikkelisuodattimen poistoja tekee Car Power yritys. Suodatin poistetaan niin, että se otetaan kokonaan pois käytöstä tai se tyhjennetään, näissä tapauksissa se voi jäädä omalle paikalleen. Oikeaoppisen suodattimen poiston jälkeen auton järjestelmään ei tule vikatiloja, jotka aiheutuivat mahdollisista hiukkassuodattimen vioista. Kannattaa kuitenkin muistaa, että auto pitää muutos katsastaa hiukkassuodattimen poiston jälkeen. Kaikkia automalleja ja vuosimalleja ei välttämättä saa muutoskatsastettua ilman suodatinta. (http://www.carpower.fi)

22 Pakoputkisto pitää mitoittaa moottorin maksimitehotavoitteen mukaan. Hyvänä perusohjeena ahdettujen bensiini- ja dieselmoottorisien autojen pakoputkiston mitoitukseen voidaan pitää seuraavaa taulukkoa. Taulukko 1.Pakoputkiston mitoitus (http://www.martelius.com) Moottoriteho / hevosvoimaa Putkikoko 100-170 2" 140-215 2-1/4" 160-270 2-1/2" 220-380 3" 310-520 3-1/2" Ahdettu dieselmoottori on rakenteeltaan kestävä. Sen komponentit ovat sen verran kestäviä, että niitä ei tarvitse vahvistaa, eikä vaihtaa kalliisiin kilpaosiin. Tässä tuleekin suurin ero moottorin virittämisessä syntyvissä kustannuksissa, sekä ylläpitokuluissa bensiinimoottorin ja dieselmoottorin välillä. Turboahdin pitää valita sen mukaan mihin tarkoitukseen auto tulee. Minkälaiset moottorin ominaisuuksista halutaan, ja kuinka suuri maksimiteho/maksimivääntömomenttitavoite moottorille on asetettu. Valmistajia jotka tekevät turboahtimia on Holset, Garrett, KKK, Schwitzer, Ihi ja Mitsubishi. Hyvänä sääntönä turboahdinta valittaessa on tehdä valinta moottorin maksimitehotavoitteen mukaan. Seuraavissa taulukoissa on ohjearvoja turboahtimen hukkaportin ja imukaulan koon valintaan. (http://www.kosunenracing.com)

23 Taulukko 2.Imuilman kuristimen vaikutus moottorista saatavaan maksimitehoon. (http://www.kosunenracing.com) 32 mm / 300 hv 34 mm / 380 hv 45 mm / 550 hv Arvot on mitattu 2000 cm³ kokoiselle turbomoottorille. Pienemmissä moottoreissa teholukemat ovat pienempiä ja isommissa moottoreissa teholukemat ovat isompia. Yleensä kilpakäytössä autojen maksimitehoja rajoitetaan turboon asennettavalla imuilman kuristimella. Tämän avulla saadaan rajattua ahtimelle menevä ilmamäärä, jolloin moottorista ei saada tiettyä enempää tehoa. (http://www.kosunenracing.com) Edellisessä taulukossa on kerrottu, kuinka paljon moottorista voidaan maksimissaan saada tehoa, kun siihen on asennettu imuilman kuristin. Kyseinen dieselkäyttöinen rallisprint-auto on luokitukseltaan SS (Spesial Saloon). Tämä tarkoittaa vapaata luokitusta, jolloin ei tarvitse käyttää imuilman kuristinta. (http://www.kosunenracing.com) Taulukko 3.Hukkaportin mitoitus (http://www.kosunenracing.com) 36 mm / 400 hv asti 42 mm / 500 hv asti 48 mm / 850 hv asti Hukkaportti on ohivirtausventtiili, jolla rajoitetaan turboahtimen tuottamaa maksimiahtopainetta. Hukkaportin koolla voidaan rajoittaa moottorista saatavaa tehoa taulukon (3) mukaisesti. Hukkaportti on ohivirtausventtiili, jota ohjataan mekaanisesti jousivoimalla tai sähköisesti moottorinohjausyksikön kautta. Se rajoittaa turbon maksimiahtopainetta, ohjaamalla pakokaasua turboahtimen ohi suoraan pakoputkistoon. Ohivirtausventtiili pysyy kiinni, kunnes ahtimen tuottama paine kumoaa jousikuorman

24 ja venttiili aukeaa. Näin saadaan estettyä turbon ahtopaineen nouseminen halutun rajaarvon yli. Kiinteähukkaportillisissa ahtimissa hukkaportti on kiinni turboahtimessa, eikä sitä voi vaihtaa. Toiminnaltaan kiinteä hukkaportti on samanlainen, kuin erillinen hukkaportti. Kilpakäyttöön ajatellen kiinteähukkaportillisissa turboahtimessa ohivirtausventtiili on liian pieni, minkä takia käytetään erillistä hukkaporttia. Tällöin hukkaportilta tuleva paluuputki pitää asettaa mahdollisimman kauas turboahtimen pakopuolesta, ettei sen aiheuttama paine häiritse turbolta tulevaa virtausta. Hukkaportilla estetään turboahtimelle syntyvää takaiskupainetta, mikä voi rikkoa turboahtimen ja koko moottorin. (http://www.kosunenracing.com) Turboahtimia on kahden tyyppisiä, muuntuvageometrisia ja kiinteägeometrisia. Tämän seurauksena turboahtimen roottorin ilmakosketuspinta-ala ei voi muuttua. VNTahtimissa roottori voi muuttaa ilmakosketuspinta-alaa. Ahtimissa käytetään kahta erilaista laakerointitekniikkaa, joita ovat kuulalaakerointi ja liukulaakerointi. Tämä tarkoittaa tapaa jolla turbon akseli on laakeroitu kiinni ahtimen runkoon. Kuulalaakeroitu turboahdin tarvitsee enemmän huoltoa, koska sen akselilla on erittäin kova pyörimisnopeus. Se tarvitsee jatkuvan öljykylvyn, että ylikuumeneminen saadaan estettyä. Jos turboahtimella on erillinen kierto nestejäähdytykselle, pitää turboahdin liittää auton omaan jäähdytyskiertoon. Liukulaakeriturbo ei tarvitse öljykylpyä, eikä omaa nestekiertoa jäähdytykseen. (http://www.turbotec.com) Suurin ero ahtimien välillä on niiden moottorille tuottamassa maksimitehon sekä maksimivääntömomentin laajuudessa moottorin koko kierrosalueella. Kiinteäsiipinen kuulalaakeriturbo antaa moottorille enemmän maksimitehoa. Sen avulla saadaan moottorin maksimikierroksia suuremmaksi, sekä moottorin reagointi kuormitukseen nopeutuu. Moottorin käyttöalue ja maksimiteho siirtyvät ylemmäksi kierrosalueella, sekä moottorin maksimivääntömomentti ja moottorin maksimiteho pienenevät kierrosalueen alapäässä. Silti kuulalaakeriturboahdin on mielestäni paras valinta

25 kilpailukäyttöön, koska kilpa-autossa tärkeintä on moottorin nopea reagointi kuormituksen muutoksiin. Muuntuvageometrisellä eli VNT-turboahtimella saadaan moottorista suurempi maksimivääntömomentti, mutta maksimitehoa ja moottorin reagointia kuormitukseen menetetään. Moottorin käyttöalue siirtyy kierrosalueella alemmaksi ja maksimikierroksia saadaan vähemmän, kuin kuulalaakeriturbolla. Lisäksi suuri vääntömomentti alakierroksilla asettaa suuremmat kestovaatimukset voimansiirrolle. Rallisprint-käyttöä ajatellen maksimivääntömomentin ollessa suuri kierrosalueen alapäässä, on se vaikea siirtää etenemiseen renkaiden ja tienpinnan välisen kitkan avulla. Tästä syystä tapahtuu kitkan menetystä, joka johtaa renkaiden pidon häviämiseen. Tämän seurauksena hävitään aikaa erikoiskokeella. Paras turboahdin tieliikennekelpoisen auton virittämiseen on VNT-ahdin, koska sillä saadaan moottorin tehoalueesta laajempi. Ahtimen mitoituksessa on tärkeää turbiinipuolen A/R-suhde (area/radius). Tätä kuvaavia lukuja ovat 0,35; 0,47; 0,64; 0,84 ja 1,00. Radius tarkoittaa turbiinipyörän keskipisteen ja suuaukon keskipisteen välistä etäisyyttä. Area tarkoittaa turbiinikotelon suuaukon pinta-alaa. Mitä suurempi suhdeluku on, sitä suurempi on turboahtimen tuottama ahtopaine. Kun luku on pienempi, niin ahdin reagoi nopeammin ja sen tuottama ahtopaine on pienempi. Mitä pienempi on ahtimen imukaula, sitä nopeammin pyörii turbon roottori, jolloin turboahtimessa on pieni A/R-suhde. Tämä johtaa siihen, että paine kerääntyy turboahtimessa nopeasti, mutta sen tuottama maksimiahtopaine on pieni. (http://www.turbotec.com) Jos ahtimen A/R-suhde on iso, silloin turbon tuottama maksimiahtopaine on suuri, mutta se vastaa kuormituksen muutoksiin hitaammin. Tästä syystä valitessa

26 turboahtimelle oikeaa A/R-suhdetta joudutaan tekemään aina kompromissi, turbonahtimen tuottaman maksimiahtopaineen, tai sen kuormitukseen reagoitinopeuden osalta. Ahdetussa moottorissa maksimiteho riippuu täysin ahtopaineen suuruudesta. (http://www.turbotec.com) On myös olemassa niin sanottu ALS (antilag system), minkä avulla saadaan pienennettyä turboahtimen viivettä tuottaa ahtopainetta ja nopeutettua moottorin reagointia kuormituksen muutoksiin. Järjestelmä tarvitsee toimiakseen venttiilin painepuolelta, ennen kaasuläppää, jolla ilma ohjataan suoraan pakosarjaan. Tämän avulla saadaan turboahtimen roottori pidettyä jatkuvasti nopeudeltaan suuressa pyörimisliikkeessä. (http://www.turbotec.com) Ahtimen kompressoripuolen mitoittaminen on helpompaa, koska niiden valmistajat tekevät turboahtimiinsa paine-/virtauskarttoja. Näiden avulla kompressoripuoli voidaan valita moottorista haluttuihin ominaisuuksiin nähden sopivaksi. Kompressoripuolta valitessa on tärkeää, että saadaan riittävän suuri ilmamäärä halutulla ahtopaineella, sekä mahdollisimman hyvällä hyötysuhteella. (http://www.turbotec.com)

27 Kuva 3.Kilpamoottoriin suunniteltu paine-/virtauskartta (http://www.turbotekniikka.fi) Välijäähdyttimen jäähdytyskennon pinta-alan pitää olla mitoitettu moottorin maksimitehotavoitteen mukaan, kun turboahdettua moottoria viritetään. Muuten turboahtimen tuottamaa ahtopainetta ei voi nostaa maksimiarvoon, ilman maksitehon ja maksimivääntömomentin pienenemistä. Tehohäviötä syntyy liian korkeaksi kohonneesta imuilman lämpötilasta, koska lämmin ilma on tiheydeltään pienenpää, kuin kylmä ilma. Välijäähdyttimen kennon ollessa liian pieni, moottori ei saa riittävän kylmää imuilmaa. Välijäähdytintä valittaessa ohjesääntönä voidaan pitää seuraavia arvoja. Tuloputken halkaisijaksi välijäähdyttimelle 250 hv moottorissa riittää 50 mm (1,9 ) ja 700 hv moottorissa 75 mm. Haluttuun maksimitehotavoitteeseen pääsemiseksi, pitäisi välijäähdyttimen putket olla mahdollisimman suoria. Jokainen 90 asteen mutka

28 putkistossa vähentää moottorin maksimitehoa 1,5 prosenttiyksikköä. (http://www.turbotec.com) Vauhtipyörän tarkoituksena on tasoittaa moottorin aiheuttamien vääntömomenttipulssien voimansiirtoon aiheuttamaa kuormaa, sekä moottorin pyörimisnopeutta. Vauhtipyöriä on kahta erilaista, joita ovat kiinteä yksiosainen vauhtipyörä ja kaksoismassavauhtipyörä (DMF=dual mass flywheel). Kiinteä vauhtipyörä on valmistettu yhdestä kappaleesta ja siinä massahitautta on koko vauhtipyörä, johon kytkin on kiinnitetty jousilla. Itse vauhtipyörän joustoelementti on kytkinlevyssä ja sen kautta voima välittyy vaihdelaatikkoon. Kiinteä vauhtipyörä kestää enemmän maksimitehoa ja maksimivääntömomenttia, kuin kaksoismassavauhtipyörä. Tästä syystä kilpa-autoissa käytetään kiinteää vauhtipyörää. Kiinteän vauhtipyörän massaa voidaan pienentää, minkä johdosta se reagoi nopeammin kuormituksen muutoksiin. (http://www.turbotec.com) Kaksoismassavauhtipyörän tarkoitus on pehmentää voimansiirtoon aiheutuvia iskuja. Tehdä kuormituksen muutoksista, sekä vaihteen vaihtamisesta aiheutuvista nykäyksistä pienempiä. Kaksoismassavauhtipyörä on tehty nimensä mukaisesti kahdesta kappaleesta, jotka liikkuvat toisiinsa nähden ja niiden välissä käytetään vaimentavaa rakennetta. Rakenteen avulla saadaan vähennettyä nykyaikaisen matalakierrosmoottorin suuresta maksimivääntömomentista johtuvia värähtelyjä. Kaksoismassavauhtipyörän ongelma tulee esiin, kun moottoria viritetään, koska se on mitoitettu tehtaalla tarkasti moottorin maksimitehoja vastaavaksi. Tämän takia se ei kestä maksimitehojen kasvun aiheuttamaa lisäkuormitusta, eikä pysty välittämään kasvanutta maksimivääntömomenttia vaihdelaatikolle. (http://www.turbotec.com) Rakentaessa kilpailukäyttöön soveltuvaa autoa, pitää kytkin vaihtaa kestävämpään. Jos auto pelkästään ohjelmoidaan, eikä maksimitehotavoite ole suuri, niin pärjätään

29 alkuperäisellä kytkimellä. Kytkimen tehtävänä on olla viimeinen komponentti, joka välittää voiman vaihdelaatikolle. Kytkin alkaa luistaa sen ollessa liian heikko moottorin suorituskykyyn nähden, jolloin moottorin maksimiteho ei siirry vaihdelaatikolle. Kun autoon on vaihdettu maksimiteho- ja maksimivääntömomentti tavoitteen mukaan mitoitettu kytkin, silloin ei pääse syntymään kytkimen luistamisesta aiheutuvia ongelmia. Kilpakäytössä käytetään joko auton alkuperäistä vaihdelaatikkoa, alkuperäisestä vahvistettua vaihdelaatikkoa, suorakytkentävaihdelaatikkoa tai sekventiaalivaihdelaatikkoa. Sekventiaalivaihdelaatikko on ominaisuuksiltaan paras vaihdelaatikko, mutta se on erittäin kallis. Paras kustannuksien ja suorituskyvyn kannalta on suorakytkentävaihdelaatikko, jolla päästään hyvään kestävyyteen ja nopeaan vaihteensiirtoon. Suorakytkentä- ja sekventiaalivaihdelaatikossa tarvitsee käyttää kytkintä vain liikkeelle lähtiessä. Yleisimpänä vaihdelaatikkona rallissa ja rallisprintissä käytetään kustannuksien takia auton alkuperäistä vaihdelaatikkoa, joka on yleensä uudelleen välitetty. Autoissa joissa on paljon maksimitehoa ja maksimivääntömomenttia, sekä niillä ajetaan asfalttipinnalla, täytyy alkuperäistä vaihdelaatikkoa vahvistaa. Jos auto on tarkoitus virittää tieliikennelailliseksi, silloin pärjätään alkuperäisellä vaihdelaatikolla, maksimitehon ja maksimivääntömomentin ollessa kohtuullista.

30 3 Dieselkäyttöisen ja bensiinikäyttöisen rallisprintauton vertailu 3.1 Alustan valinta Ralliautoa rakentaessa jousitukseen kannattaa panostaa, koska se on menestymisen kannalta tärkeämpiä kuin auton moottorista saatu maksimiteho. Jos autossa on huono jousitus, silloin suurin osa moottorin maksimitehosta menee hukkaan pienen renkaiden ja tienpinnan välisen kitkan takia. Huonon jousituksen takia häviää aikaa lähdöissä ja hitaista mutkista kiihdyttäessä, sekä nopeilla tieosuuksilla. Auton ajokäytös on levottomampi, sekä renkaiden- ja tienpinnan kitka on pieni. Auton jousituksen ollessa hyvä, renkaiden tienpintaan aiheuttama kitka on suurempi ja ajokäytös on vakaampi, minkä johdosta kuljettaja pystyy luottamaan autoonsa paremmin. Hyvä jousitus on kallis, mutta siihen kannattaa panostaa.

31 Kyseisessä dieselkäyttöisessä rallisprint-autossa oli alun perin KW Club Sport alustasarja. Se valittiin edullisen hinnan takia, ja koska auto rakennettiin pääasiassa asfalttikilpailuja varten. Tämä KW:n alustasarja oli suunniteltu ratakäyttöön ja se maksoi 2000. Vaihtoehtona alustasarjaa valitessa oli Tommi Mäkinen Racing:n myymä Bilsten alustasarja, hintaa sille olisi tullut 4000, mutta se olisi ollut erittäin hyvä kaikilla pinnoilla ajettaessa. Rajallisen budjetin takia alustasarjaksi valittiin KW Club Sport. Auton omistaja ei pitänyt kalliimpaa alustasarjaa suurena hyötynä kustannuksiin nähden, koska autolla oli tarkoitus ajaa Future rallisprint-asfalttisarjaa. KW Club Sport alustasarjalla ajettiin kaksi kautta Future rallisprint-sarjaa, sekä muutama lumi-, sora- ja jääratakilpailu. Alustasarjan iskunvaimentimet ja jouset osoittautuivat hyväksi asfalttipinnalla, mutta niissä oli myös muutamia heikkouksia. Yksi heikkouksista oli lyhyt joustoliike. Tämä tuli esiin isommissa epätasaisuuksissa, joissa iskunvaimentimet ja jouset eivät saaneet pidettyä tiekontaktia. Tämän seurauksena aiheutui aikamenetyksiä erikoiskokeilla, joissa oli suuria epätasaisuuksia. Sorapinnalla ajaessa iskunvaimentimet ja jouset antoivat vakaan ajokäytöksen, mutta ne eivät pystyneet tuottamaan riittävän suurta kitkaa renkaiden ja tienpinnan välille. Tämä johtui siitä, että iskunvaimentimet ja jouset oli suunniteltu asfalttipinnalle. Niiden liian jäykän ja lyhyen joustoliikkeen takia lähdöissä ja hitaista mutkissa kiihdyttäessä vetävien pyörien kitka oli pieni, jonka takia hävisi aikaa. Iskunvaimentimien ja jousien ongelmat vain korostuvat lumi- ja jääpinnalla ajettaessa. Näiden syiden takia ja halusta saada autoon kilpailukykyinen jousitus, vaihdettiin autoon Riegerin alustasarja. Suurin ero vanhaan jousitukseen nykyisessä jousituksessa on pidempi joustoliike. Pidemmän joustoliikkeen avulla saadaan joka tilanteessa entistä parempi tiekontakti. Tämän huomaa jo selkeästi vetävien pyörien ja tienpinnan välisen kitkan suurenemisena, sekä suurentuneina mutkanopeuksina.

32 Uutta jousitusta on testattu vasta vähän sorapintaisella tiellä, mutta jo sen aikana huomasi suuren eron verrattuna vanhaan. Jos haluaa taistella kilpailuissa voitosta, niin autossa pitää olla erittäin hyvä jousitus. Kuva 4.KW Club Sport alustasarja (http://kw-suspension.com)

33 3.2 Korin valinta Auton koriksi valikoitui VW Golf 1.9 TDI MK4 vuosimallia 2000, koska 2000-luvun kyseisissä autoissa on hyvä runkorakenne, sekä hyvä korin kiertojäykkyys. Myös korin hienompi muotoilu, sekä se ettei kyseisestä korista kukaan muu ollut rakentanut rallisprint-autoa Suomessa vaikutti valintaan. Koska budjetti rakentamiseen oli pieni, oli auton hankinta Saksasta kustannussyistä järkevää. Autoa ei ollut tarkoitus rekisteröidä, joten siitä ei joutunut maksamaan valtiolle autoveroa. Myös mahdollisien sponsorien saaminen vaikutti korivalintaan. Ajatuksena oli, että kun VW Golf MK4 kori on harvinainen Suomessa ajettavissa rallisprint-kilpailuissa, erottuisi se muihin autoihin verrattuna. Sen avulla saisi enemmän huomiota, ja sponsoreita olisi helpompi saada. Future-sarja, mitä autolla oli tarkoitus lähteä kiertämään, on SM-sarja ja sen jokainen osakilpailu kuvataan televisioon.

34 3.3 Korin rakennuskustannukset Korin rakennuskustannukset muodostuivat seuraavista asioista: sähköt, turvakaaret, penkit, vyöt, tehty työ, mittarit, hätäsammutus ja turvavarustus, pohjapanssarin rakentaminen, takasivuikkunoiden vaihto muovisiin, takaikkunan vaihto muoviseen, maalaus ohjaamon sisäpuolelta ja korin jäykistäminen. Rakennettava auto oli vuosimallia 2000 oleva 1.9 TDI Golf. Vertailen sitä korin rakennuskustannuksien osalta bensiinikäyttöiseen rallisprint-autoon. Aluksi auton kaikki alkuperäiset sähköjohdot poistettiin, minkä jälkeen vain auton toiminnan kannalta pakolliset sähköjohdot liitettiin uudelleen. Kuluja aiheutui muutamia kymmeniä euroja liittimistä ja muista pienistä tarvikkeista. Aikaa sähköjohtojen uudelleen liittämiseen noin 5 tuntia. Työkuluja sähkötöistä ei tullut, koska ne tehtiin omalla vapaa-ajalla. Sähkötyöt olisivat maksaneet saman verran bensiinikäyttöiseen rallisprint-autoon. Turvakaarien asennuttaminen teetettiin ulkopuolisella henkilöllä, joka hitsasi ne autoon, kustannuksia tuli 700. Turvakaarien hinta riippuu tekijästä, työn määrästä, tarvittavan putken määrästä ja siitä miten laadukkaat kaaret valitsee. Vertailemani autojen kori on sama, joten kustannukset ovat samat. Parhaat mahdolliset turvakaaret, jotka ovat myös todella kevyet, ja joita käytetään WRC-luokan autoissa, maksavat noin 3000. Kaikki turvakaaret pitää olla FIA:n (Fédération Internationale de l'automobile, kansainvälinen autoliitto) hyväksymät, muuten autolla ei saa kilpailla. Suurin etu WRC-luokan turvakaarissa tulee niiden pienemmässä painossa. Tämän avulla auton painopistettä

35 saadaan alemmaksi, jolloin auton kallistelu pienenee. Halvemmallakin saa turvalliset ja hyvät turvakaaret, mutta niiden paino on n.10 kg suurempi, kuin WRC-luokan turvakaarien. Ero ei ole kuitenkaan niin merkittävä, että siihen kannattaisi panostaa, jos budjetti on rajallinen. Istuimet ja vyöt on oltava FIA:n hyväksymiä malleja, sekä ne pitää uusia viiden vuoden välein. Kustannukset istuimien ja vöiden osalta ovat samat kummassakin autossa. Istuimet ja vyöt maksoivat VW 1.9 TDI rallisprint-autoon 600. Tärkein asia istuinta valitessa on, että se on mahdollisimman hyvä istua. Turvallisuuden varmistamiseksi käytettyä istuinta, eikä vöitä suositella. Lisäkuluja tulee autoihin asennettavista mittareista, joiden avulla pystyy seuraamaan auton toiminnan kannalta tärkeitä tietoja. Kyseiseen VW Golf 1.9 TDI autoon oli ostettava vain turbon ahtopainemittari, joka maksoi 50. Autossa säilytettiin alkuperäinen nopeusmittari, kierroslukumittari, polttoainemittari ja öljynpainemittari, joten niitä ei tarvinnut ostaa erikseen. Ahtamattomaan bensiinikäyttöiseen rallisprintautoon pitää ostaa erillinen öljynpainemittari, jonka hinta on 50. Ohjaamo purettiin sisäpuolelta kokonaan, jonka jälkeen se maalattiin ja kattoon asennettiin pehmusteita kuljettajan paikan yläpuolelta. Alkuperäistä kojelautaa kavennettiin, jotta se mahtuisi takaisin omalle paikalleen turvakaarien asennuksen jälkeen. Auton painoa yritettiin pienentää niin paljon, kuin se oli mahdollista kohtuullisilla kustannuksilla. Siihen vaihdettiin muoviset takasivuikkunat ja muovinen takalasi. Näistä aiheutui vain vähän kustannuksia ja ne olisivat olleet samat bensiinikäyttöiseen rallisprint-autoon.

36 Konepelti ja takaluukku vaihtamalla, joko lasikuituisiin tai hiilikuituisiin, olisi auton paino pienentynyt ja painopistettä saatu alemmaksi. Näistä olisi aiheutunut myös aika paljon lisäkustannuksia. Autoon oli asennettava sääntöjen mukaan hätäsammutuskytkin auton ulkopuolelle, sekä sisäpuolelle päävirtakytkin. Molemmista kytkimistä onnettomuuden sattuessa täytyy pystyä katkaisemaan auton akkujännite. Autoon rakennettiin vielä pohjapanssari suojamaan autoa tien epätasaisuuksilta ja kiviltä. Pohjapanssarin rakensi auton omistaja itse, jolloin kuluja tuli vain materiaaleista. Koria jäykistettiin yhdellä poikittaistuella, mikä laitettiin moottoritilaan iskunvaimentimien yläpäiden väliin. Sen avulla auton keulaa saatiin jäykistettyä entisestään, vaikka Golfin kori oli jo ennestään kiertojäykkä. Asfalttipinnalla ajettavia kilpailuja ajatellen korin lisäjäykkyyden ansiosta auton ajo-ominaisuudet paranevat. Poikittaistuki maksoi 173,38 ja se käy kumpaakin autoon.

37 Kuva 5.Golf/Golf GTI Race etummainen poikittaistuki (Megan) (http://www.futurez.fi) Loppupäätelmänä voidaan sanoa, ettei korin osalta synny eroja, jos rakennetaan samanlaisesta korista bensiinikäyttöinen rallisprint-auto. Pieniä eroja voi tulla, jos auto rakennetaan erilaisesta korista.

38 3.4 Rakennuskustannukset tekniikka ja virittäminen Tässä osiossa syntyy suurimmat erot bensiini- ja dieselkäyttöisen rallispirint-auton rakennuskustannuksista. Tämä onkin pääsyy minkä takia suosittelen rakentamaan rallisprint-auton dieselautosta. Seuraavalla sivulla on taulukko, missä käsittelen mitä eroa syntyy tekniikka- ja virittämiskustannuksissa ahtamattoman bensiinikäyttöisen rallisprint-auton ja dieselkäyttöisen rallisprint-auton välille. Osat jotka olen ottanut mukaan kustannusvertailuun, ovat moottori ja siihen kuuluvat komponentit, kuten laakerit, kiertokanget, männät ja nokka-akseli/nokka-akselit, kansi, imusarja, pakosarja, pakoputkisto, välijäähdytin, välijäähdyttimen putkisto, turboahdin, kytkin, vauhtipyörä, vaihdelaatikko, nopeavälitteinen ohjaus, jarrut, akselisto, nivelet, alustan kumipuslat, moottorin kumipuslat, sekä ohjelmointi.

39 Taulukko 2.Bensiini- ja dieselkäyttöisen rallisprint-autojen kustannusvertailu tekniikan ja virittämisen osalta.(atte Olkkonen, 2013) Osat/kohteet Kustannukset Golf 2,0 (bensiini)/ Kustannukset Golf 1,9 TDI (diesel)/ Moottori (laakerit,mäännät,yms ) 2500 300 Kansi (imu-, ja pakokanavat) 500 500 Imusarja 0 0 Pakosarja 300 300 Pakoputkisto 200 50 Välijäähdytin 200 200 Välijäähdyttimen putkisto 100 100 Turboahdin 0 1300 Kytkin 250 250 Vauhtipyörä 100 60 Vaihdelaatikko 3000 3000 Ohjaus (nopeavälitteinen) 700 700 Jarrut 150 150 Vetoakselit 600 600 Nivelet 250 250 Moottorin kumipuslat 50 50 Alustan kumipuslat 300 300 Ohjelmointi 600 300 Alusta (iskunvaimentimet ja jouset) 3200 3200 Yhteensä 13 000 11 610