HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO Keski-Uudenmaan maakuntamuseo

Kaupunginmuseon johtokunta Esityslista 2/2014, kohta MJ 4, liite 1 HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO Keski-Uudenmaan maakuntamuseo Toimintakertomus 2013 Kaupunginmuseon johtokunta 25.2.2014

SISÄLTÖ 1 HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO KESKI-UUDENMAAN MAAKUNTAMUSEO... 4 1.1 Toiminta-ajatus, visio ja arvot... 4 1.2 Organisaatiokaavio... 5 1.3 Helsingin kaupunginmuseon toimipisteet, johtajat, johtokunnan puheenjohtajat. 5 2 HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO 2013... 7 2.1 Museonjohtajan vuosikatsaus... 7 2.2 Tuottavuus, tehokkuus ja taloudellisuus... 7 2.3 Näyttelykävijät ja asiakkaat... 8 2.4 Viestintä ja markkinointi... 9 2.5 Asiakastyytyväisyys... 10 3 KOKOELMAT... 11 3.1 Kokoelmanhallintajärjestelmä, open data ja kokoelmien luettelointi tietokantoihin... 11 3.2 Esinekokoelmien kartuttaminen ja luettelointi... 13 3.3 Valokuvakokoelmien kartuttaminen ja dokumentointivalokuvaus... 13 3.4 Taidekokoelma... 14 3.5 Arkistokokoelma... 14 3.6 Kirjasto... 15 3.7 Kokoelmien hoito ja konservointi... 15 3.8 Kuvalaitos / Digitointi... 16 4 NÄYTTELYTOIMINTA... 16 4.1 Museot ja näyttelyt... 17 4.2 Näyttelykävijät... 18 5 YLEISÖPALVELUT... 19 5.1 Museoiden aukioloajat... 19 5.2 Museo oppimisympäristönä... 19 5.3 Toimintaa museon seinien ulkopuolella... 21 5.4 Elokuvat... 21 5.5 Museokauppa... 21 5.6 Kuvapalvelut... 22 6 JULKAISUTOIMINTA... 22 7 KULTTUURIYMPÄRISTÖN VAALIMINEN JA RAKENNUSSUOJELU... 23 7.1 Helsinki... 23 7.2 Maakunta... 26 7.3 Arkeologia... 27 7.4 Työryhmät ja yhteistyö... 28 8 ALUEELLINEN MUSEOTYÖ... 29 9 TUTKIMUS, INVENTOINNIT JA NYKYDOKUMENTOINTI... 29 2

9.1 Rakennuskulttuurin tutkimus... 29 9.2 Nykydokumentointi... 30 10 KANSAINVÄLINEN TOIMINTA... 31 11 HENKILÖSTÖ... 32 11.1 Työhyvinvointi... 33 11.2 Kehittäminen ja koulutus... 34 12 YMPÄRISTÖTAVOITTEET... 35 13 TOIMITILAT... 37 14 TALOUS... 38 15 KAUPUNGINMUSEON JOHTOKUNTA 2013... 39 16 LAHJOITTAJAT 2013... 41 3

1 HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO KESKI-UUDENMAAN MAAKUNTAMUSEO 1.1 Toiminta-ajatus, visio ja arvot Toiminta-ajatus Helsingin kaupunginmuseo tallentaa ja vaalii Helsingin kaupungin alueen henkistä ja aineellista perintöä sekä kulttuuriympäristöä. Kaupunginmuseossa kävijä kohtaa kaupungin historian valot ja varjot ja voi ammentaa juuriinsa sekä kulttuuritaustaansa liittyvää tietoa ja elämyksiä hyvinvointinsa lisäämiseksi. Keski-Uudenmaan maakuntamuseona Helsingin kaupunginmuseo tukee paikallismuseoiden työtä ja toimii kulttuuriympäristön asiantuntijana alueellaan. Visio 2014 Helsingin kaupunginmuseo on ihmisten kanssa elävä ja kehittyvä koko kaupungin museo. Kaupunginmuseon arvot merkitsevät, että kaupunginmuseo vaalii kulttuuriperintöä on Helsingin historian tietopankki on asiakaslähtöinen tekee asiakkailleen Helsingin historiaa tunnetuksi ottaen huomioon asiakkaiden tarpeet ja toiveet on oikeudenmukainen kohtelee asiakkaitaan tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti, arvostaa heitä ja on yhteistyökykyinen on taloudellinen käyttää museon aineellisia ja henkisiä resursseja järkevästi ja suunnitelmallisesti parhaan tuloksen saavuttamiseksi on asiantuntija kouluttaa ja kehittää henkilöstöään monipuolisesti ja tasapuolisesti ja että kaupunginmuseon henkilöstö sitoutuu noudattamaan museoalan kansainvälisiä eettisiä sääntöjä sitoutuu ja motivoituu työhönsä on valmis uudistumaan ja uudistamaan toimii vastuuntuntoisesti arvostaa työtovereitaan ja omaa työpaikkaansa hyväksyy erilaisuuden henkilöstössä 4

1.2 Organisaatiokaavio ESINEKOKOELMAT Tutkimuspäällikkö Minna Sarantola-Weiss - tutkimus ja dokumentointi - esinekokoelmat - konservointi - kokoelmakeskukset KULTTUURIYMPÄRISTÖ yksikön päällikkö Anne Mäkinen - tutkimus ja dokumentointi - arkeologia - rakennuskulttuurin/kulttuuriympäristön suojelu ja vaaliminen -rakennusosa- ja arkeologinen kokoelma HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO: ORGANISAATIO/TOIMINTAYKSIKÖT HALLINTO Hallintopäällikkö Päivi Elonen - talous - henkilöstö - yleishallinto - atk - kiinteistöt - turvallisuus TUTKIMUS- YM. PROJEKTIT JULKAISUT ASIAKAS NÄYTTELYT Museoiden asiakaspalvelut Museopedagogia ja tapahtumatuotanto Museonjohtaja Tiina Merisalo KUVAKOKOELMAT yksikön päällikkö Riitta Pakarinen - tutkimus ja dokumentointi - kuvakokoelma - taidekokoelma - arkistokokoelma - kirjasto - konservointi - arkistopalvelut - kuvalaitos -verkkosivut ja digitaalinen media - maakuntamuseotyö YLEISÖPALVELUT yksikön päällikkö Jari Karhu - tutkimus - tapahtuma- ja ohjelmatuotanto - opastukset - työpajat, kerhot ja kurssit - elokuvat Johtokunta Viestintä- ja markkinointi Museokauppa Näyttelymuseomestarit - museotekniikka - näyttelyrakentaminen - AV-tekniikka 1.3 Helsingin kaupunginmuseon toimipisteet, johtajat, johtokunnan puheenjohtajat Helsingin kaupunki perusti 1906 muinaismuistolautakunnan, jonka tehtävänä oli valokuvaamalla ja aitoja dokumentteja keräämällä tallettaa voimakkaan kasvun johdosta muuttuvaa ja lopullisesti katoavaa Helsinkiä. Helsingin kaupunginmuseo perustettiin 13.6.1911 jatkamaan kunnallisen muinaismuistolautakunnan tehtävää. Kaupunginmuseon kokoelmien perustaksi tulivat raatihuoneen kunnallishistorialliset esineet, kenraali Otto Furuhjelmin 1880-luvulla kaupungin "tulevalle museolle" testamenttaama taidekokoelma sekä muinaismuistolautakunnan runsaan tuhannen kuvan kokoelma. Helsingin kaupunginmuseo on toiminut Keski-Uudenmaan maakuntamuseona vuodesta 1981. Ensimmäinen näyttely avattiin 15.12.1912 Hakasalmen huvilassa. Tuomarinkylän museo avattiin 8.4.1962 Tuomarinkylän kartanon päärakennuksessa ja suljettiin 17.11.2013 osana tuottavuus- ja tilansäästöohjelmaa Kuva-arkisto siirtyi Hakasalmen huvilasta vuonna 1974 Fabianinkatu 9 11:een. Kaupunginmuseon hallinto, esineiden vastaanotto, konservointi ja tutkimus siirtyivät 1978 Dagmarinkatu 6:een. Ruiskumestarin talo Kristianinkatu 12:ssa avattiin 10.9.1980. 5

Työväenasuntomuseo Kirstinkuja 4:ssä avattiin 12.6.1989. Kuva-arkisto siirtyi Fabianinkatu 9 11:stä Dagmarinkatu 6:een 1991. Lastenmuseo avattiin Tuomarinkylän kartanon sivurakennuksessa 7.11.1992 ja suljettiin 15.1.2011 osana kaupungin palveluverkkokarsintaa. Raitioliikennemuseo Töölönkatu 51 A:ssa avattiin 21.10.1993. Kaupunginmuseon hallinto, kuva-arkisto, esineiden vastaanotto, konservointi ja tutkimus siirtyivät 1994 Sofiankatu 4:ään. Sederholmin talo Aleksanterinkatu 16 18:ssa avattiin 23.5.1995. Aika-näyttely ja Museokauppa avattiin 13.3.1996 Sofiankatu 4:ssä. Katumuseo avattiin 18.12.1998 Sofiankadulla ja lopetettiin v. 2011 alussa. Koulumuseo avattiin 8.4.2000 Kalevankatu 39 43:ssa ja suljettiin 31.12.2010 osana kaupungin palveluverkkokarsintaa. Voimalamuseo avattiin 10.5.2000 Vanhassakaupungissa ja suljettiin 31.8.2010 osana kaupungin palveluverkkokarsintaa. Lasten kaupunki avattiin Sederholmin talossa 21.11.2012 Helsingin kaupunginmuseon johtajat muinaismuistolautakunnan sihteeri, tohtori / sekreteraren för fornminnesnämnden, doktor K. K. Meinander 1911 arkkitehti/arkitekt Nils Wasastjerna 1912 1919 arkkitehti/arkitekt A. W. Rancken 1920 1949 fil. maist./fil.mag. Helmi Helminen-Nordberg 1949 1971 fil. maist./fil.mag. Jarno Peltonen 1971 1979 fil. lis./fil.lic. Marja-Liisa Rönkkö (ent. Lampinen) 1979 1991 fil. maist./fil.mag. Leena Arkio-Laine 1991 2003 fil. maist./fil.mag. Tiina Merisalo 2003 Museolautakunnan ja kaupunginmuseon johtokunnan puheenjohtajat Valtionarkiston johtaja/direktör för Riksarkivet Reinhold Hausen 1906 1919 yliarkkitehti/överarkitekt Magnus Schjerfbeck 1920 1925 fil. tri/fil.dr Julius Ailio 1926 1929 fil. tri/fil.dr Albert Hämäläinen 1930 1949 professori/prof. Yrjö Nurmio 1950 1955 professori/prof. Eino E. Suolahti 1956 1968 fil. maist./fil.mag. Anni Voipio 1969 1976 hum. kand./kand.hum. Mats Kockberg 1977 1980 lehtori/lektor Laura Collan 1981 1988 ylitarkastaja/överinspektör Maunu Harmo 1989 1992 lehtori/lektor Laura Collan 1993 1996 erikoissuunnittelija/specialprojektör Tuula Kanerva 1997 2000 toimitusjohtaja/verkställande direktör Irina Krohn 2001 2008 fil.kand.,historian tutkija Simo Laaksovirta 2009-2012 fil.maist., pääsihteeri Ville Ylikahri 2013-6

2 HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO 2013 2.1 Museonjohtajan vuosikatsaus Kaupunginmuseon vuosi oli tuloksellinen. Näyttelyissä kävi yli 202 000 vierasta, mikä merkitsee 29 %:n kasvua edellisvuodesta. Suosituin näyttelyistä oli Sederholmin talon Lasten kaupunki, josta vuoden mittaan nautti 70 000 pientä ja suurta museokävijää. Komeaan lukuun, 44 000 kävijää, ylsi myös kesäkuussa Sofiankatu 4:ssä avattu Hulluna Helsinkiin. Hakasalmen huvilassa marraskuussa avatun Rasvaletti-valokuvanäyttelyn saama julkisuus ja kävijäryntäys ennakoivat suurta menestystä. Kaupunginmuseo edustaa Helsinkiä EU-rahoitteisessa Réseau Art Nouveau Network - verkostossa, joka yhdistää Euroopan 20 tärkeintä art nouveau -kaupunkia. Lokakuussa verkosto piti Helsingissä seminaarin, jonka yhteydessä avattiin kansainvälinen Art nouveaun luonto -kiertonäyttely. Vuoden aikana otettiin harppauksia useilla eri saroilla ja valmistauduttiin monin tavoin tulevaan. Kokoelmatietojen avaamisessa edistyttiin ja oma rajapinta kansallisen digitaalisen kirjaston Finna-palveluun valmistui; museo lähti mukaan Kulttuurikaveri-hankkeeseen ja kaupunkilaisten osallisuutta edistettiin myös näyttelyhankkeissa; teemaopastukset, työpajat ja tapahtumat, mm. muotiviikonloppu Hakasalmen huvilassa keväällä ja kurkistus museon kulisseihin Sofiankatu 4:n 100-vuotistapahtumana loppuvuonna, tarjosivat monipuolisen kattauksen museoissa. Hyvien uutisten rinnalla oli myös huonompia: Ruiskumestarin talo jouduttiin sulkemaan keväällä kosteusvaurioiden ja niistä johtuneiden sisäilmaongelmien takia toistaiseksi odottamaan korjausta. Strategiaohjelman tilankäytön tehostamistavoitteiden ja riittämättömien resurssien vuoksi jouduttiin tekemään kipeä päätös luopua Tuomarinkylän kartanomuseosta vuoden 2013 lopussa. Kaupunginmuseon kehittämistyö oli poikkeuksellisen aktiivista koko vuoden. Museo keskittää vuonna 2016 toimintojaan Elefantti-kortteliin, jonne syntyy Uusi kaupunginmuseo, aivan uudenlainen museoelämys. Laajaa hanketta valmisteltiin keväästä alkaen ensin museon sisäisissä visiotyöpajoissa ja syksyllä sidosryhmien ja päättäjien kanssa ideointi-iltapäivissä pohtimalla millainen uudistuva museo ja sen palvelut ovat vuonna 2018 ja millä tavoitteisiin päästään. 2.2 Tuottavuus, tehokkuus ja taloudellisuus Kaupunginmuseon tulot vuonna 2013 toteutuivat suurempina kuin talousarviossa oli ennakoitu. Tuloraami ylittyi 33 817 euroa ollen 484 817 euroa. Ylitys selittyy lähinnä Presidentinlinnan kaivauksista saaduista tuloista sekä muutamasta muusta ennakoimattomasta erästä. Vuoden 2013 toteutuneet menot olivat 7 507 513 euroa. Sitova menoraami alittui ja siitä jäi 7

käyttämättä 49 487 euroa. Ylitysoikeutta menoraamiin oli aikaisemmin saatu 94 000 euroa edellä mainittujen ennakoimattomien tulojen perusteella. Irtaimen omaisuuden perushankintaan varatusta määrärahasta, 169 000 euroa käytettiin 165 063 euroa eli se käytettiin 98 %:sti. Määrärahaan oli aikaisemmin saatu 45 000 euron ylitysoikeus edelliseltä vuodelta siirtyneen hankkeen vuoksi. Määrärahalla toteutettiin pääosin tietotekniikkahankintoja, lisättiin kokoelmakeskusten varustusta ja edistettiin teknisesti kokoelmien avaamista kansallisen digitaalisen kirjaston Finna-liittymässä. Menot asukasta kohden laskivat edellisvuodesta ollen 12,41 (2012: 12,47). Tuottavuus (2011=100) jäi tavoitteesta, mutta nousi kuitenkin 2,7 % edellisvuodesta. Nousuun vaikuttivat muun muassa kasvanut asiakasmäärä, hieman pienentyneet tilat ja tulojen kehittyminen ennakoitua paremmin. Toimintamenot 2013 yht. 7 507 000 2013 1 2 254 000 30 % 3 910 000 52 % Palkat ja muut henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet, tavarat Avustukset 5 000 400 000 5,3 % 922 000 12,3 % Vuokrat Muut menot 16 000 0,2 % 11.2.2014 2.3 Näyttelykävijät ja asiakkaat Asiakkaita oli kuluneena toimikautena 268 146 (2012: 214 223), kun verkkokävijöitä ei lueta mukaan. Tästä näyttelykävijöitä oli 202 027 (2012: 156 644). Kaikkien asiakkaiden määrä ilman verkkokävijöitä kasvoi 24 %. Näyttelykävijöiden määrä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna peräti 29 %. 8

Museon verkkosivuilla oli yli 190 000 käyntiä kun edellisenä vuonna käyntejä oli alle 150 000. Kasvua oli 25 %. Sivulatauksia oli noin 530 000. Kaikkien asiakkaiden yhteenlaskettu määrä oli 459 098. 1 Toiminnan laajuus: Asiakkaiden lukumäärä 2006-2013 ** *Verkkokävijät lasketaan virallisesti asiakaslukuun v. 2013-> **Näyttelypisteiden lukumäärä väheni v. 2011 kymmenestä seitsemään 11.2.2014 2.4 Viestintä ja markkinointi Kaupunginmuseo viestii aktiivisesti näyttelyistään, julkaisuistaan, tapahtumistaan yms. Keskeisiä omia viestintäkanavia ovat kahdesti vuodessa ilmestyvä maksuton Sofia-asiakaslehti, museon verkkosivut sekä sähköinen uutiskirje, joka ilmestyi 21 kertaa. Tavoitteena ollut lehden ja uutiskirjeen tilaajamäärän kasvattaminen onnistui suunnitelmien mukaisesti ja vuoden 2013 lopussa Sofia-lehdellä oli 13 137 (2012: 10 530) ja uutiskirjeellä 7 929 tilaajaa (2012: 6 435). Lisäksi 3 500 kontaktia (2012 lopussa: 2 800) on pidetty ajan tasalla yhteisösivusto Facebookin avulla. Kaupunginmuseo näkyi kertomusvuonna hyvin julkisuudessa. Mediaosumia printtilehdissä, TV:ssä ja radiokanavilla oli yli 400 ja sähköisessä mediassa noin 450. Kaupunginmuseo puhututtaa myös sosiaalisessa mediassa. Sosiaalisen median osumia kertyi vuoden aikana runsas tuhat. 9

Lehtimainonnan puolella museo näkyi muun muassa Helsingin sanomien, Hufvudstadsbladetin, Cult 24-, Iso Numero-, NHL- ja Voima-lehtien sivuilla. Lehtien lisäksi mainostimme raitiovaunuissa, busseissa ja metrossa, liikennevälineiden ulkopinnoilla ja metroasemilla. Museo näkyi aktiivisesti monissa tapahtumissa, joista on muodostunut yhä merkittävämpi markkinointikanava. Tammikuussa osallistuimme Matkamessuille, huhtikuussa mummoiksi pukeutuneina Helsingin Lapsimessuille ja lokakuussa jo kolmatta kertaa Helsingin kirjamessuille. Uutta Rasvaletti-näyttelyä ennakoiden osastomme teemaksi valikoitui nostalginen 1950-luku. Kirjaostosten ohessa osastolla oli mahdollisuus leikkiä perinteisiä pihaleikkejä, kuten ruudun tai twistin hyppimistä, sekä nauttia vauhdikkaista tanssiesityksistä. Erilaisia museon esitteitä jaettiin paitsi museon omissa toimipisteissä myös pääkaupunkiseudun kirjastoissa, hotelleissa, matkailuinfossa ja ruotsinlaivoilla sekä katujakeluna historiallisissa roolipuvuissa. Esitteitä ja muuta markkinointimateriaalia jaettiin lisäksi museon omissa ja monissa muiden järjestämissä tapahtumissa. Erilaiset kilpailut, kyselyt ja arvonnat ovat kiinteä osa museon viestintää. Esimerkiksi Rasvaletti-näyttelyyn liittyen järjestimme kuvaäänestyksen, jossa saattoi voittaa itselleen Rasvalettivalokuvakirjan. Rasvaletti-näyttelylle perustettiin myös oma sivu Facebookiin. Sivulla oli vuoden loppuun mennessä jo lähes 1500 tykkääjää, ja sivulle lisätyt vanhat kuvat kirvoittivat viljalti muisteloita ja kommentteja. Sofiankatu 4:n Hulluna Helsinkiin -näyttely, joka perustuu helsinkiläisten lempipaikkoihin, sai kylkeensä niitä esittelevän mobiilisivuston m.hullunahelsinkiin.fi. Avajaiset ovat tärkeä lähtölaukaus näyttelyiden markkinointiviestinnälle. Esimerkiksi Rasvaletti-näyttelyn avajaisissa vieraita viriteltiin tunnelmaan kuumilla nakeilla ja Helsingin olympialaisten juomauutuuksilla, lonkerolla ja kokiksella. Vauhdikkaat 1950-luvun tanssit keräsivät ihailevia katseita. Avajaisiin oli erityisesti kutsuttu parturi-kampaajia Rasvaletti-teeman kunniaksi. Hulluna Helsinkiin -näyttelyn avajaisista puolestaan vieraat saivat mukaansa rantapallon näyttelyä varten tehdyssä lempipaikkakyselyssä kun selvisi, että monen helsinkiläisen lempipaikka on jollakin kaupungin rannoista. 2.5 Asiakastyytyväisyys Kaupunginmuseo jatkoi asiakaspalautteen keräämistä kaikissa museon toimipisteissä. Palautetta kerättiin toiminnan kehittämiseksi sekä perinteisellä paperilomakkeella että museon verkkosivujen kautta. Lisäksi toimipisteistä raportoidaan saatu suullinen palaute ja vieraskirjoihin kertynyt palaute. Sähköisiä asiakaskyselyitä tehtiin Sofiankadun, Sederholmin talon ja Hakasalmen huvilan näyttelyissä sekä Tuomarinkylän kartanossa, Työväenasuntomuseossa, Ratikkamuseossa ja Ruiskumestarin talossa. Asiakastyytyväisyys oli kautta linjan erinomaisella tasolla. Näyttelyiden osalta parhaimmat tulokset saivat Hakasalmen huvilassa marraskuussa 2013 avattu Rasvaletti -näyttely, joka asteikolla 1 5 sai tuloksen 4,45 (n=550) ja Sederholmin talon Lasten kaupunki, jonka tulos oli 4,31 (n=2107). Museoista kävijöitä viehättivät eniten työvä- 10

enasuntomuseo (4,42) ja Ratikkamuseo (4,36). Kaikkien museoiden ja näyttelyiden keskiarvo oli 4,34. Museo osallistui Vaasan yliopiston tutkimukseen tekemään museoiden taloudellista vaikuttavuutta selvittäneeseen tutkimukseen. 3 KOKOELMAT Museon oman rajapinnan valmistuminen Kansallisen digitaalisen kirjaston, KDK:n Finnapalveluun syksyllä oli pitkään valmisteltu merkittävä edistysaskel kokoelmatietojen avaamiselle verkkoon. Lisäksi kaupunginmuseo allekirjoitti osana valtakunnallista tallennustyönjako prosessia (TAKO) Museoviraston kanssa yhteistyösopimuksen, joka ohjaa museon kartuntaa ja tallennustyötä jatkossa. Finna-hankkeen ohella osallistuttiin kokoelmien hallintaa ja hallintakäytäntöjen yhtenäistämistä kehittävään Museo2015 -hankkeeseen. TAKO-yhteistyön puitteissa osallistuttiin julkista elämää dokumentoivan 2. poolin toimintaan. Tutkimuspäällikkö Minna Sarantola-Weiss oli TAKO-ohjausryhmän puheenjohtaja. Toimintakaudella laadittiin kokoelmapoliittinen ohjelma vuosille 2014 2018. Asiakirjassa määritellään, miten kokoelmia kehitetään, esitetään, tutkitaan, kartutetaan ja hoidetaan niin, että ne vastaavat museon toiminta-ajatusta myös tulevaisuudessa. Kokoelmakeskusten toimintaa leimasivat uudelleen järjestelyt ja varautuminen tuleviin muuttoihin. Arkistokokoelman muuton valmistelu ja muuttaminen Sofiankadulta Malmin kokoelmakeskukseen oli suuri ponnistus. Tuomarinkylän kartanosta luopuminen työllisti konservaattoreita ja kokoelmamuseomestareita. Silti kokoelmanhallintaa laajennettiin ja kokoelmalogistiikkaa kehitettiin. Kokoelmia inventoitiin ja niitä luetteloitiin systemaattisesti tietokantoihin. Ennaltaehkäisevän konservoinnin toimenpiteet, kuntokartoitukset sekä tarvittaessa konservointi olivat tärkeä osa kokoelmienhallinnan tason nostamista. Kuvakokoelmissa kokoelmatyötä ja kuvalaitoksen toimintaa hallitsi edellisvuoden tapaan marraskuussa avattu Rasvaletti-valokuvanäyttely, jota varten vielä alkuvuodesta tehtiin viimeisiä kokoelmakartoituksia. Teemaan liittyviä uusia kuvahankintoja työstettiin vuoden loppuun asti. Vuonna 2015 avattava musiikkiaiheinen näyttely oli toinen laaja kokoelma- ja dokumentointityötä koskettanut hanke. Kokoelmatyön ja kokoelmien kehittämisen ohella kokoelmayksiköt osallistuivat Hulluna Helsinkiin - ja Rasvaletti-näyttelyiden suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä Lisää funkista, Reino ja Made in Helsinki -näyttelyiden purkamiseen. Monipuolinen perustyö yhdistettynä vilkkaaseen näyttelytoimintaan sekä kasvavaan ohjelmatuotantoon edellyttävät jatkuvasti sekä määräaikaisen työvoiman palkkaamista että ostopalveluiden käyttöä. 3.1 Kokoelmanhallintajärjestelmä, open data ja kokoelmien luettelointi tietokantoihin Museon käytössä olevaan kokoelmanhallintajärjestelmä MediaKsiin kehitettiin vuoden 2013 aikana rajapinta (OAI-PMH, LIDO), jolla kokoelmatietoa ja kuvia voidaan siirtää Kansallisen 11

digitaalisen kirjaston asiakasliittymä Finnan kautta selattavaksi ja käytettäväksi. Finnaan avataan kuvia ja kokoelmatietoa valokuva-, esine-, arkisto-, kulttuuriympäristö- ja taidetietokannasta. Kaupunginmuseon oma Finna-näkymä julkistetaan vuoden 2014 helmikuussa. Finnassa julkaistaan vaiheittain kaikki tietokantaan luetteloitu materiaali, joka on lainsäädännön ja sopimusten puitteissa mahdollista julkaista avoimessa tietoverkossa. Kuvailutiedosta (metadatasta) ja kuvasisällöstä siivotaan tarvittaessa henkilö- tai muita tietoja, joiden julkaisuun ei ole lupaa. Kokoelmatieto (metadata) tarjotaan Finnan kautta avoimena datana CCO-lisenssin mukaisesti. Kuvatiedostot tarjotaan samoin käyttöehdoin kuin kuvapalvelussa. Finnassa näytettävät pieniresoluutioiset kuvat ovat vapaita kaupalliseen käyttöön, mutta lähde ja tekijä on mainittava. Esinekokoelmien tietokantaan tallennettiin vuoden aikana pääasiassa inventoituja, näyttelyihin tulevia sekä uutta kartuntaa olevia esineitä 1 822 tallennetta. Esinetietokannan tallenteiden yhteismäärä oli vuoden lopussa 64 055 tallennetta. Valokuvien luetteloinnissa Valokuvat-tietokantaan keskityttiin vuoden aikana tuotettuun nykydokumentointiaineistoihin kuten musiikki-teemaan ja kulttuuriympäristön dokumentointeihin. 1950-luvun kuva-aineistojen luettelointia jatkettiin ja asiakasatilauksissa syntyneet digitoidut kuvat luetteloitiin. Tietokantaan vietiin yhteensä 3393 valokuvaa tietoineen (2012: 3560). Vuoden päättyessä Valokuvat-tietokannassa oli yhteensä 57893 (2012: 54585) tietuetta. Arkistokokoelman laajin luettelointi- ja digitointiprojekti oli HKL:n julisteiden ja isokokoisten mainostarrojen järjestäminen, valokuvaaminen ja luettelointi. Vuoden aikana arkistotietokantaan luetteloitiin yhteensä 846 dokumenttia, joista 732 kuului HKL:n kokoelmaan. Vuoden 2013 päättyessä arkistotallenteita oli KAMA-tietokannassa 22817 (2012: 22076). Taidekokoelmasta luetteloitiin kaikki uudet hankinnat. Tietokantaan tallennettiin teoksista myös julkaisukelpoiset kuvat. TEOS-tietokannassa oli vuoden päättyessä 5389 teosta (2012: 5378). Kulttuuriympäristöyksikössä luetteloitiin merkittävä määrä kulttuuriperintöä digitaaliseen muotoon kuluneena vuotena, yhteensä 1 440 tallennetta. Rakennusperintöön liittyviä valokuvia luetteloitiin 390 kappaletta. Arkeologisia tallenteita luetteloitiin digitaaliseen muotoon 1 050 tallennetta. Tekstitietokantaan tallennettiin vuonna 2013 toteutetut musiikkinäyttelyyn liittyvät haastatteluaineistot. Lisäksi tietokantaan vietiin aikaisemmin toteutetut Pihlajamäki-hankkeen asukashaastattelut. Tietokantaan tallennettiin museon tekemiä vanhojen nauhahaastattelujen litterointeja, jotka skannattiin tallennusta varten. Tekstietokantaan vietiin yhteensä 159 haastattelua. Vuoden päättyessä siellä oli yhteensä 799 tietuetta (2012: 640). Videotietokantaan luetteloitiin ja tallennettiin tulevan musiikkinäyttelyn treenikämppädokumentoinnin yhteydessä kuvattuja bändien treenivideoita 15 kappaletta. Videokannassa vuo- 12

den päättyessä yhteensä 62 tallennetta (2012: 47). 3.2 Esinekokoelmien kartuttaminen ja luettelointi Esinekokoelmat karttuivat kertomusvuonna 18 hankintaerällä. Hankintaerien yhteismäärä, taide ja arkisto mukaan lukien, oli 45. Ostoja esinekokoelmiin tehtiin viisi. Esinekokoelman diaarista tehtiin 82 poistoa. World Design Capital Helsinki 2012 ja näyttely Made in Helsinki 1700 2012 Helsingin designpääkaupunkivuosi 2012 tallentui kokoelmiin, kun kokoelmiin ostettiin viiden Made in Helsinki 1700 2012 -näyttelyssä esillä olleen helsinkiläissuunnittelijan töitä. Puusepänliike Ranka Oy valmisti näyttelyä varten sapelimahonkisen CD-hyllyn. Kolmen hopeasepän yhteisyritys Juju Jewellery ltä ostettiin hopeasormus, kannellinen hopearasia ja kaulakorun. Kenkäsuunnittelija Minna Parikan tuotannosta valittiin naisten avokkaat ja niihin kuuluva kirjekuorilaukku. Suunnittelijoiden työskentelyä dokumentoitiin haastattelemalla ja videoimalla. Yksityisiä lahjoituksia Lelu- ja pelikokoelmia täydennettiin Suojeluskuntapelillä 1930 40-luvulta, krokettipelillä 1920 30-luvulta sekä pulkalla ja nukeilla 1960-luvulta. Kenkäkokoelmaan liitettiin naisten avokkaat vuodelta 1954. Lisäksi saatiin lahjoituksena kaksi peltistä kahvipurkkia 1960 1970- luvulta. Toisessa on teksti Lady coffee ja toisessa Ilse Ackermannin kuvitus aiheena Stockmannin tavaratalo. Kokoelmiin liitettiin myös varhainen Saalfeldia-pesukone, jonka on valmistanut saksalainen Alexanderwerk 1900-luvun alussa. Laite on aikoinaan hankittu Kuusisaaressa asuneelle perheelle. Virastojen ja yhdistysten lahjoituksia Laakson sairaala lahjoitti tuberkuloosipotilaiden käytössä olleita vaatteita ajalta 1929 1933. Kansaneläkelaitos lahjoitti äitiyspakkauksen, joka oli ollut esillä Naisten huoneet -näyttelyssä. Kokoelmiin on aikaisemmin hankittu äitiyspakkaus vuodelta 1973. Hyvän huoltopalvelunsa ansiosta legendaarisen maineen saanut Pukinmäen Esso suljettiin keväällä 2008, ja Exxon Mobil lahjoitti museolle bensamittarin päällä olleen valomainoksen, Esso -kilven sekä huoltoaseman kahvion kilven. Arkkitehtuurimuseo lahjoitti Helsingin Taidehallin alkuperäisen ulko-oven. 1920-luvun klassismia edustava rakennus vihittiin käyttöön 3. maaliskuuta 1928. 3.3 Valokuvakokoelmien kartuttaminen ja dokumentointivalokuvaus Valokuvakokoelmiin liitettiin 50 hankintaerää, jotka koostuivat lahjoituksista jäljennöskuvauksista, ostoista ja omasta kuvaustuotannosta, yhteensä 5915 tallennetta. 13

Rasvaletti näyttelyyn liittyen järjestettiin museolla maaliskuussa menestyksekäs 1950-luvun kuvien keruu. Keräyksen myötä kokoelmiin liitettiin yhteensä 15 kuvaerää, kaikkiaan 232 tallennetta. Kuvat digitoitiin suurelta osin kaupunkilaisten kotialbumien kuvista, lisäksi saatiin lahjoituksena mm. huomattava diakokoelma sekä kaitafilmejä. Kuvakeruu oli toinen Rasvaletti-näyttelyyn liittyneistä yleisön osallistuttamisprojekteista ja sen tuottamaa kuva-aineisto on näyttelyssä kattavasti esillä. Näyttelyyn liittyen hankittiin museolle myös valokuvaaja Kari Haklin lukiolaisena ottamia kuvia helsinkiläisnuorison ja -lasten elämästä 1950-luvulta. Vuonna 2015 avattavaa musiikkinäyttelyyn liittyen toteutettiin Treenikämpät ennen - kuvakeräysprojekti, jonka myötä kokoelmiin liitettiin yhteensä 32 kuvaa helsinkiläisyhtyeistä eri ajoilta. Yhtälailla musiikkinäyttelyyn liittyen saatiin museolle kokoelma tanssilava Helsinki- Pavin historiaan liittyviä kuvia. Lisäksi lahjoituksena saatiin mm. Eläintarhan huvila no 2:n interiöörikuvista koottu valokuva-albumi 1890-luvulta ja suuri 1900-luvun alkupuolella kuvattu lasinegatiivikokoelma, johon kuuluu esim. kaupunkinäkymiä ja hieno kokoelma kuvia Ursinin uimalaitokselta 1900-luvun alusta. Kuvalahjoituksia saatiin yhteensä 1114 kpl ja kaupunkilaisten lainaamia kuvia digitoitiin kokoelmiin 827 kpl. Museon omat valokuvaajat tekivät dokumentointikuvauksia sisältöyksiköiden laatiman kuvausohjelman mukaan. Kuvaukset liittyivät suurelta osin meneillään oleviin näyttely- ja tutkimusprojekteihin ja rakennusinventointeihin. Lisäksi kuvaajat tallettivat ajankohtaisia ilmiöitä sekä muuttuvaa kulttuuriympäristöä. Museon kuvaajat tallensivat esimerkiksi Helsingin talvea, Kalasataman ja Jätkäsaaren muuttuvaa ympäristöä ja ensimmäisen maailmansodan linnoitteita. Omien kuvaajien tuotantoa liitettiin kokoelmiin noin 3679 tallennetta. 3.4 Taidekokoelma Taidekokoelma karttui kahdeksalla hankintaerällä ja yhteensä 10 teoksella. Näistä Helsingin kaupunginmuseon ystävät ry lahjoitti seitsemän teosta. Teosten aihepiiri liittyy muuttuneisiin kaupunkinäkymiin keskustassa ja kaupungin reunoilla. Kokoelmiin saatiin mm. S. A. Keinäsen 1910-luvulla, Oskari Paatelan 1918, Ernst Mether-Borgströmin 1966 ja Kaapo Rissasen (myöh. Rissala) 1930-luvulla maalaamat Helsinki-näkymät. Kokoelmiin saatiin myös kaksi muotokuvaa helsinkiläisistä yrittäjistä: öljymaalaus pianonvalmistaja E. G. Granholmista 1840-luvulta kaupunginmuseon ystävät ry:n hankintana ja kuvanveistäjä Nina Ternon pronssinen rintakuva kauppaneuvos Ruben Jaarista vuodelta 1983. 3.5 Arkistokokoelma Arkistokokoelma karttui 15 hankintaerällä. HKL:n kokoelma kasvoi 1970- ja 1980-lukujen matkalippumalleilla sekä 1990-luvun ja 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen julisteilla. Ajankohtaisiin tapahtumiin liittyen tallennettiin WDC Helsinki 2012 -vuoden aineistoa sekä valokuvausdokumentointien yhteydessä muun muassa bändien julisteita, artistipasseja ja ohjelmia. Helsingin venäläisen tyttökoulun kunniakirja vuodelta 1915, kokoelma 1910-luvun salonkiyhtyenuotteja ja helsinkiläiselle kauppiaalle E.A. Bäckille kuulunut Wis och värsbok vuodelta 1832 täydentävät kokoelmaa vanhemman aineiston osalta. 14

3.6 Kirjasto Helsingin kaupunginmuseon kirjaston kokoelmat käsittävät lähinnä museoammatillista tutkimuskirjallisuutta sekä museoesineiksi luokiteltuja kirjoja. Kirjasto palvelee kirja- ja lehtikokoelmiensa sekä tietokantojensa avulla museon työntekijöitä. Museon ulkopuolelle aineistoa ei lainata, mutta kirjasto antaa kaupungin historiaa koskevaa tietopalvelua. Malmin kokoelmakeskuksessa olevaa aikakauslehtiarkistoa on tiivistetty poistamalla joitakin lehtiä. Malmin käsikirjaston kirjat on luetteloitu ja sisällönkuvailtu PrettyLib -tietokantaan sekä järjestetty hyllyihin. Tuomarinkylän kartanon käsikirjaston kirjat on liitetty Malmin käsikirjastoon sekä vuonna 2013 vastaanotettua Ahlbäckin Helsinki-kirjallisuutta käsittävää kokoelmaa on alettu luetteloida ja sisällönkuvailla edellä mainittuun tietokantaan. 3.7 Kokoelmien hoito ja konservointi Kokoelmakeskuksissa ja konservoinnissa vuoden suurimmat projektit olivat uuden perusnäyttelyn, Hulluna Helsinkiin avaaminen sekä Tuomarinkylän kartanon sulkeminen ja siellä olleen Tyylikästä -näyttelyn purkaminen. Lisäksi konservaattorit ja museomestarit vastasivat kahden muun näyttelyn, Enemmän funkista, Reino ja Made in Helsinki, purkamisesta sekä peruskorjausta odottavan Ruiskumestarin talon sivurakennuksen tyhjentämisestä. Esinekokoelmayksikössä toteutettiin työajanseuranta, jossa todettiin, että näyttelyn purkaminen työllistää kokoelmalogistiikasta vastaavaa henkilökuntaa liki yhtä paljon kuin näyttelyn rakentaminen. Tuomarinkylän kartanon sulkeminen sekä Sofiankadun arkistomakasiinin ja konservointitilojen siirto kokoelmakeskuksiin vuonna 2014 käynnistivät kokoelmakeskuksissa laajat muutostyöt. Muutosten suunnittelu ja niiden aloittaminen olivat keskeinen osa työvuotta kaikilla kokoelmatyötä tekevillä. Aikaisempi grafiikkaosasto muutettiin arkisto-osastoksi, jossa uuden hyllyjärjestelmän lisäksi parannettiin olosuhteita suojaamalla ikkunat uv-kalvolla. Näiden tilamuutosten jälkeen kokoelmakeskuksissa ei ole enää ollenkaan kartuntavaraa. Arkistokokoelman muutto Sofiankadun tiloista Malmin kokoelmakeskukseen käynnistyi kertomusvuonna. Piirustus- ja karttalaatikostoja siirrettiin uusiin tiloihin kesän ja syksyn aikana. Valtaosa Sofiankadun makasiinin hyllyille sijoitetuista säilytysyksiköistä käytiin läpi ja niistä tehtiin luettelo. Näistä oli vuoden loppuun mennessä listattu ja siirretty Malmille 1629 säilytysyksikköä. Samalla aineistoa seulottiin. Helsingin kaupungin kiinteistöviraston maataloustoimintaa käsittelevä aineisto siirrettiin Helsingin kaupunginarkistoon. Arkistokokoelman muuttokuntoon laittaminen ja arkistotilan järjestely työllisti paperikonservaattoria. Teoksia mm. irrotettiin näyttelykehyksistä ja sijoitettiin suojapapereihin. Liikennelaitoksen isokokoisen mainos- ja markkinointiaineiston suojapapereiden valmistus ja tallenteiden suojaaminen niihin oli suurin yksittäinen tehtävä. Paperikonservaattori osallistui asiantuntijana asiakirjojen suojelusuunnitelman tekoon yhteistyössä Kansallisarkiston ja Helsingin kaupunginarkiston kanssa. Asiantuntija-apua annettiin mm. Helsingin kaupunginarkistolle asiakirjasuojeluasiassa ja Opetushallitukselle arkistovesivahinkotapauksessa sekä yksityishenkilöille ohjeita ja neuvoja paperiesineiden suojaamisesta ja käsittelystä. 15

Ennaltaehkäisevä konservointi keskittyi arkisto-osaston muutostöiden lisäksi kokoelmakeskusten säilytysolosuhteiden seurantaan sekä parantamiseen. Tekstiiliosastolle hankittiin kolme ilmanjäähdytintä ja arkeologisten tallenteiden tilaan kaksi kuivainta. Näyttelyprojektien määrän ja kokoelmakeskusten muutostöiden vuoksi kokoelmakeskuksissa työskenteli vuoden aikana ennätykselliset 12 konservaattoria ja viisi kokoelmamuseomestaria sekä museoavustaja. Palkkatuella työllistetyt konservaattorit ja museomestarit tekivät mahdolliseksi kokoelmainventointien jatkamisen. Laajimmat inventointikohteet olivat liikennelaitoksen kokoelma sekä ovet, joista aloitettiin rakennusosakokoelman seuraavat kaksi vuotta jatkuva inventointi. Liikennelaitoksen kokoelmasta poistettiin inventoinnin perusteella korjaamotoiminnan välineistöä ja raitiovaunujen yksittäisiä osia. Kokoelmasäilytyksessä merkittävin parannus oli vastaavan kokoelmamuseomestarin isoille seinäpeileille suunnittelema säilytysteline. Vaikeasti säilytettävät peilit voidaan myös kuljettaa telineellä. Kokoelmalainaus muille museoille keskeytettiin kesän jälkeen kokoelmakeskusten muutosten vuoksi, mutta lainat ja erityisesti päättyvien lainojen palautukset työllistivät silti konservaattoreita ja kokoelmalogistiikasta vastaavia. 3.8 Kuvalaitos / Digitointi Kuvalaitos tuottaa digitaaliset kuvatiedostot ja kuvatulosteet kokoelmatietokantoihin, arkistoihin, julkaisuihin, näyttelyihin, tiedotukseen, markkinointiin ja kuva-arkiston asiakkaille. Kuvalaitoksen tehtäviin kuuluu digitointimenetelmien ja digitoinnin työtapojen kehittäminen ja työn laadun seuraaminen. Työmenetelmäksi on vakiintunut kameralla tapahtuva digitointi. Kaikista aineistoista tuotetaan ja tallennetaan digitaalinen negatiivi. Edellisten vuosien tapaan kuvalaitoksella on käynyt museo-, arkisto ja valokuvausalan ammattilaisia tutustumassa siellä käytössä oleviin työmenetelmiin ja -tapoihin sekä laitteisiin. Kuvalaitoksen suururakka kertomusvuonna oli Rasvaletti-näyttelyn julkaisun kuvienkäsittely ja noin 250 näyttelykuvan ja näyttelytekstien tulostuskuntoon saattaminen ja digitaalinen tulostus. Kuvalaitos toteutti myös Pelastuslaitoksen Palomuseon uuden perusnäyttelyn kuvaja tekstitulosteet, yhteensä 190 suurikokoista planssia. Kuvalaitoksella jatkettiin yhteistyössä kuvatutkijoiden kanssa 1950-luvun kuva-aineistojen, lepoarkistossa olevien vanhojen alkuperäisvedosten ja huonokuntoisten nitraattinegatiivien digitointia digitointiohjelman mukaisesti. Iso työpanos suunnattiin myös vanhojen pienten kuvatiedostojen korvaamiseen laadukkailla suurikokoisilla kuvatiedostoilla silmälläpitäen kuvakokoelmien verkossa avaamista ja tulevaa sähköistä kuvakauppaa. Kuvankäsittelijät digitoivat vuoden mittaan 8 668 kuvaa (2012: 7 680). Valokuvaaja kuvasi tietokantoja varten digitaalisesti 694 arkistotallennetta ja taideoksia. Kuva- ja tekstitulosteita tehtiin museon näyttelyihin ja markkinointiin sekä asiakkaille 1 107 kpl (2012: 1 436). Kuvia, julisteita ja näyttelytekstejä laminoitiin 145 kpl (2012: 448). 4 NÄYTTELYTOIMINTA 16

4.1 Museot ja näyttelyt Sofiankatu 4 Hulluna Helsinkiin 12.6.2013- Hulluna Signe Branderiin 12.6.-15.9.2013 Art Nouveaun luonto 5.10.2013 16.2.2014 Hakasalmen huvila Made in Helsinki 12.6.2012 1.9.2013 Rasvaletti 15.11.2013- Sederholmin talo Lasten kaupunki 21.11.2012- Ruiskumestarin talo Pikkuporvariskoti 1860-luvun Helsingissä; suljettuna kosteusvaurioiden vuoksi keväästä 2013- Raitioliikennemuseo Vuosisadan ratikkamatka Tuomarinkylän museo Tyylikästä -17.11.2013 saakka Työväenasuntomuseo Työläiskoteja 1910-luvulta 1980-luvulle Hulluna Helsinkiin 12.6.2013- Sofiankadulla avautui kesäkuun 5. päivänä Hulluna Helsinkiin näyttely. Näyttelyssä kerrotaan tiiviisti ja helposti omaksuttavalla tavalla kaupungin historia. Lisäksi kävijä pääsee tutustumaan kaupunkilaisten lempipaikkoihin, jotka museo keräsi nettikyselyllä vuoden 2012 aikana. Hulluna Helsingissä on mukana myös taiteilija Juhana Moisanderin videoteoksia ja sarjakuvapiirtäjä Timo Mäkelän töitä. Hulluna Signe Branderiin 12.6.-15.9.2013 Lyhtysalissa oli kesän ajan esillä Signe Branderin Helsinki-näkymiä. Näyttelyn Tarkemmin katsottuna -osiossa oli nähtävinä Branderin kuvista suurennettuja kiinnostavia yksityiskohtia, joita digitaalitekniikan ansiosta saatettiin ensi kertaa esittää korkealaatuisina tulosteina. Rasvaletti. Valokuvia 1950-luvun Helsingistä 13.11.2013 30.11.2014 Hakasalmen huvilassa avattiin marraskuussa Rasvaletti-valokuvanäyttely, jossa 1950-luvun Helsinki näyttäytyy moni-ilmeisesti museon valokuvakokoelmien kautta. Näyttelyn n. 300 va- 17

lokuvan joukossa on ensi kertaa esillä kokoelmissa olevia 50-luvun värikuvia ja amatöörikaitafilmejä. Yksi näyttelyhuoneista omistettiin varta vasten kaupunkilaisten omille kotialbumikuville ja 50-luvun muistoille. Kävijälle tarjotaan esimakua ajan tunnelmasta aidoin kalustein sisustetussa 1950-luvun kampaamossa, jossa voi istahtaa kampaajan tuoliin, selata aikakauslehtiä, sipaista tukkaansa aitoa Brylcreem-hiusrasvaa ja kokeilla miten 50-luvun look itselle sopisi. Art nouveaun luonto 5.10.2013-16.2.2014 Lyhtysalissa avautui kansainvälinen Art nouveaun luonto näyttely, jonka kuvamaailma tuo esiin luonnon merkityksen 1800 1900-lukujen vaihteen taiteessa ja arkkitehtuurissa eri puolilla Eurooppaa. Kuvapolut Kuvapolut-sähkökaappinäyttely jatkui koko kertomusvuoden. Kuvapolut saivat pienen lisäyksen Helsinginkadun loppupäähän, kun Kansallisooppera teetätti yhteistyössä museon kanssa kuvat kahteen sähkökaappiin. 4.2 Näyttelykävijät Helsingin kaupunginmuseossa kävi vuoden 2013 aikana 202 027 kävijää. Kävijämäärä nousi edelliseen vuoteen verrattuna 29 %. Museoissa kävi vuoden 2013 aikana keskimäärin 21,63 kävijää/aukiolotunti (2012: 16,46). Sederholmin talo kaksinkertaisti kävijämääränsä edellisen vuoden 35 000:sta noin 70 000:een. Myös Hakasalmen huvilan kävijämäärä kasvoi selvästi edellisestä vuodesta. Kävijämäärät museoittain: 2009 2010 2011 2012 2013 Sofiankatu 4 47942 43967 37222 47810 44088 Hakasalmen huvila 34454 57462 38231 26633 41758 Sederholmin talo 27980 34413 33753 35462 70589 Koulumuseo 5023 4528 Voimalamuseo 7019 5287 Työväenasuntomuseo 5682 3673 4504 4735 5120 Ruiskumestarin talo 5528 4529 5287 4526 292 Tuomarinkylän museot 18854 18781 8349 9408 11825 Ratikkamuseo 18869 32194 36489 29070 28355 YHTEENSÄ 171351 204834 163835 156644 202027 Museon verkkosivut - sivulatauksia 467 884 538 093 - käyntejä 149 487 190 952 - kävijöitä 125 219 141 226 18

5 YLEISÖPALVELUT 5.1 Museoiden aukioloajat Helsingin kaupunginmuseo, Sofiankatu 4, oli avoinna (2.1 13.1. ja 6.6 31.12) arkisin ma pe klo 9 17, to klo 9 19 ja viikonloppuisin klo 11 17. Hakasalmen huvila oli 2.1. 1.9. avoinna keskiviikosta sunnuntaihin klo 11 17 ja 13.11. alkaen tiistaista sunnuntaihin klo 11-17. Torstaisin museo oli avoinna klo 19 saakka. Sederholmin talo oli avoinna tiistaista perjantaihin klo 9 17 ja viikonloppuisin klo 11 17. Ratikkamuseo oli avoinna maanantaista sunnuntaihin klo 11 17 ja Tuomarinkylän kartanomuseo 2.1 17.11 keskiviikosta sunnuntaihin klo 11 17. Kausimuseoista Työväenasuntomuseo oli avoinna koko kesän (10.5 27.10.) keskiviikosta sunnuntaihin klo 11 17. Ruiskumestarin talo oli vuonna 2013 avoinna vain viisi päivää tammikuun alussa. Rakennuksissa ilmenneiden sisäilmaongelmien johdosta museota ei voitu perinteiseen tapaan avata kesäkaudeksi eikä marras-joulukuuksi Museon sitova toiminnallinen tavoite oli 9 850 aukiolotuntia. Tavoitteeseen ei päästy kun Ruiskumestarin taloa ei voitu avata yleisölle ja kun säätösyistä kaupunginmuseo luopui Tuomarinkylän kartanomuseosta, joka oli viimeistä päivää avoinna 17.11.2013. 5.2 Museo oppimisympäristönä Helsingin kaupunginmuseon opetuspalvelut on tarkoitettu kaikenikäisille kohderyhmille: päiväkodeille, kouluille ja muille oppilaitoksille, sekä erilaisille järjestöille ja yhdistyksille. Lisäksi museopedagogia tukee osaltaan uussuomalaisten kotoutumista. Myös ikääntyvien hyvinvoinnin edistäminen on kuulunut toimintaan. Kaupunginmuseon opetustiimi koostuu viidestä museolehtorista ja kahdesta työpajaohjaajasta. Opetuspalvelut koostuvat näyttelyopastuksista, luennoista, esitelmistä, tietopalveluista, kursseista, kerhoista, työpajoista sekä opiskelijoiden ja harjoittelijoiden ohjauksesta. Ammattitaitoa on täydennetty koulutustilaisuuksilla sekä opintomatkoilla. Museolehtorit ovat ottaneet osaa julkaisutoimintaan erilaisten artikkeleiden kirjoitus-, toimitus- ja käännöstöiden muodossa. Lisäksi opetustiimiä ovat työllistäneet eri näyttelyiden suunnittelu- ja oheisohjelmatyöryhmät sekä muut työryhmät. Kertomusvuonna opastettuja ryhmäkävijöitä oli 13 861 (2012: 9 922). Kasvua edellisvuoteen oli 40%. Asiakastyytyväisyys opetuspalveluihin asteikolla 1 5 mitattuna oli 4,7 (n=125) Teemaopastukset ja työpajat lapsille ja nuorille Menneisyyden jäljillä arkeologian työpajoissa tutustuttiin 19. 21.3.2013 vanhan Helsingin elämään ja arkeologin työhön. Museon arkeologi Heini Hämäläinen kertoi Senaatintorin kaivausten 19

tuloksista. Tuomarinkylän kartanomuseossa järjestettiin viimeistä kertaa Pakilan yläasteen näytelmälliset vierailupäivät 20. 22.5. Pakilan yläasteen ja Helsingin kaupunginmuseon välinen yhteistyö alkoi kesällä 2002. Herttoniemen kartanolla järjestettiin toukokuussa När Bergbom köpte en lokomobil herrgårdsliv i förvandling dramatisoituja aikamatkoja ruotsinkielisten koulujen ja kielikylpykoulujen neljäsluokkalaisille. Kierroksilla käsiteltiin kartanokulttuurin murrosta 1880-luvulla. Ohjelma toteutettiin yhteistyössä Helsingin kaupungin kulttuurikeskuksen ja Föreningen för Drama och Teater rf:n kanssa. Lasten kaupungissa järjestettiin Mummolan joulu 1970-luvulla-teemaopastus 3. 18.12. Lapset tapasivat jouluvalmisteluja tekevän mummon, joka kertoi oman lapsuutensa jouluviettotavoista. Lasten kaupungissa järjestettiin koko vuoden ajan Matka 1700-luvulle -, Lapsuuden historia ja Vierailu 1970-luvun mummolaan -teemaopastuksia. Myös Vanhanajan oppitunnit jatkuivat. Kaikkia teemaopastuksia on tarjottu asiakkaille suomeksi ja ruotsiksi. Lasten kaupungissa on muutenkin ollut vilkas ohjelmavuosi. Viikonloppuesiintyjiä ovat olleet Nukketeatteri Sytkyt ja Sagateater. Taidekasvattaja Mila Nirhamo toteutti päiväkodeille paperiteatteri- ja esineteatterityöpajat sekä nukketeatteriesityksen Lovisan Joulu. Muuta ohjelmaa, teemaopastuksia ja työpajoja Guidad rundtur i stadskärnan Rövkrok och andra lekar från förr, Domarby herrgårdsmuseum Hiihtoloma-askartelua Sederholmin talossa Nukkekotityöpajoja, joissa kalusteita valmistettiin kierrätysmateriaalista Spartidernas bästa tips -verkstad, Sederholmska huset Spöket på herrgården, Domarby herrgårdsmuseum Huvudstaden Helsingfors, stadsvandring Kesäkurssi Livet på Kristinegränden, Arbetarbostadsmuseet Pitkänsillan takana, Työväenasuntomuseo Lastentarhamatka-teemaopastukset yhteistyössä Lastentarhamuseon kanssa Kartanossa kummittelee, Tuomarinkylä Vanhanajan lauluja ja leikkejä, Tuomarinkylä Norr om Långa bron, Arbetarbostadsmuseet Elämää Kirstinkujalla, Työväenasuntomuseo Pula-ajan parhaat niksit -työpajat, Sederholmin talo Mommos jul, Sederholmska huset Ohjelmaa aikuisille ja koko perheelle Matkamessut 18. 20.1. Sukuseikkailukurssi tammi-helmikuussa Lasten kaupungissa Laskiaistapahtuma, 10.2., Tuomarinkylän kartano Aikajana seminaari Finlandia-talossa 14.2. Albumit auki -kuvakeruu Kuva-arkistossa Rasvaletti-näyttelyä varten 12.3. Muotiviikonloppu Made in Helsinki -näyttelyssä, Hakasalmen huvilassa 13. 14.4. Lapsimessut 26. 28.4. Kevätjuhla 18.5. Ohjelmaa, konsertti, pihaleikkejä, askartelua ja perinteinen koulun kevätjuhla, Sederholmin talo Virkataan ja muistellaan -työpaja Työväenasuntomuseo 29.5. Auroran hattupiknik Hakasalmen huvilan pihalla Helsinki-päivänä 12.6. Uusix-verstaan työpajat Made In Helsinki -näyttelyssä kerran kuukaudessa kevätkaudella. Puutarhajuhlat Työväenasuntomuseossa 14.6. Korjaamon lastenmarkkinat, 14.9., Ratikkamuseo / Kulttuurikeskus Korjaamo Pula-ajan parhaat niksit -tapahtuma 10.10. Lasten kaupunki Kirjamessut 25. 27.10.2013 Kekrikekkerit 31.10., Lasten kaupunki 20

Sofiankatu 4 rakennuksen satavuotistapahtuma 12.12. Arvonnan voittaneet osallistujat saivat perehtyä työhön museon kulissien takana. 5.3 Toimintaa museon seinien ulkopuolella Muistojen matkalaukut (6kpl) ovat kaupunginmuseon työpajaohjaajien kehittämiä työkaluja ikäihmisten viriketoimintaan. Laukut kiersivät vuoden aikana yhteensä noin 40 paikassa, etupäässä palvelutaloissa ja vanhustenkeskuksissa. Joukkoon mahtuu myös Näkövammaisten yhdistys ja mielenterveystyön päivätoimintakeskus sekä Pilkeryhmiä, jotka ovat vertaistuellisia pienryhmiä päihteitä käyttäville, elämäntapansa tähden syrjäytyneille yli 60-vuotiaille henkilöille. Muistelijoita matkalaukkujen äärellä oli kuluneena vuonna 2 672. Museo liittyi mukaan Helsingin kulttuurikeskuksen koordinoimaan Kulttuurikaverihankkeeseen, jossa Helsingin kaupungin kouluttamat vapaaehtoiset toimivat kulttuuria kaipaavien seurana, avustajina ja opastajina. Museon seinien ulkopuolella oltiin mukana useassa yhteistyötapahtumassa. Yhteistyötapahtumia museon ulkopuolella 5.4 Elokuvat Skidit festarit Kallion Kulttuuripihalla. Kaupunginmuseo oli mukana työpajalla Tee puhelinluettelosta ruusu. Liivitapahtuma Seniorisäätiön Kanneltalossa yhteistyössä Patrician, Playt It Again Samin ja Helsingin yhteistyössä Seniorisäätiön kanssa. Mahdollisuuksien markkinat yhteistyössä Herttoniemi-seuran, seurakunnan ja SPR:n kanssa. Kaupunginmuseo oli mukana somalialaisteemaisen laukun kanssa. Annantalon järjestämä pedagoginen HIMO4-seminaari Avoin lähdekoodi taiteeseen joka oli samalla Taikalamppu-verkoston 10-vuotisjuhlaseminaari työpajoineen marraskuussa. Anna Finnilä ja Hilkka Vallisaari osallistuivat seminaarin suunnitteluun. Herttoniemen kartanolla järjestettiin neljännen kerran suosittu Julstigen/Joulupolku - tapahtuma 8.12. Ohjelmassa oli maatilan ja kartanon jouluun tutustumista, piirileikkejä, tiernapojat, Lucia-kulkue ja joulumarkkinat. Kaupunginmuseo esitti päivittäin Kino Engelin salissa 2 Helsingin historiaan liittyviä elokuvia ja dokumentteja. Yksittäisten kävijöiden lisäksi monet päiväkodit, koululuokat, opiskelijaryhmät ja maahanmuuttajat tutustuivat Helsingin historiaan elokuvien avulla. Elokuvissa kävi vuoden aikana 5 914 katsojaa. Suurin osa elokuvista on peräisin Yleisradion TV-arkiston ja Kansallisen audiovisuaalisen arkiston kokoelmista. Museolla oli vuoden 2013 lopussa esitettävänä yli sata filmiä. Itsenäisyyspäiväviikolla järjestettiin Kohtalonvuodet elokuvaviikko, jolloin koululaiset opettajineen tutustuivat Suomen ja Helsingin historiaan elokuvien avulla. 5.5 Museokauppa Museokaupan asiakasmäärä oli kertomusvuonna 50 079 (2012: 46 502). Hiljaisen kevään jälkeen kaupassa vierailleiden määrä kasvoi uuden näyttelyn avauduttua kesäkuun alussa. 21

Museokauppa on vakiinnuttanut asemansa Helsinki-aiheisen kirjallisuuden ja lahjatavaroiden myyntipisteenä. Museon omien julkaisujen lisäksi tarjolla on muun muassa Helsingin kaupunginosayhdistysten ja kaupungin virastojen julkaisuja. Kaupunginmuseon julkaisuja ja muita tuotteita myydään myös museon muissa toimipisteissä. Museokaupan myynti oli 82 000 (2012: 112 000 ) ja kaikkien museon toimipisteiden yhteenlaskettu myynti 158 000 (2012: 136 000 ). Kaupunginmuseon julkaisuja myy lisäksi Akateeminen kirjakauppa. 5.6 Kuvapalvelut Kuva-arkisto on palvellut asiakkaita maanantaisin ja torstaisin klo 10 15. Aukiolotunteja oli 410 tuntia (2012: 385 tuntia). Yhteistyökumppaneita ja pitkämatkalaisia palveltiin sopimuksen mukaan myös muina päivinä. Lisäksi kaikkina arkipäivinä on asiakkaita palveltu puhelimitse ja sähköpostilla. Kuvia toimitettiin vuoden aikana 4 148 kpl (2012: 4 579 kpl). Käyttömaksuja perittiin 60 kuvasta ja kuvaussopimuksia tehtiin 11 kpl. Kuvia käytettiin taloyhtiöiden, virastojen, yritysten ja yhdistysten historiikkeihin, rakennushistoriallisiin selvityksiin, tiedotusvälineiden tarpeisiin, tv-dokumentteihin, näyttelyihin, verkkosivuille sekä opetustarkoituksiin ja opinnäytteisiin. Kuvia tilattiin myös mainoksiin, sisustamiseen ja messutapahtumiin. Suurten kuvakopioiden teettäminen yksityiskäyttöön ja taloyhtiöiden tiloihin oli edelleen suosittua, kuten myös kuvien käyttö erilaisissa mobiilisovelluksissa. Loppuvuodesta Rasvaletti-valokuvanäyttely lisäsi 1950-luvun kuvien kysyntää sekä kuvakokoelmien tunnettavuutta yleisön keskuudessa. Kuva-arkiston toimintaan ja kokoelmien hallintaan tutustui ryhmiä muun muassa Helsingin kuvataidelukiosta ja Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulusta. 6 JULKAISUTOIMINTA Sofia-lehti Museon asiakaslehti Sofia ilmestyi kaksi kertaa. Uusien näyttelyiden lisäksi lehdessä esiteltiin laidasta laitaan museotyön moninaisuutta. Rasvaletti. Valokuvia 1950-luvun Helsingistä Rasvaletti-näyttelyyn liittyvä samanniminen valokuvakirja valmistui lokakuussa ja oli erikoismyynnissä heti Kirjamessuilla. Varsinainen julkistaminen tapahtui marraskuussa näyttelyn yhteydessä. Kirja saavutti suuren suosion ja oli joulun alla Akateemisen kirjakaupan myydyimpien tietokirjojen listalla. Seinäkalenteri 2014 Seinäkalenterin kuvavalikoima noudatti Rasvaletti-näyttelyn ja julkaisun mukaan 1950-luvun teemaa. Art nouveaun luonto näyttelykatalogi ja tehtäväkirja A strange world. Hybridisation in Art Nouveau and Symbolism. Kulttuuriympäristöyksikön tutkija kirjoitti artikkelin julkaisuun. Englannin ja ranskankielistä julkaisua jaettiin ilmaiseksi näyt- 22

telyn yhteydessä. Lisäksi toteutettiin pienpainatteena lapsille suunnattu Art nouveaun luonto -tehtäväkirja. 7 KULTTUURIYMPÄRISTÖN VAALIMINEN JA RAKENNUSSUOJELU Rakennussuojelun ja kulttuuriympäristön asiantuntijapalvelut ovat kulttuuriympäristöyksikön keskeisiä toimintoja Helsingissä ja maakuntamuseon toimialueella. Rakennussuojelutyötä tehdään vuorovaikutteisesti yhteistyössä muiden asiantuntijaorganisaatioiden kanssa. Korjaushankkeet ja asemakaavojen valmisteluun osallistuminen ovat yksikön perustyötä, jossa museon rakennustutkijat ja -konservaattori sekä arkeologit ovat mukana määrittämässä suojelutavoitteita ja valvomassa tavoitteiden toteutumista. Asiantuntijatoiminnan osana yksikkö antaa puhelin- ja verkkoasiakkaille kulttuuriympäristöä, rakennuksia ja historiaa koskevaa tietopalvelua sekä korjausneuvontaa ja välittää alan taitajien yhteystietoja. Museoviraston kanssa solmitun yhteistyösopimuksen perusteella kaupunginmuseo antaa maankäytön suunnitteluun liittyvät viranomaislausunnot rakennetun kulttuuriympäristön lisäksi Helsingissä myös muinaisjäännösten osalta. Kaupunginmuseo osallistuu sellaiseen maankäytön suunnitteluun, johon liittyy kulttuurihistoriallisia arvoja. Kulttuuriympäristöyksikössä laadittiin kaikkiaan 441 kulttuuriympäristöön ja rakennussuojeluun ja korjausrakentamiseen liittyvää lausuntoa ja muistiota. Asiantuntijalausuntoja oli 136 kappaletta, Helsingissä kaavoituksesta ja siihen liittyvistä suojelutavoitteista museo antoi 63 lausuntoa. Lisäksi yksikkö valmisteli johtokunnalle 14 lausuntoa asemakaavaehdotuksista. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden ympäristöjen ja rakennusten muutos- tai purkuluvista sekä poikkeamishakemuksista annettiin 26 lausuntoa. Maakuntamuseon toiminta-alueelta annettiin kunnille ja Uudenmaan ELY keskukselle kaikkiaan 47 lausuntoa, joista 29 kaavoitukseen, 18 rakennus- tai purkulupiin sekä poikkeamislupiin liittyvää. Yksikkö laati muistioita ja selvityksiä kaikkiaan 305 kappaletta. Esimerkiksi lukuisista ullakkorakentamishankkeista kirjoitettiin muistio, ja museo osallistui hankkeiden käsittelyyn kaupunkikuvaneuvottelukunnassa. Helsingissä kaavoitukseen liittyvien lausuntojen määrä lisääntyi jonkin verran edellisestä vuodesta. Rakennusperinnön hoitoon liittyviä entistämisavustushakemuksia tuli Uudenmaan Elykeskuksesta lausunnolle 30 kappaletta ja Museovirastosta 33 vuonna 2013. Helsingin kaupunginmuseo Keski-Uudenmaan maakuntamuseo toimi myös valvojana kaikissa avustusta saaneissa kohteissa. Yksikössä oli vakinaisen kahdeksan työntekijän lisäksi määräaikaisia työntekijöitä: kolme konservaattoria ja museologian harjoittelija sekä projekteissa kaksi määräaikaista tutkijaa. 7.1 Helsinki Maankäytön suunnittelu 23