Aakkulanharjun pohjavesialueen geologisen rakenneselvityksen päivitys

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys 17.06.2019 Aakkulanharjun pohjavesialueen geologisen rakenneselvityksen päivitys

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys 17.06.2019 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Tekijät Tiina Kaipainen, Tuire Valjus 17.06.2019/ GTK/8/03.02/2017 Raportin laji Tilaustyö, päivitys Raportin nimi Aakkulanharjun pohjavesialueen rakenneselvityksen päivitys Toimeksiantaja Tampereen Vesi Liikelaitos Tiivistelmä Geologian tutkimuskeskuksen Pohjavesi yksikkö on tehnyt geologisen rakenneselvityksen Aakkulanharjun ensimmäisen luokan pohjavesialueelle (tunnus 0483702 A) vuonna 2015 ja jatkotutkimukset vuonna 2017. Kalevankankaan ja Aakkulanharjun välistä rajaa tutkittiin Tampereen Vesi - liikelaitoksen tilauksesta vuonna 2017. Vuonna 2018 koko alueen painovoimamittaukset tulkittiin GTK:ssa uudelleen. Lisäksi Tampereen Vesi liikelaitos teetti alkuvuodesta 2019 lisää maatutkaluotauksia. Näistä syistä päätettiin päivittää Aakkulanharjun rakenneselvityksen pintamallit ja ne kuvataan tässä raportissa yhdessä päivitettyjen painovoimalinjojen kanssa. Päivitettyjen mallien mukaan nykyisellä pohjavesialueen luoteisrajalla ei ole pohjaveden virtausta rajaavaa kallionkynnystä, mutta kynnys sijaitsee Kalevankankaalta noin puolen kilometrin päässä. Pohjavesivyöhykkeen paksuus vaihtelee tutkimusalueella nollasta (kallionpinta pohjavedenpinnan yläpuolella) noin 45 metriin. Pohjavedenpinta on hyvin tasainen vaihdellen välillä 82m mpy. 80m mpy. Pohjaveden päävirtaussuunta on kaakosta luoteeseen, mutta pohjavettä purkautuu myös kohti etelää ainakin Messukylän ja Iidesjärven alueilla. Pohjavesi on tutkimusalueella alle metrin syvyydessä vain Iidesjärven rannalla ja golfkentän alueella. Keskimäärin pohjavettä suojaavan kerroksen paksuus on 10 15 metriä ja paikoin jopa 50 metriä. Kallion päällä oleva irtomaapeite on paksuimmillaan yli 55 metriä. Maakerros on ohuimmillaan Vilusen täyttömäellä. Keskimäärin irtomaakerroksen kokonaispaksuus on yli 20 metriä. Kallionpinnan korkeustaso vaihtelee alle 30 metristä mpy. yli 130 m mpy. Aakkulanharjun alla kallionpinnan taso vaihtelee välillä 30 m mpy. 90 m mpy. Mallin päivityksessä kallionpinta laski etenkin harjun keskiosassa, vedenottamon läheisyydessä. Asiasanat (kohde, menetelmät jne.) Pohjavesialue, geologinen rakenneselvitys, Aakkulanharju Maantieteellinen alue (maa, lääni, kunta, kylä, esiintymä) Suomi, Pirkanmaa, Tampere, Aakkulanharjun pohjavesialue (ELY-tunnus 0483701) Karttalehdet M4211H4, 212308, 212309, 212311, 212312 Muut tiedot Arkistosarjan nimi Arkistoraportti Arkistotunnus 53/2019 Kokonaissivumäärä 8s., 35 liites. Kieli suomi Hinta - Julkisuus Julkinen Yksikkö ja vastuualue GTK PVI Hanketunnus Allekirjoitus/nimen selvennys Allekirjoitus/nimen selvennys Jussi Ahonen yksikön päällikkö Tiina Kaipainen projektipäällikkö

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys 17.06.2019 Sisällysluettelo 1 Johdanto 1 1.1 Yleistä 1 1.2 Aikaisemmat tutkimukset 2 2 Mallinnukset ja visualisointi 3 3 Tutkimustulokset 4 3.1 Kallioperän korkokuva 4 3.2 Maaperän paksuus ja ydinharjun kulku 4 3.3 Pohjaveden muodostuminen, varastoituminen ja virtaus 4 4 Johtopäätökset 6 5 Kirjallisuusluettelo 8 LIITTEET Liite 1 Mittauslinjat ja kairauspisteet 1:15 000 Liite 2 Maaperäkartta 1: 15 000 Liite 3 Kallionpinnan taso 1: 15 000 Liite 4 Pohjavedenpinnan taso 1: 15 000 Liite 5 Pohjavesivyöhykkeen paksuus 1: 15 000 Liite 6 Pohjaveden yläpuolisen maakerroksen paksuus 1: 15 000 Liite 7 Maaperän kokonaispaksuus 1: 15 000 Liite 8 Uudelleen tulkittujen painovoimamittausten tulkintaprofiilit Kannen kuva: Iidesjärvi kuvattuna itärannalta kohti pohjoista, taustalla Kalevankangas ja Aakkulanharju, 2017. Kuva O. Sallasmaa, GTK.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys 1 1 JOHDANTO 1.1 Yleistä Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) Pohjavesi yksikkö on tehnyt geologisen rakenneselvityksen Aakkulanharjun I luokan pohjavesialueelle (Kuva 1) (tunnus 0483702 A) vuonna 2015 (Ahonen et al. 2015) ja jatkotutkimukset vuonna 2017 (Kaipainen et al. 2017). Kalevankankaan ja Aakkulanharjun välistä rajaa tutkittiin painovoimamittauksin Tampereen Vesi Liikelaitoksen tilauksesta vuonna 2017 (Kaipainen & Valjus 2017). Vuonna 2018 koko alueen painovoimamittaukset tulkittiin GTK:ssa uudelleen, alkuperäisessä tulkinnassa olleen virheen vuoksi. Lisäksi Tampereen Vesi liikelaitos teetti Aakkulanharjulla alkuvuodesta 2019 lisää maatutkaluotauksia (Clifford 2019). Näistä syistä päätettiin päivittää Aakkulanharjun rakenneselvityksen pintamallit ja ne kuvataan tässä raportissa. Kuva 1. Tutkimusalueen sijainti. Kuva T. Kaipainen, GTK.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys 2 GTK:ssa tutkimuksen organisoinnista ja toteutuksesta ovat vastanneet Pohjavesiyksikön päällikkö Jussi Ahonen ja geologi Tiina Kaipainen. Pohjavesialueen rakenteen mallinnuksista, niiden tulkinnoista ja tutkimuksen raportoinnista on vastannut geologi Tiina Kaipainen. Painovoimamittauksista sekä niiden tulkinnasta on vastannut geofyysikko Tuire Valjus sekä erikoisasiantuntija Jukka-Pekka Palmu. Tutkimuksessa selvitettiin alueen kallionpinnan korkokuvaa, pohjavedenpinnan tasoa ja virtaussuuntia. Kallio- ja pohjavesipintamallit yhdessä maaperämuodostumien syntyvaiheiden tulkinnan (Ahonen et al. 2015) kanssa luovat perustan alueen vedenjohtavuuksien ja pohjaveden virtauskuvan hahmottamiselle sekä mm. vedenhankintapaikkojen ja pohjavesialuerajausten määrittelylle. Tiedot palvelevat myös maankäytön suunnittelua ja pohjavedensuojelua sekä pohjavettä uhkaavissa onnettomuustilanteissa tarvittavien toimenpiteiden suorittamista ja ennakoimista. 1.2 Aikaisemmat tutkimukset Tutkimuksen tausta-aineistona on käytetty sekä seuraavia geologisia selvityksiä että pohjaveden hankintaan ja suojeluun liittyviä hydrogeologisia ja teknisiä erillisselvityksiä. Ahonen, J., Sallasmaa, O., Valjus, T., Nurminen, T., Majaniemi, J., Tranberg, J., Pullinen, A., Rantataro, J., Pajunen, M., Backman, B. ja Friman, T. 2015. Pohjavesialueen geologisen rakenteen selvitys Aakkulanharjun pohjavesialueella Tampereella. Arkistoraportti 109/2015. Geologian tutkimuskeskus, Espoo. 32 s., 11 liitettä. Clifford, J, 2019. Maatutkaluotaus Tampereen Aakkulanharjulla 10.1.2019. Geo- Work Oy, Vääksy. 11s. Kaipainen, T., Hendriksson, N., Sallasmaa, O. ja Pullinen, A. 2017. Geologisen rakenteen selvitys Tampereen Aakkulanharjun pohjavesialueella Jatkotutkimukset - loppuraportti. Geologian tutkimuskeskus, Espoo. 34 s., 59 liites. Kaipainen, T & Valjus, T. 2017. Aakkulanharjun ja Kalevankankaan pohjavesialueiden välisen rajan lisäselvitys. Arkistoraportti 39/2017- Geologian tutkimuskeskus, Espoo. 10s., 8 liites. Kukkonen, M., Mäkilä, M., Grundström, A. & Juntunen, R. 2003. Maaperäkartta 1:20 000 selitys. Karttalehti 2123 09. Tampereen kartta-alueen maaperä. Geologian tutkimuskeskus. Espoo. 9 s. Kallioperäkarttojen (1:100 000), maaperäkarttojen (1:100 000 ja 1:20 000) ja maastokartan (1:20 000) lisäksi käytettävissä oli pohjavesipintahavaintoja tutkimusalueella sijaitsevista pohjaveden tarkkailuputkista (Suomen Ympäristökeskus 2019).

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys 3 2 MALLINNUKSET JA VISUALISOINTI Uusilla painovoimatulkinnoilla (Liite 8) täydennettiin aikaisemmin tehtyä rakennemallia (Ahonen et al. 2015 ja Kaipainen et al. 2017). Vuoden 2015 tulkintoja korjattiin niiltä linjaosuuksilta, joiden katsottiin sijaitsevan harjun raskaan ydinosan kohdalla. Osalla linjoista tulkinnassa simuloitiin harjun karkeaa ydinosaa lisäämällä tulkintamalliin ympäröivää maaainesta tiheämpi kappale, jolloin sen alapuolinen kallion pinta saatiin tasaisemmaksi. Kyseisen kappaleen dimensioista ja tiheydestä ei ole tarkkaa tietoa, joten kallion pinnan taso voi todellisuudessa poiketa tulkitusta, yksinkertaistetusta mallista. Kuitenkin näin saatu arvio kallion pinnan vaihtelusta on parempi kuin ilman harjuydinsimulointia. Harjun ydinosan arvioitu paikka näkyy liitteen 8 leikkauskuvissa erillisinä, pääosin laatikkomaisina kappaleina. Linjalla 14 käytettiin tiheydeltään ympäristöä pienempää korjauskappaletta linjalla sijaitsevan turvekerrostuman kohdalla. Korjatut linjat ovat 1, 2, 3, 8, 10, 11, 12, 13, 14, 15, 16, 17, 18, 19 ja 21. Mallinnustyön kulku on esitetty tarkemmin Ahonen et. al 2015 raportissa. Saadut pintamallit on visualisoitu ArcGIS-ohjelmistolla. Mallien interpoloinnin ulottuvuutena tunnetuilta tasopisteiltä on käytetty kallionpinnan osalta 150 metriä ja pohjavesipinnan osalta 350 metriä. Tutkimusalueen mallinnukset ovat liitteissä 3 7. Pintamalleja tarkasteltaessa on aina huomioitava mittaus- ja mallinnusmenetelmien rajoitukset. Kallionpinnan korkeustaso on varmasti selvillä vain kairauspisteissä ja avokallioilla. Painovoimalinjojen mittauspisteille tulkitut syvyydet antavat ainoastaan yleiskuvan kallionpinnan korkeustasosta. Mallinnusohjelmisto tasoittaa interpoloimalla tunnettujen ja tulkittujen kallionpintapisteiden välit. Tästä johtuen interpoloidussa mallissa käytettyjen tasopisteiden välialueilla voi olla laajojakin kalliokohoumia tai -painanteita, joita ei pintamallissa voida havaita. Kalliopinnan taso (Liite 3) saatiin selville melko kattavasti vanhojen kairaustietojen, kalliopaljastumien, maatutkaluotauksen ja uusien sekä vanhojen painovoimamittauslinjojen ansiosta. Pohjavedenpintojen havaintotietoina käytettiin vanhan mallin tietoja, jotka päivitettiin Herttatietokannasta löytyneillä pinnanmittauksilla. Suurin osa käytetyistä pintahavainnoista on toukokesäkuulta 2015. Pohjavedenpintamallin (Liite 4.1 4.4) voidaan olettaa pitävän hyvin paikkansa havaintoputkien lähettyvillä. Pohjavedellä kyllästyneen maapeitteen paksuus (Liite 5) on laskettu pohjavesi- ja kallionpintamallien erotuksena. Tämän vuoksi visualisointi on voitu tehdä vain alueilta joilta oli käytettävissä sekä kallionpinnan että pohjavedenpinnan mallit. Pohjavedenpinnan yläpuolisen irtomaapeitteen paksuus (Liite 6) saatiin tutkimusalueen maanpinnan korkeusmallin ja pohjavesipintamallin erotuksesta. Maapeitteen kokonaispaksuus (Liite 7) on laskettu vastaavasti maanpinnan ja kallionpinnan mallien erotuksena.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys 4 3 TUTKIMUSTULOKSET 3.1 Kallioperän korkokuva Painovoimamittausten, kairausten ja maatutkaluotausten tulkintojen mukaan (Liite 3) kallionpinnan korkeustaso vaihtelee noin +30 metristä mpy. yli +130 metriin mpy. Kallionpinnan tason vaihtelut ovat erittäin jyrkkiä etenkin Kaukajärven etelärannalla. Kaukajärven altaan alueella kallionpinta on mallinnuksen mukaan alhaisimmillaan tasolla +3 m mpy. Aakkulanharjun alla kallionpinnan taso vaihtelee välillä +30 metriä mpy yli + 90 m mpy tasolle. Mallin päivityksessä kallionpinta laski etenkin harjun keskiosassa, vedenottamon läheisyydessä. Vilusen täyttömäen kohdalla kallionpinta on korkeammalla tasolla kuin muualla pohjavesialueella. Kallionpinta nousee yli 80 metriin mpy. myös Kalevankankaalla, mallinnusalueen länsirajalla. Vastaavasti kallioperän matalimmat kohdat sijaitsevat pohjavesialueen itäosassa ja Messukylän alueella. Aakkulanharju seuraa kallioperän länsiluode - itäkaakko suuntaista ruhjetta. 3.2 Maaperän paksuus ja ydinharjun kulku Kallion päällä olevan irtomaapeitteen kokonaispaksuus (Liite 7) vaihtelee runsaasti. Maakerros on paksuimmillaan lähes luonnontilaisilla harjun osilla jopa yli 55 m. Maakerros on ohuimmillaan Hervannan valtaväylän kohdalla sekä Vilusen täyttömäellä. Keskimäärin irtomaakerroksen kokonaispaksuus on kuitenkin yli 20 metriä. Pohjavesi on tutkimusalueella alle 1 m syvyydessä vain Iidesjärven rannalla ja golfkentän alueella, jossa pohjavesi on paineellista (Liite 6). Myös Hervannan valtaväylän kohdalla pohjavettä suojaa vain 1 5 m paksuinen kerros. Keskimäärin pohjavettä suojaavan kerroksen paksuus on 10 15 metriä ja paikoin harjun luonnontilaisilla osilla jopa 50 metriä. Vuonna 2019 toteutetuissa vedenottamon läheisyyteen sijoittuvissa maatutkaluotauksissa (Clifford 2019) havainnoitiin maaperän koostumusta ja pyrittiin paikantamaan harjuytimen kulkua. Ytimen kulku on merkitty liitteen 2 maaperäkarttaan vihreällä viivalla siltä alueelta kun se oli maatutkauksen tuloksista havaittavissa. 3.3 Pohjaveden muodostuminen, varastoituminen ja virtaus Pohjavedenpinnan taso (Liitteet 4.1 4.4) on pohjavesialueella hyvin tasainen ja vaihtelee pääasiassa välillä 82m mpy.- 80m mpy. Korkeimmillaan pohjaveden pinta on Kaukajärven rannalla noin tasolla 82,5 m mpy. josta pinta laskee kuljettaessa kohti luodetta. Matalimmillaan pohjaveden taso on Kalevankankaalla ja Iidesjärven rannalla olevan Elämänlähteen kohdalla, josta vettä purkaa kohti Iidesjärveä noin tasolla 79 m mpy. Pohjaveden päävirtaussuunta on

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys 5 kaakosta luoteeseen, mutta pohjavettä purkautuu myös kohti etelää ainakin Messukylän ja Iidesjärven alueilla. Pohjaveden pinta on Iidesjärven pintaa (n. 75 m mpy.) ylempänä. Pohjavedenpinta noudattaa keskimäärin vuosikiertoa. Korkeimmillaan pohjaveden pinta on lumen sulamisen aikaan keväällä, mutta se laskee kesällä suuren haihdunnan vuoksi. Syyssateiden aikana pinta jälleen nousee, kun taas talvella sateen tullessa lumena ja roudan estäessä veden imeytymisen pinta laskee alimmalle tasolleen (Salonen et al. 2002). Pohjavesivyöhykkeen paksuus (Liite 5) vaihtelee tutkimusalueella nollasta (kallionpinta pohjavedenpinnan yläpuolella) noin 45 metriin. Pohjavesivyöhyke on paksuimmillaan Messukylän alueella sekä pohjavesialueen itäosassa. Ohuimmillaan vyöhyke on Vilusen täyttömäen ja harjun ylittävän tien 9 kohdalla, jossa vettä on alle 10m. Pohjavesialueella ei ole kalliopaljastumia, vaikka kallion pinta nouseekin pohjavedenpinnan yläpuolelle. Kalevankankaalla ja Vilusen täyttömäellä sijaitsevat kallionkynnykset ohjaavat pohjaveden kulkua ja alueella muodostuu pohjavettä, vaikka ne eivät ole varsinaisia pohjavettä varastoivia alueita.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys 6 4 JOHTOPÄÄTÖKSET Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) Pohjavesi yksikkö on tehnyt geologisen rakenneselvityksen Aakkulanharjun ensimmäisen luokan pohjavesialueelle (tunnus 0483702 A) vuonna 2015 (Ahonen et al. 2015) ja jatkotutkimukset vuonna 2017 (Kaipainen et al. 2017). Kalevankankaan ja Aakkulanharjun välistä rajaa tutkittiin painovoimamittauksin Tampereen Vesi Liikelaitoksen tilauksesta vuonna 2017 (Kaipainen & Valjus 2017). Vuonna 2018 koko alueen painovoimamittaukset tulkittiin GTK:ssa uudelleen, alkuperäisessä tulkinnassa olleen virheen vuoksi. Lisäksi Tampereen Vesi liikelaitos teetti Aakkulanharjulla alkuvuodesta 2019 lisää maatutkaluotauksia (Clifford 2019). Karttaliitteissä on koko Aakkulanharjun pohjavesialue uudelleen mallinnettuna. Mallien interpoloinnin ulottuvuutena tunnetuilta tasopisteiltä on käytetty kallionpinnan osalta 150 metriä ja pohjavesipinnan osalta 350 metriä. Pintamalleja tarkasteltaessa on aina huomioitava mittaus- ja mallinnusmenetelmien rajoitukset. Kallionpinnan korkeustaso on varmasti selvillä vain kairauspisteissä ja avokallioilla. Painovoimalinjojen mittauspisteille tulkitut syvyydet antavat ainoastaan yleiskuvan kallionpinnan korkeustasosta. Mallinnusohjelmisto tasoittaa interpoloimalla tunnettujen ja tulkittujen kallionpintapisteiden välit joten tasopisteiden välialueilla voi olla laajojakin kalliokohoumia tai -painanteita, joita ei pintamallissa voida havaita. Pohjavedenpintojen havaintotietoina käytettiin vanhan mallin tietoja, jotka päivitettiin Herttatietokannasta löytyneillä pinnanmittauksilla. Suurin osa käytetyistä pintahavainnoista on toukokesäkuulta 2015. Pohjavedellä kyllästyneen maapeitteen paksuus on laskettu pohjavesi- ja kallionpintamallien erotuksena. Tämän vuoksi visualisointi on voitu tehdä vain alueilta joilta oli käytettävissä sekä kallionpinnan että pohjavedenpinnan mallit. Pohjavedenpinnan yläpuolisen irtomaapeitteen paksuus saatiin maanpinnan korkeusmallin ja pohjavesipintamallin erotuksesta. Maapeitteen kokonaispaksuus on laskettu vastaavasti maanpinnan ja kallionpinnan mallien erotuksena. Päivitettyjen mallien mukaan nykyisellä Aakkulanharjun pohjavesialueen luoteisrajalla ei ole selkeää pohjaveden virtausta rajaavaa kallionkynnystä. Kallionkynnys sijaitsee Kalevankankaalta noin puolen kilometrin päästä luoteeseen nykyisestä rajasta. Myös Tien 9 ja Vilusen täyttömäen kohdalla pohjavesivyöhykkeen paksuus ohenee molemmin puolin harjua sijaitsevien kalliokynnysten vuoksi. Pohjavesivyöhykkeen paksuus vaihtelee tutkimusalueella nollasta (kallionpinta pohjavedenpinnan yläpuolella) noin 45 metriin. Pohjavesivyöhyke on paksuimmillaan Messukylän alueella sekä pohjavesialueen itäosassa. Pohjavedenpinnan taso on pohjavesialueella hyvin tasainen ja vaihtelee pääasiassa välillä 82m mpy. 80m mpy. Korkeimmillaan pohjaveden pinta on Kaukajärven rannalla noin tasolla 82,5 m mpy. josta pinta laskee kuljettaessa kohti luodetta. Matalimmillaan pohjaveden taso on Kalevankankaalla ja Iidesjärven rannalla olevan Elämänlähteen kohdalla, josta vettä purkaa kohti Iidesjärveä noin tasolla 79 m mpy. Pohjaveden päävirtaussuunta on kaakosta luoteeseen, mutta pohjavettä purkautuu myös kohti etelää ainakin Messukylän ja Iidesjärven alueilla.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys 7 Pohjavesi on tutkimusalueella alle 1 m syvyydessä vain Iidesjärven rannalla ja golfkentän alueella, jossa pohjavesi on paineellista. Myös Hervannan valtaväylän kohdalla pohjavettä suojaa vain 1 5 m paksuinen kerros. Keskimäärin pohjavettä suojaavan kerroksen paksuus on 10 15 metriä ja paikoin harjun luonnontilaisilla osilla jopa 50 metriä. Kallion päällä oleva irtomaapeite on paksuimmillaan lähes luonnontilaisilla harjun osilla jopa yli 55 m. Maakerros on ohuimmillaan Hervannan valtaväylän kohdalla sekä Vilusen täyttömäellä. Keskimäärin irtomaakerroksen kokonaispaksuus on kuitenkin yli 20 metriä. Painovoimamittausten, kairausten ja maatutkaluotausten tulkintojen mukaan kallionpinnan korkeustaso vaihtelee noin +30 metristä mpy. yli +130 metriin mpy. Kallionpinnan tason vaihtelut ovat erittäin jyrkkiä etenkin Kaukajärven etelärannalla. Kaukajärven altaan alueella kallionpinta on mallinnuksen mukaan alhaisimmillaan tasolla +3 m mpy. Aakkulanharjun alla kallionpinnan taso vaihtelee välillä +30 metriä mpy yli + 90 m mpy tasolle. Mallin päivityksessä kallionpinta laski etenkin harjun keskiosassa, vedenottamon läheisyydessä.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologinen rakenneselvitys 8 5 KIRJALLISUUSLUETTELO Ahonen, J., Sallasmaa, O., Valjus, T., Nurminen, T., Majaniemi, J., Tranberg, J., Pullinen, A., Rantataro, J., Pajunen, M., Backman, B. ja Friman, T. 2015. Pohjavesialueen geologisen rakenteen selvitys Aakkulanharjun pohjavesialueella Tampereella. Arkistoraportti 109/2015. Geologian tutkimuskeskus, Espoo. Clifford, J, 2019. Maatutkaluotaus Tampereen Aakkulanharjulla 10.1.2019. Geo-Work Oy, Vääksy. 11s. Kaipainen, T., Hendriksson, N., Sallasmaa, O. ja Pullinen, A. 2017. Geologisen rakenteen selvitys Tampereen Aakkulanharjun pohjavesialueella Jatkotutkimukset -loppuraportti. Geologian tutkimuskeskus, Espoo. 34 s., 59 liites. Kaipainen, T & Valjus, T. 2017. Aakkulanharjun ja Kalevankankaan pohjavesialueiden välisen rajan lisäselvitys. Arkistoraportti 39/2017- Geologian tutkimuskeskus, Espoo. 10s., 8 liites. Kukkonen, M., Mäkilä, M., Grundström, A. & Juntunen, R. 2003. Maaperäkartta 1:20 000 selitys. Karttalehti 21 23 09. Tampereen kartta-alueen maaperä. Geologian tutkimuskeskus. Espoo. 9 s. Salonen, V.-P., Eronen, M. & Saarnisto, M. 2002. Käytännön maaperägeologia. Kirja- Aurora, Turun yliopisto. 237 s. Suomen ympäristökeskus. 2019. Hertta-tietojärjestelmä. Suomen ympäristökeskus, Helsinki.

330000 331000 332000 333000 334000 Liite 1 335000 havaintoputki 3 kairaus lähde 4 Vedenottamo L6 Painovoimamittaus Kalevankangas 2017 L21 7 5 GTK20-14 2 Painovoimamittaus Aakkulanharju 2015 6821000 GTK21-14 L8 L5 Maatutkalinjat GTK 29-15 Pohjavesialueen raja 0.5 1 km Karttatuloste & Maaperäkartta GTK. Pohjavesialueet SYKE. Pohjakartta Maanmittauslaitos, Esri Finland. L4 GTK 30-15 6820000 6820000 Pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen raja 0 L1 0 L11 GTK22-14 L12 L3 7 L1 L1 GTK23-14 L20 L9 L1 9 GTK 27-15 GTK24-14 5 L2 6819000 GTK 28-15 L2 L13 L23 4 L1 L24 GTK25-14 330000 331000 6821000 L22 22 6819000 GTK19-14 1 6822000 6822000 Mittalinjat ja kairaukset Aakkulanharju Tampere 332000 333000 334000 335000

333000 334000 Liite 2 Maaperäkartta Aakkulanharju Tampere Kalliomaa A1 Hiekkamoreeni GTK19-14 Hiekka hieno Hieta poikkileikkauslinja Savi A2 6821000 GTK21-14 GTK 29-15 GTK22-14 LjSa LjSa Liejusavi Ydinharju Rahkaturve Saraturve Pohjavesialueen raja Täytemaa Pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen raja Kartoittamaton B2 0 C2 D2 E2 6820000 GTK 30-15 C1 D1 kairaus Vedenottamo Hiesu GTK20-14 havaintoputki lähde karkea Hieta B1 335000 6822000 332000 Vesi 0.5 6821000 331000 1 km Karttatuloste & Maaperäkartta GTK. Pohjavesialueet SYKE. Pohjakartta Maanmittauslaitos, Esri Finland. Laserkeilausaineisto Maanmittauslaitos, Laserkeilausaineisto (22.5.2019) 6820000 6822000 330000 GTK23-14 F1 GTK 27-15 GTK 28-15 GTK24-14 E1 6819000 6819000 F2 GTK25-14 330000 331000 332000 333000 334000 335000

331000 332000 333000 334000 Liite 3 335000 havaintoputki 120-130 110-120 GTK19-14 kairaus 100-110 lähde 90-100 80-90 Vedenottamo 60-70 Painovoimamittaus 2017 50-60 GTK21-14 6821000 Maatutkatulkinta 70-80 GTK20-14 Painovoimamittaus 2015 40-50 30-40 GTK 29-15 Pohjavesialueen raja Alle 30 GTK22-14 0 6822000 6822000 Kallionpinnan taso m mpy. Aakkulanharju Tampere 6821000 330000 0.5 Pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen raja 1 km Karttatuloste & Maaperäkartta GTK. Pohjavesialueet SYKE. Pohjakartta Maanmittauslaitos, Esri Finland. 6820000 6820000 GTK 30-15 GTK23-14 GTK 27-15 GTK 28-15 6819000 6819000 GTK24-14 GTK25-14 330000 331000 332000 333000 334000 335000

331000 332000 333000 334000 Liite 4.1 335000 Kallionkynnys 81 Yli 92 GTK19-14 81. 5 82.0-82.5 81.5-82.0 81.0-81.5 80 6821000 80.5 81 8 80.5-81.0 5 1. 80.0-80.5 GTK21-14 79.5-80.5 GTK 29-15 GTK22-14 0 81 havaintoputki kairaus 82.5-83 GTK20-14 6822000 Pohjavedenpinnan taso m mpy. Aakkulanharju Tampere 80.5 0.5 lähde Vedenottamo Pohjaveden virtaussuunta Maatutkatulkinta Pohjavesialueen raja Pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen raja 6821000 6822000 330000 1 km Karttatuloste & Maaperäkartta GTK. Pohjavesialueet SYKE. Pohjakartta Maanmittauslaitos, Esri Finland. 5 81. 6820000 82 6820000 GTK 30-15 81.5 82 GTK23-14 GTK 27-15 GTK24-14 6819000 82 6819000 GTK 28-15 GTK25-14 330000 331000 332000 333000 334000 335000

333000 334000 62 81.08 HP11 81.4 81.5 HP_4 81.84 Pohjavedenpinnan taso m mpy. Mallissa käytetyt pohjaveden pinnantasot Aakkulanharju Tampere Kallionkynnys Havaintoputki 6820000 82 P K-2016 81.75 P E-2016 81.69 ISOV1 81.7 81.5 P832 81.91 HP1/10 81.8 ISOV2 81.22 HP16 82.48 82 82.5-83 82.0-82.5 81.5-82.0 81.0-81.5 HP1 82.68 HP276 81.8 GTK23-14 81.8 GTK 27-15 82.07 82 GTK 28-15 81.66 GTK24-14 81.9 6819000 6819000 Maatutkatulkinta Pohjaveden virtaussuunta Pohjavesialueen raja Pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen raja 0 0.2 0.4 km Karttatuloste & Maaperäkartta GTK. Pohjavesialueet SYKE. Pohjakartta Maanmittauslaitos, Esri Finland. 6820000 333000 334000

81.5 332000 333000 6821000 81.5 FCG3 81.19 FCG1 81.15 FCG2 81.14 688 81.4 HPGA1 81.32 GTK21-14 81.6 Pohjavedenpinnan taso m mpy. Mallissa käytetyt pohjaveden pinnantasot Aakkulanharju Tampere 82.0-82.5 81.5-82.0 81.0-81.5 Maatutkatulkinta Pohjaveden virtaussuunta 6821000 80.5-81.0 Pohjavesialueen raja GTK22-14 81.27 81 HP499 80.65 GTK 29-15 81.96 Kallionkynnys Havaintoputki Vedenottamo Pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen raja 0 0.2 0.4 km Karttatuloste & Maaperäkartta GTK. Pohjavesialueet SYKE. Pohjakartta Maanmittauslaitos, Esri Finland. 278 82.01 HP14 81.7 HP161 81.49 81.5 HP13 81.98 HP66 81.57 HP67 81.6 62 81.08 HP11 81.4 HP_4 81.84 6820000 GTK 30-15 81.58 82 VE2 82.06 HP4 82.5 HPA 81.6 P K-2016 81.75 ISOV1 81.7 P832 81.91 6820000 P E-2016 81.69 ISOV2 81.22 81.5 332000 333000

330000 331000 Pohjavedenpinnan taso m mpy. Mallissa käytetyt pohjaveden pinnantasot Aakkulanharju Tampere 80.5 81.5-82.0 Kallionkynnys 81.0-81.5 Maatutkatulkinta 6822000 P837 80.17 1040 80.16 80.5-81.0 80.0-80.5 79.5-80.5 Pohjaveden virtaussuunta Pohjavesialueen raja 6822000 1b 80.99 81 1023 81.99 havaintoputki GTK19-14 81.65 81.5 HP3_Tre 81.61 P980 81.9 2/981 81.66 81 81.5 PVP_1 81.79 PVP_2 81.75 P641 81.7 80.5 80 Elämänlähde 79.4 HP2 81.78 GTK20-14 81.8 3/982 82.02 981 81.47 FCG3 81.19 FCG2 81.14 FCG1 81.15 6821000 6821000 kairaus lähde Pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen raja 0 0.2 0.4 km Karttatuloste & Maaperäkartta GTK. Pohjavesialueet SYKE. Pohjakartta Maanmittauslaitos, Esri Finland. 330000 331000

332000 333000 334000 Liite 5 335000 6822000 Pohjavesivyöhykkeen paksuus metreinä Aakkulanharju Tampere Kallion pinta pohjavedenpinnan yläpuolella havaintoputki 0-1 GTK19-14 1-5 kairaus 5-10 lähde 10-15 15-20 GTK20-14 6821000 Vedenottamo 20-25 Kallionkynnys 25-30 GTK21-14 Pohjaveden virtaussuunta 30-35 Pohjavesialueen raja 35-40 GTK 29-15 40-45 GTK22-14 6822000 331000 0 0.5 6821000 330000 Pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen raja 1 km Karttatuloste & Maaperäkartta GTK. Pohjavesialueet SYKE. Pohjakartta Maanmittauslaitos, Esri Finland. 6820000 6820000 GTK 30-15 GTK23-14 GTK 27-15 GTK 28-15 6819000 6819000 GTK24-14 GTK25-14 330000 331000 332000 333000 334000 335000

331000 332000 333000 334000 Liite 6 335000 Alle 1m GTK19-14 havaintoputki 1-5 kairaus 5-10 lähde 10-15 15-20 GTK20-14 6821000 Vedenottamo 20-25 Pohjavesialueen raja 25-30 Pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen raja 30-35 GTK21-14 35-40 GTK 29-15 40-45 GTK22-14 6822000 6822000 Pohjaveden yläpuolisen maakerroksen paksuus metreinä Aakkulanharju Tampere 6821000 330000 45-50 0 0.5 1 km Karttatuloste & Maaperäkartta GTK. Pohjavesialueet SYKE. Pohjakartta Maanmittauslaitos, Esri Finland. 6820000 6820000 GTK 30-15 GTK23-14 GTK 27-15 GTK 28-15 6819000 6819000 GTK24-14 GTK25-14 330000 331000 332000 333000 334000 335000

332000 333000 334000 Liite 7 335000 6822000 Irtomaapeitteen kokonaispaksuus metreinä Aakkulanharju Tampere Alle 1m havaintoputki 1-5 GTK19-14 kairaus 5-10 lähde 10-20 20-30 Pohjavesialueen raja 40-50 Yli 50 GTK21-14 6821000 Vedenottamo 30-40 GTK20-14 0 GTK 29-15 0.5 Pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen raja 1 km Karttatuloste & Maaperäkartta GTK. Pohjavesialueet SYKE. Pohjakartta Maanmittauslaitos, Esri Finland. GTK22-14 6820000 GTK 30-15 6820000 6822000 331000 6821000 330000 GTK23-14 GTK 27-15 GTK 28-15 6819000 6819000 GTK24-14 GTK25-14 330000 331000 332000 333000 334000 335000